ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnos) Salonkatu-Pappilankatu (kortteli 528)

Transkriptio

1 ASEMAKAAAN SELOSTUS (Luonnos) Salonatu-Pailanatu (ortteli ) Hyvinään auungin. auunginosan (iertola) orttelia ja atualueita oseva asemaaavamuutos 0: HYNKÄÄN KAUPUNKI KAAOITUS.0.0

2 SALONKATU-PAPPILANKATU (ortteli ) Asemaaava 0: SISÄLLYS: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.... TUNNISTETIEDOT.... KAAA-ALUEEN SIJAINTI.... KAAAN TARKOITUS.... KUAT JA LTTEET.... MUUT KAAAN LAADINTAAN LTTYÄT AINEISTOT.... TSTELMÄ... OSALLISET, UOROAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ... LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE.... SELTYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... ASEMAKAAAN SUUNNITTELUN AIHEET.... SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEAT PÄÄTÖKSET.... REILLETULO JA ALMISTELUAIHE.... EHDOTUSAIHE (TARKENTUU MYÖHEMMIN).... HYÄKSYMISAIHE (TARKENTUU MYÖHEMMIN)... ASEMAKAAAN KUAUS (TARKENTUU MYÖHEMMIN).... KAAAN RAKENNE.... ALUEARAUKSET.....MITOITUS JA NIMISTÖ..... KAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... ASEMAKAAAN AIKUTUKSET (TARKENTUU MYÖHEMMIN).... AIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN.... AIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN.... MUUT AIKUTUKSET... ASEMAKAAAN TOTEUTUS (TARKENTUU MYÖHEMMIN)...

3 Asemaaavan selostus 0: ASEMAKAAAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE xx. PÄIÄNÄ xxkuuta 0 PÄIÄTTYÄ ASEMAKAAAKARTTAA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Salonatu-Pailanatu (ortteli ) Asemaaavamuutos, aava nro 0: Diaarinumero: Tela /0 Kaava-alueen määrittely: Asemaaavamuutos osee Hyvinään. auunginosan (iertola) orttelia seä atualueita. Asemaaavan muutosella muodostuu Hyvinään. auunginosan ortteli ja atualueet. Kaavan laatija: Yhteyshenilöt: Hyvinään auuni Kaavoitus PL (Suutarinatu D) 00 Hyvinää Kaava-aritehti Charlotta Tanner Kaavoitusäälliö Anitta Ojanen etunimi.suunimi@hyvinaa.fi ireilletulovm.:.0.0 Asemaaavan valmisteluaineisto nähtävillä: Asemaaavaehdotus julisesti nähtävillä: Hyväsymisvm: _._. -_._.._. KH. KAAA-ALUEEN SIJAINTI Kortteli sijaitsee Hyvinään esusta-alueella Seittemänmiehen-, Salon-, Helenen- ja Pailan-adun rajaamalla alueella iertolan auunginosassa (uva ). Pinta-alaltaan alue on noin, ha.. KAAAN TARKOITUS As Oy Seittenhovi (tontti ) ja Hyvinään seuraunta (tontit ja) ovat haeneet asemaaavamuutosta omistamilleen tonteille orttelissa. Kummallain haijalla on tavoitteena sijoittaa uutta asuinraentamista tonteilleen. Asemaaavan taroitusena on tutia orttelin täydennysraentamisen mahdollisuudet, tarentaa orttelin tontilla sijaitsevan ulttuurihistoriallisesti arvoaan ailaraennusen äyttötaroitusta seä Kuva. Suunnittelualueen sijainti.

4 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 suojelumääräysiä seä ajantasaistaa samassa yhteydessä tonttien ja aavamääräyset. Asemaaavamuutosesta laaditaan maanäyttösoimus auungin ja tonttien, ja maanomistajien välillä.. KUAT JA LTTEET Kuvat: Liitteet:. Asemaaavan seurantalomae. Tiivistelmä lausunnoista ja mieliiteistä seä vastineet. Havainneuvia orttelin vaihtoehtoisista toteutustavoista :0. E A - Asemaaavaluonnos seä merinnät ja määräyset :00. E B - Asemaaavaluonnos seä merinnät ja määräyset :00. MUUT KAAAN LAADINTAAN LTTYÄT AINEISTOT. Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelma (K..0). KUKOLU /. Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelma. Kauunginvaltuusto Hyvinään liiennemalli, Strafica 0. Hyvinään liiennejärjestelmäsuunnitelma, WSP Finland Oy, Strafica Oy, Luonnos..0. Hyvinään meluselvitys, LT-onsultit 00. Hyvinään viheralueohjelma 0-00, Hyvinään auuni, Teniia ja ymäristö, Kunnallisteniia/Puistoysiö 0. TSTELMÄ OSALLISET, UOROAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ. OSALLISET Kaava-alueen ja lähiymäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiymäristön asuaat seä muut mahdolliset alueen seä lähiymäristön äyttäjät Kauungin toimialat: o Teniia ja Ymäristö: untateniia, liienneysiö, uistoysiö, raennusvalvonta, Hyvinään esi o Konsernialvelut ja hallinto: tonttialvelut o Sivistystoimi: liiuntaalvelut, oetustoimi, auunginmuseo o Perusturva Uudenmaan elineino-, liienne ja ymäristöesus Kesi-Uudenmaan maauntamuseo Kesi-Uudenmaan elastuslaitos eronraentajat: Caruna Oy, TeliaSonera Oyj, Hyvinään Lämövoima Oy

5 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0. UOROAIKUTUSMENETTELY JA YHTEISTYÖ Alla on esitetty aavarosessi alustavine aiatauluineen seä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumista äsitellään myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Toivomme sähöistä osallistumista osoitteeseen uorovaiutusen ja yhteistyön järjestämisestä on errottu taremmin joaisen, myöhemmin äsiteltävän suunnitteluvaiheen yhteydessä. Kaavan vaihe Suunnittelurosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 0/0 Kauunginhallitus äättää aavan valmistelun aloittamisesta ja aava uulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julaistiin vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa alautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL ) almisteluvaihe 0/0 Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen asetetaan nähtäville 0 äivän ajasi Osallisilla mahdollisuus antaa mieliide aavaluonnosesta (MRL ja MRA 0 ) Ehdotusvaihe 0/0 Kauunginhallitus hyväsyy aavaehdotusen julisesti nähtäville 0 äivän ajasi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus aavaehdotusesta. Tarvittavat lausunnot yydetään (MRL ja MRA ) Hyväsymisvaihe 0/0 Kauunginhallitus hyväsyy aavan alitusmahdollisuus on 0 v uluessa Helsingin hallinto-oieuteen (MRL ) LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE. SELTYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Raennettu ymäristö Nyytilanne ja alueen lähiymäristö Tontilla on Seittemänmiehenadun ja Salonadun ulmassa vuonna valmistunut seitsemänerrosinen unatiiliverhoiltu elementtiraenteinen asuinerrostalo, jossa on uusi asuinerrosta ja maanäällinen ellarierros. Tontin sisäosassa naauritonttien ulmausen läheisyydessä on vuotta myöhemmin valmistunut ysierrosinen uuverhoiltu toimisto- ja

6 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 liieraennus. Pysäöintialueet on sijoitettu raennusten väliselle alueelle Salonadun uoleiselle tontin osalle. Alueet ovat maaston oreusolosuhteiden muaisesti eri tasolla ja niille on ummallein oma liittymänsä (tontilla on siis jo nyyisellään liittymää). Oleseluiha sijoittuu tontin Seittemänmiehenadun uoleiselle osuudelle. Kuva. Tontin raennusia. Kuva. Kortteli lähiymäristöineen. Kuva. Tontin errostalo. Isoholla tontilla on vuonna valmistunut itänomainen lamellierrostalo. Se on Helenenadun uolelta olmierrosinen ja ihan uolelta nelierrosinen asuinraennus. Raennus sijoittuu lähelle Helenenatua, jolloin iha-alue on nyyisellään varsin avara ja uutarhamainen Pailanadun uolella. Pysäöintialueet ja tontin taaosassa sijaitseva ahdesan auton talliraennus sijoittuvat lähelle naauritonttien rajaa orttelin eselle. Pysäöintialueelle voidaan ajaa seä Pailanadun että Helenenadun uolelta (tontilla on siis liittymää). Raennusessa on asuntoja seä Hyvinään seuraunnan Lasten ammari, jossa idetään mm. äiväerhoa - ja - -vuotiaille lasille. Tontilla on 0-luvulla valmistunut eltaisesi raattu entinen iroherran aila, joa on ääosin ysierrosinen, luuun ottamatta raennusen esiosaa, joa on asierrosinen. Raennus on errosalaltaan n. -m suuruinen (s. ohta ulttuurihistorialliset ohteet). Pailaraennusessa toimii Hyvinään seuraunnan erheasiain neuvotteluesus, joa tällä hetellä on väistötiloissa ailan lattiaremontin vuosi (valmistuu sysyllä 0). Tontin lounaisuolella olevalla naauritontilla () on vastaavanlainen, vuonna valmistunut, seitsemänerrosinen unatiilinen asuinerrostalo. Raennus on raennettu auemmas Seittemänmiehenadusta, jolloin ysäöintialueet ja autotalliraennus sijoittuvat adun varteen. Muu osa tontista on vehreää iha- ja oleselualuetta. Helenenadun ja Salonadun ulmaan sijoittuvalla tontilla on vuonna valmistunut rusean sävyinen viisierrosinen errostalo. Tontin ysäöintialueet sijoittuvat Salonadun varteen ja raennusen itäuolelle, lähelle tontin tontinrajaa. Palvelut Lähiymäristössä, Salonadun toisella uolella olevan orttelin raennuset ovat --errosisia -luvun aluuolella raennettuja asuinerrostaloja. Seittemänmiehenadun aaoisuolella on ienerros- ja rivitaloalue, joa ei ole aiilta osin asemaaavan muaisesti toteutunut, vaan alueella on myös vanhoja omaotitaloja. Lähialueella sijaitsee myös liietiloja, etenin Uudenmaanadun varressa, Laurea-ammattioreaoulu, luio, äiväoteja, ruoaauoja, myymälöitä, ravintoloita ja iosi.

7 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 Kulttuurihistorialliset ohteet Tontilla sijaitsee Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelmassa mainittu (ohde nro ) Iso aila. Hyvinään seuraunta raennutti iroherran ailan vuonna raennusmestari Heii Siiosen laatiman suunnitelman muaan. Entinen Noalanatu muutettiin samalla Pailanadusi. aaleasi raatun lassistisen raennusen ääjulisivua hallitsee leveä frontoni, jona ohdalla on ylväiden annattelema ergola. Hyvinään seuraunta raensi viereiselle tontille työnteijöilleen lamellierrostalon, jona suunnitteli niin iään Heii Siionen. Kolmierrosisen raennusen julisivut ovat mineriittiä, raausta ja uritettua betonia. Kuva. Heii Siiosen suunnittelema aila v., tontilla. Kohteen valintaerusteena on, että Paila liittyy iinteästi Hyvinään seuraunnalliseen historiaan. Se edustaa 0-luvun lassismia ja sillä on täreä meritys auuniuvassa. Raennusen hoitoehdotusena on, että ailaraennus tulee säilyttää ja sitä tulee ylläitää siten, että sen ulttuurihistoriallinen arvo turvataan. oimassa olevassa asemaaavassa äyttötaroitusmerintänä on AK-, eiä raennusella ole suojelumääräystä. Kunnallisteniia Korttelia ymäröivillä aduilla on unnallisteniia raennettuna. Muista aduista oieten Pailanadulla ei ulje sadevesiviemäriä. Hyvinään Lämövoiman auolämöutet ulevat alueella Salonadulla, Helenenadulla seä osittain Pailanadulla. Kaii asuinraennuset on liitetty auolämöön. Luonnonymäristö Maaerä ja oreusolosuhteet Maaerältään ortteli on hieaa ja se sijoittuu Salausselän hieavaltaiselle reunamuodostumalle. Korttelin sisällä maasto laseutuu Helenenadun tasolta noin + Seittemänmiehenadun tasolle noin +, (N000 oreusjärjestelmä, oordinaattijärjestelmä ETRS-GK-FIN), joten täydennysraentamisessa tulee ottaa huomioon asuintalojen maastoon sovittaminen. Pohjavesi ja asvillisuus Korttelin raenne on nyyisin suhteellisen väljää. Tonteilla asvaa runsaasti hyväuntoista uustoa ja ymäristö on ilmeeltään vehreää. Kortteli sijaitsee oonaisuudessaan ensimmäisen luoan ohjavesialueella. Lisäsi tontit ja ovat ohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta.

8 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 Liienne ja melu Hyvinäälle vuonna 00 tehdyssä meluselvitysessä on tutittu orttelin lähiymäristön aduista mm. Uudenmaanatua seä Seittemänmiehenatua. Selvitysen muaan Uudenmaanadun melualueet eivät ulotu orttelin alueelle, mutta Seittemänmiehenadusta aiheutuu melua jonun verran orttelin Seittemänmiehenadun varrelle sijoittuville tonteille. Tonttien ihaaluille ulottuu ääosin db melualue. Tonteilla ja jää alueita myös alle db tason, mutta tontilla oleseluun äytetty alue sijoittuu Seittemänmiehenadun varteen ja on oonaan melualueella. Lähin aluetta alveleva julisen liienteen bussilinja on nro Rautatieasema- Hyvinäänylä, joa ulee Uudenmaanatua itin. Korttelista on n. 00 metriä rautatieasemalle, jossa lähijunien lisäsi myös aii muut Hyvinään lähiliienteen bussilinjat ovat saavutettavissa. Maanomistus Kaavan muutosalueen tontit ovat ysityisessä omistusessa. Tontin omistaa As Oy Seittenhovi ja tontit ja omistaa Hyvinään seuraunta. Tontti on uolestaan As Oy Seittenartanon ja tontti on As Oy Seittenlinnan omistusessa.. SUUNNITTELUTILANNE Yleisaava Alueella on voimassa auunginvaltuuston..0 hyväsymä esustaajaman osayleisaava, joa on saanut lainvoiman..0. Kortteli sijoittuu yleisaavassa asuinerrostalojen orttelialueelle. Alueen errosalasta ääosa varataan asuntoäyttöön errostaloissa. Alueelle saa sijoittaa myös alveluja ja toimitiloja, joiden äyttö ei aiheuta häiriötä asuinymäristölle. Alueen tehouudesi suositellaan e=0, 0,. Kuva. Ote Kesustaajaman osayleisaavasta. Asemaaava Korttelialueella on voimassa olme asemaaavaa, jota ovat tulleet voimaan vuosina (tontit, ja ), (tontti ) ja (tontti ). Asemaaavoissa orttelin aii tontit on osoitettu asuinerrostalojen orttelialueesi (AK), jossa errosluu ja raennusoieudet vaihtelevat tonttiohtaisesti. Asemaaava 0:0 (vahvistettu..): Korttelin vanhin asemaaava on alun erin laadittu oo orttelialueelle, mutta nyyisellään se on voimassa enää tonteilla, ja. Asemaaavassa on määrätty, että asuinhuoneistojen

9 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 esiinta-alan tulee ussain raennusessa tai yhtenäisen suunnitelman muaan raennettavassa raennusryhmässä olla suuremi uin 0 m. Tonteilla on osoitettava ysi autoaia utain asuinhuoneistoa ohti. Näin saadusta vähimmäismäärästä itää tontilla olevia ysäöimisaioja olla vähintään /. Leiialuetta on osoitettava m asuinhuoneistoa ohti. Raennusoieuden suhteen tonttien, ja tilanne on erilainen. Tontille (inta-alaltaan m suuruinen ja errosluu on viisi) on asemaaavassa osoitettu 00 -m raennusoieutta ja se on äytetty oonaan. Tontin tehouus on e=0,. Tontin inta-ala on m ja sen raennusoieus on yhteensä 0 -m, josta 00 -m on osoitettu ysierrosisten raennusten raennusalalle. Raennusoieutta on äyttämättä n. 00 -m. Tontin errosluvut ovat olme ja ysi ja sen tehouus on e=0,0. Tontti on m suuruinen ja sillä on raennusoieutta -m (e=0,), josta äyttämättä on n. 0 -m. Kerrosluu tontilla on ysi. Kuva. Ote ajantasa-asemaaavasta. oimassa olevien asemaaavojen rajat meritty sinisellä. Asemaaava 0:0 (vahvistettu..): Asemaaava on alun erin laadittu tonteille ja, mutta on tällä hetellä voimassa ainoastaan tontilla. Tontti on inta-alaltaan m ja sille on osoitettu raennusoieutta -m, joa on oonaan äytetty. Tontin errosluu on uusi ja tonttitehouus on 0,. Asuinraennusen, autosäilytysaian raennusalat, ysäöimisaiat ja istutettava tontin osa on meritty aavassa tarasti. Tontille voi asemaaavassa osoitetun raennusoieuden ja errosluvun estämättä seä ilman lisävelvoitetta autoaiojen suhteen raentaa maanäälliseen ellarierroseen yhteisäyttöön taroitettuja lasten äivähoitoa, erho- ja asartelutaroitusia yms. alvelevia tiloja, uitenin enintään viisi rosenttia asemaaavassa osoitetusta raennusoieuden määrästä. Leii- ja oleselualuetta tulee raentaa vähintään m asuinhuoneistoa ohti. Porrashuoneesta tulee olla välitön yhteys leii- ja oleselualueelle. Autoaioja on varattava ysi asuntoa ohti, uitenin vähintään a/ -m. Yleiseen taroituseen äytettyä errosalaa ohden on varattava ysi autoaia/0 m errosalaa.

10 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 Asemaaava 0:0 (vahvistettu..): Asemaaava on laadittu asemaaavamuutosena tontille. Asemaaavassa tontille on osoitettu raennusoieutta yhteensä -m, josta -m on varattu erilliselle raennusalalle asuintiloisi ja 00 -m erilliselle raennusalalle myymälä- ja toimistotiloisi. Tämä raennusoieus on äytetty oonaan. Lisäsi y0-merinnällä on osoitettu raennusoieutta lasten äivähoitotilaa, erhohuoneistoa tai asuaiden yhteiseen äyttöön varattua errosalaa. Tämä raennusoieus on äyttämättä. Pinta-alaltaan tontti on m, jolloin tonttitehouus on e=0,. Kerrosluu on Seittemänmiehenadun varrella ½, jota ei ole osoitettu aollisena. Tontin sisäosassa myymälä- ja toimistoraentamisen osalla errosluu on I. Tontille saa varata oman ammatin harjoittamiseen taroitettua ymäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työ-, toimisto- ja alvelutilaa enintään % raennetusta errosalasta. Autoaioja on varattava a / asunto ja a / 0 m myymälä- tai toimistoerrosalaa. Tontilta on liittymäielto Seittemänmiehenadulle ja liittymärajoitus Salonadulle. Maantasossa sijaitseville asunnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Tonteilla on varattava leiiin ja asuaiden muuhun oleseluun soivaa yhtenäistä aluetta vähintään 0 % asuinhuoneistojen yhteenlasetusta errosalasta. Joaisesta orrashuoneesta on oltava suora ulosäynti leii- ja oleselualueesi osoitetulle tontin osalle. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusilla ja aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen leii- ja oleseluaioista. Pysäöimisaiat tulee erottaa oleselu- ja leiiaioista matalin aitausin ja istutusin. Korttelin olemassa olevaa asvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Raentamatta jätettävät tontinosat, joita ei äytetä uluteinä tai autojen aioituseen, on istutettava. Alueella tulee iinnittää erityistä huomioita ohjavesien suojeluun. ASEMAKAAAN SUUNNITTELUN AIHEET. SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEAT PÄÄTÖKSET As Oy Seittenhovi on jättänyt asemaaavamuutoshaemusen..0 orttelin tontille. Haemusessa haetaan aavamuutosta yhden asuinerrostalon ja aioitusraennusen raentamiseen olemassa olevalle asuinerrostalotontille. Haija erustelee haemusta mm. sillä, että Täydennysraentamiselle elävöitetään, moniuolistetaan ja tiivistetään olemassa olevaa auuniraennetta valmista infraa hyödyntäen. Ymäristön raennusantaan saadaan uusia errostumia ja mahdollistetaan asuntojaauman ja sitä autta asuasannan moniuolistuminen. Täydennysraentaminen tueutuu olemassa olevaa alveluveroon sitä vahvistaen. Lisäraentamisella mahdollistetaan olemassa olevan raennusen erusorjaushaneiden toteutumista. Hyvinään seuraunnan asemaaavamuutoshaemus on saaunut..0 ja se on irjattu diaarinumerolle /0. Muutosesitysenä on raennusoieuden lisääminen errostaloraentamista varten. Perusteluihin on irjattu, että tontti on iso ja sen jaaminen on tareen. Koo orttelia oseva aavamuutoshane mainitaan ensimmäisen erran vuoden 0 aavoitusatsausessa. Katsausessa todetaan, että tonteilla ja on taroitus tutia täydennysraentamisen mahdollisuusia ja molemmat haneet taroittavat raennusoieuden nostamista. Lisäsi aavamuutosella yritään turvaamaan ailaraennusen ulttuurihistoriallinen arvo. Kauunginhallitus on äättänyt oousessaan.0.0 / äynnistää asemaaavamuutosen laatimisen ortteliin. Asemaaavamuutos on uulutettu vireille REILLETULO JA ALMISTELUAIHE.. Lähtöohtien asettamat tavoitteet Kaavamuutosen tavoitteena on tutia orttelin täydennysraentamisen mahdollisuudet. Molemmilla haijoilla on tavoitteena uuden errostalon raentaminen omistamilleen tonteille. Erityistä huomiota

11 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 iinnitetään uuden raentamisen soeutumiseen ymäristöön ja auuniraenteeseen. Korttelin raenne on nyyisellään melo väljää ja tonteilla on runsaasti uustoa. Tavoitteena on säilyttää alueen luonne uutarhamaisena sijoittamalla uusi raentaminen lähtöohtaisesti voimassa olevan aavan muaisille raennusaloille ja/tai urettavien raennusten aialle. Alueen maasto laseutuu Helenenadun tasolta n. + Seittemänmiehenadun tasolle n. +,, miä tulee huomioida täydennysraentamisessa. Uudet raennuset ja ysäöintirataisut tulee sovittaa alueen maastoon. Myös muita lisäraentamisesta aiheutuvia liienteellisiä ja ysäöintiin liittyviä vaiutusia tutitaan osana aavarosessia. Täydennysraentamisen lisäsi tavoitteena on varmistaa ulttuurihistoriallisen ailan säilyminen. Pailan suojelumääräysten lisäsi viereisen tontin täydennysraentamisessa huomioidaan ulttuurihistoriallisesti arvoas ailaraennus. Edellisten tavoitteiden lisäsi orttelin sijainti täreällä ohjavesialueella huomioidaan... uorovaiutus ja vireilletulovaiheessa saatu alaute Asemaaavan vireilletulosta on ilmoitettu uuluttamalla Aamuostissa..0. ireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville välisesi ajasi. ireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin l mieliiteitä seä lausunnot ( l) Kesi-Uudenmaan maauntamuseolta, Hyvinään auunginmuseolta seä Caruna Oy:ltä. Lyhennelmät mieliiteistä ja lausunnoista seä niihin laaditut vastineet löytyvät liitteestä. Alle on uvattu alautteista esille nousseita asioita, jota on otettu aavaluonnosen laatimisen lähtöohdasi. Kesi-Uudenmaan maauntamuseon ja Hyvinään auungin museon lausunnoissa orostuivat ailaraennus arvoineen ja suojelutavoitteineen. Kauungin museon lausunnossa on tuotu esille myös ailan ja seuraunnan työnteijöilleen raennuttaman lamellierrosen muodostama oonaisuus ja lausunnossa toivotaan että aavoitusella voitaisiin turvata molemien raennusten ulttuurihistorialliset arvot. Asemaaavaluonnosen laatimisen lähtöohdasi otetaan ailaraennusen säilyminen ja uudisraentamisen soeutuminen siihen seä suojelumääräysten laatiminen yhteistyössä museon anssa. Tontin osalta tutitaan valmisteluvaiheessa myös vaihtoehto, jossa lamellierrostalo voitaisiin säilyttää. Tonttien ja naaureina olevat asuntoyhtiöt seä vastustivat asemaaavamuutosta, että toivat esille asioita, joita toivoivat aavassa huomioitavan. Palautteissa esille tulleita asioita olivat mm. liienteen lisääntyminen, ysäöinnin vaieutuminen, uistomaisuuden häviäminen, rauhattomuuden lisääntyminen, valoisuuden väheneminen ja raennusvaiheen aiheuttamat haitat. Lisäsi toivottiin, että aavan yhteydessä tutittaisiin Helenenadun leventämisen ja turvallisuuden lisäämisen mahdollisuusia. Palautteen ohjalta asemaaavaluonnosta valmisteltaessa liienne- ja ysäöintirataisuja tutitaan ja ne huomioidaan aavan laadinnassa. Samoin täydennysraentamisen sijoittamisessa yritään lähtöohtaisesti hyödyntämään jo orttelin raennettuja tai mahdollisesti urettavien raennusten aioja, jotta vaiutuset alueen uistomaiseen yleisilmeeseen jäisivät mahdollisimman ienisi. Lisäsi uusien raennusten sijainnin ja volyymin suunnittelulla yritään loutuloseen, jossa olemassa olevien asuntojen varjostus jää mahdollisimman vähäisesi... Suunnittelun vaihtoehtojen uvaus ja vertailu Tontti Tontille on laadittu vuonna 0 useita eri vaihtoehtoja, joissa on tutittu uuden uusierrosisen asuinraennusen ja ysäöimisen sijoittamisvaihtoja. Tällöin on valittu jatosuunnitteluun vaihtoehto, joa erustuu matalan myymälä- ja liieraennusen uramiseen ja uuden asuinerrostalon raentamiseen samalle aialle, jolloin ysäöinti ainottuu Salonadun varrelle. Koreuserojen ansiosta aioitus voidaan osoittaa osasi ahteen erroseen aioitusannelle ja aioitushalliin maaston luonnollisia oreuseroja hyödyntäen.

12 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 Suunnitelmia on ehitelty edelleen vuosina 0 ja 0. Näissä vaihtoehdoissa ysäöintiä on osoitettu autoatosena myös tontin rajalle. Syysuulle 0 äivätyssä vaihtoehdossa ooltaan riittämätön leii- ja oleselualue sijoittui suoraan ysäöintialueen eruutustilan yhteyteen, mitä ei idetty hyvänä rataisuna. Autoaioja oli osoitettu l...0 äivätyssä luonnosessa oleselualue on ooltaan suuremi, mutta edelleen autoaiat valtaavat liiasi tilaa ihalta (autoaiamäärä 0 l). Kerrostalon oreudesi on osoitettu I. Pysäöintirataisu ja ävelyyhteydet tontin sisällä vaiuttivat tässäin vaihtoehdossa vielä hanalilta ja suunnitelmia yydettiin ehittämään vielä siihen suuntaan, että autoannen aasiteetti saataisiin hyödynnettyä masimaalisesti. Kansiysäöinnin annattavuuden vuosi vaihtoehdoissa tutittu tehouus on ollut alusta asti noin e=,0 tienoilla. Myös uudisraennusen sijoittamismahdollisuus tontilla uoltaa suurehoa tehouutta. Kuva. Tontin asemaiirustus..0. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy) Kuva. (oi.) aihtoehtoisia asemaiirrosia..0 tontille. (Ajan Aritehdit Oy) Tontti Tontin täydennysraentamismahdollisuusien tutiminen on aloitettu vuonna 0. Ensimmäisessä versiossa tontin voimassa olevan asemaaavan muaiselle ysierrosisen raennusen raennusalalle on hahmoteltu viisierrosista asuinraennusta, jona tarvitsemat autoaiat on sijoitettu ailaraennusen tontille (esitetty tontinrajan muuttamista). aia rataisussa Siiosen suunnittelema asuinraennus Helenenadun varrella voitaisiin näin säästää, istetalon tarvitsemat autoaiat sijoittuisivat aivan liian lähelle ailaraennusta ja uhaisivat alueen ulttuurihistoriallista arvoa. Ensimmäisten luonnosten jäleen tontin suunnittelua jatettiin atiivisesti jälleen 0. Elouussa 0 tontille on laadittu vaihtoehtoa, joissa on tutittu erilaisia rataisuja sijoittaa tontille istetaloa seä niiden tarvitsemat ysäöintiaiat, seä asi vaihtoehtoa, jota erustuvat nyyisen asuinraennusen säilyttämiseen ja uuden istetalon raentamiseen. Osassa vaihtoehtoja autot oli sijoitettu eselle ihaa tai unnollista oleselualuetta ei edes muodostu. Tehouus vaihteli e=0,- 0, välillä. Säilyttävissä vaihtoehdoissa asuinraennus erusorjattaisiin, mutta ilman hissien toteuttamista, jolloin asunnot eivät ole esteettömiä. Suunnitelmia yydettiin jatoehittämään, jotta saataisiin vaihtoehtoja, joiden erusteella aavaluonnos voitaisiin laatia.

13 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 Muut tontit Muiden tonttien osalta muutosia nyytilaan ei ole tiedossa. Tonteilla ja nyyiset asuinraennuset sijoittuvat sen verran eselle tonttia, ettei luontevaa uudisraennusen aiaa löydy. Näiden tonttien osalta aavamerinnät ajantasaistetaan ja tontilla sijaitsevan ailaraennusen suojelumääräyset ja uusi äyttötaroitusmerintä esitetään aavaluonnosessa... Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja erustelut Tontti Kaavaluonnoset erustuvat tontin osalta..0 äivättyyn luonnoseen. Suunnitelmassa uusi asuinerrostalo sijoittuu urettavan myymälä- ja toimistoraennusen aialle tontin länsiulmaan. Kerrosluvusi on osoitettu I, miä on sama uin olemassa olevan raennusen errosluu. Uudisraennusen errosala on suunnitelmien muaan,0 -m. Asuntoja raennuseen on suunniteltu l siten, että ensimmäisessä errosessa asuntoja olisi l, muissa errosissa l. Asuntojen oo vaihtelee, m ysiöstä, m olmioon. Tehouus nousee tontilla tällä raentamisen määrällä e=,. Kuva. Leiausuva (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy) Kuva. Tontin asemaiirustus..0. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy) Kuva. Näymä Salonadulta. (Aritehtitoimisto AR-astamäi Oy). Kuva. Yleisnäymä ilmasta. (Aritehtitoimisto AR- astamäi Oy) Pysäöinti on rataistu ysäöintihalli- ja ansirataisuna seä iha-autoaioin. Pysäöintiannelle on oma liittymänsä ja autoaioja sinne on osoitettu l. Alemmasta liittymästä ajetaan ihaaioille ( l) ja ysäöintihalliin ( a). Invaaioja on osoitettu l. Pysäöinti muodostaa oman toimivan oonaisuutensa jättäen aiemmista vaihtoehdoista oieten raennusten väliin jäävän alueen oonaan oleselua ja jalanulua varten. Rataisun ansiosta ysäöinti ei häiritse naauritonttia, tontin sisäinen jalanulu ja autoliienne eivät risteä esenään ja asunnoista on suora yhteys oleselualueelle. Oleselualue ulottuu myös idemmälle tontin sisäosiin, jolloin se on myös meluolosuhteiltaan suotuisami. Kosa uusi raennus ja ysäöintirataisut sijoittuvat samoille aioille uin nyyiset ysäöintirataisut ja myymälä- ja toimistoraennus, vaiutuset orttelin uustoiseen ja uutarhamaiseen luonteeseen jäävät mahdollisimman ienisi.

14 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 Raennusen limittäinen sijoittuminen suhteessa naauritonttien asuinraennusiin säilyttää nyyisten raennusten avoimia näymiä mahdollisimman aljon. Tontti aihtoehtoja on jatoehitelty siten, että loauussa 0 haijan uolelta on saatu asi vaihtoehtoa e A Lamelli ja e B Pistetalot. aihtoehdot eivät vieläään ole louun asti tutittuja, mutta niiden ohjalta aavaluonnoset voidaan laatia (mm. ysäöintialuetta ei voida sijoittaa suoraan iinni tontin rajaan). aihtoehdot ovat tehouudeltaan yhteneväisiä. Kummassain on tehouudesi osoitettu e=0, raennusoieudella 00 -m. Lamelli-vaihtoehdossa on esitetty uusi viisierrosinen asuinraennus vanhan --errosisen raennusen tilalle. Lamellitalossa on olme orrashuonetta. Pysäöinti on esitetty järjestettäväsi nyyiselle aialleen tonttien ja rajalle. Yhteensä autoaioja olisi 0 l, joista l sijoittuisi ihaannen alle raennettavaan autoatoseen. aihtoehdossa maaston oreuserojen vuosi haasteesi muodostuu sujuvan yhteyden toteuttaminen asuntojen ja autoaiojen välille. Kuva. e Lamelli, asemaiirros..0. (Ajan Aritehdit Oy) Kuvat ja. e Lamelli, näymäuvia. (Ajan Aritehdit Oy) Pistetalot-vaihtoehdossa on esitetty asi viisierrosista istetaloa Helenenadun varteen siten, että suuri ja yhtenäinen leii- ja oleselualue jää raennusten väliin. Pysäöintiaioja olisi seä tontin rajalla avoaioina (l) seä samanlaisena iha-/ihaansiatosrataisuna. Tässä vaihtoehdossa autoatosessa tosin olisi vain a ja avoaioilla 0 a. aihtoehto mahdollistaa suoran yhteyden ysäöintialueelta asuinraennusiin maanalaisen ellarin autta. Tosin raennusten ja sisäänäyntien sijoittumista suhteessa ysäöintialueen eruutustilaan tulee vielä tarentaa.

15 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 Kuva. e Pistetalot, asemaiirros..0. (Ajan Aritehdit Oy) Kuvat ja. e Pistetalot, näymäuvia. (Ajan Aritehdit Oy) Koo orttelin havainneuvat ja suunnitelmien arviointi suhteessa ortteliin Kaavaluonnosen havainnemateriaalisi on tuotettu haijoiden suunnittelijoiden suunnitelmien muaisesti ja niitä hieman taristaen havainneuvia oo orttelista, jotta eri vaihtoehtojen arviointi suhteessa ymäristöön olisi mahdollista. aihtoehtoisia toteutustaoja on esitetty neljä aaletta ja rataisut eroavat ääasiassa tontin osalta. Niissä on huomioitu myös vireilletulovaiheessa saatu alaute. Havainneuvat ovat selostusen liitteenä nro. Ensimmäinen vaihtoehto mahdollistaa tontilla Siiosen suunnitteleman asuinerrostalon säilyttämiseen. Helenenadun varren olmierrosinen asuinraennus voisi olla myös uusi raennus. aihtoehto on tutittu, vaia sen toteuttaminen ei taloudellisesti oleaan realistinen. Uusi viisierrosinen asuinraennus on osoitettu raennettavasi nyyisen aavan muaiselle raennusaialle Pailanadun varteen, jolloin tontin ysäöinti ja oleseluihat säilyisivät suunnilleen nyyisellään. aia tässä vaihtoehdossa vanha asuinerrostalo voitaisiinin säilyttää, sijoittuisi uusi viisierrosinen asuinraennus liian lähelle ailaraennusta ja uhaisi siten ailaraennusen ulttuuriymäristöoonaisuutta. aihtoehdossa asi on tontille osoitettu asi istetaloa. Koo orttelin havainneuvassa suunnitelmaa on tarennettu mm. ysäöintialueiden sijoittumisen ja ävelyuluyhteysien osalta. Tässä vaihtoehdossa uudet asuinerrostalot sijoittuvat Helenenadun varteen selvästi erilleen ailaraennusen lähiymäristöstä. Muista vaihtoehdoista oieten ysäöintiä on esitetty myös Helenenadun uolelle lähelle naauritontin rajaa. aihtoehto muodostaa toimivimmat ja viihtyisimmät oleselualueet tontille. aihtoehdossa olme tontille on esitetty itää viisierrosista lamellierrostaloa. Raennus on liian massiivinen orttelin seä lähiymäristön mittaaavaan seä oieaa selvästi Helenenadun

16 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 muista raennusista. Näin ollen esitetty raennus ei muodosta toivottua auuniuvaa. Myös oleselualueet jäävät tässä vaihtoehdossa ienisi ja huonosti äytettävisi. aihtoehto neljä on aavoitusen itse laatima vaihtoehto, jossa on tutittu tontin toteuttamista ahdella lamellitalolla. aihtoehto hyödyntää Helenenadun suuntaisesta lamellierrostalosta avautuvia näymiä ailansuuntaan ja on mittaaavaltaan aremmin ymäristöön soiva. Pailanadun uoleinen ienemi asuinerrostalo sijoittuu väljemmin suhteessa Helenenatuun, mutta rajaa silti tonttia ja mahdollistaa vaihtoehto olmosta suojaisemman oleseluihan raennusmassojen väliin. Esitettyjen raennustyyien taloudellisuutta raennuttajan näöulmasta ei ole arvioitu. Kaavaluonnos Asemaaavan valmisteluvaiheessa on laadittu asi aavaluonnosta, joissa ummassain asuintontin on osoitettu merinnällä AK- asuinerrostalojen orttelialueesi. Suurimmat erot vaihtoehdoissa ovat tontin täydennysraentamisen osalta. Kaavaluonnos A mahdollistaa tontille ahden istetalon raentamisen ja toinen vaihtoehto (B) mahdollistaa aii muut liitteenä olevissa havainneuvissa tutitut toteuttamisvaihtoehdot. Tämän lisäsi aavavaihtoehdoissa on esitetty vaihtoehtoisia määräysiä ja rataisuja myös muille orttelin tonteille. Molemmissa aavaluonnosissa yritään orttelin uutarhamaisuuden säilyttämiseen. Tästä syystä adun uoleisten vehreiden alueiden lisäsi tonttien sisäosia on osoitettu istutettavisi alueisi. aihtoehto A aihtoehto A mahdollistaa tontille istetalojen raentamisen, eli se vastaa liitteenä olevaa havainneuvaa. Korttelin errostalojen errosluu vaihtelee -I välillä. Uudisraennusien osalta errosluvut ovat tontilla I ja tontilla /. Kaavaluonnosissa on esitetty vaihtoehtoisia taoja määritellä tonttien maan alle seä ihaannen alle sijoitettavia ysäöintiaioja. Tontille suunniteltu rinteeseen sijoittuva ysäöintihalli on vaihtoehdossa A meritty määräysellä a, joa taroittaa autojen säilytysaian raennusalaa, jolle saa sijoittaa ysäöintitiloja aavaan merityn raennusoieuden lisäsi. Pysäöintitasoja ja niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alla ja raentaa niille tarvittavat ajo- ja uluyhteydet. Roomalainen luu ilmoitta äälleäisten ysäöintitasojen yhteenlasetun enimmäismäärän. Tontin ihaansiysäöintiaiat on uolestaan esitetty määräysellä a-ma, joa taroittaa ihaannen alle sijoitettavaa auton säilytysaian raennusalaa. Pailaraennusen tontti on osoitettu äyttötaroitusella YL-, joa taroittaa julisten lähialveluraennusten orttelialuetta. Alueelle saa sijoittaa lähialveluiden lisäsi myös ravintola-, majoitus- tai ooustiloja seä iinteistön hoitoa varten tarvittavia asuintiloja. Määräys mahdollistaa raennusen äyttämisen lähialveluita moniuolisemmin, eiä ole sidottu elästään seuraunnan toimintaan. Kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisesi ailaraennus on osoitettu asemaaavassa suojelumerinnällä sr-, joa taroittaa raennustaiteellisesti ja ulttuurihistoriallisesti arvoasta ja auuniuvan säilymisen annalta täreä raennusta. Raennusta ei saa uraa eiä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- ja lisätöitä, jota turmelevat julisivujen tai vesiaton ulttuurihistoriallista tai raennustaiteellista arvoa ja tyyliä. Ennen raennusluaa tai raennusen orjausta tai muuttamista osevan muun toimeniteen haemusen rataisemista on varattava museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen. aihtoehto B aihtoehto B on laadittu niin, että se mahdollistaa liitteenä olevien havainneuvien, ja toteuttamisen. Korttelin errostalojen errosluvut ja raennusoieudet ovat samat uin vaihtoehdossa A. Leii- ja oleselualueet on tässä vaihtoehdossa osoitettu myös olemassa oleville tonteille. Tontin ysäöintihallirataisu on tässä vaihtoehdossa esitetty seä määräysellä eli ysäöintiaia seä merinnällä ma I, joa taroittaa maanalaista tilaa, johon saa sijoittaa autoaioja. Pysäöintitasoja saa raentaa errosluvun osoittaman määrän. Tässä vaihtoehdossa on myös laajennettu maantasoysäöintiä varten osoitettu -aluetta. Tontilla ihaannen alle ulottuva ysäöinti on meritty vain merinnällä at, auton säilytysaian ja talousraennusen raennusalana.

17 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 Pailaraennusen tontti on osoitettu vaihtoehdossa B merinnällä YK, joa taroittaa irojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialuetta. Pailaraennus on osoitettu suojelumerinnällä sr-, joa taroittaa raennustaiteellisesti, historiallisesti ja auuniuvallisesti arvoasta raennusta, jota ei saa uraa. Raennusessa tehtävät muutos- ja orjaustyöt tulee tehdä raennusen alueräistä aritehtuuria unnioittaen. Raennusen muutos- ja orjaustöihin tulee haea lua ja niistä tulee yytää museoviranomaisen lausunto.. EHDOTUSAIHE (tarentuu myöhemmin). HYÄKSYMISAIHE (tarentuu myöhemmin) ASEMAKAAAN KUAUS (tarentuu myöhemmin). KAAAN RAKENNE. ALUEARAUKSET Korttelialueet Muut alueet..mitoitus JA NIMISTÖ.. KAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAAN AIKUTUKSET (tarentuu myöhemmin). aiutuset raennettuun ymäristöön Täydennysraennushaneet tiivistävät auuniraennetta esusta-alueella, jossa on jo tällä hetellä valmiina seä infraraenne että alveluita. uudisraentaminen muuttaa orttelia ymäröivien atujen atunäymiä ja auuniuvaa. Moniuolistaa asuntojaaumaa ja tarjontaa alueelle Uudet asuaat vahvistavat lähialveluita äyttävää asuasohjaa. aiutuset luontoon ja luonnonymäristöön aiutusia orttelin uustoon on yritty minimoimaan hyödyntämällä raennusten sijoittamisessa jo raennettuja alueita Myös orttelin sisäosia on osoitettu istutettavisi alueisi olemassa olevan uuston ja vehreän ilmeen säilymisesi.. Muut vaiutuset Uusien asuaiden myötä alueen liienne hieman asvaa ja ysäöintitarve luonnollisesti lisääntyy. Asuaiden tarvitsemat ysäöintiaiat osoitetaan tonteilta, jolloin tarve adunvarsiysäöintiin ei lisäänny alueella.. Ymäristön häiriöteijät ja laatua osevien tavoitteiden toteutuminen

18 .0.0 Asemaaavan selostus 0:0 ASEMAKAAAN TOTEUTUS (tarentuu myöhemmin) Hyvinäällä XX.äivänä XXXuuta 0 Anitta Ojanen Kaavoitusäälliö Charlotta Tanner Kaava-aritehti

19 Kesi-Uudenmaan maauntamuseo toteaa lausunnossaan Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelmaan uuluvan ailaraennusen historiaa seä sen, että hoitosuunnitelmassa raennus on arvotettu ja siihen liittyy suojelutavoitteita. Pailaraennus tulee säilyttää ja sitä tulee ylläitää siten, että sen ulttuurihistoriallinen arvo turvataan. Kesi-Uudenmaan maauntamuseon anssa yhteistyössä tullaan laatimaan suojelumääräysiä osevat aavamääräyset. Kaavoitusen vastine: Täydentämisraentamiseen liittyvien tavoitteiden lisäsi asemaaavan taroitusena on varmistaa ulttuurihistorialtaan arvoaan ailaraennusen säilyminen ja uudisraentamisen soeutuminen siihen. Suojelumääräysien sisältö laaditaan yhteistyössä Kesi-Uudenmaan maauntamuseon anssa. Hyvinään auunginmuseon lausunnossa on otettu myös esille tontilla sijaitsevan ailaraennusen arvo. Lisäsi lausunnossa todetaan, että tontit ja muodostavat historiallisen oonaisuuden. Hyvinään seuraunnalliseen historiaan iinteästi liittyvän ailan ja vuonna seuraunnan työnteijöilleen raennuttaman lamellierrostalon on suunnitellut Heii Siionen. Tontin täydennysraennusen mahdollistavaa aavaa suunniteltaessa on otettava molemien tonttien raennushistorialliset iirteet huomioon siten, että raennusten ulttuurihistorialliset arvot turvataan. Pailan historiallisten ja aritehtonisten arvojen säilyminen olisi huomioitava myös aavassa. Kaavoitusen vastine: Tontin täydennysraentamisen mahdollisuudet tutitaan aavan valmisteluvaiheessa eri vaihtoehdoin ja niissä huomioidaan viereisen tontin arvoas ailaraennus. Pailaraennusen suojelumääräyset ja äyttötaroitusmerintä määritellään aavan laadinnan yhteydessä sellaisisi, että voidaan varmistaa raennusen säilyminen. Caruna Oy toteaa lausunnossaan, että alueen tonttien sähönjaelu hoidetaan nyyisellä jaeluverostolla, eiä heillä ole huomautettavaa asemaaavamuutoseen. Toivovat uitenin mahdollisuutta antaa lausunto myös aavan luonnosvaiheessa. Kaavoitusen vastine: Meritään tiedosi, ei aiheuta toimeniteitä. Asunto Oy Seittenartano, Asunto Oy Seittenlinna ja Asunto Oy Seittensalo ovat jättäneet mieliiteen. Taloyhtiöt vastustavat asemaaavamuutosta liienteen lisääntymisen ja autoaioitusen vaieutumisen, uistomaisuuden häviämisen ja rauhattomuuden lisääntymisen, valoisuuden vähenemisen seä raennusvaiheen melu-ym. haittojen vuosi. Kaavoitusen vastine: Kaavan laadinnassa liienne- ja ysäöintiasiat tutitaan ja huomioidaan rataisujen valinnassa. Uusien asuaiden tarvitsemat autoaiat sijoitetaan tonteille. Korttelin täydennysraentamista tutitaan lähtöohtaisesti orttelin jo raennetuille, mahdollisesti urettavien raennusten tai raentamiseen jo asemaaavalla osoitetuille aioille, jolloin vaiutus alueen uistomaiseen yleisilmeeseen jää mahdollisimman ienesi. Uusien raennusten sijoittelulla ja volyymin suunnittelulla yritään loutuloseen, jossa olemassa olevien asuntojen varjostus jää mahdollisimman vähäisesi. Raennusvaiheen aiaisia melu- ym. haittoja ei ehittyvän auungin esusta-alueella voida täysin välttää. Kaavalla ei myösään oteta antaa raennusaiaisiin järjestelyihin. Asunto Oy Tähtirinteet on jättänyt mieliiteen, johon on oottu asioita, joita asemaaavamuutoshaneessa tulisi ottaa huomioon. aiutuset adunvarsiysäöimiseen tulisi

20 selvittää, sillä jo nyyisellään läheisen oilaitosen autoaiatarve ylittää sen äyttämät ysäöintialueet, miä on johtanut lähiaduilla adunvarsiysäöintiin. Taloyhtiö tuo esille myös sen, että Helenenadulta uuttuvat jalaäytävät ja toivoo, että Helenenadulle järjestettäisiin aavan laatimisen yhteydessä turvallisemi jalanulu esim. atualuetta leventämällä. Kolmantena asiana mieliiteessä on iinteistöjen tasauolinen ohtelu raennusoieutta määriteltäessä. Kaavoitushane määrittelee myös Asunto Oy Tähtirinteet Oy:n tavoitteita iinteistöä ehitettäessä. Kaavoitusen vastine: Kaavan laadinnassa ysäöintirataisujen vaiutuset arvioidaan. Uusien asuaiden tarvitsemat autoaiat sijoitetaan tonteille. Helenenadun jalanulun turvallisuus ei ole suoraan tämän aavan rataistavissa oleva asia, osa yhden orttelin matalle toteutettava väylä ei vielä riitä, mutta asiaa voidaan arvioida osana aavarosessia. Täydennysraentamisessa raennusoieuden määrän määrittelyyn vaiuttavat useat asiat, jota voivat erota tonttiohtaisesti. Yhden aavahaneen erusteella ei siis vielä synny täysin yhtenevää linjaa jota voitaisiin toteuttaa muissa lähiortteleissa.

21 0. asitealue n.m s ar. : :. ar. elenenatu.. j jt ari Martinatu j. jt l.. jt. jt t.. at.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,. I oleselu....0 I. Salonatu I,, / ar. Pailanatu s ar.... oleselu atos 0 a oleselu leii iha a. 0.., Nuoriso tsto. 0. Seittemänmiehenatu.. I.. oleselu I. I..... t at ar s t. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte 0.. ar Havainneuva e "Säilyttävä" :0 Liite

22 0. asitealue n.m s ar. : :. ar. elenenatu.. j jt ari Martinatu j. jt l.. jt. jt t.. at.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,.... /.0 Salonatu I,, ar I oleselu.. Pailanatu s ar... /.. 0. atos a iha a 0. Piha a.0.. jäte...0. oleselu leii iha a. 0.., Nuoriso tsto. 0. Seittemänmiehenatu.. I.. oleselu I. I..... t at ar s t. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte 0.. ar Havainneuva e "Pistetalot" :0 Liite

23 0. asitealue n.m s ar. : :. ar. elenenatu.. j jt ari Martinatu j. jt l.. jt. jt t.. at.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,.... oleselu.0 I. Salonatu I,, ar. Pailanatu s ar..... jäte atos a oleselu leii iha a. 0.., Nuoriso tsto. 0. Seittemänmiehenatu.. I.. oleselu I. I..... t at ar s t. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte 0.. ar Havainneuva e "Lamelli" :0 Liite

24 0. asitealue n.m s ar. : :. ar. elenenatu.. j jt ari Martinatu j. jt l.. jt. jt t.. at.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,.... /.0 I oleselu. Salonatu I,, ar. Pailanatu s ar..... jäte atos a oleselu leii iha a. 0.., Nuoriso tsto. 0. Seittemänmiehenatu.. I.. oleselu I. I..... t at ar s t. oleselu. 0. ar ar KORTTELI 0: P-ansi a halli a iha a I Salonatu - Pailanatu jäte 0.. ar Havainneuva e "Kasi lamellia" :0 Liite

25 0 v. t jt t... a at le.0.. Helenenatu. at.. I.0.,,. s I. Salonatu I,, ar Pailanatu ar s le 00+ahy0 +y A a K AK 00+ahy0 / I 00 HELENENKATU A v SALONKATU A v e =0.0 le 00 / a-ma. v v 0. I 0. a PAPPILANKATU.0 t , Nuoriso tsto nmiehenatu AK- sr- YL-.0 I t t at ar s. t. 0. ar 0. ar I I 0 a at SEITTEMÄNMIEHENKATU le SALONKATU I A L A 0. 0 I A R : e = ASEMAKAAAN MUUTOS 0: SALONKATU-PAPPILANKATU ASEMAKAAAN MUUTOS KOSKEE:. auunginosan (iertola) orttelia seä siihen liittyviä atualueita. ASEMAKAAAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU:. auunginosan (iertola) ortteli seä siihen liittyvät atualueet. ASEMAKAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK- YL- E ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % errosalasta atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna - yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja iha-alueelle. Asuinraennusten orrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen m ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävissä tulee olla iuna. YLEISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Alueelle saa sijoittaa lähialveluiden lisäsi myös ravintola-, majoitus- tai ooustiloja seä iinteistön hoitoa varten tarvittavia asuintiloja. m aava-alueen rajan ulouolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Kauunginosan numero. Kauunginosan nimi. Korttelin numero. SALONKATU Kadun, atuauion, torin tai uiston nimi. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. / Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Murtoluu roomalaisen numeron edessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa aavassa luumäärältään mainittujen errosten alauolella olevasta tilasta errosluvun estämättä äyttää errosalaan lasettavasi tilasi. at Auton säilytysaian ja talousraennusen raennusala. a-ma Pihaannen alle sijoitettava auton säilytysaian raennusala. a Auton säilytysaian raennusala, jolle saa sijoittaa ysäöintitiloja aavaan merityn raennusoieuden lisäsi. Pysäöintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja raentaa niille tarvittavat ajo- ja uluyhteydet. Roomalainen luu ilmoittaa äälleäisten ysäöintitasojen yhteenlasetun enimmäismäärän. Leii- ja oleselualueesi varattu alueen osa. le Istutettava alueen osa. Katu. Pysäöimisaia. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Raennustaiteellisesti ja ulttuurihistoriallisesti arvoas ja auuniuvan säilymisen annalta sr- täreä raennus. Raennusta ei saa uraa eiä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- ja lisätöitä, jota turmelevat julisivujen tai vesiaton ulttuurihistoriallista tai raennustaiteellista arvoa ja tyyliä. Ennen raennusluaa tai raennusen orjausta tai muuttamista osevan muun toimeniteen haemusen rataisemista on varattava museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Uudisraentamisen tulee uloaritehtuuriltaan soveltua nyyiseen raennusantaan. Maantasossa sijaitseville asunnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusilla tai -aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen oleselu- ja leiiaioista. Tontilla on varattava leiiin ja asuaiden muuhun oleseluun soivaa yhtenäistä aluetta vähintään % asuinhuoneiden yhteenlasetusta errosalasta. Alueelle saa sijoittaa tälle toiminnalle tareellisia aitausia, atosia ja laitteita. Korttelin olemassa olevaa asvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Raentamatta jäävät tontin osat, joita ei äytetä uluteinä tai autojen aioituseen, on istutettava. Alue on yhdysuntien vedenhaninnalle täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota ohjaveden suojelemiseen. Alueella on ielletty sellainen emiaalien ja jätteiden laitosmainen äsittely ja varastointi, joa saattaa vaiuttaa haitallisesti ohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jona tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Raentaminen, ojituset ja maanaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutosia tai ysyviä muutosia ohjaveden oreuteen. Ennen aava-alueella tehtävien aivutöiden aloittamista tulee selvittää ohjavesiolosuhteet ja ohjaveden taso seä ryhtyä tareellisiin toimeniteisiin ohjaveden suojelemisesi. Kaavan orttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijao. Autoaioja on varattava seuraavasti: - autoaia / 0 m asuinerrosalaa - autoaia / m asuinerrosalaa, miäli 0 % autoaioista toteutetaan raenteellisena ysäöintinä - autoaia / joaista työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa ohden Pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain a :n (..0/) asettamat vaatimuset. Hyvinäällä xx.xx.0 auungingeodeetti Maro Kanare Kaava laadittu hyvinäällä xx.xx.0 aavoitusäälliö Anitta Ojanen almistelija aava-aritehti Charlotta Tanner HYNKÄÄN KAUPUNKI KAAOITUS ASEMAKAAAN MUUTOS SALONKATU-PAPPILANKATU LUONNOS A PM MK SUUNN TARK PRT KEHJ KH NÄHT K HY :00 OIM CHARLOTTA TANNER M-L S KAAA NO 0:

26 0 v jt t... a at le.0.. le.. Helenenatu. 00+ahy0 +y A a K AK I.0.,,. s ahy0 I 00 HELENENKATU A / 00 v SALONKATU A.0 I v. Salonatu I,, ar e =0.0. Pailanatu 00 at.. le.... v v I. PAPPILANKATU a.0 t.. le..0 le , Nuoriso tsto 0. AK- 0 sr- YK..0 I... I le I t t at ar s. t. 0. ar 0. ar at I ma SEITTEMÄNMIEHENKATU SALONKATU le I A L A 0. 0 I A R : e = ASEMAKAAAN MUUTOS 0: SALONKATU-PAPPILANKATU ASEMAKAAAN MUUTOS KOSKEE:. auunginosan (iertola) orttelia seä siihen liittyviä atualueita. ASEMAKAAAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU:. auunginosan (iertola) ortteli seä siihen liittyvät atualueet. ASEMAKAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK- YK E ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % errosalasta atosia seä asumista alvelevia asunnon ulouolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna - yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja iha-alueelle. Asuinraennusten orrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen m ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävissä tulee olla iuna. KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. m aava-alueen rajan ulouolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Kauunginosan numero. Kauunginosan nimi. Korttelin numero. SALONKATU Kadun, atuauion, torin tai uiston nimi. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. / ma I Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Murtoluu roomalaisen numeron edessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa aavassa luumäärältään mainittujen errosten alauolella olevasta tilasta errosluvun estämättä äyttää errosalaan lasettavasi tilasi. Raennusala. Auton säilytysaian ja talousraennusen raennusala. at Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autoaioja. Pysäöintitasoja saa raentaa errosluvun osoittaman määrän. Leii- ja oleselualueesi varattu alueen osa. le Istutettava alueen osa. Katu. Pysäöimisaia. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Raennustaiteellisesti, historiallisesti ja auuniuvallisesti arvoas raennus, jota ei saa sr- uraa. Raennusessa tehtävät muutos- ja orjaustyöt tulee tehdä raennusen alueräistä aritehtuuria unnioittaen. Raennusen muutos- ja orjaustöihin tulee haea lua ja niistä tulee yytää museoviranomaisen lausunto. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Uudisraentamisen tulee uloaritehtuuriltaan soveltua nyyiseen raennusantaan. Maantasossa sijaitseville asunnoille voidaan raentaa näösuojatut ysityisihat. Jäteastiat ja tomutusaiat on ymäröitävä suojaistutusilla tai -aitausilla ja ne on sijoitettava erilleen oleselu- ja leiiaioista. Alue on yhdysuntien vedenhaninnalle täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota ohjaveden suojelemiseen. Alueella on ielletty sellainen emiaalien ja jätteiden laitosmainen äsittely ja varastointi, joa saattaa vaiuttaa haitallisesti ohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jona tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Raentaminen, ojituset ja maanaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutosia tai ysyviä muutosia ohjaveden oreuteen. Ennen aava-alueella tehtävien aivutöiden aloittamista tulee selvittää ohjavesiolosuhteet ja ohjaveden taso seä ryhtyä tareellisiin toimeniteisiin ohjaveden suojelemisesi. Kaavan orttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijao. Autoaioja on varattava seuraavasti: - autoaia / 0 m asuinerrosalaa - autoaia / m asuinerrosalaa, miäli 0 % autoaioista toteutetaan raenteellisena ysäöintinä - autoaia / joaista työ-, liie-, toimisto- tai alvelutilaa ohden Pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain a :n (..0/) asettamat vaatimuset. Hyvinäällä xx.xx.0 auungingeodeetti Maro Kanare Kaava laadittu hyvinäällä xx.xx.0 aavoitusäälliö Anitta Ojanen almistelija aava-aritehti Charlotta Tanner HYNKÄÄN KAUPUNKI KAAOITUS ASEMAKAAAN MUUTOS SALONKATU-PAPPILANKATU LUONNOS B KEHJ KH NÄHT t at s 0 ar nmiehenatu 0.. Tontilla on varattava leiiin ja asuaiden muuhun oleseluun soivvaa yhtenäistä aluetta vähintään % asuinhuoneiden yhteenlasetusta errosalasta. Alueelle saa sijoittaa tälle toiminnalle tareellisia aitausia, atosia ja laitteita. Korttelin olemassa olevaa asvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Raentamatta jäävät tontin osat, joita ei äytetä uluteinä tai autojen aioituseen, on istutettava. PM TARK MK SUUNN PRT :00 CHARLOTTA TANNER M-L S K HY OIM KAAA NO 0: