Fysiikan laboratoriotyöt 1: Johdatus L A TEXiin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fysiikan laboratoriotyöt 1: Johdatus L A TEXiin"

Transkriptio

1 Fysiikn lbortoriotyöt 1: Johdtus L A TEXiin Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet

2 L A TEXist L A TEX[ lteh] on ldontohjelm, joll voidn helposti tuott (ldukkit) mtemttisi merkintöjä sisältäviä dokumenttej (esim. kndi, grdu, työselkkri,...). Käytössä myös teknisessä kirjoittmisess (pesukoneen mnulit) Juuret D. Knuthin kehittämässä TEX-ohjelmss 1970-luvull. L A TEX on Leslie Lmportin ltim mkrokokoelm TEXin käytön helpottmiseksi. Pinettuj oppit/kirjllisuutt: Oetiker T et.l. : "Pitkänpuoleinen johdnto L A TEX 2ε:n käyttöön" (suom. Hellgren T). Löytyy vpsti netistä Googlettmll "lyhyt2e". Kopk H, Dly P W: "A Guide to LATEX". Mittelbch F, Goossens M: "The LTeX Compnion". Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 2

3 Teknisestä puolest L A TEXin s käytännössä kikkiin tietokoneympäristöihin (Windows, Mc, Linux, Unix,...) j vieläpä ilmiseksi. Windowsiss MiKTeX-jkelu, Mc OSX:ssä McTeX Ltomisen kehitysympäristöjä: Texmker (suositus), TeXnicCenter, TeXworks,... Nämä kikki löytyy netistä hkemll Yliopistoll käytettävissä inkin: mikroluokiss MA336, MA337 j MA343 Tietohllinto: mikrohlli PR106, TellUs, Pegsus,... Kotisennukseen (Windows j Mc) ohjeit kurssisivull Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 3

4 Pelin henki Dokumentin tuottminen koostuu khdest viheest: 1. Luodn tekstimuotoinen käsikirjoitustiedosto (esim. selkkri.tex) 2. Tuotetn L A TEX-ohjelmll dokumentti (selkkri.pdf) suorittmll komento pdfltex selkkri.tex. Tätä kutsutn ltomiseksi. Ltominen on helpomp kehitysympäristöjen pinikkeill Huom! Käsikirjoitustiedoston muokkmisen jälkeen pitää in lto, jott muutokset siirtyy PDF-tiedostoon! Jokist dokumentti vrten knntt luod om knsio Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 4

5 Texmkerin käyttö Lt työselostuspohj Nopst j tllenn se tikulle ti kotihkemistoosi Av Texmker j trkist setukset (Options Configure Texmker): Quick Build pitää oll "PdfLtex + View PDF" Commnds -sivull "Built-in Viewer" on vlittun j "Embed" vlittun myös Av työselostuspohj vlitsemll File Open Ldo selkkri pinmll F1 ti sininen nuoli Quick Build -vlikon vieressä Tee pieniä muutoskokeiluj selkkriin j toist ltominen. Piknn muuttuneet kohdt PDF-tiedostoss. Piknn selkkripohj (.tex) levyltä j smst knsiost selkkrin PDF-versio. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 5

6 Käsikirjoitustiedostot 1/2 Käsikirjoitustiedoston (.tex) rkenne on kksiosinen: esittelyos (engl. premble) tekstios Käsikirjoitustiedosto sisältää tekstiä j komentoj (käskyjä), jotk ovt muoto (huom kenoviiv j sulutus!): \komennonnimi \komennonnimi{rgumentit} \komennonnimi[vlinniset rgumentit]{rgumentit} Esim. \LTeX on komento, jok tulost: L A TEX Käsikirjoitustiedosto loitetn \documentclss{luokk} -komennoll, missä luokk ilmoitt ns. dokumenttiluokn: esim. \documentclss{rticle}. Esittelyos lk tästä. Esittelyosss voi ldt mkropkettej komennoll \usepckge ljentmn perustoiminnllisuutt Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 6

7 Käsikirjoitustiedostot 2/2 Esittelyos päätetään loittmll tekstios (dokumentin vrsininen sisältö) komennoll \begin{document} Tekstios päätetään komennoll \end{document}. Sen jälkeisiä komentoj/tekstiä L A TEX ei huomioi. Dokumentti luodn leipätekstillä j muotoilukomennoill (vrt. HTML-kuvuskieli) Huom! Ole trkkn komentojen nimien j sulkujen knss (muuten ltoess tulee virheitä). Virheet knntt korjt mhdollisimmn nopesti, jolloin se on helpoint. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 7

8 Tekstin kirjoittmisest Leipäteksti kirjoitetn (lähes) tvlliseen tpn käsikirjoitustiedostoon L A TEX huolehtii dokumenttiluokkiens kutt tekstin muotoilust (fontti, fontin koko, riviväli, mrginlit, jne.) Kirjoittjn vstuulle jää pääsiss vin sisällöstä j rkenteest huolehtiminen Snt erotelln yhdellä välilyönnillä. Usemmll peräkkäisellä välilyönnillä ei ole lisävikutust. Rivinvihto tulkitn välilyönniksi. Joskus trvitn pkotettu välilyöntiä, jok sdn komennoll \ (kenoviiv+välilyönti). Tyhjä rivi käsikirjoitustiedostoss loitt uuden kppleen. Usemmll tyhjällä rivillä ei tskn ole lisävikutust. Kommentointi prosenttimerkillä % Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 8

9 Erikoisuudet Jotkin erikoismerkit L A TEX on vrnnut omn käyttöönsä: # $ % ˆ & _ { } \ Näiden tulostus onnistuu komennoill: \# \$ \% \ˆ \& \_ \{ \} \textsciitilde ti \ {} \textbckslsh Kts. myös \textsciicircum jok tulost ^ Eri mittisi vkviivoj voi tuott eri määrällä näppäimistön tvuviivmerkkejä: syöte selite esimerkki - tvu- ti yhdysviiv kuu-ukko -- väliviiv Ke jtusviiv Ajttelen siis olen. $-1-2$ miinusmerkki 1 2 Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 9

10 Dokumentin ost I Vähänkään pidemmät kirjoitelmt on syytä jk lukuihin, osioihin, losioihin, losion losioihin, jne. Tämä tehdään rticle luokss otsikointikomennoill \section{} \subsection{} \subsubsection{} \prgrph{} \subprgrph{} report j book luokiss lisäksi \chpter{} Lisäksi on \prt{} komento, joll voi jk dokumentin vielä isompiin osiin. Tämä komento ei kuitenkn vikut numerointiin. Huom! Tässä on kysymys rkenteest, ei muotoilust. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 10

11 Dokumentin ost II Osiointikäskyjä käytetään yleensä muodoss \section[lyhyt otsikko]{osion otsikko} missä Lyhyt otsikko on vlinninen mm. sisällysluettelo vrten. L A TEX numeroi osiot tällöin utomttisesti. Numeroinnin s pois lisäämällä * merkin komennon loppuun, esim: \section*{numeroimton otsikko} \ppendix käsky ei käytä rgumenttej vn muutt osioiden numeroinnin kirjimiksi A, B, C,... Sopii mm. liitteiden ltomiseen. Esim: \ppendix \section{yksi pitkä lsku} Uusi sivu \newpge ti \clerpge komennoill Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 11

12 Sisällysluettelo Sisällysluettelon s tehtyä (utomttisesti) komennoll \tbleofcontents siihen pikkn, missä komento nnetn Sisällysluettelo tehdään edellisen L A TEX jon perusteell. Siksi voi joskus oll trpeen j dokumentti khdesti L A TEXin läpi. Numeroimttomt otsikot eivät tule sisällysluetteloon näkyviin Ei in trpeen pienemmissä töissä Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 12

13 Ympäristöt Eri tvoin muotoiltuj kirjoitelmn osi voidn tuott ympäristöjä käyttäen (engl. environment). Ympäristö loitetn komennoll \begin{nimi} j päätetään komennoll \end{nimi}, missä nimi on ympäristön nimi (esim. document). Kukin loitettu ympäristö täytyy myös lopett! Ympäristöjä voi käyttää sisäkkäin, esim: \begin{ymp1} Jhs, olln ympäristön ymp1 sisällä. Aloitetnp toinen ympäristö... \begin{ymp2} Tekstiä tähän... \end{ymp2} \end{ymp1} Huom! Sisäkkäin käytettyjen ympäristöjen loitus- j lopetusjärjestyksellä on väliä! (kokeile) Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 13

14 Kivoj ympäristöjä I Numeroitu list (luettelo) enumerte ympäristöllä. Esim: \begin{enumerte} \item Tisk \item Imuroi \item Pese pyykit \end{enumerte} 1. Tisk 2. Imuroi 3. Pese pyykit Listn yksikön (\item) voi muotoill käsin vlinnisell rgumentill. Esim. \item[()],\item[(b)],... Numeroimton list vstvll tvll itemize ympäristöllä. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 14

15 Kivoj ympäristöjä II Määrittelyjä voi tehdä description ympäristöllä: \begin{description} \item[dvi] Device Independent. \item[pdf] Portble Document Formt. \item[ps] PostScript. \end{description} DVI Device Independent. PDF Portble Document Formt. PS PostScript. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 15

16 Mtemtiikktiloist Mtemttiset symbolit, lusekkeet, lskut yms. tulee sijoitt ns. mtemtiikktiloihin (ympäristöihin) Pieninkin mtemttinen ilmisu tulee sijoitt mtemtiikktiln! Näitä tiloj on khdenlisi: rivimtemtiikktil näyttömtemtiikktil Rivimtemtiikktil loitetn j päätetään symbolill $. Esim. syöte Funktio $f(x)$ on jtkuv j joukko $F$ on voin. tulost: Funktio f(x) on jtkuv j joukko F on voin. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 16

17 Näyttömtemtiikktilst I Numerointi trvitsevt, pljon til vtivt ti muust syystä tärkeät kvt j lusekkeet tulee sijoitt omlle rivilleen ns. näyttömtemtiikktiln. Näyttömtemtiikktil loitetn merkinnällä \[ j päätetään merkinnällä \]. Esim. Polynomi Polynomi \[ f(x)=2x+1 f(x) = 2x + 1 \] on jtkuv. on jtkuv. Itse siss kyseessä on lyhennysmerkintä displymth ympäristölle eli \begin{displymth}... \end{displymth} toimii ihn yhtä hyvin. Lyhyin vihtoehto on käyttää tupldollreit $$...$$ Näyttötiln merkinnät knntt litt omille riveilleen Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 17

18 Näyttömtemtiikktilst II Kvn s numeroitu utomttisesti sijoittmll sen eqution ympäristöön. Esim. Polynomi \begin{eqution} f(x)=2x+1 \end{eqution} on jtkuv. Polynomi on jtkuv. f(x) = 2x + 1 (1) Näyttömtemtiikktilss joidenkin merkintöjen koko j semointi poikke rivimtemtiikktilst. Tämä käy prhiten ilmi trkstelemll seurvill klvoill esiteltäviä komentoj. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 18

19 Indeksit j juuret Ylä- j lindeksit merkinnöillä ˆ j _. Molempi käytettäessä järjestyksellä ei väliä Yhtä merkkiä pidemmät indeksit ltosulkujen {} väliin Sisäkkäisyys ltosuluill ryhmittelemällä Esim. $xˆ2$ x 2 $xˆ{2n+1}$ x 2n+1 $_1$ 1 $_{1,1}$ 1,1 $x_1ˆ2$ x 2 1 $xˆ{yˆz}$ x yz $xˆ2_1$ x 2 1 $x_{n_k}$ x nk Juurilusekkeet komennoll \sqrt[n]{rg}. Esim. $\sqrt{2}$ 2 $\sqrt[3]{2}$ 3 2 $\sqrt{ˆ2+bˆ2}$ 2 + b 2 3 $\sqrt[3]{2+\sqrt{2}}$ Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 19

20 Osmäärät Osmäärät komennoll \frc{osoittj}{nimittäjä}. Esim. \[ \frc{2}{3} \] $$\frc{1}{x+y}$$ \[ \frc{1}{x+\frc{1}{y+z}} \] x + y 1 x + 1 y+z Rivimtemtiikktilss osmäärä näyttää tältä 2 3 Rivimtemtiikktilss ti muuten lyhyissä osmäärissä onkin joskus prempi käyttää jkoviiv. Esim. Tulos on $(m+n)/2$. Lisäksi $x=y^{z/2}$. Tulos on (m + n)/2. Lisäksi x = y z/2. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 20

21 Kolme pistettä Kolme pistettä tulee tulost komennoll \ldots. Esim. $x_1,\ldots,x_n$ x 1,..., x n Keskitetyt pisteet s komennoll \cdots. Esim. $x_1\cdots x_n$ x 1 x n Pystysuorille j vinottisille pisteille on lisäksi komennot \vdots j \ddots. Ne tulostvt. j... Näistä neljästä komennost \ldots j \vdots toimivt myös tekstitilss. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 21

22 Kreikkliset kirjimet, pienet Kreikkliset kirjimet s yhdistämällä kenoviivn kirjimen englnninkielisen nimen eteen. α \lph θ \thet o o τ \tu β \bet ϑ \vrthet π \pi υ \upsilon γ \gmm ι \iot ϖ \vrpi φ \phi δ \delt κ \kpp ρ \rho ϕ \vrphi ɛ \epsilon λ \lmbd ϱ \vrrho χ \chi ε \vrepsilon µ \mu σ \sigm ψ \psi ζ \zet ν \nu ς \vrsigm ω \omeg η \et ξ \xi Huom kksi erilist ulkosu epsilonille, thetlle, piille, roolle, sigmlle j fiille Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 22

23 Isot kirjimet Isojen kreikklisten kirjimien komennot lkvt vstvll isoll kirjimell. Tässä on kikki: Γ \Gmm Λ \Lmbd Σ \Sigm Ψ \Psi \Delt Ξ \Xi Υ \Upsilon Ω \Omeg Θ \Thet Π \Pi Φ \Phi Isot kunokirjimet komennoll \mthcl{}. Näitä on 26 kpplett: A \mthcl{a} B \mthcl{b}... Z \mthcl{z} Liitutulukirjsimet komennoll \mthbb{}, jot vrten on ldttv msfonts pketti: \usepckge{msfonts} R \mthbb{r} N \mthbb{n} Z \mthbb{z} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 23

24 Funktionnimet Alkeisfunktioiden j muiden usein käytettyjen operttoreiden nimet tulee lto pystykirjimin seurvill komennoill: \rccos \rcsin \rctn \rg \cos \cosh \tn \cot \coth \csc \deg \det \dim \tnh \exp \gcd \hom \inf \ker \lg \lim \liminf \limsup \ln \log \mx \min \Pr \sec \sin \sinh \sup Eli $sin x$ (sinx) on väärin j $\sin x$ (sin x) on oikein! Modulomerkintää mod vrten on kksi komento: binäärireltio \bmod j suluttv \pmod{}. Esim. mod b $ \bmod b$ x y (mod + b) $x \equiv y \pmod{+b}$ Omi funktionnimiä voi luod esittelyosss seurvsti: \usepckge{msmth} \DeclreMthOpertor{\syt}{syt} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 24

25 Aksentit Mtemtiikktilss on käytössä seurvt ksenttimerkinnät: â \ht{} ă \breve{} à \grve{} ǎ \check{} á \cute{} ã \tilde{} ȧ \dot{} ä \ddot{} å \mthring{} ā \br{} \vec{} Kirjimist i j j on syytä poist pisteet ennen ksentin lisäämistä. Tämä tehdään komennoill \imth j \jmth. Esim. $\vec{\imth}+\tilde{\jmth}$ ı + j Httu- j mtomerkinnästä (tilde) on trjoll myös leveämmät versiot \wideht{} j \widetilde{}. Esim. $\wideht{f+g}$ f + g $\widetilde{ab}$ ÃB Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 25

26 Binäärioperttorit ± \pm \mp \cdot \times / / \div \st \str \circ \bullet \cup \cp \sqcup \sqcp \oplus \ominus \otimes \oslsh \odot \vee \wedge \ \setminus \dgger \ddgger \dimond \tringleleft \bigcirc \wr \bigtringleup \uplus \mlg \bigtringledown Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 26

27 Reltiot = = \neq \equiv. = \doteq < < > > \leq \geq \prec \succ \preceq \succeq \subset \sqsupset 1 \subseteq \sqsubseteq \supset \sqsubset 1 \supseteq \sqsupseteq \in \ni / \notin \propto \pprox \symp \sim \simeq \mid, \perp = \models \prllel,\ \ll \gg \vdsh \dshv = \cong \smile \frown \bowtie Vstvt negtiot s lisäämällä eteen komennon \not. Esim: x y $x\not<y$ A B $A\not\subset B$ 1 \usepckge{mssymb} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 27

28 Nuolet \leftrrow,\gets \to, \rightrrow \uprrow \Leftrrow \Rightrrow \Uprrow \longleftrrow \longrightrrow \downrrow = \Longleftrrow = \Longrightrrow \Downrrow \leftrightrrow \longleftrightrrow \updownrrow \Leftrightrrow \Longleftrightrrow \Updownrrow \mpsto \longmpsto \nerrow \hookleftrrow \hookrightrrow \serrow \lefthrpoonup \righthrpoonup \swrrow \lefthrpoondown \righthrpoondown \nwrrow \rightlefthrpoons Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 28

29 Seklisi symboleit \infty \prtil \nbl \emptyset \forll \exists \surd \neg \prime \top \bot \ \bckslsh R \Re I \Im l \ell \wp ℵ \leph \hbr ı \imth j \jmth \flt \nturl \shrp \ngle \clubsuit \dimondsuit \hertsuit \spdesuit Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 29

30 Summt j integrlit Summt tehdään komennoll \sum_{}ˆ{b} j integrlit komennoll \int_{}ˆ{b}. Esim. \[\sum_{k=1}ˆn w_k x_k\pprox\int_ˆb f(x)dx\] n w k x k k=1 b f(x)dx Rivitilss ne näyttävät tältä: n k=1 w kx k b f(x)dx Erilisen sijoittelun integrlin j summn l- j ylärjoille s komennoill \limits j \nolimits. Esim. \int\limits_ˆb,\sum\nolimits_ˆb b, b Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 30

31 Isot operttorit Seurvien, ns. isojen operttoreiden, ldottu koko riippuu siitä, ovtko ne rivi vi näyttömtemtiikktilss. \sum \bigcp \bigodot \int \bigcup \bigotimes \oint \bigsqcup \bigoplus \prod \bigvee \biguplus \coprod \bigwedge Kikki näitä voi käyttää l j ylärjojen knss. Esim. \[ \bigcup_{n=1}ˆ\infty A_n A n \] n=1 msmth pketist löytyy lisäksi moninkertiset integrlit: \iint \iiint \iiiint \idotsint Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 31

32 Rjlliset operttorit Os edellä tvtuist tekstioperttoreist hyväksyy myös (l)rjn. Näitä ovt: \det \gcd \inf \lim \liminf \limsup \mx \min \Pr \sup Alrjt semoituvt eri tvoin rivi- j näyttömtemtiikktiloiss. Esim. \lim_{n\to\infty} lim n lim n \sup_{x\in A} sup x A sup x A Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 32

33 Isot sulut Sulkujen j muiden erotinmerkkien koko voi säädellä utomttisesti komennoill \left j \right, joiden tulee esiintyä preittin. Esim. \left( \frc{c-d}{-b} \right)ˆ2 ( ) c d 2 b Nämä komennot yhdistetään yleensä seurviin erotinmerkkeihin: ( ( ) ) \lfloor \rfloor [ [ ] ] \lceil \rceil { \{ } \} \lngle \rngle \ Joskus voi oll trpeen vlit sulkujen koko itse komennoill \big, \Big, \bigg, \Bigg. Esim. ( ) 2 \Big( (+b)(c+d) \Big)ˆ2 ( + b)(c + d) Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 33

34 Mtriisit Mtriisit on helpoint lto msmth pketist löytyvillä ympäristöillä pmtrix, bmtrix, Bmtrix, vmtrix j Vmtrix, jotk erovt toisistn mtriisiss käytettävien sulku ti viivmerkintöjen oslt. Ympäristöjen sisällä rivit erotelln khdell kenoviivll \\ j lkiot et-merkillä & (yhtä mont jok rivillä). Esim. (muist \usepckge{msmth}) \begin{pmtrix} & b & c\\ d & e & f \end{pmtrix} \begin{vmtrix} & b & c\\ d & e & f \end{vmtrix} ( b ) c d e f b c d e f Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 34

35 Ploittin määritykset Ploittin määritellyn funktion voi lto kätevimmin msmth pketin cses ympäristöllä (vrt. mtriisit). Esim. (huom pisteen pikk) \usepckge{msmth}... Olkoon \[ \chi_a(x)= \begin{cses} 1,& x\in A\\ 0,& x\notin A. \end{cses} \] Olkoon χ A (x) = { 1, x A 0, x / A. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 35

36 Yllä j ll {n \choose k} rkenne tuott binomikerroinmisen rkenteen ( ) n k Tämä iheutt vroituksen msmth pketin knss. Silloin vihtoehton on käyttää komento \binom{n}{k}. Viivt \overline j \underline komennoill: \overline{z_1+z_2+z_3} z 1 + z 2 + z 3 Altosulut \overbrce j \underbrce komennoill (hrvoin trpeen!): n \overbrce{1+1+\cdots+1}ˆn {}}{ \underbrce{1+1+\cdots+1}_n Pinotut symbolit \stckrel{}{}: x_n\stckrel{n\to\infty}{\to}0 1 } {{ + 1 } n x n n 0 Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 36

37 Ristiviittuksist I Jos johonkin kirjoitelmn osioon, yhtälöön ti kvn hlutn viitt, niin se tulee ensin nimetä ntmll sille ns. viittusvin \lbel{vin} komennoll (ei erikoismerkkejä!). Tämä komento ei tulost mitään näkyvää Viittusvimeen voidn viitt \ref{vin} j \pgeref{vin} komennoill, jotk tulostvt viittusvint vstvn numeron j sivunumeron. Esim. nimetään osion otsikko j viittn siihen (ldo kksi kert): \section{funktioist}\lbel{sec:funk}... Luvuss \ref{sec:funk} sivull \pgeref{sec:funk} todistettiin... Luvuss 2 sivull 13 todistettiin... Tätä utomttist järjestelmää on syytä käyttää! Kysymysmerkit ("??") s pois ltomll toisen kerrn. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 37

38 Ristiviittuksist II Numeroituihin yhtälöihin viittn smll tekniikll Esim. nimetään yhtälö j viittn siihen: Tällöin \begin{eqution}\lbel{eq:sin} y = x-\sin x. \end{eqution} Yhtälön (\ref{eq:sin}) nojll... Tällöin y = x sin x. (2) Yhtälön (2) nojll... Huom, että \ref{...} komento tulost vin numeron, ei sulkuj! msmth pketin \eqref{...} vstineell myös sulut tulostuvt. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 38

39 Moniriviset kvt I Monirivisille kvoille, yhtälöille j lskuille löytyy msmth pketist hyödyllisiä ympäristöjä. Yhdelle kvlle ti yhtälölle knntt käyttää split ympäristöä. Tsus tehdään & merkillä j rivinvihto khdell kenoviivll \\ (vrt. mtriisit). \begin{eqution} \begin{split} f(x)=1&+xˆ2+xˆ4+xˆ6+xˆ8+xˆ{10}+xˆ{12}\\ &+xˆ{14}+xˆ{16}+xˆ{18}+xˆ{20} \end{split} \end{eqution} f(x) = 1 + x 2 + x 4 + x 6 + x 8 + x 10 + x 12 + x 14 + x 16 + x 18 + x 20 (3) Tämä toimii myös displymth ympäristön knss (mutt ei $$...$$ knss). Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 39

40 Moniriviset kvt II Useiden rivien numerointiin on lign ympäristö. Tsus j rivinvihto kuten edellä. Numeroimton vstine on lign*. Numeroinnin s pois \notg komennoll. \lbel{} komento toimii normlisti rivin lopuss (ennen \\). \begin{lign} ˆ4-bˆ4&=(ˆ2-bˆ2)(ˆ2+bˆ2)\notg\\ &=(-b)(+b)(ˆ2+bˆ2) \end{lign} 4 b 4 = ( 2 b 2 )( 2 + b 2 ) = ( b)( + b)( 2 + b 2 ) (4) Huom! lign j lign* ovt itsessään jo mtemttisi ympäristöjä. Ne eivät siis tule eqution ti displymth ympäristön sisään (toisin kuin split). Huom! \left...\right ei toimi rivinvihtojen yli, vn niiden priksi täytyy litt smlle riville tyhjä vstinerotin \left. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 40

41 Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään ympäristöllä tbulr Ympäristön rgumentiksi nnetn srkemäärittely, jok on kirjimist l, c j r muodostuv jono. Sillä ilmoitetn srkkeiden lukumäärän lisäksi kunkin srkkeen tsus joko vsemmlle, keskelle ti oikelle (left, center, right). Rivit erotelln khdell kenoviivll \\ j srkkeet merkillä & (vrt. mtriisit). Esim. \begin{tbulr}{lccc} JYP &31 &12 &15\\ JYP KlP &31 &11 &16\\ KlP Lukko &30 &12 &16\\ Lukko HIFK &30 &8 &20 HIFK \end{tbulr} Jokisell rivillä tulee oll yhtä mont & merkkiä! Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 41

42 Tulukot II Srkkeet voi erott toisistn viivll lisäämällä srkemäärittelyyn pystyviivn hluttuun kohtn Esim. \begin{tbulr}{l ccc} JYP &31 &12 &15\\ KlP &31 &11 &16\\ Lukko &30 &12 &16\\ HIFK &30 &8 &20 \end{tbulr} JYP KlP Lukko HIFK Rivien väliin voi lisätä vkviivoj komennoll \hline Esim. \begin{tbulr}{lccc} JYP &31 &12 &15\\ JYP \hline KlP KlP &31 &11 &16\\ Lukko \end{tbulr} HIFK Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 42

43 Tulukot III Tekstiä voi lto usen srkkeen levyiselle lueelle komennoll \multicolumn{num}{kirjin}{teksti} missä num ilmoitt yhdistettävien srkkeiden lukumäärän j kirjin säätelee tsust (l, c ti r). Esim. \begin{tbulr}{lccc} \multicolumn{4}{c}{sm-liig}\\ \hline JYP &31 &12 &15\\ KlP &31 &11 &16\\ Lukko &30 &12 &16\\ HIFK &30 &8 &20 \end{tbulr} SM-liig JYP KlP Lukko HIFK Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 43

44 Kuvt I Kuvi voi liittää grphicx pketin komennoll \includegrphics{tiedosto}, missä tiedosto on kuvtiedoston nimi (ilmn tiedostopäätettä). Huom! Ei siis grphics pketti (sellinenkin on olemss). PDFLTeXille kelp vin.jpg,.png j.pdf-kuvtiedostot, esim. helix.pdf Esim \usepckge{grphicx} \begin{document} \includegrphics{helix} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 44

45 Kuvt II Kuvn koko voi säätää vlinnisell rgumentill (optioll) scle. Esim. \includegrphics[scle=0.3]{helix} Leveyttä j korkeutt voi säätää (yhdessä ti erikseen) optioill width j height. Esim. \includegrphics[width=3cm]{helix} Kuv voi kääntää optioll ngle. Esim. kierto 45 stett (vstpäivään): \includegrphics[ngle=45]{helix} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 45

46 Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); \drw[-] (0,0.5) (0.71,0.5); \drw[fill] (0.71,0.5) circle [rdius=0.02]; \drw[fill] (0.5,0.25) circle [rdius=0.02]; \node[below] t (0.5,0) {$$}; \node[left] t (0,0.5) {$b$}; \drw[] (0.866,0) rc [rdius=0.866, strt ngle=0, end ngle= 90]; \end{tikzpicture} Lisätietoj kirjllisuudest j/ti internetistä. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 46 y b x

47 Kelluvt ost I Tulukot j kuvt ovt kokons tki tyypillisesti hstvi sijoitt dokumentin sivuille. Tätä helpottmn ne knntt sijoitt ns. kelluvien ympäristöjen sisään. Tulukoille tble ympäristö. Kuville figure ympäristö. Vlinnisen rgumenttin ympäristölle voi nt hksuluiss suosituksen kuvn pikst: h tähän (here) t sivun yläosn (top) b sivun losn (bottom) p erilliselle kuvsivulle (pge)! voimist suositust Esim. \begin{figure}[ht] \includegrphics{helix} \end{figure} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 47

48 Kelluvt ost II Kuvn ti tulukon keskitys center ympäristöllä kelluvn osn sisällä. Esim. \begin{figure} \begin{center} \includegrphics{helix} \end{center} \end{figure} Sekä tulukot että kuvt voi numeroid j otsikoid \cption{otsikko} komennoll, jok tulee kelluvn ympäristön sisään. Tulukon ti kuvn numeroon voi viitt tutusti \ref{vin} komennoll kunhn viittusvin vin on nnettu \lbel{vin} komennoll \cption{...} komennon sisällä. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 48

49 Kelluvt ost III Esimerkki otsikoinnist j viittmisest: \begin{figure} \includegrphics{helix} \cption{kuv helixistä.\lbel{fig:helix}} \end{figure} Kuvss \ref{fig:helix} näkyy helix. Kuvss 1 näkyy helix. Kuv 1: Kuv helixistä. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 49

50 Välistyksestä I Mtemtiikktilss voidn lisätä tyhjää til vksuunnss seurvill komennoill, joiden koko ilmenee lt: \! (negtiivinen tyhjä til) (oletusväli) \, (tämä yksiköiden eteen) \: \; \qud \qqud Tärkein näistä on \qud. Mtemtiikktiln s tvllist tekstiä \mbox{...} ti \text{...} (msmth) komennoill. Esim. (huom välistys) \[ +c=b+d \qud \mbox{jos} \qud c=d\] + c = b + d jos c = d Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 50

51 Välistyksestä II Desimlipilkun ympärille trvitn ltosulut estämään turh välistys mtemtiikktilss. Desimlipisteen knss tätä ilmiötä ei ole: $3,14$ 3, 14 (väärin) $3{,}14$ 3,14 (oikein) $3.14$ 3.14 (oikein) Helpoint on tosin ldt icomm -pketti Mittyksiköt tulisi erott lukurvoist pienellä välillä \,. Esim. $9{,}81\,\mthrm{m/sˆ2}$ 9,81 m/s 2 Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 51

52 Kirjsintyyleistä I Mtemtiikktilss on käytössä seurvt kirjsintyylit: \mthcl{} A \mthrm{} d \mthbf{} A \mthsf{} A \mthit{} A \mthtt{} A msmth pketti trjo lisäksi \boldsymbol{...} komennon, jok ero hiemn \mthbf{...} komennost: teksti \mthbf{teksti} \boldsymbol{teksti} xyz xyz xyz A \cp B A B A B \lph\bet αβ αβ Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 52

53 Kirjsintyyleistä II Leipätekstin kirjsimen tyyppiä voi muutt seurvill komennoill: \textrm{} ntiikv \textsf{} groteski \textmd{} keskivhv \textbf{} lihvoitu \textup{} pysty \textit{} kursiivi \textsl{} vino \textsc{} kpiteelit \emph{} korostettu \textnorml{} dokumentin kirjsin \texttt{} kirjoituskone Esim. \textit{tämä} tulee kursiivill j \textbf{tämä} lihvoitun. Tämä tulee kursiivill j tämä lihvoitun. Korostuksiin knntt yleensä (melkein in) käyttää \emph{...} komento, sillä se mhdollist: \emph{korostetn \emph{korostuksen} sisällä.} Korostetn korostuksen sisällä. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 53

54 Kirjsinkoot Leipätekstin kirjsimen suhteellist koko puolestn voi muutt seurvill "komennoill" (trkemmin: "setuksill"): \tiny pikkuruinen \lrge iso \scriptsize hyvin pieni \Lrge isompi \footnotesize melko pieni \LARGE hyvin iso \smll pieni \huge vltv \normlsize tvllinen \Huge suurin Kutkin näistä komennoist käytetään muodoss: {\smll Pientä tekstiä} j {\lrge iso tekstiä}. Pientä tekstiä j iso tekstiä. Ts. näiden komentojen vikutus ulottuu vin sen ympäristön loppuun, joss ne on nnettu. Pitkät tekstit voi sulke myös ympäristöihin, esim. \begin{smll}...\end{smll} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 54

55 Omt komennot I L A TEXin vlmiiden komentojen lisäksi kirjoittj voi itse määritellä omi komentojn. Tämä tehdään esittelyosss \newcommnd komennoll, jonk perusmuoto on \newcommnd{\kom}{mr} missä \kom on uusi, määriteltävä komento j mr sen määrittely. Esim. (huom välistys tulostettess) \newcommnd{\kom}{mun komento} \begin{document} \kom\kom\kom Mun komentomun komentomun komento Mhdollist lyhennysmerkinnät j ns. prmetrisoinnit Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 55

56 Omt komennot II Komennon määrittely voi sisältää myös mtemtiikk. Esim. \newcommnd{\z}{\mthbb{z}} \begin{document} $k\in\z$ k Z Huom, että yo. komento pitää käyttää mtemtiikktilss. Komento \ensuremth vrmist, että sen rgumentti käsitellään mtemtiikktilss. Esim. \newcommnd{\z}{\ensuremth{\mthbb{z}}} \begin{document} Sekä $\Z$ että \Z{} toimivt. Sekä Z että Z toimivt. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 56

57 Omt komennot III Omtkin komennot voivt vstnott rgumenttej. Tätä vrten komento pitää määritellä muodoss \newcommnd{\kom}[n]{mr} missä n ilmoitt rgumenttien lukumäärän (1-9). Argumentteihin viittn määrittelyssä merkinnällä #k, missä k= 1, 2,..., n. Esim. komento normille yhdellä rgumentill: \newcommnd{\norm}[1]{\left\ #1\right\ } \begin{document} $\norm{f+g}\leq\norm{f}+\norm{g}$ f + g f + g Mhdollisille vlinnisille rgumenteille voi nt oletusrvon muodoll: \newcommnd{\kom}[n][oletusrvo]{mr} Jo olemss olevn komennon uudelleen määrittely tphtuu \renewcommnd komennoll vstvll tvll. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 57

58 Luseympäristöt I Luseiden, lemmojen, yms. ltomist vrten knntt luod omi ns. luseympäristöjä. Tämä tehdään esittelyosss msthm pketin komennoll \newtheorem{nimi}{otsikko}. Esim. omn luseympäristön luominen j käyttö tphtuu komennoill: (hksulkujen käyttö vlinnist) \usepckge{msthm} \newtheorem{luse}{luse} \begin{document} \begin{luse}[alkulukuluse] Alkulukuj on äärettömän mont. \end{luse} Luse 1 (Alkulukuluse). Alkulukuj on äärettömän mont. Tässä luodn ympäristö nimeltään luse, jonk otsikko on in "Luse" j jok numeroidn utomttisesti. Huom, että luseen tekstios tulostuu kursiivill. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 58

59 Luseympäristöt II Numerointi voi säädellä ntmll määrittelyssä lskurin vlinnisen rgumenttin. Esim. \newtheorem{luse}{luse}[section] luo luseympäristön, jok numeroi luseet 1.1, 1.2, 1.3,... osion (section) 1 sisällä. Muodoll \newtheorem{lemm}[luse]{lemm} puolestn luodn lemm niminen ympäristö, jok käyttää sm lskuri kuin luse ympäristö. Tällöin \begin{luse}...\end{luse} \begin{lemm}...\end{lemm} \begin{luse}...\end{luse} tekee: Luse 1.1, Lemm 1.2, Luse 1.3 Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 59

60 Luseympäristöt III Komennoll \theoremstyle{tyyli} setetn sen jälkeen määriteltävien luseympäristöjen tyyli, missä tyyli on joko plin, definition ti remrk. Tyyli vikutt sitä kohdst lspäin, missä se on nnettu. Esim. (ääkköset eivät sllittuj ympäristön nimissä) \theoremstyle{definition} \newtheorem{mr}{määritelmä} tekee määritelmille mr nimisen ympäristön, joss tekstios ei ole kursiivill (vrt. plin tyyli luseille). Vstvsti \theoremstyle{remrk} \newtheorem{huom}{huomutus} tekee huom ympäristön, jonk otsikko ("Huomutus") tulee kursiivill. Todistuksille on msthm pketiss vlmiiksi proof ympäristö. Niinpä sitä ei trvitse itse määritellä. Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 60

61 Luseympäristöt IV Kuten muihinkin kirjoitelmn osiin, myös luseisiin yms. voi viitt \lbel{} j \ref{} komentoj käyttäen. Esim. \begin{luse}\lbel{luse_1}... \end{luse} \begin{proof}... \end{proof} Luseen \ref{luse_1} mukn... Luseen 1.2 mukn... Numeroimttomn ympäristön s luotu komennoll \newtheorem*{}{} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 61

62 Lskureist I L A TEX pitää kirj lukujen, osioiden, yhtälöiden, sivujen yms. numeroinnist ns. lskureiden vull Keskeisimmät näistä lskureist ovt: prt pge enumi chpter eqution enumii section figure enumiii subsection tble enumiv subsubsection Näistä enumx pitävät kirj numeroidun listn (enumerte) neljästä eri tsost. Muut lskurit ovt itsestäänselviä. Lskurin (sen hetkisen) rvon voi tulost näkyviin komennoill: \rbic{lskuri} 1,2,3,... \lph{lskuri},b,c,... \romn{lskuri} i,ii,iii,... \Alph{lskuri} A,B,C,... \Romn{lskuri} I,II,III,... \lskuri 1,2,3,... Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 62

63 Lskureist II Lskurin rvon voi sett komennoll \setcounter{lskuri}{num} jok sett lskurin rvoksi kokonisluvun num. Lskurin rvo voi siirtää ylös ti lspäin komennoll \ddtocounter{lskuri}{num} jok ksvtt (vähentää) lskurin rvo kokonisluvull num, jos num on positiivinen (negtiivinen). Uusi lskureit voi tehdä komennoll \newcounter{lskuri} Fysiikn lbr 1 LATEX-ops 63