Johdatus L A TEXiin. 2. Dokumentin rakenne Markus Harju. Matemaattiset tieteet
|
|
|
- Viljo Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdtus L A TEXiin 2. Dokumentin rkenne Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet
2 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (2/10) Dokumenttiluokist L A TEXin perusdokumenttiluokt ovt rticle, report j book.
3 Dokumenttiluokist L A TEXin perusdokumenttiluokt ovt rticle, report j book. Ne otetn käyttöön käsikirjoitustiedoston luss komennoll \documentclss{luokk} 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (2/10)
4 Dokumenttiluokist L A TEXin perusdokumenttiluokt ovt rticle, report j book. Ne otetn käyttöön käsikirjoitustiedoston luss komennoll \documentclss{luokk} Dokumenttiluoklle voi nt lisämääreitä vlinnisill rgumenteill, esim: \documentclss[12pt, 4pper]{rticle} 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (2/10)
5 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (2/10) Dokumenttiluokist L A TEXin perusdokumenttiluokt ovt rticle, report j book. Ne otetn käyttöön käsikirjoitustiedoston luss komennoll \documentclss{luokk} Dokumenttiluoklle voi nt lisämääreitä vlinnisill rgumenteill, esim: \documentclss[12pt, 4pper]{rticle} Muit lisämääreitä ovt mm. 10pt (oletus), 11pt letterpper (oletus), b5pper, 5pper,... drft (merkitsee ylipitkät rivit), finl (oletus, ei merkitse ylipitkiä rivejä) twoside (ltoo tekstin kirjmist, kksipuoleist tulostust vrten) twocolumn (ltoo tekstin khteen srkkeeseen).
6 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (3/10) Dokumentin ost I Vähänkään pidemmät kirjoitelmt on syytä jk lukuihin, osioihin, losioihin, losion losioihin, jne.
7 Dokumentin ost I Vähänkään pidemmät kirjoitelmt on syytä jk lukuihin, osioihin, losioihin, losion losioihin, jne. Tämä tehdään rticle luokss otsikointikomennoill \section{} \subsection{} \subsubsection{} \prgrph{} \subprgrph{} 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (3/10)
8 Dokumentin ost I Vähänkään pidemmät kirjoitelmt on syytä jk lukuihin, osioihin, losioihin, losion losioihin, jne. Tämä tehdään rticle luokss otsikointikomennoill \section{} \subsection{} \subsubsection{} \prgrph{} \subprgrph{} report j book luokiss lisäksi \chpter{} 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (3/10)
9 Dokumentin ost I Vähänkään pidemmät kirjoitelmt on syytä jk lukuihin, osioihin, losioihin, losion losioihin, jne. Tämä tehdään rticle luokss otsikointikomennoill \section{} \subsection{} \subsubsection{} \prgrph{} \subprgrph{} report j book luokiss lisäksi \chpter{} Lisäksi on \prt{} komento, joll voi jk dokumentin vielä isompiin osiin. Tämä komento ei kuitenkn vikut numerointiin. 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (3/10)
10 Dokumentin ost I Vähänkään pidemmät kirjoitelmt on syytä jk lukuihin, osioihin, losioihin, losion losioihin, jne. Tämä tehdään rticle luokss otsikointikomennoill \section{} \subsection{} \subsubsection{} \prgrph{} \subprgrph{} report j book luokiss lisäksi \chpter{} Lisäksi on \prt{} komento, joll voi jk dokumentin vielä isompiin osiin. Tämä komento ei kuitenkn vikut numerointiin. Huom! Tässä on kysymys rkenteest, ei muotoilust. 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (3/10)
11 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (4/10) Dokumentin ost II Osiointikäskyjä käytetään yleensä muodoss \section[lyhyt otsikko]{osion otsikko} missä Lyhyt otsikko on vlinninen mm. sisällysluettelo vrten.
12 Dokumentin ost II Osiointikäskyjä käytetään yleensä muodoss \section[lyhyt otsikko]{osion otsikko} missä Lyhyt otsikko on vlinninen mm. sisällysluettelo vrten. L A TEX numeroi osiot tällöin utomttisesti. Numeroinnin s pois lisäämällä * merkin komennon loppuun, esim: \section*{numeroimton otsikko} 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (4/10)
13 Dokumentin ost II Osiointikäskyjä käytetään yleensä muodoss \section[lyhyt otsikko]{osion otsikko} missä Lyhyt otsikko on vlinninen mm. sisällysluettelo vrten. L A TEX numeroi osiot tällöin utomttisesti. Numeroinnin s pois lisäämällä * merkin komennon loppuun, esim: \section*{numeroimton otsikko} \ppendix käsky ei käytä rgumenttej vn muutt osioiden numeroinnin kirjimiksi A, B, C,... Sopii mm. liitteiden ltomiseen. Esim: \ppendix \section{yksi pitkä lsku} 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (4/10)
14 Dokumentin ost II Osiointikäskyjä käytetään yleensä muodoss \section[lyhyt otsikko]{osion otsikko} missä Lyhyt otsikko on vlinninen mm. sisällysluettelo vrten. L A TEX numeroi osiot tällöin utomttisesti. Numeroinnin s pois lisäämällä * merkin komennon loppuun, esim: \section*{numeroimton otsikko} \ppendix käsky ei käytä rgumenttej vn muutt osioiden numeroinnin kirjimiksi A, B, C,... Sopii mm. liitteiden ltomiseen. Esim: \ppendix \section{yksi pitkä lsku} Uusi sivu \newpge komennoll 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (4/10)
15 Dokumentin ost II Osiointikäskyjä käytetään yleensä muodoss \section[lyhyt otsikko]{osion otsikko} missä Lyhyt otsikko on vlinninen mm. sisällysluettelo vrten. L A TEX numeroi osiot tällöin utomttisesti. Numeroinnin s pois lisäämällä * merkin komennon loppuun, esim: \section*{numeroimton otsikko} \ppendix käsky ei käytä rgumenttej vn muutt osioiden numeroinnin kirjimiksi A, B, C,... Sopii mm. liitteiden ltomiseen. Esim: \ppendix \section{yksi pitkä lsku} Uusi sivu \newpge komennoll Demo: Demonstroi kirjoitelmn jkmist osiin. 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (4/10)
16 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (5/10) Sisällysluettelo Sisällysluettelon s tehtyä (utomttisesti) komennoll \tbleofcontents siihen pikkn, missä komento nnetn
17 Sisällysluettelo Sisällysluettelon s tehtyä (utomttisesti) komennoll \tbleofcontents siihen pikkn, missä komento nnetn Sisällysluettelo tehdään edellisen L A TEX jon perusteell. Siksi voi joskus oll trpeen j dokumentti khdesti L A TEXin läpi. 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (5/10)
18 Sisällysluettelo Sisällysluettelon s tehtyä (utomttisesti) komennoll \tbleofcontents siihen pikkn, missä komento nnetn Sisällysluettelo tehdään edellisen L A TEX jon perusteell. Siksi voi joskus oll trpeen j dokumentti khdesti L A TEXin läpi. Numeroimttomt otsikot eivät tule sisällysluetteloon näkyviin 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (5/10)
19 Sisällysluettelo Sisällysluettelon s tehtyä (utomttisesti) komennoll \tbleofcontents siihen pikkn, missä komento nnetn Sisällysluettelo tehdään edellisen L A TEX jon perusteell. Siksi voi joskus oll trpeen j dokumentti khdesti L A TEXin läpi. Numeroimttomt otsikot eivät tule sisällysluetteloon näkyviin Demo: Demonstroi sisällysluettelon tekemistä 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (5/10)
20 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (6/10) Nimiölehti Nimiölehden (knsisivun) voi tulost \mketitle komennoll.
21 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (6/10) Nimiölehti Nimiölehden (knsisivun) voi tulost \mketitle komennoll. Sitä vrten tulee ensin esittelyosss määritellä kirjoitelmn nimi (otsikko) j tekijä \title{} j \uthor{} komennoill. Päiväyskomennon \dte{} käyttö on vlinnist. Usemmn tekijän voi erotell \nd komennoll.
22 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (6/10) Nimiölehti Nimiölehden (knsisivun) voi tulost \mketitle komennoll. Sitä vrten tulee ensin esittelyosss määritellä kirjoitelmn nimi (otsikko) j tekijä \title{} j \uthor{} komennoill. Päiväyskomennon \dte{} käyttö on vlinnist. Usemmn tekijän voi erotell \nd komennoll. Esim. \documentclss{rticle} \uthor{m. Hrju \nd T. Hrju} \title{dokumentin rkenne} \dte{ } \begin{document} \mketitle \end{document}
23 Nimiölehti Nimiölehden (knsisivun) voi tulost \mketitle komennoll. Sitä vrten tulee ensin esittelyosss määritellä kirjoitelmn nimi (otsikko) j tekijä \title{} j \uthor{} komennoill. Päiväyskomennon \dte{} käyttö on vlinnist. Usemmn tekijän voi erotell \nd komennoll. Esim. \documentclss{rticle} \uthor{m. Hrju \nd T. Hrju} \title{dokumentin rkenne} \dte{ } \begin{document} \mketitle \end{document} Nimiölehden s omlle sivulleen rticle luokss optioll titlepge 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (6/10)
24 Ympäristöt Eri tvoin muotoiltuj kirjoitelmn osi voidn tuott ympäristöjä käyttäen. 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (7/10)
25 Ympäristöt Eri tvoin muotoiltuj kirjoitelmn osi voidn tuott ympäristöjä käyttäen. Ympäristö loitetn komennoll \begin{nimi} j päätetään komennoll \end{nimi}, missä nimi on ympäristön nimi (esim. document). 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (7/10)
26 Ympäristöt Eri tvoin muotoiltuj kirjoitelmn osi voidn tuott ympäristöjä käyttäen. Ympäristö loitetn komennoll \begin{nimi} j päätetään komennoll \end{nimi}, missä nimi on ympäristön nimi (esim. document). Kukin loitettu ympäristö täytyy myös lopett! 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (7/10)
27 Ympäristöt Eri tvoin muotoiltuj kirjoitelmn osi voidn tuott ympäristöjä käyttäen. Ympäristö loitetn komennoll \begin{nimi} j päätetään komennoll \end{nimi}, missä nimi on ympäristön nimi (esim. document). Kukin loitettu ympäristö täytyy myös lopett! Ympäristöjä voi käyttää sisäkkäin, esim: \begin{ymp1} Jhs, olln ympäristön ymp1 sisällä. Aloitetnp toinen ympäristö... \begin{ymp2} Tekstiä tähän... \end{ymp2} \end{ymp1} 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (7/10)
28 Ympäristöt Eri tvoin muotoiltuj kirjoitelmn osi voidn tuott ympäristöjä käyttäen. Ympäristö loitetn komennoll \begin{nimi} j päätetään komennoll \end{nimi}, missä nimi on ympäristön nimi (esim. document). Kukin loitettu ympäristö täytyy myös lopett! Ympäristöjä voi käyttää sisäkkäin, esim: \begin{ymp1} Jhs, olln ympäristön ymp1 sisällä. Aloitetnp toinen ympäristö... \begin{ymp2} Tekstiä tähän... \end{ymp2} \end{ymp1} Huom! Sisäkkäin käytettyjen ympäristöjen loitus- j lopetusjärjestyksellä on väliä! (kokeile) 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (7/10)
29 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (8/10) Kivoj ympäristöjä I Tiivistelmän tekoon bstrct ympäristö: \begin{bstrct} Tässä tutkielmss todistetn suuren suuri sioit. \end{bstrct}
30 Kivoj ympäristöjä I Tiivistelmän tekoon bstrct ympäristö: \begin{bstrct} Tässä tutkielmss todistetn suuren suuri sioit. \end{bstrct} Tekstin tsus vsempn litn, keskelle ti oiken litn ympäristöillä flushleft, center j flushright. Esim: \begin{flushright} Tämä teksti tstn oiken litn eikä molempiin kuten LTeXill on muuten tpn tehdä. \end{flushright} 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (8/10)
31 Kivoj ympäristöjä I Tiivistelmän tekoon bstrct ympäristö: \begin{bstrct} Tässä tutkielmss todistetn suuren suuri sioit. \end{bstrct} Tekstin tsus vsempn litn, keskelle ti oiken litn ympäristöillä flushleft, center j flushright. Esim: \begin{flushright} Tämä teksti tstn oiken litn eikä molempiin kuten LTeXill on muuten tpn tehdä. \end{flushright} Demo: Demonstroi tiivistelmän teko j tekstin tsust. 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (8/10)
32 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (9/10) Kivoj ympäristöjä II Numeroitu list (luettelo) enumerte ympäristöllä. Esim: \begin{enumerte} \item Tisk \item Imuroi \item Pese pyykit \end{enumerte} 1. Tisk 2. Imuroi 3. Pese pyykit
33 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (9/10) Kivoj ympäristöjä II Numeroitu list (luettelo) enumerte ympäristöllä. Esim: \begin{enumerte} \item Tisk \item Imuroi \item Pese pyykit \end{enumerte} 1. Tisk 2. Imuroi 3. Pese pyykit Listn yksikön (\item) voi muotoill käsin vlinnisell rgumentill. Esim. \item[()],\item[(b)],...
34 Kivoj ympäristöjä II Numeroitu list (luettelo) enumerte ympäristöllä. Esim: \begin{enumerte} \item Tisk \item Imuroi \item Pese pyykit \end{enumerte} 1. Tisk 2. Imuroi 3. Pese pyykit Listn yksikön (\item) voi muotoill käsin vlinnisell rgumentill. Esim. \item[()],\item[(b)],... Numeroimton list vstvll tvll itemize ympäristöllä. 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (9/10)
35 Kivoj ympäristöjä II Numeroitu list (luettelo) enumerte ympäristöllä. Esim: \begin{enumerte} \item Tisk \item Imuroi \item Pese pyykit \end{enumerte} 1. Tisk 2. Imuroi 3. Pese pyykit Listn yksikön (\item) voi muotoill käsin vlinnisell rgumentill. Esim. \item[()],\item[(b)],... Numeroimton list vstvll tvll itemize ympäristöllä. Demo: Demonstroi listojen tekemistä 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (9/10)
36 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (10/10) Kivoj ympäristöjä III Määrittelyjä voi tehdä description ympäristöllä: \begin{description} \item[dvi] Device Independent. \item[pdf] Portble Document Formt. \item[ps] PostScript. \end{description} DVI Device Independent. PDF Portble Document Formt. PS PostScript.
Johdatus L A TEXiin. 2. Dokumentin rakenne Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 2. Dokumentin rkenne Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet 2. Dokumentin rkenne Johdtus LTeXiin (2/10) Dokumenttiluokist L A TEXin perusdokumenttiluokt ovt rticle, report j book. Ne otetn käyttöön
Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 6. Omt komennot j luseympäristöt Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet 6. Omt komennot j luseympäristöt Johdtus LTeXiin (2/10) Omt komennot I L A TEXin vlmiiden komentojen lisäksi kirjoittj
Johdatus L A TEXiin. 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista ja vähän muustakin Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 5. Ristiviittuksist, monirivisistä kvoist j vähän muustkin Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet Ristiviittuksist I Jos johonkin kirjoitelmn osioon, yhtälöön ti kvn hlutn viitt, niin se tulee
Johdatus L A TEXiin. 4. Matematiikkaa II Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 4. Mtemtiikk II Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet Näyttömtemtiikktilst I Numerointi trvitsevt, pljon til vtivt ti muust syystä tärkeät kvt j lusekkeet tulee sijoitt omlle rivilleen ns. näyttömtemtiikktiln.
Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 7. Tulukot j kuvt Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (2/11) Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään ympäristöllä tbulr Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään
Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 7. Tulukot j kuvt Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (2/) Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään ympäristöllä tbulr Ympäristön rgumentiksi nnetn srkemäärittely,
Johdatus L A TEXiin. 4. Matematiikkaa II Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 4. Mtemtiikk II Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet Näyttömtemtiikktilst I Numerointi trvitsevt, pljon til vtivt ti muust syystä tärkeät kvt j lusekkeet tulee sijoitt omlle rivilleen ns. näyttömtemtiikktiln.
Fysiikan laboratoriotyöt 1: Johdatus L A TEXiin
Fysiikn lbortoriotyöt 1: Johdtus L A TEXiin Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet L A TEXist L A TEX[ lteh] on ldontohjelm, joll voidn helposti tuott (ldukkit) mtemttisi merkintöjä sisältäviä dokumenttej (esim.
Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdatus L A TEXiin 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju Matemaattiset tieteet Omat komennot I a L A TEXin valmiiden komentojen lisäksi kirjoittaja voi itse määritellä omia komentojaan. Tämä
Johdatus L A TEXiin. Dept. of Mathematical Sciences. Tunti 1: Alkeet. Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207
Johdatus L A TEXiin Tunti 1: Alkeet Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207 Dept. of Mathematical Sciences Kurssista Tarkoitus: johdattaa opiskelija L A TEX-ladontaohjelman käyttöön, jotta hän kykenee
Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences
Johdatus L A TEXiin 7. Taulukot ja kuvat Dept. of Mathematical Sciences Taulukot I Taulukkomaiset rakenteet tehdään ympäristöllä tabular Ympäristön argumentiksi annetaan sarakemäärittely, joka on kirjaimista
Johdatus L A TEXiin. 8. Taulukot ja kuvat. Matemaattisten tieteiden laitos
Johdatus L A TEXiin 8. Taulukot ja kuvat Matemaattisten tieteiden laitos Taulukot I Taulukkomaiset rakenteet tehdään ympäristöllä tabular Ympäristön argumentiksi annetaan sarakemäärittely, joka on kirjaimista
Johdatus L A TEXiin. 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista ja vähän muustakin Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdatus L A TEXiin 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista ja vähän muustakin Markus Harju Matemaattiset tieteet a Ristiviittauksista I Jos johonkin kirjoitelman osioon, yhtälöön tai kaavaan halutaan
Johdatus L A TEXiin. 9. Sivun mitat, ulkoasu ja kalvot. Matemaattisten tieteiden laitos
Johdatus L A TEXiin 9. Sivun mitat, ulkoasu ja kalvot Matemaattisten tieteiden laitos Sivun mitoista I L A TEXissa kaikki sivuasetukset (marginaalit, tekstin leveys, jne.) ovat mittoja Keskeisimmät mitat
Johdatus L A TEXiin. 3. Matematiikkaa I Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 3. Mtemtiikk I Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet 3. Mtemtiikk I Johdtus LTeXiin (2/12) Mtemtiikktiloist Mtemttiset symbolit, lusekkeet, lskut yms. tulee sijoitt ns. mtemtiikktiloihin (ympäristöihin)
Johdatus L A TEXiin. 3. Matematiikkaa I Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdtus L A TEXiin 3. Mtemtiikk I Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet 3. Mtemtiikk I Johdtus LTeXiin (2/12) Mtemtiikktiloist Mtemttiset symbolit, lusekkeet, lskut yms. tulee sijoitt ns. mtemtiikktiloihin (ympäristöihin)
Johdatus L A TEXiin. 8. Taulukot ja kuvat. Matemaattisten tieteiden laitos
Johdatus L A TEXiin 8. Taulukot ja kuvat Matemaattisten tieteiden laitos Taulukot I Taulukkomaiset rakenteet tehdään ympäristöllä tabular Taulukot I Taulukkomaiset rakenteet tehdään ympäristöllä tabular
Johdatus L A TEXiin. 9. Sivun mitat, ulkoasu ja kalvot. Matemaattisten tieteiden laitos
Johdatus L A TEXiin 9. Sivun mitat, ulkoasu ja kalvot Matemaattisten tieteiden laitos Sivun mitoista I L A TEXissa kaikki sivuasetukset (marginaalit, tekstin leveys, jne.) ovat mittoja Sivun mitoista I
Sisältö. 1 Ylä- ja alatunnisteet 3 1.1 Makropaketti titleps... 4 1.2 Makropaketti fancyhdr... 5 1.3 Sivutyylien toteutus L A TEXissa...
Sisältö 1 Ylä- ja alatunnisteet 3 1.1 Makropaketti titleps....................... 4 1.2 Makropaketti fancyhdr...................... 5 1.3 Sivutyylien toteutus L A TEXissa.................. 7 1 Luku 1
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta: L A TEX
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta: L A TEX Arto Lepistö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta:
Väitöskirja -mallipohja
Väitöskirja -mallipohja Ohje: Word 2003 -versiolle Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö Miksi tyylit ovat käteviä? Miten toimii asiakirjamallipohja? Miten lisään tekstiä: a) kirjoitan itse
XML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 10: L A T E X
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 10: L A T E X 22. maaliskuuta 2009 Yleistä Kielet Erikoismerkit Tekstin rakenne Tekstin osat Osiot Viittaukset tekstin sisällä Alaviitteet Tekstin muotoilu
Johdatus L A TEXiin. 8. Sekalaisia asioita. Matemaattinen teksti. Markus Harju. Matemaattiset tieteet
Johdatus L A TEXiin 8. Sekalaisia asioita. Matemaattinen teksti. Markus Harju Matemaattiset tieteet Kirjasintyypit a Leipätekstin kirjasimen tyyppiä voi muuttaa seuraavilla komennoilla: \textrm{} antiikva
Vakioiden variointi kolmannen kertaluvun yhtälölle
Vkioiden vriointi kolmnnen kertluvun yhtälölle Olkoon trksteltvn kolmnnen kertluvun linerinen epähomogeeninen differentiliyhtälö > diffyht:= (-1)*diff(y(), $3)-*diff(y(), $2)+diff(y(), )=ep(^2); diffyht
Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences
Johdatus L A TEXiin 7. Taulukot ja kuvat Dept. of Mathematical Sciences Taulukot I Taulukkomaiset rakenteet tehdään ympäristöllä tabular Ympäristön argumentiksi annetaan sarakemäärittely, joka on kirjaimista
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 9: L A T E X
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 9: L A T E X 15. maaliskuuta 2009 LAT E X Johdanto Käyttö Syntaksi Layout Tavutus Johdanto L A T E X Yleistä T E Xistä ja L A T E Xista T E X on se ladontaohjelma
Väitöskirja -mallipohja
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?
Ristitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
ATK tähtitieteessä. 26. syyskuuta Osa 6 - LATEX
Osa 6 - L A TEX 26. syyskuuta 2014 Yleistä L A TEXista Latexin perusideana on vapauttaa kirjoittaja tuotettavan dokumentin ulkoasun muokkaamisesta. Kirjoittaja kirjoittaa tekstin tiettyjen sääntöjen mukaan,
L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka
L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka Ari Lehtonen Perinteinen TEXin tiedostotyyppien kulku on tex dvi ps pdf pdf PdfL A TEXissa välivaiheen dvi-tiedosto ohitetaan kokonaan, eli tex-tiedostosta tuotetaan suoraan
Polynomien laskutoimitukset
Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 5, 8. 12. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Hhmolusekkeet ovt esimerkiksi UN*X-järjestelmien tekstityökluiss käytetty säännöllisten lusekkeiden
linux: Ympäristömuuttujat
L5: linux linux: Ympäristömuuttujat linux: Ympäristömuuttujat linux komentotulkkki toimii asetettujen ympäristömuuttujien mukaan env kertoo asetetut ympäristömuuttujat Yksi tulostuvista riveistä on tyypillisesti
KSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä:
KSAO Liiketalous 1 Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: tekstin tasaus sisennys riviväli; kappaleen sisäiset rivivälit kappaleiden
Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
Riemannin integraalista
Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:
Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.
Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä
Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014
763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin
Runkovesijohtoputket
Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist
Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,
OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT
OUML6421B3004 3-tilohjttu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET i Lämmityksen säätö i Ilmnvihtojärjestelmät TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden
Matematiikan viestintä (3 op)
Matematiikan viestintä (3 op) 1 Kurssin sisältö Kurssilla tutustutaan matemaattisen tiedon hankkimiseen, tuottamiseen ja esittämiseen. Kurssilla opetellaan eri tietolähteiden, kuten kirjastojen, tietokantojen
Sinilause ja kosinilause
Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,
OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050
OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin
12. Javan toistorakenteet 12.1
12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu
KAPPALEMUOTOILUT. Word Kappalemuotoilut
Word 2013 Kappalemuotoilut KAPPALEMUOTOILUT KAPPALEMUOTOILUT... 1 Tekstin tasaaminen... 1 Sisentäminen... 1 Koko kappaleen sisentäminen... 2 Sisennyksen poistaminen... 2 Riippuva sisennys (sivuotsikko)...
Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP
Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }
7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen
7 Funktiosrjoist 7. Funktiosrjojen suppeneminen Seurvksi trkstelln srjoj, joiden termit ovt (lukujen sijst) jollkin välillä I määriteltyjä funktioit. Täsmällisemmin funktiosrjll (ti lyhyemmin srjll) trkoitetn
uusi COOLSIDE JÄÄHDYTYSYKSIKKÖ PALVELIMILLE C_GNR_0608 Mikroprosessori RCGROUP SpA
COOLS COOLSIDE uusi JÄÄHDYTYSYKSIKKÖ PALVELIMILLE Jäähdytysteho Kylmäine Puhllintyyppi Mikroprosessori jop 96,0 kw sroll R410A ksili MP.COM T: MONO DXA (R410A) Jäähdytysteho jop 21,9 kw Ilmluhdutteinen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Väitöskirja kuosiin. IT-palvelut Kirjasto
Väitöskirja kuosiin IT-palvelut soile.vaananen@jyu.fi Kirjasto liisa.halttunen@jyu.fi Koulutuksen kulku Word-väitöskirjamallipohja (Soile) miten saat mallipohjan käyttöön miten mallipohja toimii kirjoitusprosessin
Sarjaratkaisun etsiminen Maplella
Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.
Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen
MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?
MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti
Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot
TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.
Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
TYYLIT. Word Tyylit
Word 2013 Tyylit TYYLIT TYYLIT... 1 Pikatyylien käyttäminen... 1 Tyylimuotoilun poistaminen... 2 Tyylin muokkaaminen... 2 Uuden tyylin luominen muotoillusta tekstistä... 2 Uuden tyylin luominen valintataulussa...
Laskut kirjoitetaan vasempaan reunaan, vastaukset tulevat oikeaan reunaan.
2. Peruslsket 2.1 Yhtee- j väheyslsku Lske: 23 14 9 MENU. Vlitse Mi Syötä lskuluseke. Pi EXE. Lskut kirjoitet vsemp reu, vstukset tulevt oike reu. 2.2 Näytö tyhjeys Vlitse Edit j pi Cler All. Pi OK. Huom!
Tieteellisen tekstin tuottaminen LATEXilla
Tieteellisen tekstin tuottaminen LATEXilla Harjoitus 5, Esitykset Aku Jokinen 14. lokakuuta 2015 Johdanto Tämän harjoituksen aiheena on esitysten luominen beamer-dokumenttiluokkaa käyttäen. Harjoituksen
Tekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle
Tekstinkäsittelystä II Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Edistyneempiä piirteitä Harjoituksen 5 avulla käsitellään o Kieleen liittyvät apuvälineet tekstin tavutus tekstin
II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku
II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä
11. Javan toistorakenteet 11.1
11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko
3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu
SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI
Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:
Kirjallinen teoriakoe
11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1
Johdanto Mikä L A TEX on? Suomenkielinen L A TEX-tiedostopohja. Perusteet Tekstin kirjoittaminen Matematiikkatila
L A TEX-kurssi Johdanto Mikä L A TEX on? Suomenkielinen L A TEX-tiedostopohja Perusteet Tekstin kirjoittaminen Matematiikkatila Matemaattinen teksti Määritelmät, lauseet,... Viittaaminen Muita ympäristöjä
TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.
TYÖ 30 JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä älineet Tusttietoj Tehtävänä on äärittää jään tiheys Byretti (51010) ti esi 100 l ittlsi (50016) j siihen sopivi jääploj, lkoholi (sopii jäähdytinneste lsol), nlyysivk
STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko
STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön
Excelin käyttö mallintamisessa. Regressiosuoran määrittäminen. Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu.
Excelin käyttö mallintamisessa Regressiosuoran määrittäminen Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu. 1)Kirjoitetaan arvot taulukkoon syvyys (mm) ikä 2 4 3 62 6 11 7 125 2) Piirretään graafi, valitaan lajiksi
Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
OHJE ATERIAPÄIVÄKIRJAN MUOKKAUKSEEN
Nutri-Flow ravintotulkki OHJE ATERIAPÄIVÄKIRJAN MUOKKAUKSEEN Uuden ateriapäivän lisääminen Siirry ateriapäiväkirjaan päävalikon Ateriapäiväkirja -painikkeesta. 1. Klikkaa kalenterista päivämäärää, jolle
LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat
(0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause
Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin
7.lk matematiikka. Geometria 1
7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,
A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.
MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin
12. Javan toistorakenteet 12.1
12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu
SISÄLLYSLUETTELO. Word Sisällysluettelo
Word 2013 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet: sisällysluettelosivulla ja tekstissä erilainen ylätunniste... 1 Sisällysluettelon
Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?
Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)
6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren
L A TEX:n perusteita. Tero Pirinen. 29. maaliskuuta 2012
1 L A TEX:n perusteita Tero Pirinen 29. maaliskuuta 2012 Yleistä L A TEX on tekstinkäsittelyyn sopiva ladontaohjelma, joka sopii erityisesti matemaattista tekstiä sisältäviin töihin. Yleistä L A TEX on
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
Sekalaisia L A T E X-ohjeita
Sekalaisia L A T E X-ohjeita Riku Saikkonen T-106.4000 15. helmikuuta 2012 Riku Saikkonen (T-106.4000) Sekalaisia LA T EX-ohjeita 15. helmikuuta 2012 1 / 10 Lyhyt L A T E X-dokumentin runko \documentclass[a4paper]{article}
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) Raportin tekeminen
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) RAPORTIN TMS. PITKÄN ASIAKIRJAN TEKEMINEN WORD:LLÄ Raportin reunukset ja sarkaimet Raportin kirjoittaminen Laita reunukset: Page Layout, Margins (Sivun asettelu,
ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa
ArcGIS Server ArcGIS for Server Luo, j j hllitse pikktieto ArcGIS Serverin vull voidn luod plveluit keskitetysti, hllinnoid näitä plveluit j jk niitä orgnistion sisällä sekä verkoss. Plveluj voidn helposti
Tilastotoiminnot. Seuraavien kahden esimerkin näppäinohjeet on annettu kunkin laskinmallin kohdalla:
Tilastotoiminnot Seuraavien kahden esimerkin näppäinohjeet on annettu kunkin laskinmallin kohdalla: Muuttuja Frekvenssi 7 12 8 16 9 11 10 8 Tilastomoodin valinta. Tilastomuistin tyhjennys. Keskiarvon ja
Aine Määrä % happi hiili vety typpi ,6 kalsium ,4 fosfori 780 1,1
1 Taulukot Aine Määrä % happi 43000 61 hiili 16000 23 vety 7000 10 typpi 1800 2,6 kalsium 1000 1,4 fosfori 780 1,1 SI-yksikkö Suure Nimi Tunnus pituus metri m massa kilogramma kg aika sekunti s sähkövirta
Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto
kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto
Johdatus L A TEXiin. Dept. of Mathematical Sciences. Tunti 1: Alkeet. Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207
Johdatus L A TEXiin Tunti 1: Alkeet Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207 Dept. of Mathematical Sciences Kurssista Tarkoitus: johdattaa opiskelija L A TEX-ladontaohjelman käyttöön, jotta hän kykenee
Tampereen teknillinen yliopisto hum Konstruktiotekniikan laitos. MEC-2430 Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy 2012.
mpereen teknillinen yliopisto hum 3.8. Konstruktiotekniikn litos MEC-430 Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk Syksy 0. Mtemtiikn j mtriisilskennn kertust Yleistä Kirjoittelen tänne joitin kurssin keskeisiä
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela
Tekstinkäsittelyn jatko. KSAO Liiketalous 1
KSAO Liiketalous 1 Tyylien käyttö on keskeinen osa tehokasta tekstinkäsittelyä. Merkki- ja kappalemuotoilujen tallentaminen valmiiksi tyyleiksi nopeuttavat tekstinkäsittelyä; tekstin kirjoittamista ja
Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi
Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...
Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.
Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.
WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen
WORD TYYLILLÄ Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 2 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit * Sisällysluettelo otsikkotyylien