Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Transkriptio

1 Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja

2 Miksi Kela järjestää ammatillista kuntoutusta? Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus ja yhteiskunnallinen tehtävä järjestää ja korvata ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta (KKRL 566/2005) Tavoitteena on vajaakuntoisten henkilöiden työkyvyttömyyden estäminen tai työ- ja ansiokyvyn parantaminen Ammatillinen kuntoutus on keino tai tukimuoto, jolla pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen Kela ohjaa asiakkaita muiden kuntoutuksen järjestäjien palveluihin ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan

3

4

5

6

7 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella ammatillisen kuntoutuksen palveluja v ja 2011 saaneet Toimenpide Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt v v Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Ammattikoulutus Tyk-toiminta Ammatilliset kuntoutuskurssit Kuntoutustarveselvitys Kuntoutustutkimus Työ- ja koulutuskokeilut Työhönvalmennus

8 Ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat sairaat nuoret Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja yhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa

9 Ammatillisen kuntoutuksen kriteerit Mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan? Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä Henkilöllä on ammatissa ja työssä suoriutumisessa sairaudesta aiheutuvia vaikeuksia Nuorella, joka ei ole ollut vielä työelämässä, on sairauden tai vamman vuoksi olennaisia rajoituksia työn tai ammatin valinnassa Työkyvyttömyyden uhkaa Henkilölle myönnettäisiin työkyvyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke 5 vuoden kuluessa ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta Arvioinnissa huomioidaan kuntoutujan sairaus, vamma, toimintakyky, ikä, koulutus, ammatti, työhistoria, sosiaalinen ympäristö, taloudelliset seikat

10 Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet perustuvat standardeihin Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet palveluntuottaja toteuttaa laadittujen standardien mukaisesti: Kelan avo-ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi/yleinen osa, joka on voimassa alkaen Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin palvelulinjakohtaiset osat: työkokeilu, työhönvalmennus, MTtyöhönvalmennus, voimassa alkaen Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi versio 17/ ; ammatilliset kurssit, pitkäaikaistyöttömien kurssit, voimassa Ammatillisesta koulutuksesta, apuvälineistä ja elinkeinotuesta ei ole standardeja (opetushallituksen hyväksymät tutkinnot ja oppilaitokset, viranomaisten työnjako apuvälineissä)

11 Työhönvalmennus kuntoutusyksikössä 1/2 Tavoite: Erilaisten työtehtävien kokeilu pitkäkestoisesti Huomio työssä suoriutumiseen, vuorovaikutustaitoihin, yhteistyökykyyn Rakenne / kesto 120 vrk seurantapäivää, jos ei ulkopuolista työharjoittelua, kesto 60 vrk ilman seurantapäiviä Alkukartoitus 2 5 vrk, ohjattu 5 t/pvä, muutoin min. 6 t/pvä Työharjoittelu on vrk on keskeisin osio, joka sisältää omaohjaajan ohjauskäyntejä työpaikalla ja puhelimitse tapahtuvaa yhteydenpitoa Toteutus yhdenjaksoisesti, kuntoutujan tilanteen mukaan jaksoissa Alkukartoituksen jälkeen kuntoutusyksikössä 1 kk:n joustomahdollisuus: 3 pv/vk, ohjattua 4 t/pvä, muutoin min. 5t/pvä

12 Työhönvalmennus kuntoutusyksikössä 2/2 Kuntoutujan kanssa laaditaan kirjallinen toteuttamissuunnitelma Työhönvalmennuksen työharjoittelu toteutetaan palveluntuottajan omissa tiloissa tai ulkopuolisissa työpaikoissa Ulkopuolisissa työpaikoissa työnantajan kanssa laaditaan kirjallinen sopimus: työharjoitteluaika, työpäivän kesto, yhdyshenkilöt ja muut mahdolliset ehdot Omaohjaajan tapaamiset ja keskustelut tuen perustana työharjoittelun aikana Työhönvalmennus pääsääntöisesti yksilöllistä ohjausta, mutta jos samanaikaisesti useampia kuntoutujia valmennuksessa, järjestetään tarpeiden mukaisesti eri teemoihin perustuvia ryhmäkeskusteluja Mahdolliset yhteispalaverit TE-toimiston kanssa jatkosuunnitelmasta Arviointi ja mittaaminen: alku- ja päätösvaiheessa; GAS, TKI, mielialakysely BDI tai RBDI tai DEPS-seula

13 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 1/4 Kohderyhmä Henkilöt, joilla ensisijaisesti työkykyä alentaa ja työllistymistä vaikeuttaa psyykkinen sairaus, voi olla myös muita sairauksia ja Henkilöt, joilla on erityinen tarve pitkäkestoiseen tuettuun valmennukseen Kuntoutujilla tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon tai psykiatriseen yksikköön, aina kuitenkin mahdollisuus psykiatriseen konsultaatioon

14 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 2/4 Kuntoutustyöryhmä Koostuu palveluntuottajan, terveydenhuollon, TE-toimiston ja Kelan edustajista sekä mahdollisesti muista yhteistyötahojen edustajista Tehtävät: Kuntoutujan ennakkohaastattelun käsittely Kuntoutujien soveltuvuuden arviointi mttyöhönvalmennukseen, tilanteen seuranta ja jatkosuunnitelman ja jatkosuositusten käsittely Kokoontuu n. x 1/kk tai kuntoutujien tarpeiden sekä määrän mukaan

15 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 3/4 Tavoite: Eri ammattien ja tehtävien soveltuvuuden sekä suoriutumisen selvittäminen Parantaa työelämävalmiuksia Rakenne/kesto vrk seurantapäivää/-käyntiä Ei sisällä varsinaista alkukartoitusta, päivän kesto ohjattuna 5 t 120 valmennuspäivää, joista vähintään 60 vrk työharjoittelua ulkopuolisessa työpaikassa Alussa, enintään 2 kk:n ajan joustomahdollisuus palveluntuottajan tiloissa: 3 pvä/vk, ohjattua 3 t/pvä, muutoin 4 t/pvä

16 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 4/4 Keskeisin osio on ohjattu ja tuettu työharjoittelu palveluntuottajan työosastoissa, pajoissa tai ulkopuolisessa työpaikassa Työharjoittelun aikainen tuki; omaohjaajan ohjauskäynnit työpaikalla, viikoittaiset yhteydenotot, ja omaohjaajan ja työnantajan edustajan tapaaminen Työhönvalmennus on pääsääntöisesti yksilöllistä ohjausta, mutta jos samanaikaisesti useampia kuntoutujia työhönvalmennuksessa, järjestetään tarpeiden mukaisesti eri teemoihin perustuvia ryhmäkeskusteluja Mahdolliset yhteispalaverit TE-toimiston kanssa jatkosuunnitelmasta Arviointi ja mittaaminen: alku- ja päätösvaiheessa; GAS, elämänlaadun mittari WHOQOL-BREF, mielialakysely BECK

17 Työhönvalmennus työpaikalla Eivät perustu standardiin, vaan kuntoutujan, Kelan edustajan ja työnantajan väliseen kirjalliseen sopimukseen KU507 ka KU508 Kuntoutuja hankkii itselleen työpaikan Näistä toimenpiteistä työantajan edustaja laatii lausunnon, jossa kuvaus kuntoutujan tehtävistä ja niistä suoriutumisesta sekä arvioinnin soveltuvuudesta kyseiseen työhön

18 Ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden haasteet Kuntoutujien ja toimijoidenkin on vaikea ymmärtää pirstaleista ja monimutkaista ammatillisen kuntoutuksen järjestelmää Eri toimijoilla samannimisiä palveluita, kuntoutujien vaikea erottaa niiden sisältöä toisistaan Alustavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat niukkoja Työpaikkoja työharjoitteluun ei ole riittävästi tarjolla Osa kuntoutujista siirtyy ulkopuoliseen työpaikkaan työharjoitteluun Työmarkkinoiden vaatimukset esim. toimintakyvyn ja osaamisen suhteen koventuneet

19 Ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden haasteet Työantajien asenne osatyökykyisiin kuntoutujiin vaihtelevaa Kuntoutujan omat valmiudet ja vahvuudet jäävät ajoittain liian vähälle painoarvolle työpaikkaa suunniteltaessa Kuntoutuja ei ole työvoimaa Kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole selkeää näyttöä Yksilöllinen tuki ja ohjaus ajoittain puutteellista, mikä osa syynä keskeytyksiin

20 Kiitos!