ASEMAKAAVAN SELOSTUS Salonkatu-Pappilankatu (kortteli 528)

Transkriptio

1 ASEMAKAAAN SELOSTS Salonatu-Pailanatu (ortteli ) Hyvinään auungin. auunginosan (iertola) orttelia ja atualueita oseva asemaaavamuutos 0: HYÄÄN KAPI KAAOITS.0.0

2 SALO-PAPPILA (ortteli ) Asemaaava 0: SISÄLLYS: PERS- JA TNNISTETIEDOT.... TNNISTETIEDOT.... KAAA-ALEEN SIJAINTI.... KAAAN TARKOITS.... K JA LTTEET.... MT KAAAN LAADINTAAN LTTYÄT AINEISTOT.... TSTELMÄ... OSALLISET, OROAIKTSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ... LÄHTÖKOHD SNNITTELLLE.... SELTYS SNNITTELALEEN OLOISTA..... Raennettu ymäristö..... Luonnonymäristö..... Liienne ja melu..... Maanomistus.... SNNITTELTILANNE..... Maauntaaava..... Yleisaava..... Asemaaava..... Muut suunnitelmat, äätöset ja selvityset... ASEMAKAAAN SNNITTELN AIHEET.... SNNITTELN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKE PÄÄTÖKSET.... REILLETLO JA ALMISTELAIHE..... Lähtöohtien asettamat tavoitteet..... uorovaiutus ja vireilletulovaiheessa saatu alaute..... Suunnittelun vaihtoehtojen uvaus ja vertailu..... Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja erustelut.... EHDOTSAIHE..... uorovaiutus ja valmisteluaineistosta saatu alaute..... Mahdolliset rosessin aiana tarentuneet tavoitteet..... Suunnittelurataisun valinta, muutosten uvaus ja erustelut.... HYÄKSYMISAIHE (tarentuu myöhemmin)... 0 ASEMAKAAAN KAS KAAAN RAKENNE MITOITS ALEARAKSET..... Korttelialueet..... Katualueet..... KAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... ASEMAKAAAN AIKTKSET.... AIKTKSET RAKENNETTN YMPÄRISTÖÖN.... AIKTKSET LONTOON JA LONNONYMPÄRISTÖÖN.... AIKTKSET ALEEN LKENTEESEEN.... AIKTKSET KLTTRIYMPÄRISTÖN AROJEN SÄILYMISEEN.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT JA LAA KOSKEEN TAOITTEIDEN TOTETMINEN... ASEMAKAAAN TOTETS...

3 Asemaaavan selostus 0: ASEMAKAAAN SELOSTS, JOKA KOSKEE. PÄIÄNÄ ELOKTA 0 PÄIÄTTYÄ ASEMAKAAAKARTTAA PERS- JA TNNISTETIEDOT. TNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Salonatu-Pailanatu (ortteli ) Asemaaavamuutos, aava nro 0: Diaarinumero: Tela /0 Kaava-alueen määrittely: Asemaaavamuutos osee Hyvinään. auunginosan (iertola) orttelia seä atualueita. Asemaaavan muutosella muodostuu Hyvinään. auunginosan ortteli ja atualueet. Kaavan laatija: Yhteyshenilöt: Hyvinään auuni Kaavoitus PL (Suutarinatu D) 00 Hyvinää Kaava-aritehti Charlotta Tanner Kaavoitusäälliö Anitta Ojanen etunimi.suunimi@hyvinaa.fi ireilletulovm.:.0.0 Asemaaavan valmisteluaineisto nähtävillä: Asemaaavaehdotus julisesti nähtävillä: Hyväsymisvm: _._. -_._.._. KH. K. KAAA-ALEEN SIJAINTI Kortteli sijaitsee Hyvinään esusta-alueella Seittemänmiehen-, Salon-, Helenen- ja Pailanadun rajaamalla alueella iertolan auunginosassa (uva ). Pinta-alaltaan alue on noin, ha.. KAAAN TARKOITS As Oy Seittenhovi (tontti ) ja Hyvinään seuraunta (tontit ja ) ovat haeneet asemaaavamuutosta omistamilleen tonteille orttelissa. Kummallain haijalla on tavoitteena sijoittaa uutta asuinraentamista tonteilleen. Asemaaavan taroitusena on tutia orttelin täydennysraentamisen mahdollisuudet, tarentaa orttelin tontilla sijaitsevan ulttuurihistoriallisesti arvoaan Kuva. Suunnittelualueen sijainti.

4 .0.0 Asemaaavan selostus 0: ailaraennusen äyttötaroitusta seä suojelumääräysiä seä ajantasaistaa samassa yhteydessä tonttien ja aavamääräyset. Asemaaavamuutosrosessin aiana tutitaan maanäyttösoimusen laatimistarve tonttien ja osalta. Korttelialueelle laaditaan tarvittaessa erillinen tonttijao.. K JA LTTEET Kuvat:. Suunnittelualueen sijainti. Kortteli lähiymäristöineen.. Tontin raennusia.. Tontin errostalo.. Heii Siiosen suunnittelema aila v., tontilla.. Katuliienteen melu v.00 LAeq (-) (LT-onsultit 00).. Ote Kesustaajaman osayleisaavasta.. Ote ajantasa-asemaaavasta.. Alustavia d-näymiä, jossa ortteleiden ja aavojen mahdollistamat suunnitelmat on yhdistetty.. Tontin asemaiirustus..0. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy). aihtoehtoisia asemaiirrosia..0 tontille. (Ajan Aritehdit Oy). Tontin asemaiirustus..0. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy). Näymä Salonadulta. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy).. Leiausuva (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy). Yleisnäymä ilmasta. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy). e Lamelli, asemaiirros..0. (Ajan Aritehdit Oy) &. e Lamelli, näymäuvia. (Ajan Aritehdit Oy). e Pistetalot, asemaiirros..0. (Ajan Aritehdit Oy) 0 &. e Pistetalot, näymäuvia. (Ajan Aritehdit Oy). Asemaiirros tontista,..0 (Ajan Aritehdit Oy) ja. Tontin näymäuvia..0 (Ajan Aritehdit Oy) Liitteet:. Asemaaavan seurantalomae. Tiivistelmä lausunnoista ja mieliiteistä seä vastineet. Luonnosvaiheen havainneuvia orttelin vaihtoehtoisista toteutustavoista :0. E A - Asemaaavaluonnos seä merinnät ja määräyset :00. E B - Asemaaavaluonnos seä merinnät ja määräyset :00. Havainneuva :0. arjotarastelu. Asemaaavaartta ja määräyset :00. MT KAAAN LAADINTAAN LTTYÄT AINEISTOT. Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelma (K..0). KKOL /. Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelma. Kauunginvaltuusto Hyvinään liiennemalli, Strafica 0. Hyvinään liiennejärjestelmäsuunnitelma, WSP Finland Oy, Strafica Oy, Luonnos..0. Hyvinään meluselvitys, LT-onsultit 00. Hyvinään viheralueohjelma 0-00, Hyvinään auuni, Teniia ja ymäristö, Kunnallisteniia/Puistoysiö 0. Hyvinään ohjavesialueen suojelusuunnitelman äivitys, Hyvinään auuni, udenmaan ymäristöesus, Pöyry..00

5 .0.0 Asemaaavan selostus 0:. TSTELMÄ Kauunginhallitus on tehnyt aavoitusäätösen asemaaavamuutosen laatimisesta Salonatu Pailanadun (orttelin ) alueelle.0.0 /. Asemaaavamuutos on uulutettu vireille.0.0 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Nähtävilläoloaiana saatiin mieliidettä seä lausunnot Kesi-udenmaan maauntamuseolta, Hyvinään auunginmuseolta ja Caruna Oy:ltä. ireilletulon jäleen tonttien ja täydennysraentamisen mahdollisuusista on laadittu raennuttajien suunnittelijoiden toimesta vaihtoehtoisia suunnitelmia aavaluonnosen ohjasi. Asemaaavamuutosen asemaaavaluonnosvaihtoehdot seä muu valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Nähtävilläoloaiana aavaluonnosista (A ja B) saatiin lausunnot (yht. l) udenmaan ELY-esuselta, Kesi-udenmaan maauntamuseolta, Caruna Oy:ltä, Telia Comanyltä ja Hyvinään seuraunnalta. Mieliiteitä ja alautetta aava-aineistosta saatiin alueen lähiasuailta ja taloyhtiöiltä yhteensä l. Luonnosvaiheen alautteen ohjalta tonttien suunnitelmia on taristettu, aavan tavoitteita äivitetty, aavamääräysiä tarennettu seä laadittu näiden muaisesti asemaaavan muutosehdotus. Asemaaavamuutosella on tutittu orttelin täydennysraentamisen mahdollisuudet. Kaavamuutos mahdollistaa orttelin tonttien ja täydennysraentamisen alueen auuniraenteeseen soivilla istetaloilla. Raennusoieutta on aavassa osoitettu yhteensä 0 -m. Kaavamuutosella orttelin asuinerrosala nousee 0 -m, miä nostaa täydennysraennettavien tonttien tehouudet n. e=, ja e=0,. Lisäsi asemaaavalla ajantasaistetaan tonttien ja aavamääräyset, suojellaan ulttuurihistoriallisesti arvoas ailaraennus, yritään aavamääräysin taaamaan myös orttelin vehreä ja uustoinen ilme täydennysraentamisesta huolimatta seä ohjataan suunnittelua huomioimaan auuniuvalliset asiat, oleselualueiden ja arveeiden melutasot, hulevesiasiat seä mm. sijoittuminen ohjavesialueelle. Alueella on unnallisteniia raennettuna ja täydennysraennushaneiden toteuttaminen on mahdollista aloittaa aavan voimaan tulon jäleen. OSALLISET, OROAIKTSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ. OSALLISET Kaava-alueen ja lähiymäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiymäristön asuaat seä muut mahdolliset alueen seä lähiymäristön äyttäjät Kauungin toimialat: o Teniia ja Ymäristö: untateniia, liienneysiö, uistoysiö, raennusvalvonta, Hyvinään esi o Konsernialvelut ja hallinto: tonttialvelut o Sivistystoimi: liiuntaalvelut, oetustoimi, auunginmuseo o Perusturva udenmaan elineino-, liienne ja ymäristöesus Kesi-udenmaan maauntamuseo Kesi-udenmaan elastuslaitos eronraentajat: Caruna Oy, TeliaSonera Oyj, Hyvinään Lämövoima Oy. OROAIKTSMENETTELY JA YHTEISTYÖ Seuraavalla sivulla on esitetty aavarosessi alustavine aiatauluineen seä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumista äsitellään myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Toivomme sähöistä osallistumista osoitteeseen irjaamo@hyvinaa.fi. uorovaiutusen ja yhteistyön järjestämisestä on errottu taremmin joaisen, myöhemmin äsiteltävän suunnitteluvaiheen yhteydessä.

6 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Kaavan vaihe Suunnittelurosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 0/0 Kauunginhallitus äättää aavan valmistelun aloittamisesta ja aava uulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julaistiin vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa alautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL ) almisteluvaihe 0/0 Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen asetetaan nähtäville 0 äivän ajasi Osallisilla mahdollisuus antaa mieliide aavaluonnosesta (MRL ja MRA 0 ) Ehdotusvaihe 0/0 Kauunginhallitus hyväsyy aavaehdotusen julisesti nähtäville 0 äivän ajasi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus aavaehdotusesta. Tarvittavat lausunnot yydetään (MRL ja MRA ) Hyväsymisvaihe /0 Kauunginhalllitus esittää, että auunginvaltuusto hyväsyy aavan alitusmahdollisuus on 0 v uluessa Helsingin hallinto-oieuteen (MRL ) LÄHTÖKOHD SNNITTELLLE. SELTYS SNNITTELALEEN OLOISTA.. Raennettu ymäristö Nyytilanne ja alueen lähiymäristö Tontilla on Seittemänmiehenadun ja Salonadun ulmassa vuonna valmistunut seitsemänerrosinen unatiiliverhoiltu elementtiraenteinen asuinerrostalo, jossa on uusi asuinerrosta ja maanäällinen ellarierros. Tontin sisäosassa naauritonttien ulmausen läheisyydessä on vuotta myöhemmin valmistunut ysierrosinen uuverhoiltu toimisto- ja liieraennus. Pysäöintialueet on sijoitettu raennusten väliselle alueelle Salonadun uoleiselle tontin osalle. Alueet ovat maaston oreusolosuhteiden muaisesti eri tasolla ja niille on ummallein oma liittymänsä (tontilla on siis jo nyyisellään liittymää). Oleseluiha sijoittuu tontin Seittemänmiehenadun uoleiselle osuudelle.

7 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Kuva. Tontin raennusia. Kuva. Kortteli lähiymäristöineen. Kuva. Tontin errostalo. Isoholla tontilla on vuonna valmistunut itänomainen lamellierrostalo. Se on Helenenadun uolelta olmierrosinen ja ihan uolelta nelierrosinen asuinraennus. Raennus sijoittuu lähelle Helenenatua, jolloin iha-alue on nyyisellään varsin avara ja uutarhamainen Pailanadun uolella. Pysäöintialueet ja tontin taaosassa sijaitseva ahdesan auton talliraennus sijoittuvat lähelle naauritonttien rajaa orttelin eselle. Pysäöintialueelle voidaan ajaa seä Pailanadun että Helenenadun uolelta (tontilla on siis liittymää). Raennusessa on asuntoja seä Hyvinään seuraunnan Lasten ammari, jossa idetään mm. äiväerhoa - ja - -vuotiaille lasille. Tontilla on 0-luvulla valmistunut eltaisesi raattu entinen iroherran aila, joa on ääosin ysierrosinen, luuun ottamatta raennusen esiosaa, joa on asierrosinen. Raennus on errosalaltaan n. -m suuruinen (s. ohta ulttuurihistorialliset ohteet). Pailaraennusessa toimii mm. Hyvinään seuraunnan erheasiain neuvotteluesus, joa tällä hetellä on väistötiloissa ailan lattiaremontin vuosi (valmistuu sysyllä 0). Tontin lounaisuolella olevalla naauritontilla () on vastaavanlainen, vuonna valmistunut, seitsemänerrosinen unatiilinen asuinerrostalo. Raennus on raennettu auemmas Seittemänmiehenadusta, jolloin ysäöintialueet ja autotalliraennus sijoittuvat adun varteen. Muu osa tontista on vehreää iha- ja oleselualuetta. Helenenadun ja Salonadun ulmaan sijoittuvalla tontilla on vuonna valmistunut rusean sävyinen viisierrosinen errostalo. Tontin ysäöintialueet sijoittuvat Salonadun varteen ja raennusen itäuolelle, lähelle tontin tontinrajaa. Palvelut Lähiymäristössä, Salonadun toisella uolella olevan orttelin raennuset ovat --errosisia -luvun aluuolella raennettuja asuinerrostaloja. Seittemänmiehenadun aaoisuolella on ienerros- ja rivitaloalue, joa ei ole aiilta osin asemaaavan muaisesti toteutunut, vaan alueella on myös vanhoja omaotitaloja. Lähialueella sijaitsee myös liietiloja, etenin udenmaanadun varressa, Laurea-ammattioreaoulu, luio, äiväoteja, ruoaauoja, myymälöitä, ravintoloita ja iosi. Kulttuurihistorialliset ohteet Tontilla sijaitsee Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelmassa mainittu (ohde nro ) Iso aila. Hyvinään seuraunta raennutti iroherran ailan vuonna raennusmestari Heii Siiosen laatiman suunnitelman muaan. Entinen Noalanatu muutettiin samalla Pailanadusi. aaleasi raatun lassistisen raennusen ääjulisivua hallitsee leveä frontoni, jona ohdalla on ylväiden annattelema ergola. Hyvinään seuraunta raensi

8 .0.0 Asemaaavan selostus 0: viereiselle tontille työnteijöilleen lamellierrostalon, jona suunnitteli niin iään Heii Siionen. Kolmierrosisen raennusen julisivut ovat mineriittiä, raausta ja uritettua betonia. Kuva. Heii Siiosen suunnittelema aila v., tontilla. Kohteen valintaerusteena on, että Paila liittyy iinteästi Hyvinään seuraunnalliseen historiaan. Se edustaa 0-luvun lassismia ja sillä on täreä meritys auuniuvassa. Raennusen hoitoehdotusena on, että ailaraennus tulee säilyttää ja sitä tulee ylläitää siten, että sen ulttuurihistoriallinen arvo turvataan. oimassa olevassa asemaaavassa äyttötaroitusmerintänä on AK-, eiä raennusella ole suojelumääräystä. Kunnallisteniia Korttelia ymäröivillä aduilla on unnallisteniia raennettuna. Muista aduista oieten Pailanadulla ei ulje sadevesiviemäriä. Hyvinään Lämövoiman auolämöutet ulevat alueella Salonadulla, Helenenadulla seä osittain Pailanadulla. Kaii asuinraennuset on liitetty auolämöön. Telian aaeleita löytyy aiilta aduilta seä tonteilta. Mm. tontilla uudisraentaminen aiheuttaa aaelin siirtotareita. Carunan aaeleita ulee niin iään aiilla orttelia ymäröivillä aduilla. Lisäsi tontin olemassa olevassa raennusessa on aluetta alveleva iinteistömuuntamo... Luonnonymäristö Maaerä ja oreusolosuhteet Maaerältään ortteli on hieaa ja se sijoittuu Salausselän hieavaltaiselle reunamuodostumalle. Korttelin sisällä maasto laseutuu Helenenadun tasolta noin + Seittemänmiehenadun tasolle noin +, (N000 oreusjärjestelmä, oordinaattijärjestelmä ETRS-GK-FIN), joten täydennysraentamisessa tulee ottaa huomioon asuintalojen ja ysäöintirataisujen maastoon sovittaminen. Pohjavesi ja asvillisuus Korttelin raenne on nyyisin suhteellisen väljää. Tonteilla asvaa runsaasti hyväuntoista uustoa ja ymäristö on ilmeeltään vehreää. Kortteli sijaitsee oonaisuudessaan ensimmäisen luoan ohjavesialueella. Lisäsi tontit ja ovat ohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta. Pohjaveden inta on orttelin ohdalla noin tasolla + (Pöyry 00).

9 .0.0 Asemaaavan selostus 0:.. Liienne ja melu Hyvinäälle vuonna 00 tehdyssä meluselvitysessä on tutittu orttelin lähiymäristön aduista mm. udenmaanatua seä Seittemänmiehenatua. Selvitysen muaan udenmaanadun melualueet eivät ulotu orttelin alueelle, mutta Seittemänmiehenadusta aiheutuu melua jonun verran orttelin Seittemänmiehenadun varrelle sijoittuville tonteille. Tonttien ihaalueet ovat ääosin db melualueella (LAeq -). Tonteilla ja jää oleselualueita myös alle db tason, mutta tontilla oleseluun äytetty alue sijoittuu Seittemänmiehenadun varteen ja on osittain myös db melualueella. Kuva. Katuliienteen melu v.00 LAeq (-) (LT-onsultit 00). Liiennemääriltään suurin orttelia rajaava atu on Seittemänmiehenatu, jona vuoden esimääräinen arivuoroausiliienne (KAL) on nyytilanteessa 00 ajoneuvoa ja ennustetilanteessa v. 0 liiennemäärän on arvioitu asvavan 00 ajoneuvoon. Helenenatu on orttelia rajaavista aduista vähäliienteisin. Ennustetilanteessain sen vuoden esimääräinen arivuoroausiliienne on alle 0 ajoneuvoa. Pailanadun ja Salonadun vastaava liienneennuste on arvioitu välille 0- ajoneuvoa. (Strafica 0) Lähin aluetta alveleva julisen liienteen bussilinja on nro Rautatieasema- Hyvinäänylä, joa ulee udenmaanatua itin. Korttelista on n. 00 metriä rautatieasemalle, jossa lähijunien lisäsi myös aii muut Hyvinään lähiliienteen bussilinjat ovat saavutettavissa... Maanomistus Kaavan muutosalueen tontit ovat ysityisessä omistusessa. Tontin omistaa As Oy Seittenhovi ja tontit ja omistaa Hyvinään seuraunta. Tontti on uolestaan As Oy Seittenartanon ja tontti on As Oy Seittenlinnan omistusessa.. SNNITTELTILANNE.. Maauntaaava Suunnittelualue on udenmaan maanuntaaavayhdistelmässä tiivistettävää taajaman- ja esustatoimintojen aluetta, jota tueutuvat estävään liiennejärjestelmään. Suunnittelualue sijaitsee myös ohjavesialueella, jolla ei saa heientää tai vähentää ysyvästi ohjaveden määrää tai laatua.

10 .0.0 Asemaaavan selostus 0:.. Yleisaava Alueella on voimassa auunginvaltuuston..0 hyväsymä esustaajaman osayleisaava, joa on saanut lainvoiman..0. Kortteli sijoittuu yleisaavassa asuinerrostalojen orttelialueelle. Alueen errosalasta ääosa varataan asuntoäyttöön errostaloissa. Alueelle saa sijoittaa myös alveluja ja toimitiloja, joiden äyttö ei aiheuta häiriötä asuinymäristölle. Alueen tehouudesi suositellaan e=0, 0,. Alue on lisäsi osoitettu rasterilla ohjavesialueesi (Täreä (I) tai vedenhanintaan soveltuva () tai muu (I) ohjavesialue). Kuva. Ote Kesustaajaman osayleisaavasta... Asemaaava Korttelialueella on voimassa olme asemaaavaa, jota ovat tulleet voimaan vuosina (tontit, ja ), (tontti ) ja (tontti ). Asemaaavoissa orttelin aii tontit on osoitettu asuinerrostalojen orttelialueesi (AK), jossa errosluu ja raennusoieudet vaihtelevat tonttiohtaisesti. Asemaaava 0:0 (vahvistettu..): Korttelin vanhin asemaaava on alun erin laadittu oo orttelialueelle, mutta nyyisellään se on voimassa enää tonteilla, ja. Asemaaavassa on määrätty, että asuinhuoneistojen esiinta-alan tulee ussain raennusessa tai yhtenäisen suunnitelman muaan raennettavassa raennusryhmässä olla suuremi uin 0 m. Tonteilla on osoitettava ysi autoaia utain asuinhuoneistoa ohti. Näin saadusta vähimmäismäärästä itää tontilla olevia ysäöimisaioja olla vähintään /. Leiialuetta on osoitettava m asuinhuoneistoa ohti. Raennusoieuden suhteen tonttien, ja tilanne on erilainen. Tontille (inta-alaltaan m suuruinen ja errosluu on viisi) on asemaaavassa osoitettu 00 -m raennusoieutta ja se on äytetty oonaan. Tontin tehouus on e=0,. Tontin inta-ala on m ja sen raennusoieus on yhteensä 0 -m, josta 00 -m on osoitettu ysierrosisten raennusten raennusalalle. Raennusoieutta on äyttämättä n. 00 -m. Tontin errosluvut ovat olme ja ysi ja sen tehouus on e=0,0. Tontti on m suuruinen ja sillä on raennusoieutta -m (e=0,), josta äyttämättä on n. 0 -m. Kerrosluu tontilla on ysi. Asemaaava 0:0 (vahvistettu..): Asemaaava on alun erin laadittu tonteille ja, mutta on tällä hetellä voimassa ainoastaan tontilla. Tontti on inta-alaltaan m ja sille on osoitettu raennusoieutta -m, joa on oonaan äytetty. Tontin errosluu on uusi ja tonttitehouus on 0,. Asuinraennusen, autosäilytysaian raennusalat, ysäöimisaiat ja istutettava tontin osa on meritty aavassa tarasti. Tontille voi asemaaavassa osoitetun raennusoieuden ja errosluvun estämättä seä ilman lisävelvoitetta autoaiojen suhteen raentaa maanäälliseen ellarierroseen yhteisäyttöön taroitettuja lasten äivähoitoa, erho- ja asartelutaroitusia yms. alvelevia tiloja, uitenin enintään viisi rosenttia asemaaavassa osoitetusta raennusoieuden määrästä. Leii- ja

11 .0.0 Asemaaavan selostus 0: oleselualuetta tulee raentaa vähintään m asuinhuoneistoa ohti. Porrashuoneesta tulee olla välitön yhteys leii- ja oleselualueelle. Autoaioja on varattava ysi asuntoa ohti, uitenin vähintään a/ -m. Yleiseen taroituseen äytettyä errosalaa ohden on varattava ysi autoaia/0 m errosalaa. Kuva. Ote ajantasa-asemaaavasta. oimassa olevien asemaaavojen rajat meritty sinisellä. Asemaaava 0:0 (vahvistettu..): Asemaaava on laadittu asemaaavamuutosena tontille. Asemaaavassa tontille on osoitettu raennusoieutta yhteensä -m, josta -m on varattu erilliselle raennusalalle asuintiloisi ja 00 -m erilliselle raennusalalle myymälä- ja toimistotiloisi. Tämä raennusoieus on äytetty oonaan. Lisäsi y0-merinnällä on osoitettu raennusoieutta lasten äivähoitotilaa, erhohuoneistoa tai asuaiden yhteiseen äyttöön varattua errosalaa. Tämä raennusoieus on äyttämättä. Pinta-alaltaan tontti on m, jolloin tonttitehouus on e=0,. Kerrosluu on Seittemänmiehenadun varrella ½, jota ei ole osoitettu aollisena. Tontin sisäosassa myymälä- ja toimistoraentamisen osalla errosluu on I. Tontille saa varata oman ammatin harjoittamiseen taroitettua ymäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työ-, toimisto- ja alvelutilaa enintään % raennetusta errosalasta. Autoaioja on varattava a / asunto ja a / 0 m myymälä- tai toimistoerrosalaa. Tontilta on liittymäielto Seittemänmiehenadulle ja liittymärajoitus Salonadulle. Maantasossa sijaitseville asunnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Tonteilla on varattava leiiin ja asuaiden muuhun oleseluun soivaa yhtenäistä aluetta vähintään 0 % asuinhuoneistojen yhteenlasetusta errosalasta. Joaisesta orrashuoneesta on oltava suora ulosäynti leii- ja oleselualueesi osoitetulle tontin osalle. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusilla ja aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen leii- ja oleseluaioista. Pysäöimisaiat tulee erottaa oleselu- ja leiiaioista matalin aitausin ja istutusin. Korttelin olemassa olevaa asvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Raentamatta jätettävät tontinosat, joita

12 .0.0 Asemaaavan selostus 0: ei äytetä uluteinä tai autojen aioituseen, on istutettava. Alueella tulee iinnittää erityistä huomioita ohjavesien suojeluun... Muut suunnitelmat, äätöset ja selvityset Korttelin naaurissa, orttelissa on vireillä asemaaavan muutos tonteilla ja (aavanro 0:, Helenenatu ja ). Kaavamuutosen taroitus on tutia täydennysraentamisen mahdollisuudet yseisillä tonteilla. Kumiin aava muodostaa uutta auuniuvaa Helenenadun varrelle ja ummanin aavan laadinnassa on huomioitu ja arvioitu suunnitelmien yhteensoivuutta ja Helenenadulle muodostuvaa atutilaa. Kuva.Alustavia d-näymiä, jossa ortteleiden ja aavojen mahdollistamat suunnitelmat on yhdistetty samaa D-malliin. ASEMAKAAAN SNNITTELN AIHEET. SNNITTELN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKE PÄÄTÖKSET As Oy Seittenhovi on jättänyt asemaaavamuutoshaemusen..0 orttelin tontille. Haemusessa haetaan aavamuutosta yhden asuinerrostalon ja aioitusraennusen raentamiseen olemassa olevalle asuinerrostalotontille. Haija erustelee haemusta mm. sillä, että Täydennysraentamisella elävöitetään, moniuolistetaan ja tiivistetään olemassa olevaa auuniraennetta valmista infraa hyödyntäen. Ymäristön raennusantaan saadaan uusia errostumia ja mahdollistetaan asuntojaauman ja sitä autta asuasannan moniuolistuminen. Täydennysraentaminen tueutuu olemassa olevaa alveluveroon sitä vahvistaen. Lisäraentamisella mahdollistetaan olemassa olevan raennusen erusorjaushaneiden toteutumista. Hyvinään seuraunnan asemaaavamuutoshaemus saman orttelin tontille on saaunut..0 ja se on irjattu diaarinumerolle /0. Muutosesitysenä on raennusoieuden lisääminen errostaloraentamista varten. Perusteluihin on irjattu, että tontti on iso ja sen jaaminen on tareen. Koo orttelia oseva aavamuutoshane mainitaan ensimmäisen erran vuoden 0 aavoitusatsausessa. Katsausessa todetaan, että tonteilla ja on taroitus tutia täydennysraentamisen mahdollisuusia ja molemmat haneet taroittavat raennusoieuden nostamista. Lisäsi aavamuutosella yritään turvaamaan ailaraennusen ulttuurihistoriallinen arvo. Kauunginhallitus on äättänyt oousessaan.0.0 / äynnistää asemaaavamuutosen laatimisen ortteliin. Asemaaavamuutos on uulutettu vireille REILLETLO JA ALMISTELAIHE.. Lähtöohtien asettamat tavoitteet Kaavamuutosen tavoitteena on tutia orttelin täydennysraentamisen mahdollisuudet. Molemmilla haijoilla on tavoitteena uuden errostalon raentaminen omistamilleen tonteille. Erityistä huomiota iinnitetään uuden raentamisen soeutumiseen ymäristöön ja auuniraenteeseen. Korttelin raenne on nyyisellään melo väljää ja tonteilla on runsaasti uustoa. Tavoitteena on säilyttää alueen luonne uutarhamaisena sijoittamalla uusi raentaminen lähtöohtaisesti voimassa olevan aavan muaisille raennusaloille ja/tai urettavien raennusten aialle.

13 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Alueen maasto laseutuu Helenenadun tasolta n. + Seittemänmiehenadun tasolle n. +,, miä tulee huomioida täydennysraentamisessa. udet raennuset ja ysäöintirataisut tulee sovittaa alueen maastoon. Myös muita lisäraentamisesta aiheutuvia liienteellisiä ja ysäöintiin liittyviä vaiutusia tutitaan osana aavarosessia. Täydennysraentamisen lisäsi tavoitteena on varmistaa ulttuurihistoriallisen ailan säilyminen. Pailan suojelumääräysten lisäsi viereisen tontin täydennysraentamisessa huomioidaan ulttuurihistoriallisesti arvoas ailaraennus. Edellisten tavoitteiden lisäsi orttelin sijainti täreällä ohjavesialueella huomioidaan... uorovaiutus ja vireilletulovaiheessa saatu alaute Asemaaavan vireilletulosta on ilmoitettu uuluttamalla Aamuostissa..0. ireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville välisesi ajasi. ireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin l mieliiteitä seä lausunnot ( l) Kesi-udenmaan maauntamuseolta, Hyvinään auunginmuseolta seä Caruna Oy:ltä. Lyhennelmät mieliiteistä ja lausunnoista seä niihin laaditut vastineet löytyvät liitteestä. Alla on uvattu alautteista esille nousseita asioita, jota on otettu aavaluonnosen laatimisen lähtöohdasi. Kesi-udenmaan maauntamuseon ja Hyvinään auungin museon lausunnoissa orostuivat ailaraennus arvoineen ja suojelutavoitteineen. Kauungin museon lausunnossa on tuotu esille myös ailan ja seuraunnan työnteijöilleen raennuttaman lamellierrosen muodostama oonaisuus ja lausunnossa toivotaan, että aavoitusella voitaisiin turvata molemien raennusten ulttuurihistorialliset arvot. Lausunnossa esitetään, että asemaaavaluonnosen laatimisen lähtöohdasi otetaan ailaraennusen säilyminen ja uudisraentamisen soeutuminen siihen seä suojelumääräysten laatiminen yhteistyössä museon anssa. Tontin osalta tutitaan valmisteluvaiheessa myös vaihtoehto, jossa lamellierrostalo voitaisiin säilyttää. Tonttien ja naaureina olevat asuntoyhtiöt seä vastustivat asemaaavamuutosta, että toivat esille asioita, joita toivoivat aavassa huomioitavan. Palautteissa esille tulleita asioita olivat mm. liienteen lisääntyminen, ysäöinnin vaieutuminen, uistomaisuuden häviäminen, rauhattomuuden lisääntyminen, valoisuuden väheneminen ja raennusvaiheen aiheuttamat haitat. Lisäsi toivottiin, että aavan yhteydessä tutittaisiin Helenenadun leventämisen ja turvallisuuden lisäämisen mahdollisuusia. Palautteen ohjalta asemaaavaluonnosta valmisteltaessa liienne- ja ysäöintirataisuja tutitaan ja ne huomioidaan aavan laadinnassa. Samoin täydennysraentamisen sijoittamisessa yritään lähtöohtaisesti hyödyntämään jo orttelin raennettuja tai mahdollisesti urettavien raennusten aioja, jotta vaiutuset alueen uistomaiseen yleisilmeeseen jäisivät mahdollisimman ienisi. Lisäsi uusien raennusten sijainnin ja volyymin suunnittelulla yritään loutuloseen, jossa olemassa olevien asuntojen varjostus jää mahdollisimman vähäisesi... Suunnittelun vaihtoehtojen uvaus ja vertailu Tontti Tontille on laadittu vuonna 0 useita eri vaihtoehtoja, joissa on tutittu uuden uusierrosisen asuinraennusen ja ysäöimisen sijoittamisvaihtoja. Tällöin on Kuva. Tontin asemaiirustus..0. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy)

14 .0.0 Asemaaavan selostus 0: valittu jatosuunnitteluun vaihtoehto, joa erustuu matalan myymälä- ja liieraennusen uramiseen ja uuden asuinerrostalon raentamiseen samalle aialle, jolloin ysäöinti ainottuu Salonadun varrelle. Koreuserojen ansiosta aioitus voidaan osoittaa osasi ahteen erroseen aioitusannelle ja aioitushalliin maaston luonnollisia oreuseroja hyödyntäen. Suunnitelmia on ehitelty edelleen vuosina 0 ja 0. Näissä vaihtoehdoissa ysäöintiä on osoitettu autoatosena myös tontin rajalle. Syysuulle 0 äivätyssä vaihtoehdossa ooltaan riittämätön leii- ja oleselualue sijoittui suoraan ysäöintialueen eruutustilan yhteyteen, mitä ei idetty hyvänä rataisuna. Autoaioja oli osoitettu l...0 äivätyssä luonnosessa oleselualue on ooltaan suuremi, mutta edelleen autoaiat valtaavat liiasi tilaa ihalta (autoaiamäärä 0 l). Kerrostalon oreudesi on osoitettu I. Pysäöintirataisu ja ävelyyhteydet tontin sisällä vaiuttivat tässäin vaihtoehdossa vielä hanalilta ja suunnitelmia yydettiin ehittämään vielä siihen suuntaan, että autoannen aasiteetti saataisiin hyödynnettyä masimaalisesti. Raenteellisen ansiysäöinnin toteuttamiseloisuuden vuosi vaihtoehdoissa tutittu tehouus on ollut alusta asti noin e=,0 tienoilla. Myös uudisraennusen sijoittamismahdollisuus tontilla uoltaa suurehoa tehouutta. Tontti Tontin täydennysraentamismahdollisuusien tutiminen on aloitettu vuonna 0. Ensimmäisessä versiossa tontin voimassa olevan asemaaavan muaiselle ysierrosisen raennusen raennusalalle on hahmoteltu viisierrosista asuinraennusta, jona tarvitsemat autoaiat on sijoitettu ailaraennusen tontille (esitetty tontinrajan muuttamista). aia rataisussa Siiosen suunnittelema asuinraennus Helenenadun varrella voitaisiin näin säästää, istetalon tarvitsemat autoaiat sijoittuisivat aivan liian lähelle ailaraennusta ja uhaisivat alueen ulttuurihistoriallista arvoa. Ensimmäisten luonnosten jäleen tontin suunnittelua jatettiin atiivisesti jälleen 0. Elouussa 0 tontille on laadittu vaihtoehtoa, joissa on tutittu erilaisia rataisuja sijoittaa tontille istetaloa seä niiden tarvitsemat ysäöintiaiat, seä asi vaihtoehtoa, jota erustuvat nyyisen asuinraennusen säilyttämiseen ja uuden istetalon raentamiseen. Osassa vaihtoehtoja autot oli sijoitettu eselle ihaa tai unnollista oleselualuetta ei edes muodostu. Tehouus vaihteli e=0,-0, välillä. Säilyttävissä vaihtoehdoissa asuinraennus erusorjattaisiin, mutta ilman hissien toteuttamista, jolloin asunnot eivät ole esteettömiä. Suunnitelmia yydettiin jatoehittämään, jotta saataisiin vaihtoehtoja, joiden erusteella aavaluonnos voitaisiin laatia. Kuva. aihtoehtoisia asemaiirrosia..0 tontille. (Ajan Aritehdit Oy) Muut tontit

15 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Muiden tonttien osalta muutosia nyytilaan ei ole tiedossa. Tonteilla ja nyyiset asuinraennuset sijoittuvat sen verran eselle tonttia, ettei luontevaa uudisraennusen aiaa löydy. Näiden tonttien osalta aavamerinnät ajantasaistetaan ja tontilla sijaitsevan ailaraennusen suojelumääräyset ja uusi äyttötaroitusmerintä esitetään aavaluonnosessa... Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja erustelut Tontti Kaavaluonnoset erustuvat tontin osalta..0 äivättyyn luonnoseen. Suunnitelmassa uusi asuinerrostalo sijoittuu urettavan myymälä- ja toimistoraennusen aialle tontin länsiulmaan. Kerrosluvusi on osoitettu I, miä on sama uin tontilla olemassa olevan raennusen errosluu. udisraennusen errosala on suunnitelmien muaan,0 -m. Asuntoja raennuseen on suunniteltu l siten, että ensimmäisessä errosessa asuntoja olisi l, muissa errosissa l. Asuntojen oo vaihtelee, m ysiöstä, m olmioon. Tehouus nousee tontilla tällä raentamisen määrällä e=,. Kuva. Leiausuva (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy) Kuva. Tontin asemaiirustus..0. (Aritehtitoimisto AR- astamäi Oy) Kuva. Näymä Salonadulta. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy). Kuva. Yleisnäymä ilmasta. (Aritehtitoimisto AR- astamäi Oy) Pysäöinti on rataistu ysäöintihalli- ja ansirataisuna seä iha-autoaioin. Pysäöintiannelle on oma liittymänsä ja autoaioja sinne on osoitettu l. Alemmasta liittymästä ajetaan ihaaioille ( l) ja ysäöintihalliin ( a). Invaaioja on osoitettu l. Pysäöinti muodostaa oman toimivan oonaisuutensa jättäen aiemmista vaihtoehdoista oieten raennusten väliin jäävän alueen oonaan oleselua ja jalanulua varten. Rataisun ansiosta ysäöinti ei häiritse naauritonttia, tontin sisäinen jalanulu ja autoliienne eivät risteä esenään ja asunnoista on suora yhteys oleselualueelle. Oleselualue ulottuu myös idemmälle tontin sisäosiin, jolloin se on myös meluolosuhteiltaan suotuisami. Kosa uusi raennus ja ysäöintirataisut sijoittuvat samoille aioille uin nyyiset ysäöintirataisut ja myymälä- ja toimistoraennus, vaiutuset orttelin uustoiseen ja uutarhamaiseen luonteeseen jäävät mahdollisimman ienisi.

16 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Raennusen limittäinen sijoittuminen suhteessa naauritonttien asuinraennusiin säilyttää nyyisten raennusten avoimia näymiä mahdollisimman aljon. Tontti aihtoehtoja on jatoehitelty siten, että loauussa 0 haijan uolelta on saatu asi vaihtoehtoa e A Lamelli ja e B Pistetalot. aihtoehdot eivät vieläään ole louun asti tutittuja, mutta niiden ohjalta aavaluonnoset voidaan laatia (mm. ysäöintialuetta ei voida sijoittaa suoraan iinni tontin rajaan). aihtoehdot ovat tehouudeltaan yhteneväisiä. Kummassain on tehouudesi osoitettu e=0, raennusoieudella 00 -m. Lamelli-vaihtoehdossa on esitetty uusi viisierrosinen asuinraennus vanhan --errosisen raennusen tilalle. Lamellitalossa on olme orrashuonetta. Pysäöinti on esitetty järjestettäväsi nyyiselle aialleen tonttien ja rajalle. Yhteensä autoaioja olisi 0 l, joista l sijoittuisi ihaannen alle raennettavaan autoatoseen. aihtoehdossa maaston oreuserojen vuosi haasteesi muodostuu sujuvan yhteyden toteuttaminen asuntojen ja autoaiojen välille. Kuva. e Lamelli, asemaiirros..0. (Ajan Aritehdit Oy) Kuvat ja. e Lamelli, näymäuvia. (Ajan Aritehdit Oy) Pistetalot-vaihtoehdossa on esitetty asi viisierrosista istetaloa Helenenadun varteen siten, että suuri ja yhtenäinen leii- ja oleselualue jää raennusten väliin. Pysäöintiaioja olisi seä tontin rajalla avoaioina (l) seä samanlaisena iha-/ihaansiatosrataisuna. Tässä vaihtoehdossa autoatosessa tosin olisi vain a ja avoaioilla 0 a. aihtoehto mahdollistaa suoran yhteyden ysäöintialueelta asuinraennusiin maanalaisen ellarin autta. Tosin raennusten ja sisäänäyntien sijoittumista suhteessa ysäöintialueen eruutustilaan tulee vielä tarentaa.

17 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Kuva. e Pistetalot, asemaiirros..0. (Ajan Aritehdit Oy) Kuvat 0 ja. e Pistetalot, näymäuvia. (Ajan Aritehdit Oy) Koo orttelin havainneuvat ja suunnitelmien arviointi suhteessa ortteliin Kaavaluonnosen havainnemateriaalisi on tuotettu haijoiden suunnittelijoiden suunnitelmien muaisesti ja niitä hieman taristaen havainneuvia oo orttelista, jotta eri vaihtoehtojen arviointi suhteessa ymäristöön olisi mahdollista. aihtoehtoisia toteutustaoja on esitetty neljä aaletta ja rataisut eroavat ääasiassa tontin osalta. Niissä on huomioitu myös vireilletulovaiheessa saatu alaute. Havainneuvat ovat selostusen liitteenä nro. Ensimmäinen vaihtoehto mahdollistaa tontilla Siiosen suunnitteleman asuinerrostalon säilyttämiseen. Helenenadun varren olmierrosinen asuinraennus voisi olla myös uusi raennus. aihtoehto on tutittu, vaia sen toteuttaminen ei taloudellisesti oleaan realistinen. usi viisierrosinen asuinraennus on osoitettu raennettavasi nyyisen aavan muaiselle raennusaialle Pailanadun varteen, jolloin tontin ysäöinti ja oleseluihat säilyisivät suunnilleen nyyisellään. aia tässä vaihtoehdossa vanha asuinerrostalo voitaisiinin säilyttää, sijoittuisi uusi viisierrosinen asuinraennus liian lähelle ailaraennusta ja uhaisi siten ailaraennusen ulttuuriymäristöoonaisuutta. aihtoehdossa asi on tontille osoitettu asi istetaloa. Koo orttelin havainneuvassa suunnitelmaa on tarennettu mm. ysäöintialueiden sijoittumisen ja ävelyuluyhteysien osalta. Tässä vaihtoehdossa uudet asuinerrostalot sijoittuvat Helenenadun varteen selvästi erilleen ailaraennusen lähiymäristöstä. Muista vaihtoehdoista oieten ysäöintiä on esitetty myös Helenenadun uolelle lähelle naauritontin rajaa. aihtoehto muodostaa toimivimmat ja viihtyisimmät oleselualueet tontille. aihtoehdossa olme tontille on esitetty itä viisierrosinen lamellierrostalo. Raennus on liian massiivinen orttelin seä lähiymäristön mittaaavaan seä oieaa selvästi Helenenadun muista raennusista. Näin ollen esitetty raennus ei muodosta toivottua auuniuvaa. Myös oleselualueet jäävät tässä vaihtoehdossa ienisi ja huonosti äytettävisi. aihtoehto neljä on aavoitusen itse laatima vaihtoehto, jossa on tutittu tontin toteuttamista ahdella lamellitalolla. aihtoehto hyödyntää Helenenadun suuntaisesta lamellierrostalosta avautuvia näymiä ailansuuntaan ja on mittaaavaltaan aremmin ymäristöön soiva. Pailanadun uoleinen ienemi asuinerrostalo sijoittuu väljemmin suhteessa Helenenatuun,

18 .0.0 Asemaaavan selostus 0: mutta rajaa silti tonttia ja mahdollistaa vaihtoehto olmosta suojaisemman oleseluihan raennusmassojen väliin. Esitettyjen raennustyyien taloudellisuutta raennuttajan näöulmasta ei ole arvioitu. Kaavaluonnos Asemaaavan valmisteluvaiheessa on laadittu asi aavaluonnosta, joissa ummassain asuintontit on osoitettu merinnällä AK- asuinerrostalojen orttelialueesi. Suurimmat erot vaihtoehdoissa ovat tontin täydennysraentamisen osalta. Kaavaluonnos A mahdollistaa tontille ahden istetalon raentamisen ja toinen vaihtoehto (B) mahdollistaa aii muut liitteenä olevissa havainneuvissa tutitut toteuttamisvaihtoehdot. Tämän lisäsi aavavaihtoehdoissa on esitetty vaihtoehtoisia määräysiä ja rataisuja myös muille orttelin tonteille. Molemmissa aavaluonnosissa yritään orttelin uutarhamaisuuden säilyttämiseen. Tästä syystä adun uoleisten vehreiden alueiden lisäsi tonttien sisäosia on osoitettu istutettavisi alueisi. Kaavaluonnoset ovat selostusen liitteenä nro ja. aihtoehto A aihtoehto A mahdollistaa tontille istetalojen raentamisen, eli se vastaa liitteenä olevaa havainneuvaa. Korttelin errostalojen errosluu vaihtelee -I välillä. udisraennusien osalta errosluvut ovat tontilla I ja tontilla /. Kaavaluonnosissa on esitetty vaihtoehtoisia taoja määritellä tonttien maan alle seä ihaannen alle sijoitettavia ysäöintiaioja. Tontille suunniteltu rinteeseen sijoittuva ysäöintihalli on vaihtoehdossa A meritty määräysellä a, joa taroittaa autojen säilytysaian raennusalaa, jolle saa sijoittaa ysäöintitiloja aavaan merityn raennusoieuden lisäsi. Pysäöintitasoja ja niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alla ja raentaa niille tarvittavat ajo- ja uluyhteydet. Roomalainen luu ilmoittaa äälleäisten ysäöintitasojen yhteenlasetun enimmäismäärän. Tontin ihaansiysäöintiaiat on uolestaan esitetty määräysellä a-ma, joa taroittaa ihaannen alle sijoitettavaa auton säilytysaian raennusalaa. Pailaraennusen tontti on osoitettu äyttötaroitusella YL-, joa taroittaa julisten lähialveluraennusten orttelialuetta. Alueelle saa sijoittaa lähialveluiden lisäsi myös ravintola-, majoitus- tai ooustiloja seä iinteistön hoitoa varten tarvittavia asuintiloja. Määräys mahdollistaa raennusen äyttämisen lähialveluita moniuolisemmin, eiä ole sidottu elästään seuraunnan toimintaan. Kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisesi ailaraennus on osoitettu asemaaavassa suojelumerinnällä sr-, joa taroittaa raennustaiteellisesti ja ulttuurihistoriallisesti arvoasta ja auuniuvan säilymisen annalta täreä raennusta. Raennusta ei saa uraa eiä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- ja lisätöitä, jota turmelevat julisivujen tai vesiaton ulttuurihistoriallista tai raennustaiteellista arvoa ja tyyliä. Ennen raennusluaa tai raennusen orjausta tai muuttamista osevan muun toimeniteen haemusen rataisemista on varattava museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen. aihtoehto B aihtoehto B on laadittu niin, että se mahdollistaa liitteenä olevien havainneuvien, ja toteuttamisen. Korttelin errostalojen errosluvut ja raennusoieudet ovat samat uin vaihtoehdossa A. Leii- ja oleselualueet on tässä vaihtoehdossa osoitettu myös olemassa oleville tonteille. Tontin ysäöintihallirataisu on tässä vaihtoehdossa esitetty seä määräysellä eli ysäöintiaia seä merinnällä ma I, joa taroittaa maanalaista tilaa, johon saa sijoittaa autoaioja. Pysäöintitasoja saa raentaa errosluvun osoittaman määrän. Tässä vaihtoehdossa on myös laajennettu maantasoysäöintiä varten osoitettu -aluetta. Tontilla ihaannen alle ulottuva ysäöinti on meritty vain merinnällä at, auton säilytysaian ja talousraennusen raennusalana. Pailaraennusen tontti on osoitettu vaihtoehdossa B merinnällä YK, joa taroittaa irojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialuetta. Pailaraennus on osoitettu suojelumerinnällä sr-, joa taroittaa raennustaiteellisesti, historiallisesti ja auuniuvallisesti arvoasta raennusta, jota ei saa uraa. Raennusessa tehtävät muutos- ja orjaustyöt tulee tehdä raennusen alueräistä aritehtuuria unnioittaen. Raennusen muutos- ja orjaustöihin tulee haea lua ja niistä tulee yytää museoviranomaisen lausunto.

19 .0.0 Asemaaavan selostus 0:. EHDOTSAIHE.. uorovaiutus ja valmisteluaineistosta saatu alaute Asemaaavamuutosen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Nähtävilläoloaiana aavaluonnosista saatiin lausunnot (yht. l) udenmaan ELY-esuselta, Kesi-udenmaan maauntamuseolta, Caruna Oy:ltä, Telia Comanyltä ja Hyvinään seuraunnalta. Mieliiteitä ja alautetta aava-aineistosta saatiin alueen lähiasuailta ja taloyhtiöiltä yhteensä l. Mieliiteet ohdistuivat useissa taausissa elästään joo tonttiin tai tonttiin. Lausunnoissa täreimmät jatosuunnitteluun vaiuttavat huomiot äsittelivät mm. melumääräysen (ELY) ja orttelin vehreyden ja uuston säilyttävän määräysen lisäämistä aavaan (maauntamuseo). ELY-esus mainitsee lausunnossaan lisäsi, että asemaaavan muutos huomioi hyvin raennussuojelun tavoitteet. Myös maauntamuseo toteaa, että esitetty ailaraennusen suojelumääräys (sr-) on asianmuainen. ELY-esus iti lamellierrostalon mahdollistamaa aavaluonnos B:tä melun annalta aremana ja myös maauntamuseo mainitsi, että ulttuuriymäristön historiallinen ja auuniuvallinen jatuvuus turvattaisiin aremmin lamellitalorataisulla uin istetaloilla. Mieliiteissä esille nousivat mm. asuaiden huoli siitä, että uudet raennuset varjostavat, vievät ysityisyyden ja estävät näymiä, raentaminen vaurioittaa nyyisiä raennusia, orttelin uutarhamaisuus ja vehreys seä asumisviihtyvyys menetetään, alueen liiennemäärä ja adunvarsiysäöinti lisääntyvät ja nyyisten asuntojen arvo alenee. Lyhennelmät mieliiteistä ja lausunnoista seä niihin laaditut vastineet löytyvät selostusen liitteestä nro... Mahdolliset rosessin aiana tarentuneet tavoitteet almisteluaineistosta saadun alautteen ohjalta ehdotusvaiheen suunnittelun tavoitteesi tuli huomioida taremmin mm. melumääräyset seä orttelin vehreyden, uutarhamaisuuden ja asumisviihtyvyyden säilyttäminen. Jatosuunnittelussa huomioitavisi seioisi nostettiin mm. näymien tutiminen seä uusien raennusien vaiutusten hahmottamisen helottaminen havainnollistamalla suunnitelmia aremmin. Kaavan havainnemateriaalia on täydennetty mm. orttelin varjotarastelulla (liite nro )... Suunnittelurataisun valinta, muutosten uvaus ja erustelut Tontti aia alautetta tontin suunnitelmasta tuli runsaasti, todettiin ehdotusvaiheessa, että suuria muutosia ei ole tareen tehdä. Tontin suunnitelmia on työstetty useamman vuoden ajan ja suunnittelurosessissa on tutittu erilaisia vaihtoehtoja, myös raennusen sijoittaminen Salonadun varteen, jota asuaat mieliiteissään ehdottivat. Kyseisessä rataisussa huonosi nähtiin mm. se, että aii autoliienne suuntautuisi tontin sisään ja taaosaan ja ysäöintiaia olisi sijoittunut naauritontin rajalle, jolloin autoista mahdollisesti aiheutuvat melu- ja aoaasuhaitat olisivat häirinneet tontin asuaita. Autoaiojen järjestäminen olisi ollut myös tenisesti vaieamaa ja vaatinut enemmän tilaa ja luisia, miä uolestaan olisi vähentänyt alueen uutarhamaisuutta. Salonadun varteen sijoittuva asuinraennus olisi jouduttu tilantareen vuosi sijoittamaan myös muita Salonadun varren raennusia lähemmäs atua. Ehdotusen ohjasi valittuun rataisuun on äädytty mm. sen vuosi että sitä on idetty aremana ysäöintirataisun toteuttamisen seä mm. lähinaauritontin annalta. Pysäöintirataisu sijoittuu nyyisen ysäöinnin aialle eiä siten vaiuta vähentävästi alueen vehreyteen. Jos raennus olisi Salonadun varressa tontin asuaille avautuva näymä suuntautuisi elästään ysäöintiaialla, mutta nyt valitussa rataisussa iunat avautuvat oleseluihalle, jossa mahdollisesti säilyy nyyistä uustoa. Naauritontin suunnasta näymä tontin suuntaan on siis vehreämi. usi asuinraennus sijoittuu nyt neljän metrin etäisyydelle tontin rajasta, miä on normaali raennusetäisyys tonteilla, ja raennusen ieniin siirto auemmas tontin rajasta vaiuttaisi ysäöintihalliin niin merittävästi, ettei siirto ole erusteltu. Etenin un tontin raennusen ja suunnitellun uudisraennusen ääiunat tai arveeet eivät ole ohdaain (etäisyys raennusten välissä on m).

20 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Tontti Tontin osalta naauriasuaiden suurin huoli on uusien raennusien sijoittuminen siten, että ne estävät asunnoista avautuvia näymiä. Asuaat mm. toivoivat raennusmassojen siirtämistä auemmas Helenenadusta. aihtoehdoista annatusta sai asi lamellia vaihtoehto ja lisäsi eräät asuaista olivat tehneet itse istetalovaihtoehdon, jossa raennusmassat eivät sijoittuneen ollenaan Helenenatu raennusen ohdalle. Ehdotusvaiheessa jatosuunnitteluun valioitui vaihtoehto istetalot. Kahden erillisen massan vaiheittain toteuttaminen on helomaa ja myös tulevien asuaiden annalta miellyttävämää. Pistetalot muodostavat orttelille tyyillistä väljää auuniraennetta ja myös Helenenadulle tyyillistä väljää atutilaa aremmin uin lamellitalovaihtoehto. Pistetalot soeutuvat auuniuvallisesti toisen Helenenadun varteen sijoittuvan aavahaneen suunnitelmiin. aihtoehto mahdollistaa myös esitetyistä vaihtoehdoista muodoltaan ja ooltaan toimivimman oleselualueen. Lisäsi istetalojen etuna on mahdollisuus toteuttaa esteetön ulu hissillä asuntoihin suoraan ysäöintialueelta seä toteuttaa asuntoihin enemmän näymiä ahteen suuntaan ja aremiin ilmansuuntiin. ELY-esus seä Kesi-udenmaan maauntamuseo toivat lausunnoissa esille, että lamellitalo olisi aremi Helenenadun melun ja ulttuuriymäristön jatuvuuden annalta. Melusuojausen annalta Helenenadun varteen sijoittuvalla lamellimassalla ei uitenaan ole oleellista meritystä, osa se ei suojaa iha-alueita liiennemäärältään suuremman Pailanadun suunnasta. Myös ulttuuriymäristön jatuvuuden annalta errosluvultaan (asi errosta oreami) seä materiaaleiltaan vanhasta oieava lamellitalo olisi vain uusi raennus vanhalla aialla ja muuttaisi ymäristön mittaaavaa ja raeisuutta. Kuva. Asemaiirros tontista,..0 (Ajan Aritehdit Oy) Kuvat ja. Tontin näymäuvia..0 (Ajan Aritehdit Oy) Ehdotusvaiheessa tutittiin mm. tontin raennusten siirtomahdollisuusia siten, että niiden vaiutusia olemassa oleviin raennusiin saataisiin vähäisemmäsi. Päivitetyissä suunnitelmissa molemia raennusia siirrettiin auemmas Helenenadusta siten että ne ovat vähintään metrin

21 .0.0 Asemaaavan selostus 0: äässä Helenenadun uoleisesta tontin rajasta, jolloin Helenenadun väljyys säilyy aremmin. Sen lisäsi Helenenadun ja Pailanadun ulman lähelle sijoittuva raennus siirrettiin m etäisyydelle Pailanadun uoleisesta tontin rajasta (luonnosvaiheen suunnitelmiin verrattuna n. m auemmas). Näin Pailanadun uoleinen raennus vaiuttaa vähemmän Helenenatu :n raennusesta avautuviin näymiin ja silti raennusen arveeilta elastaminen onnistuu Pailanadulta. Samalla tontin oleselualue säilyy yhtenäisenä ja toimivana. Kaavarataisut Ehdotusvaiheessa aavaan lisättiin valmisteluvaiheen lausuntojen muaisesti seä melumääräysiä että määräys orttelin uuston säilyttämisestä seä mm. uiden istuttamisesta tontin adun uoleiselle istutettavalle alueen osalla vehreän atuuvan muodostamisesi. Myös hulevesimääräysiä tarennettiin. Pailaraennusen ulttuuriymäristön ja uuston säilymisen taaamisesi aavaan merittiin yleismääräysen lisäsi Pailanadun varrelta alueita suojeltavisi alueen osisi s--merinnällä. Pailaraennusen äyttötaroitusmerintä muutettiin YLmerinnästä Y-merintään raennusessa toimivien, luonteeltaan oo auunia alvelevien toimintojen vuosi. Tonttien ja uudisraennusien raennusaloja, errosluuja ja raennusoieusia taristettiin (mm. tontin raennusoieutta lasettiin hieman). Asuinerrostalojen orttelialueen äyttötaroitusmerinnän indesi orjattiin ajantasaisesi ja yhtäläisesi toisen vireillä olevan aavan anssa.. HYÄKSYMISAIHE (tarentuu myöhemmin) ASEMAKAAAN KAS. KAAAN RAKENNE Asemaaavan muutos mahdollistaa orttelissa tonttien ja täydennysraentamisen alueen auuniraenteeseen soivilla istetaloilla. Lisäsi aavalla suojellaan ulttuurihistoriallisesti arvoas ailaraennus, seä yritään aavamääräysin taaamaan myös orttelin vehreä ja uustoinen ilme täydennysraentamisesta huolimatta. Yleisillä määräysillä ohjataan suunnittelua huomioimaan auuniuvalliset asiat, oleselualueiden ja arveeiden melutasot seä mm. sijoittuminen ohjavesialueelle seä hulevesiasiat...mitoits Asemaaava-alue on inta-alaltaan n., ha, josta asuinerrostalojen orttelialueen osuus on n., ha ja yleisten raennusten orttelialueen osuus 0, ha. Katualueita aavassa on n. 0, ha. Tontteja aava-alueella on yhteensä l ( l asuinerrostalotontteja). Raennusoieutta on aavassa osoitettu yhteensä 0 -m. Asuinraennusoieutta on AK-alueilla yhteensä 0 - m. Tonttitehouudet vaihtelevat siten, että tonteilla ja, joille ei ole esitetty täydennysraentamista tehouus on n. e=0,. Tontilla tehouus on n. e=, ja tontilla e= 0,. Korttelin esiarvoinen tehouus on e=0,. oimassa oleviin aavoihin verrattuna asuinerrosala nousee 0 -m. anhoissa aavoissa oli lisäsi sallittu asuinerrosalan lisäsi raennusoieutta mm. myymälätilaa ja lasten äivähoitotilaa, erhohuoneistoa tai asuaiden yhteiseen äyttöön varattavaa tilaa varten yhteensä 0 -m. Jos nämäin huomioidaan, raennusoieus nousee aavamuutosen myötä asuinerrostalojen orttelialueella -m. Pailaraennusen tontille oli vanhassa asemaaavassa osoitettu raennusoieutta -m, mutta se on suojelutavoitteiden vuosi udotettu vastaamaan aremmin raennusen oieaa errosalaa 0 -m. 0

22 .0.0 Asemaaavan selostus 0:. ALEARAKSET.. Korttelialueet AK-, Asuinerrostalojen orttelialue Korttelin asuinerrostalojen tontit on aii osoitettu merinnällä AK- asuinerrostalojen orttelialueesi, jonne saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asemaaavassa osoitetun errosalan lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % errosalasta atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho- sauna-, yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja ihaalueelle. Asuinraennusten orrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen m ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävässä tulee olla iuna. Kaavassa osoitetaan asuinerrostalojen raennusaiat raennusaloin ja errosluvut ja raennusoieudet errosalametreinä on esitetty raennusalaohtaisesti. Joa tontille on osoitettu leii- ja oleselualueesi varatut alueet. Muuten tonttien vehreät ja uustoiset alueet on osoitettu istutettavisi alueisi ja yleinen määräys varmistaa olemassa olevan uuston säilyttämisen ja hoitamisen uudistuvana, siten että sen maisemallinen meritys säilyy. ehreän atuuvan muodostamisesi ja säilyttämisesi yleisellä määräysellä määrätään myös, että tonttien adunuoleiselle istutettavalle alueelle tulee istuttaa uita. Pysäöinti on osoitettu tonttiohtaisesti toteutetun tai suunnitellun rataisun muaisesti erilaisin määräysin. Esimerisi tontin maastoon sovitettu ysäöintihalli on osoitettu seä ysäöimisaiasi että maanalaisesi tilasi, johon saa sijoittaa autoaioja. Pysäöintitasoja saa raentaa errosluvun osoittaman määrän. Autoaioja tulee toteuttaa autoaia/0 m asuinerrosalaa, autoaia/ m asuinerrosalaa, miäli vähintään 0 % autoaioista toteutetaan raenteellisena ysäöintinä seä autoaia/joaista työ-, liie, toimisto- tai alvelutilaa ohden. Ajoneuvoliittymäielloin ohjataan tonttiliittymät liienteellisesti soveliaimmille tontin osille. Muita asuinerrostalojen orttelialueen ohdistuvia yleisiä määräysiä ovat mm. hyvään auuniuvaan ja asuaiden viihtyvyyden arantamiseen tähtäävät määräyset. udisraentamisen tulee uloaritehtuuriltaan soveltua nyyiseen raennusantaan. Maantasossa sijaitseville asuinnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusin tai aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen oleselu- ja leiiaioista. Leii- ja oleseluaioja varten on varattava tontilta yhtenäistä aluetta vähintään % asuinhuoneiden yhteenlasetusta errosalasta. Pihajärjestelyin, raennusin ja raentein tulee huolehtia, että leii- ja oleselualueiden esimelutaso ei ylitä äiväohjearvoa db. Myös arveeet tulee lasittaa, miäli niiden esimelu ilman lasitusta ylittää äiväohjearvon db. Pihaannet tulee toteuttaa viherraenteen mahdollistavina ja niiden aitaraenteen tulee olla materiaaliltaan läinäyvä. Lisäsi aavassa annetaan määräyset ohjaveden huomioimisesta seä hulevesien äsittelystä. Y-, yleisten raennusten orttelialue Pailaraennusen tontti (nro ) on osoitettu seuraunnan toteuttamien julisluonteisten alveluiden vuosi yleisten raennusten orttelialueesi. Alueelle saa sijoittaa julisten alveluiden lisäsi myös ravintola-, majoitus- tai ooustiloja seä iinteistön hoitoa varten tarvittavia asuintiloja. Kaavamääräys tähtää raennusen moniuolisemman äytön mahdollistamiseen ja sitä autta raennusen säilymiseen. Pailaraennus on suojeltu asemaaavalla osoittamalla raennus sr-- merinnällä raennustaiteellisesti, ulttuurihistoriallisesti ja auuniuvallisesti arvoaasi raennusesi, jota ei saa uraa. Raennusessa tehtävät muutos- ja orjaustyöt tulee tehdä raennusen alueräistä aritehtuuria unnioittaen. Raennusen muutos- ja orjaustöihin tulee haea lua ja niistä tulee yytää museoviranomaisen lausunto. Pailaraennusen vehreä ja uustoinen ihaiiri on osoitettu istutetuilta osiltaan suojeltavasi alueen osasi (s-), jolla olemassa oleva uusto tulee säilyttää, ja hoitaa niin, etteivät alueen ulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot tai luonne muutu. Nyyinen tontilla sijaitseva leiiaia on osoitettu leii- ja oleselualueesi varatusi alueen osasi. Raennusoieus ja errosluu ovat suojeltavan ailaraennusen muaiset.

23 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Y-aluetta osevia yleisiä määräysiä ovat orttelin vehreyden säilyttämiseen, hulevesiin seä ohjaveteen liittyvät määräyset... Katualueet Asemaaavaan on aavatenisistä syistä otettu muaan seä Salonadun että Pailanadun osuus orttelin ohdalta. Näin on vältytty siltä, että atualueelle olisi jäänyt voimaan ieniä aloja muuten oistuvaa asemaaavaa... KAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerinnät löytyvät asemaaavaselostusen liitteestä nro. Korttelin asemaaavamuutosessa merinnät ovat ääosin yleisesti äytössä olevia. Päääyttötaroitusmerinnästä AK- on yritty ehittämään esustan täydennysraennusohteisiin yleisesti soveltuva määräys. Tontin oreuserojen ansiosta ihaannen alle sijoittuvalle ysäöintirataisulle on laadittu uusi aavamääräys a-, ihaannen alle sijoitettava auton säilytysaian raennusala. Korttelin vehreän ja uutarhamaisen ilmeen säilyttämisesi seä mm. hulevesien äsittelystä on laadittu uusia yleisiä määräysiä. ASEMAKAAAN AIKTKSET. AIKTKSET RAKENNETTN YMPÄRISTÖÖN Korttelin täydennysraennushaneet tiivistävät auuniraennetta esusta-alueella, jossa on jo tällä hetellä valmiina seä infraraenne että alveluita. Näin olemassa oleva infra saadaan tehoaamaan äyttöön ja uusi asuasohja vahvistaa alueen alveluiden annatettavuutta. Täydennysraentaminen moniuolistaa alueen asuntojaaumaa ja tarjontaa. udisraentaminen muuttaa orttelia ymäröivien atujen atunäymiä ja auuniuvaa, mutta suunnittelurataisusi valitut istetalot ovat nyyisen raenteen muaisia ja siten muodostavat orttelille tyyillistä auuniraennetta. Lisäraentaminen tiivistää orttelin raennetta, mutta suunnittelussa on huomioitu, että asuntojen ääiunat eivät joo sijoitu vastaain tai niiden välille on varattu Ymäristöministeriön asetusen (/0) muainen riittävä etäisyys. udet raennuset on yritty sijoittamaan siten, että ne haittaavat mahdollisimman vähän naauriiinteistöistä avautuvia näymiä. Myös ilmansuunnat on otettu huomioon raennusten sijoitusessa ja tavoitteena on ollut, että mahdollinen varjostus olemassa oleviin raennusiin jää mahdollisimman ienesi. Kaavan liitetiedostona nro olevassa varjotarastelussa tätä on havainnollistettu artoin, joissa on esitetty varjostus esääivänseisausen, syys/evätäivänseisausen ja talviäivänseisausen aiaan.. AIKTKSET LONTOON JA LONNONYMPÄRISTÖÖN Kortteli on luonteeltaan vehreä ja uustoinen. Täydennysraentamisen vaiutusia orttelin uustoon yritty minimoimaan hyödyntämällä raennusten sijoittamisessa jo raennettuja alueita seä urettavien raennusten aioja. Puuston väheneminen on yritty minimoimaan myös sijoittamalla ummanin täydennysraennustontin ysäöintirataisut olemassa olevien ysäöintialueiden aialle, jolloin vaiutus orttelin uustoon jää mahdollisimman ienesi. Korttelin sisäosien ja ihojen uuston säilymisesi ne alueet, joita ei äytetä ysäöintiin tai oleseluun on aavassa osoitettu istutettavasi alueen osasi. Korttelin vehreän ilmeen varmistamisesi on asvillisuuden suojelusta ja uuston jatuvasti uudistuvana hoitamisesta lisäsi annettu yleinen määräys. Alueelle tyyillisen vehreän atuuvan muodostamisesi määrätään lisäsi yleisellä määräysellä, että tonttien adun uoleisille istutettaville alueen osille tulee istuttaa uita.. AIKTKSET ALEEN LKENTEESEEN usien asuaiden myötä alueen liienne hieman asvaa ja ysäöintitarve luonnollisesti lisääntyy. Asuaiden tarvitsemat ysäöintiaiat osoitetaan tonteilta, jolloin tarve adunvarsiysäöintiin ei lähtöohtaisesti lisäänny alueella. Tontin osalta liienne suuntautuu tulevaisuudessa ääosin

24 .0.0 Asemaaavan selostus 0: Pailanadulle ja tontin vaiutus Helenenadun liienteeseen voi joa vähentyä nyyiseen verrattuna, osa tontin läiajo ei ole tulevaisuudessa mahdollista. Myös tontin liienne suuntautuu Salonadulle ja siitä todennäöisesti ääosin esustan suuntaan jolloin Seittemänmiehenadun liienne naauritontin ohdalla ei lisäänny merittävästä.. AIKTKSET KLTTRIYMPÄRISTÖN AROJEN SÄILYMISEEN Asemaaava vaiuttaa ositiivisesti orttelin ulttuuriymäristön arvojen säilymiseen. Pailaraennus on meritty suojeltavasi raennusesi, jota ei saa uraa ja jona orjausessa ja muissa mahdollisissa muutostöissä tulee huomioida ja unnioittaa raennusen alueräistä aritehtuuria seä yytää raennusluvan suunnitelmista museoviranomaisen lausunto. Pailaraennusen suojeluun tähdätään myös äyttötaroitusmerinällä, joa mahdollistaa raennusen moniuolisen äytön ja siten edistää sen säilymistä. Pailaraennusen vehreä ihaiiri on täreä osa ulttuuriymäristöä ja sen vuosi yleisen määräysen lisäsi ailaraennusen tontista on osoitettu ääosa suojeltavasi alueen osasi (s-), jolla olemassa oleva uusto tulee säilyttää ja hoitaa niin, etteivät alueen ulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot tai luonne muutu. Pailaraennusen tontin autoaiamääräys on idetty ohtuullisena, jotta siitä ei aiheudu uhaa alueen uustolle.. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT JA LAA KOSKEEN TAOITTEIDEN TOTETMINEN Alueelle aiheutuu Seittemänmiehenadun liienteen melusta ymäristön häiriöteijä. Kaavamääräysin on varmistettu, että oleseluihojen ja asuntojen arveeiden äiväohjearvon muaiset melutasot eivät ylity. Mahdollisesti tarvittavien melusuojausten tarve varmistetaan raennusten taremmassa suunnittelussa. usien raennusien soeutumisesta ymäristöön on annettu yleinen määräys. Lisäsi orttelin uutarhamaisuuden ja vehreyden säilyttämisesi on aavassa annettu yleinen määräys seä sen lisäsi meritty ailaraennusen ymäristöstä alueita myös aavaartalla suojeltavisi alueen osisi, joilla olemassa oleva uusto tule säilyttää ja hoitaa siten, etteivät sen ulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot tai luonne muutu. ehreän atuuvan muodostamisesi ja säilyttämisesi tonttien adun uoleisille istutettaville alueen osille tulee istuttaa uita. Myös ohjavedestä ja hulevesistä on annettu määräyset, joilla tähdätään ymäristön laadun varmistamiseen. ASEMAKAAAN TOTETS Kaavamuutosalueen ymäristössä on valmis raennusanta ja unnallisteniia. Tontin ja nyyisten liie- ja asuinraennusten uraminen ja uusien errostalojen raentaminen seä muut mahdolliseen täydennysraentamiseen liittyvät toimeniteet on mahdollista toteuttaa aavamuutosen voimaan tulon jäleen. Hyvinäällä.äivänä elouuta 0 Anitta Ojanen Kaavoitusäälliö Charlotta Tanner Kaava-aritehti

25 Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan erustiedot ja yhteenveto Kunta Hyvinää Täyttämisvm Kaavan nimi Salonatu-Pailanatu Hyväsymisvm Ehdotusvm Hyväsyjä ireilletulosta ilm. vm.0.0 Hyväsymisyälä Kunnan aavatunnus 0: Generoitu aavatunnus Kaava-alueen inta-ala [ha], usi asemaaavan inta-ala [ha], Maanalaisten tilojen inta-ala [ha] Asemaaavan muutosen inta-ala [ha] Ranta-asemaaava Rantaviivan ituus [m] Raennusaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennusaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä, 0,0 0 0,, 00 A yhteensä,0 0, 0 0,,0 0 P yhteensä Y yhteensä 0,, 0 0, 0, - C yhteensä K yhteensä T yhteensä yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,00, 0,00 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä 0 0

26 Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä, 0,0 0 0,, 00 A yhteensä,0 0, 0 0,,0 0 AK-,0 0,0 0 0,,0 0 P yhteensä Y yhteensä 0,, 0 0, 0, - Y- 0, 0,0 0 0, 0, - C yhteensä K yhteensä T yhteensä yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,00, 0,00 Kadut 0,00 0,0 0,00 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä 0 0 Asemaaava 0 0

27 L - Kesi-udenmaan maauntamuseo Maauntamuseo toteaa lausunnossaan Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelmaan uuluvan ailaraennusen historiaa seä sen, että hoitosuunnitelmassa raennus on arvotettu ja siihen liittyy suojelutavoitteita. Pailaraennus tulee säilyttää ja sitä tulee ylläitää siten, että sen ulttuurihistoriallinen arvo turvataan. Kesi-udenmaan maauntamuseon anssa yhteistyössä tullaan laatimaan suojelumääräysiä osevat aavamääräyset. Kaavoitusen vastine: Täydentämisraentamiseen liittyvien tavoitteiden lisäsi asemaaavan taroitusena on varmistaa ulttuurihistorialtaan arvoaan ailaraennusen säilyminen ja uudisraentamisen soeutuminen siihen. Suojelumääräysien sisältö laaditaan yhteistyössä Kesi-udenmaan maauntamuseon anssa. L - Hyvinään auunginmuseo Hyvinään auunginmuseon lausunnossa on otettu myös esille tontilla sijaitsevan ailaraennusen arvo. Lisäsi lausunnossa todetaan, että tontit ja muodostavat historiallisen oonaisuuden. Hyvinään seuraunnalliseen historiaan iinteästi liittyvän ailan ja vuonna seuraunnan työnteijöilleen raennuttaman lamellierrostalon on suunnitellut Heii Siionen. Tontin täydennysraennusen mahdollistavaa aavaa suunniteltaessa on otettava molemien tonttien raennushistorialliset iirteet huomioon siten, että raennusten ulttuurihistorialliset arvot turvataan. Pailan historiallisten ja aritehtonisten arvojen säilyminen olisi huomioitava myös aavassa. L - Caruna Oy Kaavoitusen vastine: Tontin täydennysraentamisen mahdollisuudet tutitaan aavan valmisteluvaiheessa eri vaihtoehdoin ja niissä huomioidaan viereisen tontin arvoas ailaraennus. Pailaraennusen suojelumääräyset ja äyttötaroitusmerintä määritellään aavan laadinnan yhteydessä sellaisisi, että voidaan varmistaa raennusen säilyminen. Caruna toteaa lausunnossaan, että alueen tonttien sähönjaelu hoidetaan nyyisellä jaeluverostolla, eiä heillä ole huomautettavaa asemaaavamuutoseen. Toivovat uitenin mahdollisuutta antaa lausunto myös aavan luonnosvaiheessa. Kaavoitusen vastine: Meritään tiedosi, ei aiheuta toimeniteitä. M - Asunto Oy Seittenartano, Asunto Oy Seittenlinna ja Asunto Oy Seittensalo Kyseiset asuntoyhtiöt ovat jättäneet mieliiteen. Taloyhtiöt vastustavat asemaaavamuutosta liienteen lisääntymisen ja autoaioitusen vaieutumisen, uistomaisuuden häviämisen ja rauhattomuuden lisääntymisen, valoisuuden vähenemisen seä raennusvaiheen melu-ym. haittojen vuosi. Kaavoitusen vastine: Kaavan laadinnassa liienne- ja ysäöintiasiat tutitaan ja huomioidaan rataisujen valinnassa. usien asuaiden tarvitsemat autoaiat sijoitetaan tonteille. Korttelin täydennysraentamista tutitaan lähtöohtaisesti orttelin jo raennetuille, mahdollisesti urettavien raennusten tai raentamiseen jo asemaaavalla osoitetuille aioille, jolloin vaiutus alueen uistomaiseen yleisilmeeseen jää mahdollisimman ienesi.

28 M - Asunto Oy Tähtirinteet usien raennusten sijoittelulla ja volyymin suunnittelulla yritään loutuloseen, jossa olemassa olevien asuntojen varjostus jää mahdollisimman vähäisesi. Raennusvaiheen aiaisia melu- ym. haittoja ei ehittyvän auungin esusta-alueella voida täysin välttää. Kaavalla ei myösään oteta antaa raennusaiaisiin järjestelyihin. Asunto Oy Tähtirinteet on jättänyt mieliiteen, johon on oottu asioita, joita asemaaavamuutoshaneessa tulisi ottaa huomioon. aiutuset adunvarsiysäöimiseen tulisi selvittää, sillä jo nyyisellään läheisen oilaitosen autoaiatarve ylittää sen äyttämät ysäöintialueet, miä on johtanut lähiaduilla adunvarsiysäöintiin. Taloyhtiö tuo esille myös sen, että Helenenadulta uuttuvat jalaäytävät ja toivoo, että Helenenadulle järjestettäisiin aavan laatimisen yhteydessä turvallisemi jalanulu esim. atualuetta leventämällä. Kolmantena asiana mieliiteessä on iinteistöjen tasauolinen ohtelu raennusoieutta määriteltäessä. Kaavoitushane määrittelee myös Asunto Oy Tähtirinteet Oy:n tavoitteita iinteistöä ehitettäessä. Kaavoitusen vastine: Kaavan laadinnassa ysäöintirataisujen vaiutuset arvioidaan. usien asuaiden tarvitsemat autoaiat sijoitetaan tonteille. Helenenadun jalanulun turvallisuus ei ole suoraan tämän aavan rataistavissa oleva asia, osa yhden orttelin matalle toteutettava väylä ei vielä riitä, mutta asiaa voidaan arvioida osana aavarosessia. Täydennysraentamisessa raennusoieuden määrän määrittelyyn vaiuttavat useat asiat, jota voivat erota tonttiohtaisesti. Yhden aavahaneen erusteella ei siis vielä synny täysin yhtenevää linjaa jota voitaisiin toteuttaa muissa lähiortteleissa. L - Hyvinään seuraunta Seuraunta ehdottaa ailan (tontti ) äyttötaroitusmerinnäsi YL-:sta. Kaavoitusen vastine: Pailaraennusen äyttötaroitusmerinnäsi voidaan asemaaavaehdotuseen valita luonnosvaihtoehto A:n muainen YL--merintä. L - Telia Comany Telia on lähettänyt nyyisen aaeliveronsa tiedosi ja toteaa, että tontilla uudisraentamisen johdosta joudutaan varmasti siirtämään aaelia. Kaavoitusen vastine: Meritään tiedosi, ei aiheuta toimeniteitä asemaaavaan. L - Caruna Oy Caruna tuo lausunnossaan alueen sähöveron tiedosi ja toteaa että aavan vaiutusen sähönjaeluun ovat vähäiset. Alueella sijaitsee Carunan iinteistömuuntamo, jota autta alueen sähönsyöttö toteutetaan ja jolle tulee löytyä tilat jatossain. Caruna yytää mahdollisuutta antaa lausunto myös aavaehdotusvaiheessa. Kaavoitusen vastine: Meritään tiedosi, ei aiheuta toimeniteitä. L - udenmaan ELY-esus ELY-esus itää hyvänä, että valmisteluvaiheessa on tutittu eri aavarataisuvaihtoehtoja. Melun annalta aavaluonnosvaihtoehto B on Helenenadun uolelle esitetyn lamellitalon vuosi aremi vaihtoehto, osa se suojaa iha-alueet tulevaisuudessain, vaia Helenenadun liiennemäärä asvaisi. ELY-esus esittää,

29 että aavaan lisätään melumääräys ja antaa lausunnossaan määräysestä asianmuaisen esimerin. Kaavassa esitettyä ohjavesimääräystä ELY-esus itää hyvänä. Jatotyössä on selvitettävä maanalaisen ysäöinnin järjestämisen mahdollisuudet ohjavesiolosuhteiden annalta. Asemaaavan muutos huomioi raennussuojelun tavoitteet hyvin. Kaavoitusen vastine: Ehdotusvaiheessa lisätään aavaan melumääräys seä tarennetaan etenin tontin suunnittelurataisua, miä vaiuttaa loullisen aavaehdotusen rataisuihin. Kaavan lähtötietoja on äivitetty liienne- ja ohjavesitietojen osalta. Pohjaveden innanoreus alueella on noin tasolla +, jolloin nyt suunnitellut ysäöintihallit jäävät reilusti ohjaveden intaa oreammalle (esim. tontin ysäöintihallin alin taso n. +0,). L - Kesi-udenmaan maauntamuseo Maauntamuseo toteaa lausunnossaan, että orttelissa sijaitseva ailaraennus on ulttuurihistoriallisesti, raennustaiteellisesti ja auuniuvallisesti arvoas raennus ja sen säilyminen tulee turvata suojelumääräysin. Tontilla sijaitseva vuonna seuraunnan työnteijöitä varten suunniteltu olmierrosinen lamellierrostalo on osa orttelin ulttuurihistoriaa. Sen säilymismahdollisuutta on aavatyön aiana tutittu, mutta säilyttäminen on todettu taloudellisesti eärealistisesi vaihtoehdosi. Kesi- udenmaan maauntamuseo itää hyvänä luonnosvaihtoehto A:ssa esitettyä laajemman äyttötaroitusen mahdollistavaa YL--merintää. Laajemman äytön salliminen edistää todennäöisesti aremmin raennusen säilymistä itällä aiavälillä. Maauntamuseo itää esitettyä suojelumääräystä asianmuaisena (sr-). Maauntamuseo esittää uitenin lisäystä aavamääräysiin orttelin vehreyden turvaamisesi. Korttelin arvoas uusto oivuineen ja mäntyineen tulee meritä säilytettävisi. Tontilla ulttuuriymäristön historiallinen ja auuniuvallinen jatuvuus turvattaisiin aremmin lamellitalorataisulla uin istetaloilla. Sähöostitse on äyty lisäsi esustelua suojelumääräysen (sr-) loullisesta muodosta ja siihen museo on esittänyt äytettäväsi historiallisen sijaan ulttuurihistoriallisesti sanaa. Kaavoitusen vastine: Kaavaehdotuseen laitetaan ailaraennuseen laajemman äytön mahdollistama äyttötaroitusmerintä ja ehdotusvaiheen suunnittelussa huomioidaan taremmin siitä mahdollisesti aiheutuva ysäöimistarve. Suojelumääräysesi valitaan maauntamuseon suositusen muainen sr- sovituin lisäysin. Tontin jatosuunnittelussa ja toteutusvaihtoehdon valinnassa arvioidaan myös maauntamuseon näemys ulttuuriymäristön ja auuniuvan jatuvuudesta. Kaavaan lisätään määräys tai määräysiä joilla varmistetaan orttelin uustoa ja vehreyden säilyminen. M - Asunto Oy Seittemänmiehenatu Asemaaavaluonnoset ovat asuntoyhtiön mielestä räieästi Suomen erustuslain/raennuslain (tasaarvoinen ohtelu) vastaisia suosiessaan tonttia n:o huomattavasti lisätyllä raennusoieudella (e=,). Muut orttelin tontit ja (e=0,) joutuvat täysin eriarvoiseen asemaan raennusoieuden, asumisviihtyvyyden seä liienneuormitusen osalta ja tällä on ielteisiä vaiutusia orttelin iinteistöjen taloudellisiin arvoihin. Nämä aavamuutosesityset ohtelevat altoin myös muita tonttia n:o reunustavien atujen vastaäisiä tontteja (e=0,0 ja n. 0,) Kaavoitusen vastine: Seittemänmiehenadun toisella uolella, Asuntorivitalojen ja muiden ytettyjen raennusten orttelialueella (errosluu ) sijaitseva asuntoyhtiö on jättänyt mieliiteen, jossa vedotaan ensisijaisesti siihen, että aavamuutos olisi erustuslain ja maanäyttö- ja raennuslain vastainen tasa-arvoisen ohtelun osalta, osa aavassa on orttelin tonteilla toisistaan eriävät tonttitehouudet. Mieliiteessä on mainittu virheellisen orea raennustehouus tontille. Kaiilla orttelin seä muilla lähiymäristön tonteilla ja asuntoyhtiöillä on ollut ja on edelleen yhtäläinen oieus haea asemaaavamuutosta täydennysraentamisen mahdollisuusien arvioimisesi. Korttelissa vain tontit ja ovat tätä haeneet ja tällaisessa taausessa muiden saman orttelin tonttien raennusoieus säilytetään

30 nyyisellään. Tehouuden määrittelyyn ja täydennysraentamisen mahdollisuusiin vaiuttavat mm. seä tontin nyyinen raentaminen että sen aavallinen äyttötaroitus ja aavoitus arvioi taausohtaisesti ono aavamuutos mahdollinen. Pientalojen ortteleilla (uten esim. AR) tehouus ei täydennysraentamisenaan yhteydessä voi olla yhtäläinen errostalotontin anssa (uten mieliiteen jättävällä asuntoyhtiöllä). Asemaaavan myötä syntyvä ymäristön muutos ja esusta-alueen ehittymisen mahdollistaminen eivät ole erusteita eätasa-arvoiseen ohteluun. M Muistuttajat vastustavat asemaaavamuutosta, osa suuri raennus ienellä tonttialalla ei sovi maisemaan, aavan sallima raennus sijoittuisi aivan liian lähelle olemassa olevia raennusia ja erustusten aivaminen vaurioittaa naauritonteilla olevia raennusia ja häiritsee asumista ja luontoa. Muistuttajien muaan iäihmiset ovat hanineet asuntonsa läheltä esustaa ja luontoa ja mainitsevat että Hyvinään ysi valtti on, että luontoa on säästetty auunialueella aiien ilosi. Lisäsi muistutusessa mainitaan, että häiriötä aiheuttaa Seittemänmiehenadun liiennöinti auaesusen suuntaan. Misi siis raentaa liian tiheästi, jolloin liiennettä tulee entisestään. Kaavoitusen vastine: Kaavan tavoite on säilyttää uistomaisuutta ja väljyyttä täydennysraentamisesta huolimatta ja tämän vuosi uusien raennusten seä ysäöinnin sijoittelussa on hyödynnetty nyyisten urettavien raennusten aioja, voimassa olevassa aavassa osoitettuja raennusaioja seä yritty hyödyntämään nyyiset ysäöintialueet, jolloin vaiutus orttelin uustoon jää mahdollisimman ienesi. Lisäsi uutarhamaisen ja vehreän ilmeen säilyttämisesi orttelin uustoisia alueita on osoitettu aavassa istutettavisi alueisi ja uustoa säilyttävä ja suojeleva taremi aavamääräys on taroitus lisätä aavaan ehdotusvaiheessa Tontin raennusen suunnittelussa on huomioitu asunnoista avautuvat näymät ja uusi raennus on sijoitettu siten, että se haittaa mahdollisimman vähän naauriiinteistöjen asunnoista avautuvia näymiä. Perustusten aivaminen ei lähtöohtaisesti aiheuta vaurioita olemassa oleviin raennusiin etenin, un maaerä on raentamiseen hyvin soveltuvaa hieaa. Asia varmistetaan raennusvaiheessa asentamalla tarvittaessa lähiymäristön raennusiin tärinämittarit. Raennusaiaisten haittojen minimointi on osa raennusen suunnittelurosessia. Hyvinää on ilmeeltään erinteisesti väljää uutarhaauunia myös esusta-alueilla. Kesustan ehittäminen ja siihen liittyvä täydennysraentaminen ovat uitenin asioita, joilta ei voi välttyä esusta-alueella. Haneiden tavoitteena on tulevaisuudessain säilyttää esustan väljyyttä ja uutarhamaisuutta lisäraentamisesta huolimatta. usista asuaista aiheutuu luonnollisesti jonin verran lisää liiennettä alueelle. Asuaiden automatojen voidaan olettaa suuntautuvan myös muihin suuntiin uin elästään Seittemänmiehenadulle, jona liienne oostuu asuasliienteen lisäsi myös auaesuselle muilta alueilta suuntautuvista ajoneuvoista. Tontin liittymät ovat Salonadulle ja voidaan arvioida, että sitä autta liienne ainottuu esustan suuntaan, eiä siis häiritse esim. tonttia. Liienteellisen vaiutusen ei ole arvioitu olevan normaalia raennushanetta merittävämi. M Muistuttaja vastustaa orttelin tontille aiotun -errosisen errostalon raentamista. Hän ysyy estääö maaerä näin läheäin raennettavia errostaloja, riittääö Hyvinäällä asuaita aiiin äynnissä oleviin raennusohteisiin ja ono autoaioja todella ajateltu järevästi, un näyttää että sisäänja ulostulot äyvät ahtaisi. Lisäsi muistuttaja on huomioinut aavarosessin aiana -errosesta - erroseen nousseen errosluvun ja ysyy, ono isenyt rahanahneus. Kaavoitusen vastine: Perustusten aivaminen ei lähtöohtaisesti aiheuta vaurioita olemassa oleviin raennusiin

31 etenin, un maaerä on raentamiseen hyvin soveltuvaa hieaa. Asia varmistetaan raennusvaiheessa asentamalla tarvittaessa lähiymäristön raennusiin tärinämittarit. Asemaaava mahdollistaa haneen toteuttamisen, mutta ei aiatauluta niitä. Kaii asuntoraentamisen ohteet eivät äynnisty Hyvinäällä yhtä aiaa, vaan toteuttaminen taahtuu orrastaen marinoiden ja ysynnän muaan. Kauungin tavoite on myös lisätä asuasmäärää seä toteuttaa MAL-soimusen asuntotavoitteita (n. 0 uutta asuntoa/vuosi) ja näitä ei voida saavuttaa, jos ei voida osoittaa riittävää aavavarantoa uusien asuntojen toteuttamisesi. Tontin tonttiliittymät säilyvät nyyisillä aioillaan. uden raennusen errosluu on suunnittelurosessin aiana noussut uudesta seitsemään johtuen raenteellisen ysäöinnin (ysäöintihallin) raentamisen ja toteuttamiseloisuuden vuosi. Raennus on seitsemänerrosisena yhtä orea uin olme muuta naauriraennusta. M Muistuttaja vastustaa asemaaavamuutosta, osa suuri raennus aioitusalueineen ei liian ienellä tontilla sovellu maisemaan, aavan sallima raennus sijoittuisi aivan liian lähelle olemassa olevia raennusia, erustusten aivaminen vaurioittaa naauritonteilla olevia raennusia ja häiritsee asumista ja luontoa ja väljän ja viihtyisän asuinalueen muuttuminen ahtaan tuntuisesi alentaa asuntojen arvoa. Muistuttajan muaan iäihmiset ovat hanineet asuntonsa läheltä esustaa ja luontoa ja mainitsee että Hyvinään ysi valtti on ollut, että luontoa on säästetty auunialueella aiien ilosi. Lisäsi muistutusessa mainitaan, että häiriötä aiheuttaa Seittemänmiehenadun liiennöinti auaesusen suuntaan. Misi siis raentaa liian tiheästi, jolloin liiennettä tulee entisestään. Kaavoitusen vastine: Kaavan tavoite on säilyttää uistomaisuutta ja väljyyttä täydennysraentamisesta huolimatta ja tämän vuosi uusien raennusten seä ysäöinnin sijoittelussa on hyödynnetty nyyisten urettavien raennusten aioja, voimassa olevassa aavassa osoitettuja raennusaioja seä yritty hyödyntämään nyyiset ysäöintialueet, jolloin vaiutus orttelin uustoon jää mahdollisimman ienesi. Lisäsi uutarhamaisen ja vehreän ilmeen säilyttämisesi orttelin uustoisia alueita on osoitettu aavassa istutettavisi alueisi ja taremi uustoa säilyttävä ja suojeleva aavamääräys on taroitus lisätä aavaan ehdotusvaiheessa. Tontin raennusen suunnittelussa on huomioitu asunnoista avautuvat näymät ja uusi raennus on sijoitettu siten, että se haittaa mahdollisimman vähän naauriiinteistöjen asunnoista avautuvia näymiä. Perustusten aivaminen ei lähtöohtaisesti aiheuta vaurioita olemassa oleviin raennusiin etenin, un maaerä on raentamiseen hyvin soveltuvaa hieaa. Asia varmistetaan raennusvaiheessa asentamalla tarvittaessa lähiymäristön raennusiin tärinämittarit. Raennusaiaisten haittojen minimointi on osa raennusen suunnittelurosessia. Hyvinää on ilmeeltään erinteisesti väljää uutarhaauunia myös esusta-alueilla. Kesustan ehittäminen ja siihen liittyvä täydennysraentaminen ovat uitenin asioita, joilta ei voi välttyä esusta-alueella. Haneiden tavoitteena on tulevaisuudessain säilyttää esustan väljyyttä ja uutarhamaisuutta lisäraentamisesta huolimatta. usista asuaista aiheutuu luonnollisesti jonin verran lisää liiennettä alueelle. Asuaiden automatojen voidaan olettaa suuntautuvan myös muihin suuntiin uin elästään Seittemänmiehenadulle, jona liienne oostuu asuasliienteen lisäsi myös auaesuselle muilta alueilta suuntautuvista ajoneuvoista. Tontin liittymät ovat Salonadulle ja voidaan arvioida, että sitä autta liienne ainottuu esustan suuntaan, eiä siis häiritse esim. tonttia. Liienteellisen vaiutusen ei ole arvioitu olevan normaalia raennushanetta merittävämi. M Muistuttaja vastustaa ortteli asemaaavamuutosta. Hän on ostanut asunnon nimenomaan viihtyisän ja väljän ymäristön vuosi. Hän on erustellut seuraavaa: Suunniteltu raennus on aiaansa nähden liian

32 suuri seä neliöiltään että oreudeltaan. Raennus tulisi imentämään viereisten talojen asunnot. Raennus tulisi liian lähelle rajanaaureita. Toimiva ulu muihin taloihin vaieutuisi. Tuleva errostalo vaatisi runsaat arialueet ja se lisäisi melua ja aoaasuja alueella. Raentaminen näin ahtaalla alueella vaarantaisi todennäöisesti taloyhtiömme omistaman iinteistön raenteita. Taloyhtiömme asuntojen arvo alenisi merittävästä näin ahtaan raentamisen toteutuessa naaurissa. Kaavoitusen vastine: Kaavan tavoite on säilyttää uistomaisuutta ja väljyyttä täydennysraentamisesta huolimatta ja tämän vuosi uusien raennusten seä ysäöinnin sijoittelussa on hyödynnetty nyyisten urettavien raennusten aioja, voimassa olevassa aavassa osoitettuja raennusaioja seä yritty hyödyntämään nyyiset ysäöintialueet, jolloin vaiutus orttelin uustoon jää mahdollisimman ienesi. Lisäsi uutarhamaisen ja vehreän ilmeen säilyttämisesi orttelin uustoisia alueita on osoitettu aavassa istutettavisi alueisi ja uustoa säilyttävä ja suojeleva taremi aavamääräys on taroitus lisätä aavaan ehdotusvaiheessa. Tontin raennusen suunnittelussa on huomioitu asunnoista avautuvat näymät ja uusi raennus on sijoitettu siten, että se haittaa mahdollisimman vähän naauriiinteistöjen asunnoista avautuvia näymiä. Raennus sijoittuu myös ilmansuunnallisesti siten, että sen varjostava vaiutus jää mahdollisimman ienesi ja itseasiassa tontin raennus varjostaa enemmän tontin uutta raennusta. Ehdotusvaiheessa laaditaan varjotarastelu havainnollistamaan tulevaa tilannetta. usi raennus ei vaiuta millään tavoin muille tonteille ulemiseen. Pysäöinti on tontilla rataistu osittain maan alle sijoittuvana ysäöintihallina, joa vähentää ariaiojen näymistä ymäristöön seä ehä joa vähentää melun ja aoaasujen leviämistä. Perustusten aivaminen ei lähtöohtaisesti aiheuta vaurioita olemassa oleviin raennusiin etenin, un maaerä on raentamiseen hyvin soveltuvaa hieaa. Asia varmistetaan raennusvaiheessa asentamalla tarvittaessa lähiymäristön raennusiin tärinämittarit. M - Helenenatu asuaat Osa Helenenatu :n asuaista on antanut aiemmin muistutusen Helenenatu ja asemaaavamuutosesta. He toivovat, että aavat äsitellään yhdessä ja huomioidaan että uudet talot eivät varjostaisi vanhoja taloja eiä Helenenadusta muodostuisi tunnelimainen äytävä läheäin adun varressa olevien talojen vuosi. Näin alue säilyisi valoisana ja uistomaisena uten Helenenatu on ollutin. He toivovat myös, että lisääntyvä liienne ja raennusvaiheen aiheuttama häiriö olemassa oleville taloille huomioidaan. Luonnosessa esitetyistä vaihtoehdoista he itävät arhaana vaihtoehtoa asi lamellia, uitenin niin että Helenenadun talo vedettäisiin taaseäin oleselualueen verran, uten muistutusen liitteenä olevassa iirrosessa on esitetty. Lisäsi asuaat ovat valouvanneet näymiä talostaan naauritaloon äin, jotta lähellä atua olevien talojen haitat näyisivät aremmin. Kaavoitusen vastine: Kaavan tavoitteena on säilyttää orttelin uutarhamaisuutta ja väljyyttä. udisraennusten loullinen sijoitus ja massa tarentuvat ehdotusvaiheessa ja siinä yhteydessä voidaan tutia taremmin näymien avautumista myös olemassa olevista raennusista. Samalla laaditaan varjotarastelu orttelista havainnollistamaan täydennysraentamisen vaiutusta olemassa oleviin raennusiin. usista asuaista aiheutuu jonin verran liiennettä alueelle, mutta esim. tontin liienteellinen vaiutus Helenenatuun vähenee, osa tontin läiajo ei enää tulevaisuudessa ole mahdollista ja tällöin asuasliienne suuntautuu Pailanadulle. Kaavan liienteellisen vaiutusen ei ole arvioitu olevan normaalia raennushanetta merittävämi. Raennusaiaisten haittojen minimointi ei ole osa aavarosessia vaan se huomioidaan taremassa suunnittelurosessissa.

33 M Muistuttaja on oonnut ajatusia ajatusiaan aavamuutosesta seä liittänyt muaan muutaman valouvan. Helenenadusta uuttuvat jalaäytävät ja hänen muaansa talot ovat tästä syystä lähemänä uin tilanteessa, jossa adulla olisi jalaäytävät. Seä orttelin tontin että Helenenatu ja täydennysraentaminen estäisivät ahimmassa taausessa näymät asunnosta niin, että iunasta näyisi vaan naauritalojen iunat ja seinä. Samalla valon tulo/auringon valo estyisi lähes oonaan talon alimiin errosiin ja. Jo nyyisellään iunoista näyy suoraan naauritalon (tontti -) asuntoihin sisään. Muistuttaja toivoisi, että vastaäinen uusi raennus sijoittuisi auemmas adun laidasta ja esim. autoatos sijoitettaisiin adun varteen. uden raennusen tulisi sijaita ainain yhtä auana adusta uin Helenenadun ja Salonadun ulmassa oleva ivitalo. Helenenatu on aea esustan muihin atuihin verrattuna, eiä errostaloja ole sijoitettu muualla yhtä lähelle toisiaan. Muistuttaja myös ihmettelee misi Helenenadun aluäässä on jalaäytävä, mutta se louu yhtäiä. Kaavoitusen vastine: Helenenatu on leveydeltään hyvin aea (aavassa atualue on vain m) eiä siinä ole tilaa unnollisten evyen liienteen väylien toteuttamiseen. Asiaa ei myösään voida rataista yhden orttelin ohdalla asemaaavalla vaan asia vaatisi oo Helenenadun tarastelua. Kaavan tavoitteena on säilyttää orttelin uutarhamaisuutta ja väljyyttä. udisraennusten loullinen sijoitus ja massa tarentuvat ehdotusvaiheessa ja siinä yhteydessä tutitaan taremmin näymien avautumista myös olemassa olevista raennusista. Samalla laaditaan varjotarastelu orttelista havainnollistamaan täydennysraentamisen vaiutusta olemassa oleviin raennusiin. M Muistuttaja mainitsee asuntonsa ostoäätöseen vaiuttaneen erityisesti ymäröivän alueen oieusellinen raentamisväljyys ja valoisuus. Hän ihmettelee myös misi aavaselostusessa ei ole osiossa vaiutuset raennettuun ymäristöön mainittu niitä haittoja, joita tontin raennuseen ohdistuu. Muistuttajan muaan aamuaurino on aistanut huoneisiin, joihin ei ohdistu ilta-aurinoa ja miäli suunnitelma toteutuu esitetyn laisena, se aiheuttaa ohtuutonta haittaa luonnonvalon vähenemisenä ja ymäristön ahtauden lisääntymisenä. Muistuttaja on myös sitä mieltä, että asumisen ysityisyys vähenee huomattavasti, miäli uusi raennus raennetaan aivan tontin raennusen viereen. Lisäsi hän tuo esille huolen siitä, että uuden raennusen raentaminen aiheuttaisi vaurioita olemassa olevalla raennuselle (As Oy Seittenartano). Hänen muaansa lisäraentamisen haittavaiutusia voidaan vähentää suunnittelemalla raentaminen niin, että se vaiuttaa mahdollisimman vähän naaurustoon. Hän hämmästelee misi tontille on suunniteltu asi vaihtoehtoista rataisua, joissa molemmissa raennus on sijoitettu samalle aialle ja ehdottaain raennusen sijoittamista Salonadun varteen, jolloin se olisi mahdollisimman auana As Oy Seittenartanosta. Hän ehdottaa myös, että näin sijoitettuna raennusen voisi sijoittaa ysäöintihallin äälle ja näin säästettäisiin tontin raennettua alaa. Hän mainitsee myös, että näin sijoitettuna raentamisesta aiheutuvat haitat siirtyvät As Oy Seittenhovin raennuselle, mutta yhtiö on asiassa haijana ja nauttii lisäraentamisen hyödyn. Muistuttaja ymmärtää, että auuni on haluas täydentämisraentamiseen sen taloudellisen tehouuden vuosi. Nyyisen suunnitelmarataisun aiheuttamat haitat ohdistuvat naauritaloyhtiöön, joa joutuu masamaan muiden saamat edut oman asumismuavuuden heienemisenä ja asuntonsa arvon alenemisen. Hän vastustaa asemaaavaehdotusta nyymuodossaan ja yytää saada tiedon aavan hyväsymisestä. Kaavoitusen vastine: Kaavan tavoite on säilyttää uistomaisuutta ja väljyyttä täydennysraentamisesta huolimatta ja tämän vuosi uusien raennusten seä ysäöinnin sijoittelussa on hyödynnetty nyyisten urettavien raennusten aioja, voimassa olevassa aavassa osoitettuja raennusaioja seä yritty hyödyntämään nyyiset ysäöintialueet, jolloin vaiutus orttelin uustoon jää mahdollisimman ienesi. Lisäsi uutarhamaisen ja vehreän ilmeen säilyttämisesi orttelin uustoisia alueita on osoitettu aavassa istutettavisi alueisi ja uustoa säilyttävä ja suojeleva taremi aavamääräys on taroitus lisätä aavaan ehdotusvaiheessa

34 Tontin raennusen suunnittelussa on huomioitu asunnoista avautuvat näymät ja uusi raennus on sijoitettu siten, että se haittaa mahdollisimman vähän naauriiinteistöjen asunnoista avautuvia näymiä. Raennus sijoittuu myös ilmansuunnallisesti siten, että sen varjostava vaiutus jää mahdollisimman ienesi ja itseasiassa tontin raennus varjostaa enemmän tontin uutta raennusta. Ehdotusvaiheessa laaditaan varjotarastelu havainnollistamaan tulevaa tilannetta. Kaavan vaiutusten arviointiosuus on luonnosvaiheessa ollut vielä eseneräinen ja sitä tarennetaan ehdotusvaiheessa. arjostusesta tai ysityisyyden vähenemisestä ei ole luonnosvaiheessa irjoitettu vaiutusten arviointiin, osa suunnittelu on yritty toteuttamaan niin, ettei muistuttajan irjaamia haittoja synny. Perustusten aivaminen ei lähtöohtaisesti aiheuta vaurioita olemassa oleviin raennusiin etenin, un maaerä on raentamiseen hyvin soveltuvaa hieaa. Asia varmistetaan raennusvaiheessa asentamalla tarvittaessa lähiymäristön raennusiin tärinämittarit. Tontille ei esitetty luonnosvaiheessa vaihtoehtoista toteutustaaa. Kaavaluonnoset erosivat toisistaan vain määräysten osalta, mutta erusrataisu oli molemmissa sama. Hanetta on suunniteltu useamman vuoden ajan ja aluvaiheessa on tutittu myös vaihtoehtoa, jossa raennus sijoittuu Salonadun varteen. Tässä rataisussa huonosi nähtiin mm. se, että aii autoliienne suuntautuisi tontin sisään ja taaosaan ja ysäöintiaia olisi sijoittunut naauritontin rajalle, jolloin autoista mahdollisesti aiheutuvat melu- ja aoaasuhaitat olisivat häirinneet tontin asuaita. Autoaiojen järjestäminen olisi ollut myös tenisesti vaieamaa ja vaatinut enemmän tilaa ja luisia, miä uolestaan olisi vähentänyt alueen uutarhamaisuutta. Salonadun varteen sijoittuva asuinraennus olisi jouduttu tilantareen vuosi sijoittamaan myös muita Salonadun varren raennusia lähemmäs atua. Nyt esitettyä rataisua on siis idetty aremana ysäöintirataisun toteuttamisen seä mm. lähinaauritontin annalta. Myös näymät tontin suunnasta säilyvät vehreämänä valitussa vaihtoehdossa. Asemaaavan muutos oli nyt luonnosena nähtävillä ja aava on tulossa vielä ehdotusena virallisesti nähtäville ennen hyväsymistä. M - As Oy Hyvinään Kallionhovi As Oy Kallionhovi tuo esille sen, että alueella on voimassa Kesustaajaman osayleisaava, jossa orttelin tehouudesi on esitetty e=0.-0., miä vastaa orttelialueen seä lähiymäristön tehouutta (e= 0,- 0,). Asuntoyhtiö esittää, että tontilla asemaaavaluonnosen muainen tehouus e=0, alennetaan yleisaavan suosittelemalle tasolla e=0, ja errosluu lasetaan errosluuun ½ I, jolloin uudisraennuset soivat mittaaavaltaan jo raennettuun ymäristöön. He itävät myös autoaiavaatimusta a/0 -m ohtuuttoman evyeltä ottaen huomioon, että tontille raennettavien asuntojen esioo tulee todennäöisesti olemaan ieni. Tämä johtaa väistämättä adunvarsiysäöinnin lisääntymiseen. (Ymäristön tonteille autoaiavaatimus on a/asunto). Asuntoyhtiö edellyttää asemaaavalta hyvän ja yhtenäisen auuniuvan toteutumista seä alueen tonttien tasauolista ohtelua. Kaavoitusen vastine: Kesustaajaman osayleisaavassa orttelille esitetty tehouus on nyytilanteen tehouus, eiä se huomioi millään tavoin esustan ehittymistä ja esustaan sijoittuvaa täydennysraentamista, mistä syystä oieaminen yleisaavan muaisesta tehouudesta on erusteltua. Yhdysuntaraenteen tiivistäminen ja olemassa olevan infran hyödyntäminen on taloudellisesti annattavaa ja täydennysraentamishaneisiin suhtaudutaan auungin uolelta ositiivisesti. Täydennysraentamishaneet tuevat Hyvinään auungin tavoitteita asuasmäärän lisäämisesi seä helottavat MAL-soimusen asuntotavoitteiden toteuttamista. Asuntoyhtiön tontille esittämä tehouus (e=0,) on siis täydennysraentamiseen liian alhainen. Kesustan ehittäminen ei voi erustua vain nyyisten raennusten uramiseen. Tontille soiva tehouus tarentuu ehdotusvaiheen suunnittelussa. Myösään esitetylle errosluvulle ei ole erusteita. Helenenadun ymäristössä on useita -errosisia raennusia ja saman errosluvun salliminen tontille

35 on seä auuniuvallisesti seä mittaaavallisesti ymäristöön soiva, vaia se oieaain tontilla tällä hetellä olevan raennusen errosluvusta. Autoaianormisi asuntoyhtiö esittää autoaia/asunto. Nyytrendinä yritään jouoliienteen ja yhteisäyttöautojen äytön lisäämiseen, mistä syystä mm. esusta-alueen asemaaavoissa errostaloille ei enää ole taroitusenmuaista vaatia näin tiuaa autoaiojen toteutusta. Kesusta-alueella autoaianormin määrittelyssä huomioidaan jouoliienneyhteydet, mm. Hangonsillan uudella asuinalueella autoaiamääräys on a/0 -m johtuen juna-aseman hyvästä saavutettavuudesta. (Kortteli sijoittuu melo samalle etäisyydelle juna-asemasta uin Hangonsillan asuinorttelit, miä myös tuee alhaisemman ysäöintinormin äyttöä.) Täydennysraentamishaneissa autoaioituselle on yleensä vielä uudishanetta vähemmän tilaa, mistä johtuen autoaiamääräystä ei voida määritellä suoraan lähiymäristön aavoista ja tällä hetellä aavoitusessa yritäänin löytämään esustan täydennysraennushaneisin soiva, yleisesti äytettävä ysäöintimääräys. Autoaiojen määrällä voidaan vaiuttaa myös ymäristön laatuun ja asuaiden auton omistamisen valintaan. Mitä enemmän autoaioja osoitetaan, sitä useami asuas hanii/itää auton itsellään, vaia ei sitä esustassa asuessaan tarvitsisiaan ja sitä enemmän alueelle myös aiheutuu liiennettä. Laajojen ysäöintialueiden toteuttaminen vähentää myös merittävästi ymäristön istutettuja alueita ja vehreyttä. Tasauolisuutta alueen täydennysraentamisen tutimisessa on, että aiilla alueen tonteilla on mahdollisuus yytää arviota lisäraentamisen mahdollisuusista. Tehouuden määrittelyyn ja täydennysraentamisen mahdollisuusiin vaiuttavat mm. seä tontin nyyinen raentaminen että sen aavallinen äyttötaroitus. Samaa tehouutta ei voida automaattisesti toteuttaa aiilla tonteilla, eiä lisäraennusoieutta myösään jaeta ilmaisesi niille, jota eivät ole sitä haeneet. M - Asunto Oy Hyvinään Penttilänulma Asuntoyhtiö tuo esille sen, että voimassa olevassa esustaajaman osayleisaavassa alueen tehouusluvusi suositellaan e=0,-0, ja esittää, että tontilla itäisi itäytyä yleisaavan muaisessa tehouudessa. Näin voidaan säilyttää alueen asumisviihtyvyys, tonttien ja avara tilantuntu ja säilyttää nyyinen uusto. Tareettoman tiiviillä asuntoraentamisella vaarannetaan alueen nyyisten ja tulevien asuaiden viihtyvyys. Asuntoyhtiö esittää myös, että tontin aavoitusessa tulisi huomioida tontin ja muodostama, Heii Siiosen suunnittelemien raennusten oonaisuus ja sen auuniuvalliset ja ulttuurihistorialliset arvot. Mahdollisessa lisäraentamisessa on yrittävä hyödyntämään jo olemassa olevien raennusten aiat siten, että Pailanadun luonne rauhallisena ja avarana asuinatuna säilyy (uten havainneuvassa e Lamelli). Raennusten oreus tulisi myös rajoittaa siten, että ne soveltuvat ymäristöönsä ja maastonmuotoihin seä soivat yhteen alueen nyyisen raennusannan anssa. Koreiden raennusten sijoittaminen lähelle tontin rajaa ei ole sousoinnussa Paila-alueen suojelemisen anssa. Myös autoaioja taloyhtiön muaan itäisi varata ysi asuntoa ohti. Pailaraennus seä ymäristö on yrittävä säilyttämään ja suojelemaan mm. säilyttämällä tontin rajat. Myösään lisäraentaminen tai tontin ysäöintiin hyödyntäminen ei liene mahdollista ilman että se aiheuttaisi ohtuutonta haittaa ailan oonaisuudelle. Kaavoitusen vastine: Kesustaajaman osayleisaavassa orttelille esitetty tehouus on nyytilanteen tehouus, eiä se huomioi millään tavoin esustan ehittymistä ja esustaan sijoittuvaa täydennysraentamista, mistä syystä oieaminen yleisaavan muaisesta tehouudesta on erusteltua. Yhdysuntaraenteen tiivistäminen ja olemassa olevan infran hyödyntäminen on todettu taloudellisesti annattavasi ja täydennysraentamishaneisiin suhtaudutaan auungin uolelta ositiivisesti. Täydennysraentamishaneet tuevat Hyvinään auungin tavoitteita asuasmäärän lisäämisesi seä helottavat MAL-soimusen asuntotavoitteiden toteuttamista. Yleisaavan muainen tehouus on täydennysraentamiseen liian alhainen. Kesustan ehittäminen ei voi erustua vain

36 nyyisten raennusten uramiseen. Tontille soiva tehouus tarentuu ehdotusvaiheen suunnittelussa. Pailaraennus ymäristöineen suojellaan aavassa sr-merinnällä seä osoittamalla ihaalue ääosin istutettavasi alueesi. Myösään lisäraennusoieutta ei ole tontille osoitettu. Pailan moniuolisemman äytön mahdollistava äyttötaroitusmerintä varmistaa aremmin raennusen säilymisen, mutta saattaa aiheuttaa suuremia ysäöintitareita tontille. Tämä huomioidaan ehdotusvaiheen suunnittelussa. Tontin toteuttamisessa yritään löytämään rataisu, joa mahdollisimman vähän vaiuttaa ailaraennusen ymäristöön. Tonttien rajoihin ei ole tulossa muutosia. M - Asunto Oy Seittenartano Asunto Oy Seittenartano vastustaa edelleen orttelin asemaaavamuutoshanetta. Edellisessä mieliiteessä esitettyjen asioiden lisäsi asuntoyhtiö esittää mieliiteenä seuraavia seioja. Asemaaavaluonnosissa haitat uudesta asuinraennusesta tulisivat Asunto Oy Seittenartanolle, eivät aavamuutosen haijalle (Asunto Oy Seittenhovi). Maanäyttöraennuslain luvun yälään viitaten Asunto Seittenartanon mielestä asemaaavaluonnoset toteutuessaan aiheuttaisivat elinymäristön meritysellistä heienemistä ja ohtuutonta haittaa. Luonnosissa raennusaia orealle errostalolle on hyvin lähellä Asunto Oy Seittenartanon rajaa ja raennusta, jolloin asuntojen valoisuudelle, näymille ja asuaiden ysityisyydelle aiheutuisi ohtuutonta haittaa. Yhtiö ehdottaa, että raennus sijoitettaisiin Salonadun varteen ja enintään - errosisena. Kaavoitusen vastine: Kaavan tavoite on säilyttää uistomaisuutta ja väljyyttä täydennysraentamisesta huolimatta ja tämän vuosi uusien raennusten seä ysäöinnin sijoittelussa on hyödynnetty nyyisten urettavien raennusten aioja, voimassa olevassa aavassa osoitettuja raennusaioja seä yritty hyödyntämään nyyiset ysäöintialueet, jolloin vaiutus orttelin uustoon jää mahdollisimman ienesi. Lisäsi uutarhamaisen ja vehreän ilmeen säilyttämisesi orttelin uustoisia alueita on osoitettu aavassa istutettavisi alueisi ja uustoa säilyttävä ja suojeleva taremi aavamääräys on taroitus lisätä aavaan ehdotusvaiheessa. Kaavan vaiutus nyyiseen ymäristöön on yritty itämään mahdollisimman ienenä. Asemaaavan mahdollistama ymäristön muutos tai esusta-alueen ehittyminen eivät ole asioita, jota lähtöohtaisesti heientävät elinymäristöä. Tontin raennusen suunnittelussa on huomioitu asunnoista avautuvat näymät ja nyyisten alueen asuaiden ysityisyys. usi raennus on sijoitettu siten, että se haittaa mahdollisimman vähän naauriiinteistöjen asunnoista avautuvia näymiä. Raennus sijoittuu myös ilmansuunnallisesti siten, että sen varjostava vaiutus jää mahdollisimman ienesi ja itseasiassa tontin raennus varjostaa enemmän tontin uutta raennusta. Ehdotusvaiheessa laaditaan varjotarastelu havainnollistamaan tulevaa tilannetta. Asuntoyhtiö ehdottaa sijoitettavasi tontin uudisraennusen Salonadun varteen. Hanetta on suunniteltu useamman vuoden ajan ja aluvaiheessa on tutittu myös vaihtoehtoa, jossa raennus sijoittuu Salonadun varteen. Tässä rataisussa huonosi nähtiin mm. se, että aii autoliienne suuntautuisi tontin sisään ja taaosaan ja ysäöintiaia olisi sijoittunut naauritontin rajalle, jolloin autoista mahdollisesti aiheutuvat melu- ja aoaasuhaitat olisivat häirinneet tontin asuaita. Autoaiojen järjestäminen olisi ollut myös tenisesti vaieamaa ja vaatinut enemmän tilaa ja luisia, miä uolestaan olisi vähentänyt alueen uutarhamaisuutta. Salonadun varteen sijoittuva asuinraennus olisi jouduttu tilantareen vuosi sijoittamaan myös muita Salonadun varren raennusia lähemmäs atua. Nyt esitettyä rataisua on siis idetty aremana ysäöintirataisun toteuttamisen seä mm. lähinaauritontin annalta. Myös näymät tontin suunnasta säilyvät vehreämänä valitussa vaihtoehdossa.

37 M Muistuttajat ovat tehneet oman suunnitteluehdotusensa tontille. Ehdotusessa tontille on sijoitettu asi istemäistä, tonttien ja anssa massaltaan yhdenmuaista raennusta siten, että toinen raennusista sijoittuu Helenenadun varteen ja toinen lähemmäs tonttia, siten että se jättää tontin oonaan avarasi Helenenatu asuinraennusen ohdalta. Kaavoitusen vastine: Ehdotettu rataisu huomioidaan ja arvioidaan tontin ehdotusvaiheen suunnittelussa. M (saaunut 0.., myöhässä) Muistuttaja on jättänyt täsmälleen saman mieliiteen uin M. Hän vastustaa ortteli asemaaavamuutosta. Hän on ostanut asunnon nimenomaan viihtyisän ja väljän ymäristön vuosi. Hän on erustellut seuraavaa: Suunniteltu raennus on aiaansa nähden liian suuri seä neliöiltään että oreudeltaan. Raennus tulisi imentämään viereisten talojen asunnot. Raennus tulisi liian lähelle rajanaaureita. Toimiva ulu muihin taloihin vaieutuisi. Tuleva errostalo vaatisi runsaat arialueet ja se lisäisi melua ja aoaasuja alueella. Raentaminen näin ahtaalla alueella vaarantaisi todennäöisesti taloyhtiömme omistaman iinteistön raenteita. Taloyhtiömme asuntojen arvo alenisi merittävästä näin ahtaan raentamisen toteutuessa naaurissa. Kaavoitusen vastine: Kaavan tavoite on säilyttää uistomaisuutta ja väljyyttä täydennysraentamisesta huolimatta ja tämän vuosi uusien raennusten seä ysäöinnin sijoittelussa on hyödynnetty nyyisten urettavien raennusten aioja, voimassa olevassa aavassa osoitettuja raennusaioja seä yritty hyödyntämään nyyiset ysäöintialueet, jolloin vaiutus orttelin uustoon jää mahdollisimman ienesi. Lisäsi uutarhamaisen ja vehreän ilmeen säilyttämisesi orttelin uustoisia alueita on osoitettu aavassa istutettavisi alueisi ja uustoa säilyttävä ja suojeleva taremi aavamääräys on taroitus lisätä aavaan ehdotusvaiheessa Tontin raennusen suunnittelussa on huomioitu asunnoista avautuvat näymät ja uusi raennus on sijoitettu siten, että se haittaa mahdollisimman vähän naauriiinteistöjen asunnoista avautuvia näymiä. Raennus sijoittuu myös ilmansuunnallisesti siten, että sen varjostava vaiutus jää mahdollisimman ienesi ja itseasiassa tontin raennus varjostaa enemmän tontin uutta raennusta. Ehdotusvaiheessa laaditaan varjotarastelu havainnollistamaan tulevaa tilannetta. usi raennus ei vaiuta millään tavoin muille tonteille ulemiseen. Pysäöinti on tontilla rataistu osittain maan alle sijoittuvana ysäöintihallina, joa vähentää ariaiojen näymistä ymäristöön seä ehä joa vähentää melun ja aoaasujen leviämistä. Perustusten aivaminen ei lähtöohtaisesti aiheuta vaurioita olemassa oleviin raennusiin etenin, un maaerä on raentamiseen hyvin soveltuvaa hieaa. Asia varmistetaan raennusvaiheessa asentamalla tarvittaessa lähiymäristön raennusiin tärinämittarit.

38 0. asitealue n.m s ar. : :. ar. elenenatu.. j jt ari Martinatu j. jt l.. jt. jt t.. at.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,. I oleselu....0 I. Salonatu I,, / ar. Pailanatu s ar.... oleselu atos 0 a oleselu leii iha a. 0.., Nuoriso tsto. 0. Seittemänmiehenatu.. I.. oleselu I. I..... t at ar s t. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte 0.. ar Havainneuva e "Säilyttävä" :0 Liite

39 0. asitealue n.m s ar. : :. ar. elenenatu.. j jt ari Martinatu j. jt l.. jt. jt t.. at.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,.... /.0 Salonatu I,, ar I oleselu.. Pailanatu s ar... /.. 0. atos a iha a 0. Piha a.0.. jäte...0. oleselu leii iha a. 0.., Nuoriso tsto. 0. Seittemänmiehenatu.. I.. oleselu I. I..... t at ar s t. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte 0.. ar Havainneuva e "Pistetalot" :0 Liite

40 0. asitealue n.m s ar. : :. ar. elenenatu.. j jt ari Martinatu j. jt l.. jt. jt t.. at.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,.... oleselu.0 I. Salonatu I,, ar. Pailanatu s ar..... jäte atos a oleselu leii iha a. 0.., Nuoriso tsto. 0. Seittemänmiehenatu.. I.. oleselu I. I..... t at ar s t. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte 0.. ar Havainneuva e "Lamelli" :0 Liite

41 0. asitealue n.m s ar. : :. ar. elenenatu.. j jt ari Martinatu j. jt l.. jt. jt t.. at.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,.... /.0 I oleselu. Salonatu I,, ar. Pailanatu s ar..... jäte atos a oleselu leii iha a. 0.., Nuoriso tsto. 0. Seittemänmiehenatu.. I.. oleselu I. I..... t at ar s t. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte 0.. ar Havainneuva e "Kasi lamellia" :0 Liite

42 0 v. t jt t... a at le.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,. s I. Salonatu I,, ar Pailanatu ar s le 00+ahy0 +y A a K AK 00+ahy0 / I 00 HELENE A v SALO A v e =0.0 le 00 / a-ma. v v 0. I 0. a PAPPILA.0 t , Nuoriso tsto nmiehenatu AK- sr- YL-.0 I t t at ar s. t. 0. ar 0. ar I I 0 a at SEITTEMÄNMIEHE le SALO I A L A 0. 0 I A R : e = ASEMAKAAAN MTOS 0: SALO-PAPPILA ASEMAKAAAN MTOS KOSKEE:. auunginosan (iertola) orttelia seä siihen liittyviä atualueita. ASEMAKAAAN MTOKSELLA MODOST:. auunginosan (iertola) ortteli seä siihen liittyvät atualueet. ASEMAKAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK- YL- E ASIERROSTALOJEN KORTTELIALE. Korttelialueelle saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % errosalasta atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna - yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja iha-alueelle. Asuinraennusten orrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen m ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävissä tulee olla iuna. YLEISTEN RAKENNSTEN KORTTELIALE. Alueelle saa sijoittaa lähialveluiden lisäsi myös ravintola-, majoitus- tai ooustiloja seä iinteistön hoitoa varten tarvittavia asuintiloja. m aava-alueen rajan ulouolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Kauunginosan numero. Kauunginosan nimi. Korttelin numero. SALO Kadun, atuauion, torin tai uiston nimi. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. / Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Murtoluu roomalaisen numeron edessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa aavassa luumäärältään mainittujen errosten alauolella olevasta tilasta errosluvun estämättä äyttää errosalaan lasettavasi tilasi. at Auton säilytysaian ja talousraennusen raennusala. a-ma Pihaannen alle sijoitettava auton säilytysaian raennusala. a Auton säilytysaian raennusala, jolle saa sijoittaa ysäöintitiloja aavaan merityn raennusoieuden lisäsi. Pysäöintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja raentaa niille tarvittavat ajo- ja uluyhteydet. Roomalainen luu ilmoittaa äälleäisten ysäöintitasojen yhteenlasetun enimmäismäärän. Leii- ja oleselualueesi varattu alueen osa. le Istutettava alueen osa. Katu. Pysäöimisaia. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Raennustaiteellisesti ja ulttuurihistoriallisesti arvoas ja auuniuvan säilymisen annalta sr- täreä raennus. Raennusta ei saa uraa eiä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- ja lisätöitä, jota turmelevat julisivujen tai vesiaton ulttuurihistoriallista tai raennustaiteellista arvoa ja tyyliä. Ennen raennusluaa tai raennusen orjausta tai muuttamista osevan muun toimeniteen haemusen rataisemista on varattava museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen. YLEISET MÄÄRÄYKSET: udisraentamisen tulee uloaritehtuuriltaan soveltua nyyiseen raennusantaan. Maantasossa sijaitseville asunnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusilla tai -aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen oleselu- ja leiiaioista. Tontilla on varattava leiiin ja asuaiden muuhun oleseluun soivaa yhtenäistä aluetta vähintään % asuinhuoneiden yhteenlasetusta errosalasta. Alueelle saa sijoittaa tälle toiminnalle tareellisia aitausia, atosia ja laitteita. Korttelin olemassa olevaa asvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Raentamatta jäävät tontin osat, joita ei äytetä uluteinä tai autojen aioituseen, on istutettava. Alue on yhdysuntien vedenhaninnalle täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota ohjaveden suojelemiseen. Alueella on ielletty sellainen emiaalien ja jätteiden laitosmainen äsittely ja varastointi, joa saattaa vaiuttaa haitallisesti ohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jona tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Raentaminen, ojituset ja maanaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutosia tai ysyviä muutosia ohjaveden oreuteen. Ennen aava-alueella tehtävien aivutöiden aloittamista tulee selvittää ohjavesiolosuhteet ja ohjaveden taso seä ryhtyä tareellisiin toimeniteisiin ohjaveden suojelemisesi. Kaavan orttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijao. Autoaioja on varattava seuraavasti: - autoaia / 0 m asuinerrosalaa - autoaia / m asuinerrosalaa, miäli 0 % autoaioista toteutetaan raenteellisena ysäöintinä - autoaia / joaista työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa ohden Pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain a :n (..0/) asettamat vaatimuset. Hyvinäällä xx.xx.0 auungingeodeetti Maro Kanare Kaava laadittu hyvinäällä xx.xx.0 aavoitusäälliö Anitta Ojanen almistelija aava-aritehti Charlotta Tanner HYÄÄN KAPI KAAOITS ASEMAKAAAN MTOS SALO-PAPPILA LONNOS A PM MK SNN TARK PRT KEHJ KH NÄHT K HY :00 OIM CHARLOTTA TANNER M-L S KAAA NO 0:

43 0 v jt t... a at le.0.. le.. Helenenatu. 00+ahy0 +y A a K AK I.,,. s ahy0 I 00 HELENE A / 00 v SALO A.0 I. v Salonatu I,, ar e =0.0. Pailanatu 00 at.. le.... v v I. PAPPILA a.0 t.. le ,. Nuoriso tsto.0 le AK- 0 sr- YK..0 I... I le I t t at ar s. t. 0. ar 0. ar at I ma SEITTEMÄNMIEHE SALO le I A L A 0. 0 I A R : e = ASEMAKAAAN MTOS 0: SALO-PAPPILA ASEMAKAAAN MTOS KOSKEE:. auunginosan (iertola) orttelia seä siihen liittyviä atualueita. ASEMAKAAAN MTOKSELLA MODOST:. auunginosan (iertola) ortteli seä siihen liittyvät atualueet. ASEMAKAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK- YK E ASIERROSTALOJEN KORTTELIALE. Korttelialueelle saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % errosalasta atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna - yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja iha-alueelle. Asuinraennusten orrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen m ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävissä tulee olla iuna. KIRKKOJEN JA MIDEN SERAKNNALLISTEN RAKENNSTEN KORTTELIALE. m aava-alueen rajan ulouolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Kauunginosan numero. Kauunginosan nimi. Korttelin numero. SALO Kadun, atuauion, torin tai uiston nimi. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. / ma I Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Murtoluu roomalaisen numeron edessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa aavassa luumäärältään mainittujen errosten alauolella olevasta tilasta errosluvun estämättä äyttää errosalaan lasettavasi tilasi. Raennusala. Auton säilytysaian ja talousraennusen raennusala. at Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autoaioja. Pysäöintitasoja saa raentaa errosluvun osoittaman määrän. Leii- ja oleselualueesi varattu alueen osa. le Istutettava alueen osa. Katu. Pysäöimisaia. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Raennustaiteellisesti, historiallisesti ja auuniuvallisesti arvoas raennus, jota ei saa sr- uraa. Raennusessa tehtävät muutos- ja orjaustyöt tulee tehdä raennusen alueräistä aritehtuuria unnioittaen. Raennusen muutos- ja orjaustöihin tulee haea lua ja niistä tulee yytää museoviranomaisen lausunto. YLEISET MÄÄRÄYKSET: udisraentamisen tulee uloaritehtuuriltaan soveltua nyyiseen raennusantaan. Maantasossa sijaitseville asunnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusilla tai -aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen oleselu- ja leiiaioista. Alue on yhdysuntien vedenhaninnalle täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota ohjaveden suojelemiseen. Alueella on ielletty sellainen emiaalien ja jätteiden laitosmainen äsittely ja varastointi, joa saattaa vaiuttaa haitallisesti ohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jona tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Raentaminen, ojituset ja maanaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutosia tai ysyviä muutosia ohjaveden oreuteen. Ennen aava-alueella tehtävien aivutöiden aloittamista tulee selvittää ohjavesiolosuhteet ja ohjaveden taso seä ryhtyä tareellisiin toimeniteisiin ohjaveden suojelemisesi. Kaavan orttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijao. Autoaioja on varattava seuraavasti: - autoaia / 0 m asuinerrosalaa - autoaia / m asuinerrosalaa, miäli 0 % autoaioista toteutetaan raenteellisena ysäöintinä - autoaia / joaista työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa ohden Pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain a :n (..0/) asettamat vaatimuset. Hyvinäällä xx.xx.0 auungingeodeetti Maro Kanare Kaava laadittu hyvinäällä xx.xx.0 aavoitusäälliö Anitta Ojanen almistelija aava-aritehti Charlotta Tanner HYÄÄN KAPI KAAOITS ASEMAKAAAN MTOS SALO-PAPPILA LONNOS B E B KEHJ KH NÄHT t at s 0 ar nmiehenatu 0.. Tontilla on varattava leiiin ja asuaiden muuhun oleseluun soivvaa yhtenäistä aluetta vähintään % asuinhuoneiden yhteenlasetusta errosalasta. Alueelle saa sijoittaa tälle toiminnalle tareellisia aitausia, atosia ja laitteita. Korttelin olemassa olevaa asvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Raentamatta jäävät tontin osat, joita ei äytetä uluteinä tai autojen aioituseen, on istutettava. PM TARK MK SNN PRT :00 CHARLOTTA TANNER M-L S K HY OIM KAAA NO 0: Liite

44 itealue n.m s ar. : :.. nenatu. j Martinatu jt ari jt.. jt j. jt l... t.. at.0.. at. Helenenatu.. I.0.,,.... /.0 I. Salonatu I,, ar Pailanatu s ar.... oleselu jäte. / iha a atos a (ihaannen alle) oleselu iha a leii. Seittemänmiehenatu Nuoriso tsto ,.. I.. oleselu I. I..... t at ar t s. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte ar..... Havainneuva :0 Liite

45 KESÄPÄIÄNSEISAS KLO KLO KLO KLO PA PP ILA SE ITT EM ÄN MI EH EN KA T SE ITT EM ÄN MI EH EN KA T KLO PA PP ILA HE LE NE SA LO HE LE NE SA LO HE LE NE SA LO PA PP ILA PA PP ILA SYYS/KEÄTPÄIÄNTASAS SE ITT EM ÄN MI EH EN KA T KESKIRI: HE LE NE HE LE NE KLO PA PP ILA SE ITT EM ÄN MI EH EN KA T PA PP ILA SA LO SE ITT EM ÄN MI EH EN KA T SE ITT EM ÄN MI EH EN KA T PA PP ILA SA LO HE LE NE SA LO HE LE NE SA LO SE ITT EM ÄN MI EH EN KA T YLIN RI: KLO (KLO : aurino horisontin alauolella) ALIN RI: TALPÄIÄNSEISAS PA PP ILA (KLO : aurino horisontin alauolella) KLO SE ITT EM ÄN MI EH EN KA T HE LE NE SA LO Liite (KLO : aurino horisontin alauolella) Salonatu-Pailanatu..0 arjotarastelu