SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016

Transkriptio

1 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10642

2 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tuomas Lahti, FM biologi Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo YHTEENVETO YLEISTÄ TARKKAILUOHJELMA TARKKAILUN PERIAATTEET JA MUU ALUEELLA SUORITETTAVA PÄÄSTÖTARKKAILU TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUVELVOITTEET TAAJAMAT TEOLLISUUS VESISTÖN SÄÄNNÖSTELY TAAJAMAJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET SIIKALATVAN KESKUSPUHDISTAMO OY Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus PAAVOLAN VESI OY RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus PAAVOLAN VESI OY SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus TEOLLISUUDEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET POHJOLAN PERUNA OY, VIHANNIN TEHDAS Yleistä Jätevesien käsittely Käsitelty jätevesimäärä Puhdistamon teho ja kuormitus... 38

3 4.1.5 Lietekentän kuormitus Tulosten tarkastelu TURVETUOTANNON AIHEUTTAMA KUORMITUS JÄTTEENKÄSITTELYALUEET PYHÄNNÄN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE PIIPPOLAN SULJETTU KAATOPAIKKA PULKKILAN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE KESTILÄN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE VIHANNIN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE RANTSILAN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE SIIKAJOEN KUNNAN HUUMOLAN KAATOPAIKKA KANTELEEN VOIMA OY:N PIIPSANNEVAN TUHKANLÄJITYSALUE VIITTEET ii LIITTEET Liite 1 Siikalatvan keskuspuhdistamon päästötarkkailun tulokset v Liite 2 Siikalatvan keskuspuhdistamon kuormituslaskelmat v Liite 3 Siikalatvan keskuspuhdistamon ja kosteikon poistumat v Liite 4 Siikalatvan keskuspuhdistamon lietetarkkailun tulokset v Liite 5 Ruukin jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset v Liite 6 Ruukin jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat v Liite 7 Ruukin jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v Liite 8 Siikajoen jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset v Liite 9 Siikajoen jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat v Liite 10 Siikajoen jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v Copyright Ahma ympäristö Oy PL Rovaniemi p Pohjakartat Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/16

4 1 YHTEENVETO Siikajoen vesistöalueen kuormittajien velvoitetarkkailut on suoritettu yhteistarkkailuna vuodesta 1975 alkaen. Vuonna 2016 jätevedenpuhdistamoiden tarkkailusta sekä Pohjolan Peruna Oy:n jätevesien tarkkailusta vastasi Ahma ympäristö Oy. Siikajoen vesistöalueella on aiempina vuosina ollut kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa, mutta kun Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön tammikuussa 2007 ja Vihannin kunnan siirtoviemäri valmistui Alpuan taajamaan, on vuodesta 2008 alkaen keskuspuhdistamon lisäksi toiminnassa ollut enää Paavolan Vesi Oy:n Ruukin ja Siikajoen puhdistamot. Teollisuusjätevesikuormitusta Siikajokeen kohdistuu Ohtuanojan latvalla sijaitsevalta Pohjolan Peruna Oy Vihannin tehtaalta (entinen Profood Oy). Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan erillisenä turvetuotannon omana tarkkailuna, josta vuonna 2016 vastasi Pöyry Finland Oy. Turvetuotanto kuuluu kuitenkin Siikajoen yhteiseen kalataloustarkkailuun sekä pohjaeläintarkkailuun. Alueen kaatopaikoilla ja Piipsannevan tuhkanläjitysalueilla on omat viranomaisten hyväksymät ohjelmansa. Niiden tarkkailusta vuonna vastasi Pöyry Finland Oy. Yhdistelmä Siikajoen taajama- ja teollisuuskuormittajista ja kuormitustilanteesta v on esitetty taulukossa 1-1 ja kuvassa 1-1. Taajamien jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden yhteinen vesistöön johdettu käsitelty jätevesimäärä vuonna 2016 oli vuosikeskiarvona laskien m 3 /d eli noin 10 % pienempi kuin vuonna Vesistöön johdettu kuormitus kasvoi biologisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen osalta (BOD 7 39 %, kokonaistyppi 2 %) ja laski muiden kuormitteiden osalta (kiintoaine -24 %, kokonaisfosfori -8 % ja COD Cr -26 %) edellisvuodesta. Vuoden 2016 keskimääräinen tulokuormitus vastaa kokonaisravinteiden osalta noin ihmisen, kiintoaineen suhteen noin ihmisen ja BOD 7 :n suhteen noin ihmisen jätevesikuormitusta. Vuoden 2016 keskimääräinen vesistökuormitus vastaa kiintoaineen, fosforin ja BOD 7 -kuormituksen suhteen ihmisen ja kokonaistypen osalta noin ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamoilla saavutettiin yhteenlaskettuna % poistuma BOD 7 :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin suhteen. Kokonaistypen osalta päästiin 71 %:n kokonaispoistumaan.

5 Taulukko 1-1. Siikajoen vesistöalueen kunnallisten ja teollisten jätevedenpuhdistamoiden tulo- ja vesistökuormitus v Kuormittaja jätevesimäärä Kuormitus kg/d m 3 /d tuleva lähtevä BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Cr BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Cr Ruukki jvp , ,6 0,2 23 4,3 25 Siikajoki jvp ,9 8, ,5 0,04 6,6 0,8 3,1 Siikalatvan jvp ,8 0,2 20 5,2 62 Pohjolan Peruna jvp ,9 1,0 2,9 14,9 42 Pohjolan Peruna lietekenttä 33,2 10,8 0,183 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Siikajoen vesistöalueella vuonna 2016 turvetuotannon piirissä oleva pinta-ala pieneni 535 ha (13 %) edellisvuoteen verrattuna. Siikajoen vesistöalueella vuonna 2016 turvetuotannon piirissä oleva pinta-ala pieneni 535 ha (13 %) edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2016 brutto- sekä nettokuormitus Siikajoen vesistöalueella pieneni kaikkien kuormitteiden osalta vuodesta Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 9 % vuoteen 2015 verrattuna. Kokonaisfosforikuormitus pieneni 26 % edellisvuodesta. COD Mn -kuormitus pieneni 24 % ja kokonaistyppikuormitus 27 % vuoteen 2015 verrattuna. Nettokuormitus pieneni kiintoaineen osalta 3 %, kokonaistypen osalta 20 % edellisvuodesta ja kokonaisfosforin osalta 17 %. Kun turvetuotannolle lasketut nettovuosipäästöt jaetaan tasaisesti koko vuodelle (365 d), vastaa kuormitus kokonaisfosforin osalta noin 392 hengen, kokonaistypen osalta 3592 hengen ja kiintoaineen osalta 3650 ihmisen puhdistamattomia jätevesiä.

6 Siikajoen alueen valuma-alueella on seitsemän suljettua jätteenkäsittelyaluetta. Alueilta pintavaluntana vesistöön johtuva kuormitus vuonna 2016 oli hyvin vähäistä tai sitä ei tapahtunut lainkaan. Vuonna 2016 Piipsannevan tuhkanläjitysalueelta lähteneet ainemäärät olivat kaikilta osin pienempiä kuin vuonna Kuva 1-1. Taajamien ja teollisuuden vesistökuormitus v

7 1. YLEISTÄ 1.1 Tarkkailuohjelma Siikajoen vesistöalueen kuormittajien velvoitetarkkailua on vuodesta 1975 lähtien toteutettu yhteistarkkailuna. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille (Anttila ym. 2012). Siikajoen yhteistarkkailun työryhmä sopi tarkkailuohjelman viimeisimmästä päivittämisestä kokouksessaan Kokouksessa linjattiin yleiseksi periaatteeksi, että vesinäytteenottoa vähennetään ja biologista tarkkailua vastaavasti lisätään siten, että ohjelman toteutuksen kustannustaso pysyisi suunnilleen ennallaan tai laskisi hieman. Tarkkailuvelvollisten toiminnan vaikutus Siikajoen vesistön tilaan on vähentynyt mm. lyhytaikaissäännöstelyn lopettamisen, jätevedenpuhdistuksen tehostumisen ja turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kehittymisen myötä. Uusi ohjelma laadittiin tältä pohjalta Pöyry Finland Oy:n toimesta kattamaan vuodet (Anttila ym. 2012). Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön tammikuussa Pyhännän, Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan taajamien jätevedet ryhdyttiin vuoden 2007 aikana johtamaan keskuspuhdistamolle. Vihannin Alpuan taajaman jätevedet ryhdyttiin syksystä 2007 lähtien johtamaan kokonaisuudessaan Vihannin puhdistamolle. Siikalatvan keskuspuhdistamo on aloittanut toimintansa vuonna 2007 ja vuodesta 2008 lähtien puhdistamolle on johdettu Pyhännän, Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan jätevedet. Siirtoviemärien rakentamisen jälkeen on vedenlaatua tarkkailtu entisten jätevedenpuhdistamojen lähialueella voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti, joten tietoa jätevedenpuhdistamoiden toiminnan lakkauttamisesta on ehtinyt kertyä. Mm. tästä johtuen uuden tarkkailusuunnitelman näytepisteverkkoa on harvennettu. Myös Siikalatvan keskuspuhdistamon vaikutusten tarkkailua on supistettu. Siikalatvan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailua koskeva määräykset on annettu puhdistamon ympäristölupapäätöksen (Dnro PSAVI/7/04.08/2010) liitteessä 2. (Anttila ym ) Samoin kuin edellisen ohjelman voimassa ollessa, turvetuottajat eivät osallistu yhteiseen veden laadun tarkkailuun, mutta osallistuvat edelleen yhteiseen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuun. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannolle on laadittu erillinen vesistötarkkailuohjelma vuosille Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoilla on voimassa omat erilliset tarkkailuohjelmansa, eivätkä ne ole mukana yhteistarkkailussa. 4

8 1.2 Tarkkailun periaatteet ja muu alueella suoritettava päästötarkkailu Siikalatvan keskuspuhdistamon käyttöönoton myötä tarkkailtavien taajamakuormittajien määrä Siikajoen vesistöalueella on vähentynyt, mutta muutoin pistemäisten kuormittajien päästötarkkailua tullaan jatkamaan samoilla periaatteilla kuin tähänkin saakka. Tarkkailujen raportoinnin osalta yleisenä periaatteena on, että vesistötarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Myös päästötarkkailu tulisi toteuttaa yhteistarkkailuna, mutta mikäli näin ei tapahdu, tarkkailuvelvollisten tulee huolehtia, että päästötarkkailutulokset toimitetaan sujuvasti vesistötarkkailua hoitavalle konsultille. Määräaikaisten hankkeiden tarkkailujen tuloksista liitetään yhteenveto yhteistarkkailuraporttiin, vaikka hankkeet usein toteutetaan yhteistarkkailujen ulkopuolella. (Anttila ym ) Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan erillisenä turvetuotannon omana tarkkailuna. Turvetuotanto kuuluu kuitenkin Siikajoen yhteiseen kalataloustarkkailuun sekä pohjaeläintarkkailuun. Alueen kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat viranomaisten hyväksymät ohjelmansa. Tarkkailuvelvollisia suljettuja kaatopaikkoja Siikajoen vesistöalueella on seitsemän (Pyhäntä, Piippola, Pulkkila, Kestilä, Rantsila, Siikajoki ja Vihanti). Lisäksi Siikajoen vesistöalueella sijaitsee kaksi erityisjätealuetta (Pohjolan Peruna Oy:n lietekenttä ja Kanteleen Voima Oy:n tuhkanläjitysalue). Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalueen vedet on viemäröity vuoden 2009 lopulla eikä niitä enää käsitellä tässä raportissa. 1.3 Tarkkailualueen kuvaus Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueella useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan ja Ruukin kuntien kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen (kuva 1-1). Siikajoen valuma-alueen koko (F) on 4318 km 2 ja järvisyys 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki (F = 979 km 2, järvisyys 3,7 %). Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. 5

9 6 Kuva 1-1. Siikajoen, Lamujoen ja alueen suurimpien järvien ekologinen tila vesienhoidon 2. suunnittelukauden tulosten mukaisesti (OIVA-aineistopalvelu 2017). Siikajoen alaosan ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja Siikajoen keski- sekä yläosan ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Siikajoen suurimman sivujoen Lamujoen ekologinen tila on tyydyttävä. Siikajoen ekologisesti hyvän tilan saavuttamisen määräaikaa on jatkettu vuoteen 2021 asti. Määräaikaa on pidennetty luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden vuoksi. Ekologisen tavoitetilan saavuttaminen vaatii parannuksia kalaston tilaan, joen hydrologiaan ja morfologiaan sekä typpi- ja fosforipitoisuuteen (OIVA-aineistopalvelu 2017). Siikajoki on luokiteltu suureksi turvemaiden joeksi, jonka happamilla sulfaattimailla sijaitsevaan alaosaan kohdistuu maa- ja metsätalouden haja-kuormitusta sekä turvetuotannon ja yhdyskuntien pistekuormitusta. Siikajoen vesieliöiden vapaata liikkumista rajoittavat useat ihmistoiminnan rakenteet, joista merkittävimmät ovat Ruukin ja Pöyryn voimalaitokset ja niiden padot. Siikajoen luontaista morfologiaa on muutettu sekä uitto- että tulvasuojeluperkauksin sekä patoamalla ja pohjapatoja rakentamalla. Myös joen säännöstely on lisännyt uomaeroosiota. Ravinteiden vähentyminen maaperässä sekä vesiekosysteemissä näkyy pitkällä aikaviiveellä vesimuodostuman ekologisessa tilassa, joten hyvä ekologinen tila arvioidaan saavutettavan vasta vuoteen 2021 mennessä. (OIVA-aineistopalvelu 2017)

10 Siikajoen varren kuntien asukasmäärät vuonna 2016 on esitetty taulukossa 1-2. Taulukko 1-2. Kuntien asukasmäärät Kunta Asukasmäärä Siikalatva Pyhäntä Siikajoki Yhteensä v v v v v v v v v v v v v v Lähde: 7 Taajamaväestön (=viemäriverkostoihin liittyneet) osuus on arviolta noin 50 % vesistöalueen asukasmäärästä. 2. TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Taajamat Yhteistarkkailuun liittyneitä taajamajätevesikuormittajia Siikajoen vesistöalueella on kolme. Taajama-jätevesikuormittajien lupapäätökset tai viranomaisen lausunnot, joihin tarkkailu perustuu, on esitetty taulukossa 2-1.

11 Taulukko 2-1. Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvat taajamajätevesikuormittajat ja niiden lupapäätökset, joihin tarkkailu perustuu. Kuormittaja Luvan myöntäjä, nro ja antopäivä Siikalatvan keskuspuhdistamo, Rantsila PSAVI 34/10/1, Lupamääräykset BOD 7 /ATU 17 mgo 2 /l, teho 95 % COD Cr 125 mgo 2 /l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Kok.P 0,7 mg/l, teho 95 % Raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset huomioiden. Lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen ja ammoniumtypen hapetukseen. 8 Uuden lupahakemuksen Purkuvesistö jättöpäivä Kärähtämän-oja, Siikajoki Paavolan Vesi Oy, Ruukki Paavolan Vesi Oy, Siikajoki PSAVI/3775/2014, PPO 1100Y , PPO-2008-Y , BOD 7/ATU 20 mgo 2 /l, teho 90 % Kok.P 0,8 mg/l, teho 90 % raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina Laitoksen käytössä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Lisäksi VN asetuksella 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset. BOD 7/ATU 20 mgo 2 /l, teho 80 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 80 % raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina Jäteveden käsittelyssä pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Lisäksi VN asetuksella 888/2006 määritellyt vähimmäis-vaatimukset. Siikajoki Siikajoki 2.2 Teollisuus Teollisuusjätevesikuormitusta Siikajokeen kohdistuu Ohtuanojan latvalla sijaitsevalta Pohjolan Peruna Oy:n Vihannin tehtaalta (entinen Profood Oy/Ravintoraisio Oy). Ruokaperunatehtaan toiminta perustuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen (Dnro PPO-2003-Y ) ja edellä mainitun lupapäätöksen täsmennykseen (Dnro PPO-2005-Y-61-11). Ko. päätöksessä (Ravintoraisio Oy:lle) Pohjolan Peruna Oy:lle on asetettu kuormitus-, vesistö- ja pohjavesitarkkailuvelvoite. Voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antaman lupapäätöksen (PPO-2005-Y ) mukaisesti: Jätevedet on käsiteltävä jätevedenpuhdistamossa ja johdettava Ohtuanojaan siten, että vesistöön johdettavien, sekä jätevedenpuhdistamolta että suoraan lietekentältä tulevien jätevesien yhteenlaskettu BOD 7 ATU kuormitus on enintään 80 kg vuorokaudessa ja kokonaisfosforin määrä enintään 2,5 kg vuorokaudessa. Kuormitukset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa on pyrittävä BOD 7 /ATU:n ja kokonaisfosforin osalta vähintään 90 %:n puhdistustehoon ja mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Kesken vuoden 2015 tarkkailukauden tuli lainvoimaiseksi uusi ympäristölupa, Nro 81/2015/1 (Dnro PSAVI/149/04.08/2013). Luvan mukaisesti: Jätevedet on käsiteltävä jätevedenpuhdistamossa siten, että ojaan johdettavien, sekä jätevedenpuhdistamolta että suoraan lietekentältä tulevien, jätevesien yhteenlaskettu BOD 7 /ATU-kuormitus on enintään 40 kg vuorokaudessa ja kokonaisfosforin määrä enintään 2,0 kg vuorokaudessa. Kuormitukset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina.

12 Jätevedenpuhdistamon tavoitteelliset poistotehon arvot ovat seuraavat: BOD 7 /ATU 95 %, COD Cr 95 %, kiintoaine 95 %, kokonaisfosfori 90 %, kokonaistyppi 90 %. Poistoteho lasketaan neljännesvuosikeskiarvona ennen puhdistamoa ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksista. Pohjolan Peruna Oy:n kuormitus- ja pohjavesitarkkailu sekä lietekentän tarkkailu toteutetaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti (Leppänen & Kippola 1998 ja Hietala 2006). Vesistötarkkailu on liitetty Siikajoen vesistön yhteistarkkailuun. 2.3 Vesistön säännöstely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu Siikajoen vesistön yhteistarkkailuun Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen vesistön säännöstelyn luvanhaltijana. ELY-keskus on velvollinen tarkkailemaan Siikajoen vesistön tilaa säännöstelyhankkeen lopputarkastuspäätöksen perusteella. Lopputarkastuksessa Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen nro 16/90/2, , vesiylioikeus päätöksen nro 88/1992, ja korkein hallinto-oikeus päätökset nro 687 ja Lopputarkastuspäätöksessä luvanhaltijana mainitaan vesi- ja ympäristöhallitus, mutta nykyinen luvanhaltija on kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 86/06/2 lupaehdoissa määrättiin, että luvanhaltijan tulee jatkaa vesistön tilan tarkkailua sekä jatkaa rantasortumien ja rantatörmien vakavuuden tarkkailua Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen nro 03/0117/3 mukaisesti. Em. päätöksen mukaan tarkkailusuunnitelmat hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 9 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa myös Lamujoen järjestelyyn liittyvistä tarkkailuvelvoitteista. Hankkeen lopputarkastuspäätöksessä (PSVEO:n päätös nro 54/90/2, ja VYO:n päätös nro 109/1991, ) hankkeen vaikutuksia vesistön tilaan ei ole kuitenkaan määrätty tarkkailtavaksi. Sen sijaan järjestelyn kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava. 3. TAAJAMAJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET 3.1 Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön ja laitoksen täyttymisen jälkeen puhdistettua jätevettä alkoi virrata kosteikolle Siikalatvan keskuspuhdistamo sijaitsee Rantsilan kuntakeskuksen itäpuolella ja Pahanevan turvetuotantoalueen lounaispuolella Kurkikankaan alueella. Puhdistamolle johdetaan jätevedet siirtoviemäriä pitkin Kestilästä, Piippolasta, Pulkkilasta, Pyhännältä ja Rantsilasta. Viemäriverkostot kattavat rakennuskaava-alueet, mutta ulottuvat joissakin kunnissa myös taajaman lievealueille. Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa jätevedet ovat normaalia asumisjätevettä. Pyhännällä ja Rantsilassa viemäriverkoston piirissä on myös elintarviketeollisuutta. Jätevesien keskitetty käsittely vapautti entiset purkureitit jätevesien vaikutuksesta ja siirtoviemäröinnillä saatettiin viemäröinnin piiriin noin 100 km Siikajokivarren haja-asutusta. Siirtoviemärin varrella sijaitsevat alueen merkittävimmät kylät. Rantsilaa lukuun ottamatta käytöstä pois jääneiden puhdistamoiden allastiloja käytetään tasausaltaina, mutta muuten puhdistamot poistuvat käytöstä. Tasausaltailla saadaan pienennettyä puhdistamon virtaamavaihteluita.

13 Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle AVL Asukkaita viemäröinnin piirissä on noin 5600 henkeä. Siikalatvan keskuspuhdistamon prosessi on bioroottori jälkisaostuksella. Prosessinosat ovat välppäys, rasvanerotus, hiekanerotus, esiselkeytys, bioroottorit, kemikalointi, jälkiselkeytys, kosteikko, sakokaivolietteen vastaanotto, lietteen sakeutus, lietteenkunnostus ja lietteen kuivaus ja kompostointi. 10 Puhdistamon prosessi on mitoitettu seuraaville arvoille: AVL 9500 Q kesk 1575 m 3 /d q mit 145 m 3 /h q max 290 m 3 /h BOD kg/d Kok.P 20 kg/d Kiintoaine 575 kg/d Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon oleellisesti liittyvät asiat. Jätevesimäärät ja vaihtelut Käsitelty jätevesimäärä kuukausittain on esitetty kuvassa 3-1. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan vuonna Käsitelty jätevesimäärä vuonna 2016 oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d.

14 11 Kuva 3-1. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä kuukausittain v (min = pienin vrk.virtaama, maks = suurin vrk.virtaama, kesk = keskimääräinen vrk.virtaama) Kuvassa 3-2 on esitetty viikkovirtaamien vaihteluun perustuvat vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Vuoden 2016 keskivirtaamalla laskien puhdistamon käyttöaste oli 76 % mitoituksesta (Q kesk. = 1575 m 3 /d) ja 8 viikon maksimivirtaamalla 106 %.

15 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8 peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,36 n max = = 1,90 4 peräkkäisen viikon minimivirtaama 4 peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4 viikon minimivirtaamalla 56 %, keskivirtaamalla 76 %, 8 viikon maksimivirtaamalla 106 % 12 Kuva 3-2. Verkoston viikkovirtaamakuvaaja, vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöaste vuonna Muut käyttötarkkailun tulokset Muut käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 3-1. Saostuskemikaalia (Ekoflock 91) fosforin saostamiseen syötettiin vuoden aikana yhteensä 114 tonnia (263 g/m 3 ). Puhdistamolle vastaanotettiin 142 m 3 sakokaivolietettä ja laitokselta poistettiin lietettä 1251 m 3. Välpettä poistettiin 11,4 m 3. Sähköä kului kwh/vuosi (0,51 kwh / käsitelty jätevesi m 3 ).

16 Taulukko 3-1. Siikalatvan keskuspuhdistamon käyttötarkkailutietoja v Kuu- Käsitelty Ohitus Veden Kemikaali Sähkön Käsitelty Poistettu Poistettu Poistettu kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus Ekoflock 91 Polymeeri kulutus sakok.liete liete välpe hiekka min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk kwh/kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi ,56 helmi ,72 maalis ,72 huhti ,96 touko ,72 kesä ,92 heinä ,72 elo ,20 syys ,20 loka ,52 marras ,40 joulu ,72 Yhteensä koko vuonna ,4 Keskim. vuorokaudessa ,4 0,03 0,0 v ,3 v ,4 v ,7 v v ,0 v ,8 v , v v ) , ,4 26 1) Puhdistamo otettiin käyttöön Puhdistamon tulokuormitus Siikalatvan keskuspuhdistamon päästötarkkailusta vuonna 2016 vastasi Ahma ympäristö Oy. Näytteitä puhdistamolta otettiin kerran kuukaudessa (12 kpl). Sekä tulevasta että lähtevästä vedestä otettiin kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä 2. Taulukossa 3-2 on esitetty puhdistamon keskimääräinen (vuosikeskiarvo) tulokuormitus (kg/d) ja tulevan veden laatu (mg/l) vuosina Vuonna 2016 kiintoaineen keskimääräinen tulokuormitus oli 77 %, BOD 7 -kuormitus 80 % ja fosforikuormitus 60 % mitoituksesta. Tulokuormitus vähentyi % kaikkien kuormitteiden suhteen edellisvuoteen 2015 verrattuna. Siikalatvan keskuspuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2016 vastaa asukasvastinelukuna (BOD 7 70 g/as d, P 4 g/as d, N 15 g/as d, kiintoaine 105 g/as d) BOD 7 :n osalta 7464 ihmisen, kiintoaineen osalta 4188, kokonaistypen osalta 5505 ja kokonaisfosforin osalta 3009 ihmisen jätevesiä. Vuoden 2016 suurimman mitatun BOD 7 /ATU-tulokuormituksen 1022 kg/d ( ) mukaan asukasvastineluvuksi saadaan kun mitoitusarvo on AVL 9500.

17 Taulukko 3-2. Siikalatvan keskuspuhdistamon tulokuormitus ja tulevan veden laatu vuosikeskiarvoina vuosina vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N kiintoaine COD Cr kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l mitoitus Kuvassa 3-3 on havainnollistettu tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitystä vuosina

18 15 Kuva 3-3. Siikalatvan jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen (kg/d) ja tulevan veden laadun (mg/l) kehitys vuosina

19 3.1.4 Puhdistamon teho ja kuormitus Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä 2. Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) sekä puhdistustehot (%) vuosina puolivuosi- ja vuosikeskiarvoina laskien on esitetty taulukossa 3-4. Taulukko 3-4. Siikalatvan keskuspuhdistamolta (kosteikolta) vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistustehot (%) v vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N kiintoaine NH 4 -N COD Cr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 07/I 2,4 4,8 98 0,2 0, ,8 5, II 2,2 2,0 99 0,3 0, ,9 2, /I ,8 0, , II 5,8 3, ,2 0, ,8 3, /I ,2 0, II 3,2 2,8 99 0,1 0, ,0 4, /I 12 8,7 98 0,3 0, , II 6,2 5,1 99 0,3 0, ,4 7, /I ,4 0, II 2,6 2, ,1 0, ,4 8, /I ,2 0, , II 3,1 2,2 99 0,2 0, , /I 10 8,5 98 0,2 0, ,1 5, II 1,8 1, ,1 0, ,5 6, , /I 4,6 3, ,1 0, ,7 5, II 1,7 1, ,1 0, ,8 3,4 99 9,2 8, /I 5,4 3, ,2 0, ,8 4, II 2,6 1, ,2 0, ,7 3, , /I 6,7 5,6 99 0,2 0, ,2 5, , II 2,8 2, ,1 0, ,2 3, , raja-arvot , Kuvassa 3-4 on havainnollistettu vesistökuormituksen ja jäännöspitoisuuksien kehitystä vuosina

20 17 Kuva 3-4. Siikalatvan puhdistamolta lähtevän kuormituksen (kg/d) ja lähtevän veden laadun (mg/l) kehitys vuosina Liitteessä 3 on esitetty puhdistamolla ja kosteikolla saavutetut poistumat ja jäännöspitoisuudet tarkkailukerroittain ja keskimäärin vuonna Yhteenveto viime vuosien poistumista on esitetty taulukossa 3-5. Poistumat on laskettu yksittäisten tarkkailukertojen pitoisuuksista (puhdistamolta kosteikolle lähtevä ja kosteikolta vesistöön lähtevä) eikä esim. kosteikolla tapahtunutta haihduntaa ole huomioitu.

21 Näin laskien kosteikolla saatiin poistettua kokonaistyppeä, ammoniumtyppeä ja kiintoainetta keskimäärin %. Biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 /ATU) arvo pienentyi keskimäärin 64 % kosteikolla. Fosforia keskimäärin huuhtoutui 5 % ja kemiallisen hapenkulutuksen arvo keskimäärin nousi 25 % kosteikolla. Parhaimmillaan kaikkien kuormitteiden osalta poistumaa kosteikolla tapahtui ja käsitelty jätevesi saatettiin luonnonmukaiseen tilaan ennen vesistöön johtamista. Huonoimmillaan rhkentältä ja kosteikolta huuhtoutui 120 % lisää fosforia, 67 % lisää kiintoainetta ja lähtevä vesi oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella lähes 250 % humuspitoisempaa kuin sinne johdettu vesi. 18 Taulukko 3-5. Kosteikolla saavutettujen poistumien keskiarvot ja vaihteluvälit vuosina Kosteikolla saavutetut BOD 7/ATU Kok.P Kok-N NH 4-N Kiintoaine COD Cr poistumat % % % % % % 2008 keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks Tulosten tarkastelu Siikalatvan keskuspuhdistamon toiminta vuonna 2016 täytti ympäristöluvassa puolivuosikeskiarvoina annetut puhdistusvaatimukset molemmilla vuosipuoliskoilla kaikilta osin.

22 Kokonaistypen poistumat puolivuosikeskiarvoina olivat 66 % ja 83 % ja ammoniumtypen poistumat 73 % ja 86 %, minkä voidaan katsoa täyttävän lupaehdoissa määrätyn vaatimuksen ( Puhdistamon hoidossa on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon ja ammoniumtypen hapetukseen ). Lupaehdoissa edellytettiin lisäksi Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 annettuja vähimmäisvaatimuksia yksittäisille näytteenottokierroksille (BOD 7 /ATU 30 mgo 2 /l tai 70 %, COD Cr 125 mgo 2 /l tai 75 %, kiintoaine 35 mg/l tai 90 % sekä kokonaisfosfori 2 mg/l tai 80 %). Asetuksen 888/2006 mukaisiin vähimmäisvaatimuksiin yllettiin jokaisella tarkkailukierroksella. Puhdistamolta vesistöön vuonna 2016 johdettu keskimääräinen vesistökuormitus vastaa asukasvastinelukuina (BOD 7 70 g/as d, P 4 g/as d, N 15 g/as d, kiintoaine 105 g/as d) kokonaistypen osalta noin 1310 hengen, kiintoaineen osalta 49 hengen, BOD 7 :n osalta 67 hengen ja kokonaisfosforin osalta 41 hengen puhdistamattomia jätevesiä Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus Siikalatvan keskuspuhdistamolta poistettiin, kuivattiin ja kompostoitiin lietettä 1251 m 3 vuoden 2016 aikana. Puhdistamolla syntyneen lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 mainitut raja-arvot (I ja II) eivät ylittyneet. Lietetarkkailun tulokset ovat liitteenä Paavolan Vesi Oy Ruukin jätevedenpuhdistamo Paavolan Vesi Oy:n toiminta-alueeseen kuuluu Siikajoen kunta. Kunnan pinta-ala on noin km 2, josta vesipinta-alaa n. 9,5 km 2. Alueen teollinen toiminta on keskittynyt pääosin Ruukin Yrityspuiston alueelle. Entisen Ruukin kunnan alueella on asukaita noin 4500, joista vesijohtoon on liittynyt noin 99 % Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Ruukin jätevedenpuhdistamolla käsitellään Ruukin, Paavolan ja Revonlahden asemakaava-alueiden sekä väliasutuksen jätevedet. Ruukin jätevedenpuhdistamon piirissä on noin 2800 asukasta. Lisäksi viemäröinnin piirissä on viisi teollisuuslaitosta, viisi koulua, kaksi huoltoasemaa, vanhainkoti/sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus. Jätevesiviemärin pituus on noin 83 km ja jätevedenpumppaamoja on 19 kpl. Viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden vedenkulutus on n. 350 m 3 /d. Puhdistamona toimii biologis-kemiallinen puhdistamo, mikä on otettu käyttöön Vuoden 2016 aikana vanhaa viemäriverkostoa on saneerattu yhteensä 669 metriä sujuttamalla vanhan betoniviemärin sisään muoviputki ja vanhojen viemäriverkoston betonisia tarkastuskaivoja on saneerattu yhteensä 25 kpl. 19 Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: - Q kesk 940 m 3 /d - q mit 65 m 3 /h - BOD 7 -kuorma 240 kg/d - AVL 3200 Lietekuormitus 0,3 kgbod 7 /kg MLSS x d

23 20 Selkeytys: - pintakuorma 0,9 m/h Ilmastustilavuus 280 m Käyttötarkkailu Jätevesimäärät ja vaihtelut Puhdistamon hoidosta huolehtii Paavolan Vesi Oy: n vastaava laitoshoitaja, joka suorittaa käyttötarkkailua. Kuukausittaiset jätevesimäärät on esitetty kuvassa 3-5. Jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesi-kertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 3-6. Jätevesimäärien kehitys vuosina on esitetty kuvassa 3-7. Kuva 3-5. Ruukin puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä kuukausittain v (min = pienin vrk.virtaama, maks = suurin vrk.virtaama, kesk = keskimääräinen vrk.virtaama) Käsitelty jätevesimäärä vuonna 2016 oli m 3, eli keskimäärin 476 m 3 /d. Pienin vuorokausivirtaama 345 m 3 /d mitattiin marraskuussa ja suurin 1053 m 3 /d huhtikuussa. Puhdistamo on mitoitettu virtaamalle 940 m 3 /d, joten vuoden 2016 keskimääräinen jätevesimäärä oli 51 % ja hetkellinen maksimivirtaama 120 % mitoitusvirtaamaan verrattuna.

24 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,25 n max = = 1,62 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 40 % keskivirtaamalla 50 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 65 % 21 Kuva 3-6. Ruukin viemäriverkoston vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamakuvaaja vuonna 2016.

25 22 Kuva 3-7. Ruukin jätevesimäärien kehitys v Muut käyttötarkkailun tulokset Käyttötarkkailun tuloksia on koottu taulukkoon 3-6. Vuonna 2015 sähköä kulutettiin kwh, eli 0,83 kwh/käsitelty jätevesi m 3. Saostuskemikaalia (Ferrosulfaatti) käytettiin 23,1 t/a, eli 133 g/m 3. Sakokaivolietettä laitokselle vastaanotettiin m 3. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan vuonna 2016.

26 Taulukko 3-6. Ruukin jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tietoja v kausi m 3 /d m 3 /kk kemikaali kulutus kaivo- liete hyöty- FeSO4 liete käyttöön Kuu- Käsitelty Ohitus Saostus- Sähkön Sako- Kuivattu Liete Välpe Polymeeri min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/kk kwh/m 3 m 3 /kk m 3 m 3 /kk tn/kk kg/kk tammi ,5 helmi ,5 maalis ,5 huhti ,5 touko ,5 kesä ,5 heinä ,5 elo ,5 syys ,5 loka ,5 marras ,5 joulu ,5 Yhteensä , , , , , , , , , , Puhdistamon teho ja kuormitus Velvoitetarkkailusta vuonna 2016 vastasi Ahma ympäristö Oy. Näytteitä puhdistamolta otettiin kuusi kertaa (tammi- maalis-, kesä-, elo-, syys- ja marraskuussa). Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä on otettu kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella yhden vuorokauden ajalta. Velvoitetarkkailun tulokset kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 5 ja kuormituslaskelmat puolivuosikeskiarvoina liitteessä 6. Tulokuormituksen kehitystä on havainnollistettu taulukossa 3-7 ja kuvassa 3-8.

27 Taulukko 3-7. Ruukin jätevedenpuhdistamon tulokuormitus ja tulevan veden laatu vuosikeskiarvoina vuosina vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine COD Cr kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,5 7, ,5 9, ,7 9, ,8 8, ,6 8, ,4 13, ,7 9, ,4 8, ,7 7, ,9 8, AVL Mitoitus 240 AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Puhdistamon tulokuormitus vuonna 2016 kasvoi kaikkien kuormitteiden osalta. Kiintoaineen (+50 %) tulokuormituksen kasvu oli kuormitteista suurin vuoteen 2015 verrattuna. Orgaanisen aineksen (BOD % ja COD Cr +29 %) ja kokonaisravinteiden (kok. P +6 % ja kok. N +17 %) osalta kasvu oli pienempää vuoteen 2015 verrattuna. BOD 7 :n keskimääräinen tulokuormitus oli 30 % ja suurin mitattu tulokuormitus 106,8 kg/d ( ) 45 % mitoituskuormituksesta (240 kg/d). Keskimääräinen tulokuormitus vastasi kuormitteesta riippuen noin hengen jätevesikuormitusta. Viimeisen kymmenen vuoden jaksoa tarkasteltaessa tulokuormituksessa on kiintoaineen ja COD Cr :n osalta havaittavissa hienoinen kasvava suuntaus. BOD 7 :n ja kokonaistypen ja -fosforin osalta tulokuormitus on ollut varsin tasaista. (Kuva 3-8.)

28 25 Kuva 3-8. Ruukin jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen kehitys vuosina Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen kehitys on esitetty taulukossa 3-8 ja kuvassa 3-9.

29 Taulukko 3-8. Ruukin jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistustehot (%) v vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine NH 4 -N COD Cr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 07 4,2 8,4 91 0,5 0, , ,1 6,5 96 0,5 1, ,2 4, ,1 7,7 95 0,3 0, ,2 8, ,6 8,1 95 0,3 0, ,6 5, ,2 7,4 95 0,2 0, ,5 5, ,2 6,7 96 0,2 0, ,2 4, ,6 8,8 94 0,1 0, ,1 5, ,2 8,0 95 0,2 0, ,0 5, ,0 6,4 95 0,2 0, ,6 5, ,6 7,5 95 0,2 0, ,3 9, AVL AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi edellisvuodesta kiintoaineen (+65 %), biologisen hapenkulutuksen (+20 %) ja kokonaistypen (+5 %) osalta. Vesistökuormitus pieneni kokonaisfosforin (-9 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen (-10 %) osalta vuodesta Ammoniumtypen kuormitus vesistöön johdetuissa vesissä säilyi viime vuoden tasolla. Vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastasi kiintoaineen, ja kokonaisfosforin osalta hengen sekä kokonaistypen osalta 1547 hengen puhdistamattomia jätevesiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonais- ja ammoniumtypen kuormituksessa on havaittavissa hienoinen nouseva suuntaus. Kiintoaineen, biologisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta trendi on ollut laskeva. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormituksessa lähtevässä vedessä ei ole havaittavissa selvää suuntausta. (Kuva 3-9.)

30 27 Kuva 3-9. Ruukin jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen kehitys vuosina

31 Puhdistustulosta laskettaessa molemmilta vuosipuoliskolta oli käytössä kolme tarkkailukierrosta. Lähtevän veden BOD 7 /ATU arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 8,6 mg/l (teho 95 %), toisella puolivuotisjaksolla 6,3 mg/l (teho 94 %) ja vuosikeskiarvona 7,5 mg/l (teho 95 %). BOD 7 :n suhteen puhdistamolle asetetut lupaehdot ( 20 mg/l ja 90 %) saavutettiin siis molemmilla vuosijaksoilla. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,42 mg/l (teho 95 %), toisella puolivuotisjaksolla 0,43 mg/l (teho 94 %) ja vuosikeskiarvona 0,43 mg/l (teho 95 %). Asetettuihin lupaehtoihin ( 1,0 mg/l ja 90 %) yllettiin siis molemmilla vuosipuoliskoilla. BOD 7 /ATU tulokuormituksen ja ilmastusaltaan tilavuuden suhdetta kuvaavan tilakuormituksen arvo näytteenottopäivinä vaihteli välillä 0,14 0,38 eli laitos on toiminut matala-/normaalikuormitteisena laitoksena. Tilakuormituksen mitoitusarvoa 0,86 ei ylitetty Tulosten tarkastelu Laitoksen varmaa toimintaa ja hyvää hoitoa vuonna 2016 kuvastaa se, että valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 Ruukin puhdistamon kokoiselle laitokselle (alle 2000 avl) annettuihin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD 7 :n, COD Cr :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen suhteen kaikilla tarkkailukerroilla edellisvuoden tapaan Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus Puhdistamolla syntyneen lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 mainitut raja-arvot (I ja II) eivät ylittyneet. Lietetarkkailun tulokset ovat liitteenä Paavolan Vesi Oy Siikajoen jätevedenpuhdistamo Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Vanhan Siikajoen kunnan alueella on asukkaita noin 1300, joista vesihuollon piiriin kuuluu lähes 100 %. Viemäröinnin piirissä asukkaita on noin 550 joiden lisäksi yksi koulu ja leirikeskus. Jätevesiviemärin pituus on noin 43 km, josta betoniviemäriä 0,9 km ja muoviviemäriä 42,1 km. Jäteveden pumppaamoita on 8 kpl. Puhdistamona toimii bioroottori, minkä mitoitusarvot ovat seuraavat: AVL 500 MQ 165 m 3 /d BOD 7 40 kg/d P 1,6 kg/d N 8 kg/d ka 50 kg/d Käyttötarkkailu Jätevesimäärät ja vaihtelut Puhdistamon hoidosta huolehtii Paavolan Vesi Oy:n vastaava laitoshoitaja, joka suorittaa käyttötarkkailua. Kuukausittaiset jätevesimäärät on esitetty kuvassa Jätevesimäärän kehitystä vuosina on esitetty kuvassa 3-11.

32 29 Jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 2016 yhteensä m 3, eli keskimäärin 91 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama 226 m 3 /d mitattiin maaliskuussa. Pienin vuorokausivirtaama 61 m 3 /d mitattiin marraskuussa. Puhdistamon keskimääräinen virtaama oli 55 % mitoitusvirtaamasta ja maksimivirtaama 1,37-kertainen mitoitusarvoon (165 m 3 /d) verrattuna. Kuva Jätevesimäärä (m 3 /d) kuukausittain v

33 30 Kuva Jätevesimäärän kehitys vuosina

34 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,22 n max = = 1,53 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 43 % keskivirtaamalla 53 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 66 % 31 Kuva Verkoston vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamakuvaaja vuonna Muut käyttötarkkailun tulokset Fosforin saostamiseen käytettiin Ekoflock 91 kemikaalia kg vuodessa eli keskimäärin 435 g/m 3. Sähkö kului kwh/vuosi (1,89 kwh/käsitelty jätevesi m 3 ). Välpettä syntyi 3 tonnia vuoden aikana. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan vuonna 2016.

35 Taulukko 3-9. Siikajoen jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tietoja v Kuu- Käsitelty Ohitus Saostus- Sähkön Sako- Poistettu Välpe kausi m 3 /d m 3 /kk kemikaali kulutus kaivo- liete Ekoflock 91 liete kaatopaikalle min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/kk kwh/m 3 m 3 /kk m 3 /kk tn/kk tammi ,25 helmi ,25 maalis ,25 huhti ,25 touko ,25 kesä ,25 heinä ,25 elo ,25 syys ,25 loka ,25 marras ,25 joulu ,25 Yhteensä , , , , ,89 0 6, , , ,83 4, ,17 9, ,11 9, , , , ,22 0 9, Puhdistamon teho ja kuormitus Velvoitetarkkailusta vuonna 2016 vastasi Ahma ympäristö Oy. Näytteitä puhdistamolta otettiin neljä kertaa, kaksi molemmilla vuosipuoliskoilla. Velvoitetarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 8 ja kuormituslaskelmat puolivuosikeskiarvoina liitteessä 9. Tulokuormituksen kehitystä on havainnollistettu taulukossa 3-10 ja kuvassa 3-13.

36 Taulukko Siikajoen jätevedenpuhdistamon tulokuormitus ja tulevan veden laatu vuosikeskiarvoina vuosina vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine COD Cr kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,3 17 7, ,1 12 6, ,1 13 7, ,0 10 8, ,1 13 7, ,4 13 7, ,2 14 7, ,1 13 7, ,0 10 7, ,9 10 8, mitoitus 40 1,6 8,0 50 AVL AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2016 pieneni biologisen hapenkuluksen (-3 %), kemiallisen hapenkulutuksen (-2 %) ja kokonaisfosforin (-6 %) osalta edellisvuoteen verrattuna. Kokonaistypen (+10 %) ja kiintoaineen (+12 %) keskimääräinen tulokuormitus kasvoivat edellisvuodesta. Vuoden 2016 keskimääräiset kuormituspitoisuudet olivat biologisen hapenkulutuksen osalta 46 %, kokonaisfosforin osalta 56 %, kokonaistypen 100 % ja kiintoaineen 46 % mitoituskuormituksesta. Tulokuormitus vastasi kuormitteesta riippuen hengen puhdistamattomia jätevesiä asukasvastinelukuina laskettuna.

37 34 Kuva Siikajoen jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen kehitys v Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen, lähtevän veden laadun ja poistuman kehitystä on havainnollistettu taulukossa 3-11 ja kuvassa 3-14.

38 Taulukko Siikajoen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus, jäännöspitoisuudet ja poistumat vuosikeskiarvoina tarkkailujaksolla vuosi BOD 7 /ATU Fosfori Typpi Kiintoaine NH 4 -N COD Cr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 07 0,60 7,2 98 0,15 2,0 88 4, , , , ,69 7,5 97 0,06 0,7 94 4, , , , ,50 5,7 98 0,03 0,3 97 4, , , , ,65 6,6 96 0,04 0,5 95 7, , , , ,75 8,7 97 0,05 0,6 96 6, , , , ,67 6,2 98 0,03 0,3 98 5, , , , ,43 4,8 98 0,01 0,2 99 6, , , , ,50 5,7 98 0,04 0,4 97 6, , , , ,49 5,3 98 0,04 0,4 96 5, , , , ,50 5,6 98 0,04 0,4 96 6, , , , AVL AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Vuonna 2016 vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vähentyi kiintoaineen (-20 %) ja COD Cr :n osalta (-21 %) edellisvuoteen verrattuna. BOD 7 /ATU:n (+2 %), kokonaistypen (+12 %) ja ammoniumtypen (+16 %) osalta kuormitus kasvoi edellisvuodesta ja kokonaisfosforin osalta vesistöön johdettu kuormitus pysyi vuoden 2015 tasolla. Vuoden 2016 keskimääräinen vesistökuormitus vastasi kokonaistypen osalta 440 ihmisen ja muiden kuormitteiden osalta 7-10 ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Lähtevän veden BOD 7 /ATU -arvo oli ensimmäisellä vuosijaksolla 5,6 mg/l (teho 98 %), jälkimmäisellä jaksolla 3,9 mg/l (teho 98 %) ja vuosikeskiarvona 4,8 mg/l (98 %). Ympäristöluvassa asetetut puhdistusvaatimukset (20 mg/l ja 80 %) täyttyivät siis kaikilta osin. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus alkuvuoden osalta oli 0,44 mg/l (teho 96 %), toisella jaksolla 0,37 mg/l (teho 96 %) ja vuosikeskiarvona 0,41 mg/l (96 %). Puhdistusvaatimuksiin (1,0 mg/l ja 80 %) yllettiin siis myös fosforin osalta molemmilla jaksoilla.

39 36 Kuva Siikajoen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen kehitys vuosina Siikajoen jätevedenpuhdistamolta poistuvan veden biologinen hapenkulutus, kokonaisfosforipitoisuus ja kiintoaineen määrä ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden

40 tarkastelujaksolla. Lähtevän veden kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen- ja ammoniumtypen pitoisuudessa on havaittavissa nouseva trendi. (Kuva 3-14.) Tulosten tarkastelu Laitoksen varmaa toimintaa ja hyvää hoitoa vuonna 2016 kuvastaa se, että Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 Siikajoen puhdistamon kokoiselle laitokselle (alle 2000 avl) annettuihin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD 7 :n, kiintoaineen, COD Cr :n ja kokonaisfosforin suhteen kaikilla tarkkailukerroilla Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus Puhdistamolla syntyneen lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 mainitut raja-arvot (I ja II) eivät ylittyneet. Lietetarkkailun tulokset ovat liitteenä TEOLLISUUDEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET 4.1 Pohjolan Peruna Oy, Vihannin tehdas Laitoksen vuoden 2016 tarkkailusta on laadittu erillinen raportti (Hietala & Pusa 2017), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Yleistä Ruokaperunatehtaan toiminta Vihannissa alkoi vuonna Vuosina valmistettiin pelkästään perunahiutaleita ja perunaraetta. Ranskanperunatehdas otettiin käyttöön vuonna 1981 ja annosperunatehtaan tuotanto alkoi Tehtaan tuotantolinjat ovat nykyaikaiset ja pitkälle automatisoidut, ja tuotanto toimii keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Tuotteiden pääryhmät ovat nykyisin ranskanperunat, kuivatuotteet ja annosperunat. Tehdas käyttää raakavetenään Vihannin Vesi Oy:n toimittamaa pohjavettä. Yritys toimi aiemmin Profood-nimellä. Tehdasalue sijaitsee välittömästi Vihannin kuntataajaman koillispuolella Liminka-Oulainenmaantien ja Oulu-Ylivieska-junaradan välissä. Taajaman kaava-alueen asutus tulee lännessä ja etelässä aivan tehdasalueen viereen. Alue sijaitsee Siikajoen valuma-alueen yläosalla Ohtuanojan vesistöalueella (valuma-alueen pinta-ala 263 km 2 ), jonka pinta-alasta suuri osa on suota. Lähistöllä ei ole järviä tai muita huomattavampia vesistöjä eikä suojelualueita Jätevesien käsittely Jätevedenpuhdistamo on matalakuormitteinen, pitkäilmasteinen aktiivilietelaitos. Käsiteltävä jätevesi on lähes yksinomaan ruokaperunatehtaan jätevettä, ja käsiteltävän veden määrä ja laatu ovat tältä osin täysin tehtaan tuotannosta ja huoltotoimenpiteistä riippuvaista. Pienehkö osa käsiteltävästä jätevedestä muodostuu lietteenkäsittelykentältä, josta pumpataan valumavesiä etuselkeytysaltaaseen. Puhdistamolle ei johdeta lainkaan saniteettijätevesiä.

41 Puhdistamon biologinen osa toimii pääosin yksilinjaisena. Jätevedenkäsittely tapahtuu tavanomaisesti seuraavien yksikköprosessien avulla: porrasvälppä esiselkeytys (2 linjaa) ilmastus (2 linjaa) selkeytys (2 yksikköä) lietteen sakeutus lietteen koneellinen kuivaus 38 Käsittelyä voidaan mainittujen prosessin osien lisäksi tehostaa seuraavien yksiköiden avulla. jälkiselkeytys hiekkasuodatus Tuleva jätevesimäärä mitataan magneettisilla virtausmittareilla ennen ilmastusaltaisiin jakoa. Laitokselta lähtevä jätevesimäärä mitataan selkeytinrakennuksessa mittapadosta ultraäänimittauksella Käsitelty jätevesimäärä Jätevedenpuhdistamon vuonna 2016 käsittelemä vesimäärä oli yhteensä m 3 /a eli noin 657 m 3 /d. Jäteveden määrä oli m 3 pienempi kuin edellisenä vuonna (- 10,1 %). Jätevesimäärän kehitystä vuosina on esitetty taulukossa 4-1. Taulukko 4-1. Pohjolan Peruna Oy:n jätevedenpuhdistamon jätevesimäärän kehitys vuosina Vuosi Jätevesimäärä m 3 /a Vuosi Jätevesimäärä m 3 /a Vuosi Jätevesimäärä m 3 /a Puhdistamon teho ja kuormitus Puhdistamon velvoitetarkkailusta vuonna 2016 vastasi Ahma ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun tarkkailu toteutuivat vuonna 2016 tarkkailuohjelman mukaisena. Puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus vuositasolla on esitetty 4-2 ja vesistöön johdettavan kuormituksen kehitystä on havainnollistettu kuvassa 4-1.

42 Taulukko 4-2. Pohjolan Peruna Oy:n Vihannin tehtaiden puhdistamolta lähtevä kuormitus sekä puhdistustehot v vuosi BOD 7 Fosfori Typpi Kiintoaine COD Cr kg/d teho kg/d teho kg/d teho kg/d teho kg/d teho tuleva lähtevä % tuleva lähtevä % tuleva lähtevä % tuleva lähtevä % tuleva lähtevä % ,4 99,6 33 0, , ,6 33 1, , ,3 33 1, , ,0 27 1, , ,0 33 1, , ,0 31 0, , ,0 31 0, , ,0 29 1, , ,0 24 1, , ,0 21 1, , ,0 28 0, , ,0 16 0, , ,3 99,8 19 0, , ,6 99,7 20 0, , ,5 99,5 19 0, , ,9 99,5 19 0, , ,0 99,6 17 0, , ,2 98,6 17 0, , ,3 99,7 19 1, , ,0 99,6 14 0, , , ,3 97,0 20 0, , , ,7 99,5 23 1, , ,9 99,4 15 1, , , AVL ) ) AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Vuoteen 2001 asti tuleva kuormitus on laskettu käyntipäivää kohden ja nykyisin koko vuotta (365 d) kohden, joten vuorokausikuormitus on tästä syystä pienempi. Vuoden 2016 tulokuormitus pieneni edellisvuoteen verrattuna kaikkien kuormitteiden osalta. Puhdistamon tulokuormitus vuonna 2016 vastasi kokonaisfosforin osalta noin 3800 hengen, kiintoaineen suhteen hengen ja BOD 7 :n suhteen noin hengen jätevesiä. Myös puhdistamolta lähtevä kuormitus vuonna 2016 pieneni edellisvuoteen verrattuna kaikkien kuormitteiden osalta. Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus vastasi kuormitteesta riippuen hengen puhdistamattomia jätevesiä.

43 40 Kuva 4-1. Puhdistamolta vesistöön johdetun BOD 7 - ja fosforikuormituksen kehitys vuosina

44 4.1.5 Lietekentän kuormitus Lietekentältä vesistöön purkautuvaa vesimäärää mitattiin kolmiomittapadolta tarkkailuohjelman mukaisesti. Lietekentältä kolmiomittapadon kautta puhdistamon ohi vesistöön johdetusta vedestä otettiin kaksi näytettä. Vuoden 2016 kuormituksen arviointi on kuvattu raportissa (Hietala & Pusa 2017). Arviot lietekentältä vesistöön johdetusta vuosien kuormituksesta on esitetty taulukossa Taulukko 4-3. Arvio lietekentältä vesistöön johdetusta kuormituksesta vuosina vuosi BOD 7 /ATU kg/d Kok. P kg/d Kok. N kg/d ,0 0,12 0, ,2 0,06 0, ,1 0,07 0, ,2 0,12 0, ,0 0,05 0, ,7 0,04 0, ,2 0,004 0, ,5 0,06 0, ,8 0,2 0,03 ALV ) ) AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 70, kok.p 4, kok.n 15. Lietekentältä vesistöön johdettu kuormitus vuonna 2016 vastasi henkilön puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa kuormitusta Tulosten tarkastelu Ympäristöluvan (PPO ja ) perusteella puhdistamolta ja lietekentältä johdettavan jäteveden biokemiallinen hapenkulutus BOD 7 saa olla enintään 80 kg/d ja kokonaisfosforikuormitus 2,5 kg/d neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna. Toiminnassa on pyrittävä BOD 7 /ATU:n ja kokonaisfosforin osalta vähintään 90 %:n puhdistustehoon ja mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon voimaan tulleen uuden ympäristöluvan (Nro 81/2015/1) mukaan BOD 7 /ATU-kuormitus saa olla enintään 40 kg vuorokaudessa ja kokonaisfosforin määrä enintään 2,0 kg vuorokaudessa. Tavoitteelliset puhdistustehot ovat BOD 7 /ATU:n osalta 95 % ja kokonaisfosforin osalta 90 %. Uudessa luvassa on nimetty myös muille muuttujille tavoitteelliset puhdistustehot; kiintoaine 95 %, COD Cr 95 % ja kokonaistyppi 90 %. Vihannin tehtaan jätevedenpuhdistamon ja lietekentän yhteenlaskettu kuormitus alitti lupamääräysten mukaiset määrät selvästi sekä BOD 7ATU :n että kokonaisfosforin osalta lähes kaikkien vuosineljänneksien aikana, poikkeuksena toinen vuosineljännes, jolloin BOD 7ATU :n kuormitus ylitti lupaehtojen raja-arvon niukasti. Tavoitteellisista puhdistustehoista jäätiin kokonaisfosforin suhteen niukasti toisella ja reilusti kolmannella vuosineljänneksellä, ja kokonaistypen suhteen reilusti kolmannella vuosineljänneksellä voimaan tulleessa ympäristöluvassa on annettu tavoitteelliset puhdistustehot myös kiintoaineelle (> 95 %) ja COD Cr :lle (> 95 %), joita tarkastellaan muiden muuttujien tapaan neljännesvuosikeskiarvoina. Kaikilla vuosineljänneksillä sekä kiintoaineen että COD Cr :n puhdistustehot olivat erinomaisella tasolla (yli 97 %).

45 Vihannin tehtaan jäteveden puhdistus toteutettiin vuonna 2016 pääosin ympäristöluvan määräysten mukaisesti TURVETUOTANNON AIHEUTTAMA KUORMITUS Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailusta on tehty erillinen raportti (Nikula 2017), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Siikajoen vesistöalueen päästöistä. Siikajoen vesistöalueella oli vuonna 2015 tuotannossa tai tuotantokunnossa olevaa pinta-alaa yhteensä 3107 ha. Tuotannosta poistunutta alaa oli 434 ha. Turvetuotannon piirissä oli siis 3541 ha kun se vuonna 2016 oli 4076 ha. Turvetuotannon päästötarkkailu on Pohjois-Pohjanmaan alueella toteutettu vuodesta 1986 alkaen keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailussa on vuodesta 1990 alkaen noudatettu samaa periaatetta. Tarkkailun periaate on, että osa soista kuuluu käytännön tarkkailun piiriin ja muiden soiden kuormitukset lasketaan tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tuotantovaiheen ympärivuotisia tarkkailukohteita oli Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 16 ja kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli 5. Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli 44 kohdetta. Lähes kaikilta tarkkailusoilta lähtevää virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Virtaamanmittaus ei ollut kaikilla soilla ympärivuotista. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi otettiin kaikilta tarkkailusoilta vesinäytteet yleensä kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulvan aikana (3 viikkoa), kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran/kahdesti lokakuussa. Lisäksi kuntopanovaiheen soilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana. Päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen pinta-alan (ha) perusteella. Tarkkailusoiden ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Kesäajalle otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Varsinaisten tarkkailukohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella niiltä osin kuin oli mahdollista. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken vedenlaadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Mikäli näytteenotto ajoittui ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne huomioitiin päästölaskennassa. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot (kok.p 20 µg/l, kok.n 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l), jolloin saatiin nettopäästöt. Siikajoen vesistöalueella vuonna 2016 turvetuotannon piirissä oleva pinta-ala pieneni 535 ha (13 %) edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2016 brutto- sekä nettokuormitus Siikajoen vesistöalueella pieneni kaikkien kuormitteiden osalta vuodesta Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 9 % vuoteen 2015 verrattuna. Kokonaisfosforikuormitus pieneni 26 % edellisvuodesta. COD Mn - kuormitus pieneni 24 % ja kokonaistyppikuormitus 27 % vuoteen 2015 verrattuna. Nettokuormitus pieneni kiintoaineen osalta 3 %, kokonaistypen osalta 20 % edellisvuodesta ja kokonaisfosforin osalta 17 %. (Taulukko 5-1.)

46 Taulukko 5-1. Turvetuotantoalueiden vuosikuormitus Siikajoen vesistöalueella vuosina kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut BRUTTOKUORMITUS NETTOKUORMITUS panossa nossa kunnossa tuotannosta COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha ha ha ha t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , JÄTTEENKÄSITTELYALUEET 6.1 Pyhännän kunnan suljettu jätteenkäsittelyalue Jätteenkäsittelyalueen tarkkailusta vuonna 2016 on tehty erillinen raportti (Ervasti & Anttila 2017a), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Siikajoen vesistöalueen kuormituksesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Orsiniemen jätteenkäsittelyalueen sulkemiseen (Dnro 1196Y ). Orsiniemen jätteenkäsittelyalueen kaatopaikkavesien laatua ja määrää sekä pinta- ja pohjavesien laatua tarkkailtiin vuonna 2016 sulkemispäätöksessä annetun jälkitarkkailuohjelman mukaisesti. Jätteenkäsittelyalue sijaitsee suolla ja alueen pohjamaalaji on huonosti vettä johtavaa, joten pohjavettä muodostuu hyvin vähän, eikä jätteenkäsittelyalueen ole arvioitu aiheuttavan pohjaveden likaantumista. Pintavedet johdetaan ympärysojilla tasausaltaaseen ja mittapadon kautta alueen pohjoispuolella olevalle suolle. Suolta pintavedet kulkeutuvat Pyhännänjokeen. Pyhännän kunnasta kaatopaikkajätteet on kuljetettu lähtien Vestia Oy:n Ylivieskan jätekeskuksen alueelle. Poltettava jäte välivarastoidaan siirtokuormaushalliin, josta jätteet kuljetetaan hyödynnettäväksi Vaasaan Westenergy Oy:n jätteenpolttolaitokselle. Kaatopaikalla tiiviste- ja hiekkakerrokset saatiin tehtyä loppuun vuonna 2003 sekä moreenikerros vuonna Vuosina tehtiin kaatopaikan pintakerros ja maisemointityöt tehtiin valmiiksi syksyllä Mittapadolta käytiin Pöyryn näytteenottajan toimesta lokakuussa mutta näytteenoton yhteydessä mittapadolla ei ollut virtaamaa lainkaan joten kuormituksia alapuoliseen vesistöön ei voida laskea. 6.2 Piippolan suljettu kaatopaikka Kaatopaikan tarkkailusta vuonna 2016 on tehty erillinen raportti (Ervasti & Kurtti 2017c), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Siikajoen vesistöalueen kuormituksesta.

47 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Piippolan kunnan jätteenkäsittelyalueelle jatkotoimintaa ja toiminnan jälkeistä sulkemista koskevan ympäristöluvan (nro 1196Y ), joka korvaa myönnetyn ympäristöluvan (nro 1196Y ). Vuodesta 2005 lähtien kaatopaikan jälkitarkkailua on toteutettu lupapäätöksessä olevan ohjelman mukaisesti. Jätteenkäsittelyalueen vallitseva maalaji on moreeni. Pohjaveden korkeuserosta johtuen jätteenkäsittelyalueelta ei voi suotautua tai virrata vesiä pohjavettä muodostavalle harjualueelle, joka sijaitsee käsittelyalueen lounaispuolella. Läjitysalueen suoto- ja valumavedet johdetaan ympärysojilla tasausaltaaseen, josta ne johdetaan edelleen maasuodattimeen. Maasuodattimesta lähtevä vesi johdetaan mittapadon kautta metsäojaan, josta vedet kulkeutuvat metsäojia pitkin Mehto-ojaan ja edelleen Viitaojaan ja Lamujokeen. Kaatopaikkavesinäytteet otettiin syyskuun lopussa Kaatopaikan sulkemisen jälkeen kunnan toimesta ei ole enää tehty virtaaman tai sähkönjohtavuuden seurantaa. Kaatopaikan kuormitus laskettiin näytteenottohetken virtaaman ja vedenlaadun perusteella. Laskettu kuormitus edustaa näytteenottoaikaa eikä näin ollen kuvaa koko vuoden kuormitusta. Näytteenottohetken kuormitus mittapadon kautta alapuoliseen vesistöön on esitetty taulukossa 6-1. Taulukko 6-1. Piippolan kaatopaikan kuormitus näytteenottohetkellä v Kok.P Kok.N NH 4 -N Cl Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 0,07 8,4 6, Pulkkilan kunnan suljettu jätteenkäsittelyalue Jätteenkäsittelyalueen tarkkailusta vuonna 2016 on tehty erillinen raportti (Ervasti & Anttila 2017d), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Siikajoen vesistöalueen kuormituksesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Pulkkilan kunnan jätteenkäsittelyalueelle ympäristöluvan (Dnro 1196Y ). Kaatopaikan sulkemista koskeva Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös on annettu (Dnro 1196Y ). Kaatopaikalle ei ole vastaanotettu jätteitä enää vuoden 2002 alusta lähtien. Sulkemistoimenpiteet aloitettiin kesällä 2002 aukaisemalla ympärysojat, muotoilemalla jätepenger ja tekemällä esipeitto. Vuoden 2003 aikana on saatu valmiiksi kaasunkeräyskanavat ja -kaivot sekä aloitettu tiivistyskerroksen rakentaminen. Vuonna 2004 valmiiksi on tehty esitäyttö ja tiivistyskerros sekä kaivettu alueen ympärysojat. Vuonna 2005 alueelle kaivettiin keräilyojat ja rakennettiin mittapato. Nykyisin kaatopaikka-alueen vedet purkautuvat koilliseen suoalueelle ja sieltä Uljuaan. Ennen kaatopaikan sulkemistöitä vesiä purkautui myös eteläsuuntaan. Pulkkilan kunnan jätteenkäsittelyalueen ympäristön pohjavesiä, kaatopaikkavesiä sekä kaatopaikan ylä- ja alapuolisia pintavesiä on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksessä ( ) esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Pulkkilan kunnan jätteenkäsittelyalue sijaitsee loivasti viettävällä moreeniselänteellä. Alueen pohjoisosissa on soistuneita painanteita. jätteenkäsittelyalueen ympäristössä ei ole talousvesikaivoja eikä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Vuonna 2016 kaatopaikan mittapadolta ei voitu ottaa näytettä, sillä mittapatoa ei ollut. Koska mittapatoa ei ole, ei myöskään kuormitusta voitu laskea.

48 6.4 Kestilän suljettu jätteenkäsittelyalue Jätteenkäsittelyalueen tarkkailusta vuonna 2016 on tehty erillinen raportti (Ervasti & Anttila 2016b), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Siikajoen vesistöalueen kuormituksesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on päätöksellään Dnro PPO-2008-Y ( ) myöntänyt Siikalatvan kunnalle ympäristöluvan Kestilän kaatopaikan sulkemiseen. Jätteenkäsittelyalueen kaatopaikka-, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun jälkitarkkailu suoritetaan Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 2009) sekä hyväksymiskirjeen (POPELY/19/07.00/2010) mukaisesti. Siikalatvan kunta on hakenut jatkoaikaa Kestilän kaatopaikan sulkemistöihin. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (PSAVI/124/04.08/2012) myöntänyt ympäristöluvan Kestilän suljetun kaatopaikan sulkemistöiden määräajan jatkamisesta. Ympäristölupapäätöksen mukaan jätteenkäsittelyalueen sulkemistyöt on aloitettu ja alue on maisemoitu vuoden 2014 loppuun mennessä. Jätteenkäsittelyalue sijaitsee mäntykankaan reunassa, osittain suolla. Välittömässä läheisyydessä on harjualue. Orgaanisen pintakerroksen alla on ohuehko hiekkakerros ja sen alla paksuudeltaan vaihteleva savi- tai silttikerros. Jätteenkäsittelyalueella esiintyy sekä orsivettä että varsinaista pohjavettä. Orsiveden pinta on 0 2,6 m syvyydellä ja pohjaveden pinta keskimäärin 2,5 3,5 m syvempänä. Orsiveden päävirtaussuunta on kaakkoon, kohti metsäojitusaluetta. Kestilän kaatopaikka on suljettu, eikä kaatopaikalle ole toimitettu jätteitä vuoden 2008 jälkeen. Kestilän kaatopaikalta vedet suotautuvat kaatopaikan länsipuolella olevaan ojastoon. Kaatopaikkaalueelta ei varsinaisesti purkaannu pintavesiä, eikä mittapatoa siten ole rakennettu. Kaatopaikan aiheuttamaa kuormitusta ei voida laskea virtaamatietojen puuttuessa. Lisäksi veden laatu alapuolisessa metsäojassa ei suoranaisesti vastaa kaatopaikkavettä. Koska kaatopaikka-alueelta ei varsinaisesti purkaannu pintavesiä, ei kunnan toimesta ole mitattu veden korkeuksia tai sähkönjohtavuuksia kaatopaikalta lähtevässä vedessä. 6.5 Vihannin kunnan suljettu jätteenkäsittelyalue Jätteenkäsittelyalueen tarkkailusta vuonna 2016 on tehty erillinen raportti (Anttila & Ervasti 2017), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Siikajoen vesistöalueen kuormituksesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Vihannin kunnan Kuusiratin jätteenkäsittelyalueelle kaatopaikan sulkemista koskevan ympäristöluvan (Dnro 1196Y ). Vihannin kunta on liittynyt Raahen kaupunkiin Vihannin kaatopaikalla jätteen vastaanotto lopetettiin joulukuussa Kaatopaikka-alueella on vaarallisen jätteen vastaanottotoimintaa. Asumisessa syntynyt jäte kuljetetaan Raahen Jäteaseman kautta Oulun Jätehuolto Oy:n vastaanottoon. Alueella toimii myös Sita Finland, jonka laitoksella on lähinnä paperin, kartongin, pahvin, metallin ja sekajätteen siirtokuormausta. Sulkemissuunnitelman mukaiset työt on kaatopaikalla tehty pääasiassa vuoden 2001 aikana ja vuonna 2002 töitä viimeisteltiin kasvillisuuden osalta. Jätteenkäsittelyalue sijaitsee moreenisaarekkeen kaakkoisreunassa. Alueen maaperä muodostuu turvekerroksesta sekä savisesta siltti- ja hiekkamoreenikerroksesta. Pohjaveden pinta alueella on n. 0,5 3 m maan pinnasta ja luontainen purkautumissuunta on kaakkoon. Jätteenkäsittelyalue ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Kaatopaikkavedet kerätään kokoojaojilla tasausaltaaseen, josta ne suotautuvat ja virtaavat imeytysojastoa pitkin suolle. Tulva-aikana osa vesistä johdetaan 45

49 ylivuotoputkea pitkin tasausaltaasta mittapadon kautta laskuojaan. Muina aikoina mittapadon kautta kulkeva vesimäärä on vähäinen. Vihannin kunnan suljetun jätteenkäsittelyalueen kaatopaikkavesien laatua ja määrää, pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä ( ) esitetyn ohjelman mukaisesti. Vihannin kaatopaikalta kulkeutuu vesiä lähinnä tulva-aikana tasausaltaasta mittapadon kautta alapuoliseen ojastoon. Muina aikoina vedet pääosin suotautuvat laskeutusaltaasta maaperän kautta ojastoihin ja mittapadon kautta kulkeva vesimäärä on pieni. Lokakuussa 2016 mittapadolla ei ollut virtaamaa eikä myöskään kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen ei kunnan toimesta ole enää tehty virtaaman tai sähkönjohtavuuden mittauksia. 6.6 Rantsilan kunnan suljettu jätteenkäsittelyalue Jätteenkäsittelyalueen tarkkailusta vuonna 2016 on tehty erillinen raportti (Ervasti & Anttila 2017e), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Siikajoen vesistöalueen kuormituksesta. Rantsilan jätteenkäsittelyalue suljettiin vuoden 2001 lopussa, minkä jälkeen jätteet on toimitettu Haapaveden kaatopaikalle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi ympäristöluvan (Dnro 1196Y ) Rantsilan kaatopaikan sulkemiselle. Sulkemissuunnitelman mukaisista töistä jätetäytön tiivistys ja esipeitto tehtiin vuonna 2002 ja kuivatuskerros vuonna Kaatopaikan sulkemistyöt on saatettu loppuun vuoden 2005 aikana. Rantsilan kaatopaikka sijaitsee matalan moreeniselänteen koillisreunalla. Maaperä on ohuen turvekerroksen alla silttistä hiekkaa tai hienoa hiekkaa. Maaperän vedenläpäisevyys on huono ja pohjavesi on lähellä maanpintaa. Pohjaveden virtaus on kaatopaikka-alueelta pohjoiskoilliseen. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle on estetty ojituksin. Kaatopaikka-alueelle rakennettiin laskeutusallas ja mittapato ympäristöluvan mukaisesti syyskesällä Pinta- ja suotovedet kulkeutuvat kuivatusojaston ja Selkämaanojan kautta Siikajokeen. Kaatopaikan kuormitus laskettiin näytteenottohetken virtaaman ja vedenlaadun perusteella. Laskettu kuormitus edustaa näytteenottoaikaa eikä näin ollen kuvaa koko vuoden kuormitusta. Näytteenottohetken kuormitus mittapadon kautta alapuoliseen vesistöön on esitetty taulukossa 6-2. Taulukko 6-2. Rantsilan suljetun jätteenkäsittelyalueen kuormitus näytteenottohetkellä v Kok.P Kok.N NH 4 -N Cl Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 0, ,0001 0, ,003 0, Siikajoen kunnan Huumolan kaatopaikka Kaatopaikan tarkkailusta vuonna 2016 on tehty erillinen raportti (Anttila & Ylitervo 2017), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Siikajoen vesistöalueen kuormituksesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt päätöksellään (Dnro PPO-2007-Y ) ympäristöluvan kaatopaikan laajennukselle ja toiminnan loputtua sen sulkemiselle. Kaatopaikka suljettiin , minkä jälkeen alueelle ei ole enää tuotu jätteitä.

50 Huumolan kaatopaikka sijaitsee Siikajoen kunnassa Paavolan taajamasta noin 4,3 km koilliseen, Liminka-Ylivieska tien pohjoispuolella noin 0,5 km etäisyydellä tiestä. Kaatopaikan vanhempi osa on suljettu (1,55 ha). Kaatopaikan maisemointityöt tehdään vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaatopaikan mittapadon virtaamaa on havainnoitu kaatopaikan hoitajan toimesta tammi-joulukuun välisenä aikana 1-5 krt/kk lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin virtaamaa ei havainnoitu. Suurimmat virtaamat esiintyivät maalis-huhtikuussa, jolloin virtaama oli 0,23 l/s. Virtaamakeskiarvo oli 0,022 l/s. Konsultin toimesta mittapadon virtaamaa on havainnoitu toukokuussa. Kaatopaikan kuormitus mittapadon kautta alapuoliseen vesistöön on esitetty taulukossa 6-3. Taulukko 6-3. Huumolan kaatopaikan keskimääräinen kuormitus vuonna COD Cr Kok.P Kok.N NH 4 -N Cl Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 0,9 0,003 0,1 0,05 0,5 0, Kanteleen Voima Oy:n Piipsannevan tuhkanläjitysalue Haapaveden voimalaitoksen Piipsannevan tuhkanläjitysalueen tarkkailusta vuonna 2016 vastasi Pöyry Finland Oy ja tarkkailun tulokset on raportoitu erillisessä raportissa (Kangasluoma 2016). Käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat em. raportista Siikajoen vesistöalueen kuormituksesta. Vuoden 1989 lopulla valmistuneen Haapaveden voimalaitoksen pääpolttoaine on jyrsinturve, joka poltetaan pölypolttona. Tukipolttoaineena on vähärikkinen raskas polttoöljy. Voimalaitos siirtyi alkaen tehoreservilaitokseksi, jolloin laitosta käytetään vain tarvittaessa sähkönkulutushuippujen aikana. Hyötykäyttöön kelpaamaton tuhka läjitetään Piipsannevalle rakennetulle läjitysalueelle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut tuhkanläjitysaluetta koskevan lupapäätöksen PPO-2004-Y ( ). Tuolloin Haapaveden voimalaitoksen ja Piipsannevan tuhkanläjitysalueen omisti Fortum Power and Heat Oy. Voimalaitos ja tuhkanläjitysalue siirtyivät Kanteleen Voima Oy:n omistukseen. Jatkuvatoiminen virtaamamittaus selkeytysaltaalla alkoi talvella Läjitysalueen päästöjä tarkkailtiin vuoden aikana neljästi (maalis-, touko-, elo- ja marraskuun alussa) otettavin kertanäyttein selkeytysaltaasta lähtevästä vedestä. Vaikutustarkkailun näytteet otettiin vastaavina ajankohtina alueen ylä- ja alapuoliselta tarkkailupaikalta. Päästöt laskettiin vuoden tarkkailukertojen tulosten keskiarvojen ja läjitysalueen vuosivalunnan perusteella. Tuhkanläjitysalueelta koko vuoden 2016 keskimääräinen vuosivaluma oli 7,7 l/s km 2 ja virtaama 61 m3/d (0,7 l/s). Neljän näytteenottokerran keskimääräinen virtaama oli havaintojen perusteella sama kuin koko vuoden keskiarvo. Koko vuonna tuhkanläjitysalueelta pois virrannut vesimäärä oli yhteensä noin m3. Virtaama oli vuonna 2016 selvästi pienempi kuin vuonna 2015 ( m3), mikä johtui osittain hieman vähäisemmästä sadannasta, mutta myös virtaamanmittauksen aloittamisesta. Vuonna 2015 käytettiin vielä vesistömallin antamaa virtaustietoa, mikä on voinut hieman yliarvioida virtaamaa. Kuormitus laskettiin koko vuoden osalta läjitysalueen pinta-alalle (9,2 ha). Tuhkanläjitysalueen vesimäärän ja selkeytysaltaan keskimääräisten pitoisuuksien perusteella laskettiin läjitysalueelta lähteneiden eri vedenlaatumuuttujien vuosikuormitukset. Ainemäärät sisältävät myös alueen luonnonhuuhtouman. Mikäli pitoisuus on ollut alle määritysrajan, on vuosina huuhtouma-arvo laskettu puolella määritysrajan pitoisuudesta. Vuonna 2009

51 huuhtouma-arvona on vastaavassa tilanteessa käytetty 0 kg/a. Vuonna 2016 ei ollut määritysrajan alittavia pitoisuuksia. Viime vuosina tuhkanläjitysalueelta lähteneet eri kuormitteiden vuosikuormitukset ovat olleet keskimäärin suurempia kuin 2000-luvun alussa. Vuonna 2007 läjitysalueella otettiin käyttöön laajennusosa ja vuonna 2011 läjitysaluetta laajennettiin vielä 1,5 hehtaarilla. Suuremman pinta-alan myötä myös läjitysalueen virtaamat ovat olleet aikaisempaa suuremmat. Kohonneet virtaamat selittävät osaltaan myös läjitysalueelta lähteneiden ainemäärien kasvun viime vuosina. Lisäksi virtaaman laskentatapa on muuttunut vuonna 2008, mikä näkyy myös korkeampina virtaamina ja sitä myöten korkeampina kuormituksina. Vuonna 2016 tuhkanläjitysalueelta lähteneet ainemäärät olivat kaikilta osin pienempiä kuin vuonna Taulukkoon 6-4 on koottu Kanteleen Voima Oy:n tuhkanläjitysalueelta vesistöön johdetut kuormitukset vuosilta Taulukko 6-4. Tuhkanläjitysalueelta lähtevä virtaama ja kuormitus vuosina vuosi Virtaama Ainemäärä kg/a m 3 /d COD Mn SO4 Cl Kok.P Fe Zn Cu As V Pb Cr Hg Cd ,5 44 0,35 0,30 0 0,05 0, ,5 19 0,17 0, , , , , , , , , , ,4 63 0,18 0,07 0,44 0, , ,08 0, , ,15 0, , ,08 0, , , , ,06 0, , , , ,13 0, , , , , , ,27 0,07 0,07 0, , ,24 0,06 0,06 0, , ,30 0,08 0,08 0, , ,36 0,02 0,11 0, ,7 54 0,04 0,01 0,08 0, ,3 67 0,03 0,02 0,08 0, ,5 78 0,04 0,004 0,03 0,03 48

52 VIITTEET Anttila, E-L., Ervasti, V Raahen kaupunki, Vihanti. Kuusiratin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Pöyry Finland Oy. 49 Anttila, E-L., Hilli, T. & Leskelä, A Siikajoen yhteistarkkailuohjelma vuosille Osa I: käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu. Pöyry Finland Oy. Oulu. Anttila E-L., & Ylitervo, S Siikajoen kunta. Ruukin Huumolan kaatopaikan jälkitarkkailu v Pöyry Finland Oy. Ervasti, V. & Anttila E-L. 2017a. Pyhäjärven kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v Pöyry Finland Oy. Ervasti, V. & Anttila E-L. 2017b. Siikalatvan kunta, Kestilä. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Pöyry Finland Oy. Ervasti, V. & Anttila E-L 2017c. Siikalatvan kunta, Piippola. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Pöyry Finland Oy. Ervasti, V. & Anttila E-L. 2017d. Siikalatvan kunta, Pulkkila. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Pöyry Finland Oy. Ervasti, V. & Anttila E-L 2017e. Siikalatvan kunta, Rantsila. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Pöyry Finland Oy. Hietala, J Ravintoraisio Oy:n vihannin tehtaan lietekentän tarkkailuohjelma. Hietala, J. & Pusa, O Pohjolan Peruna Oy. Vihannin tehtaan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset vuodelta Ahma ympäristö Oy. Leppänen, T. & Kippola, P Raisio Yhtymä Oyj, Vihanti. Velvoitetarkkailuohjelmat I Käyttö-, hoito- ja kuormitustarkkailuohjelma, II Pohjavesitarkkailuohjelma, III Lietekentän tarkkailuohjelma. 10 s. Kangasluoma, M Kanteleen Voima Oy. Piipsannevan tuhkanläjitysalueen tarkkailu v Pöyry Finland Oy.

53 Nikula, A Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Luonnos. Pöyry Finland Oy 79 s. +liitteet. 50 OIVA-aineistopalvelu Siikajoen vesienhoidon 2. suunnittelukauden vesimuodostumatulokset. Viitattu Saatavissa:

54 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy PL RANTSILA JÄTEVESITUTKIMUS KOONTITAULUKKO LIITE 1 (1/2) Siikalatvan keskuspuhdistamo päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite 3805 Tuleva t 3806 Lähtevä l 6425 Kosteikkokentältä lähtevä Kos Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Biologinen hapenkulutus BOD7 / ATU *Kiintoaine GF/C Alkaliniteetti *Typpi *Nitraattity ppi Puhdistamolle tuleva kokoomanäyte Puhdistamolta lähtevä kokoomanäyte Koko kosteikkokentältä lähtevä UUSI YHTEINEN LÄHTEVÄN *Fosfori *Fosfaattifo sfori *Alumiini, Al (liukoinen) Kemikaalin syöttö *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi Vrkvirtaama Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 4088:2001 / ROI SFS 3021:1979 / ROI ± 0,2 ph yks, SFS-EN 27888:1994 / ROI <2: ± 10% >2: ± 4% SFS-EN 25813:1993 / ROI <2: ± 20% >2: ± 10% ISO 15705:2002 / ROI <50: ± 30% >50: ± 20% SFS-EN :1998 / ROI <10: ± 30% >10: ± 20% SFS-EN 872:2005 / ROI <10: ± 25% >10: ± 15% Sisäinen menetelmä, titraus ph 5,1 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ± 9% <0,1: ± 20% >0,1: ± 15% SFS-EN ISO 13395:199 7 / ROI <0,02: ± 30% 0,02-0,05: ± 15% SFS-EN ISO SFS-EN ISO 11732:2005 / ROI 2:2005 / ROI Määritysraja 1,0 0, ,0 0,50 0,10 0,050 0,0050 0,0050 0,0030 0,0020 0,03 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m mg O2/l mg O2/l mg O2/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l m³/d C R t ( ) 7, , g/m3 5,0 R l 280 7, , ,50 50 <0, ,16 0,023 0, ,1 R Kos 7, ,8 5, ,22 0,3 R t 7, , ,0 260 g/m3 4,4 R l , ,3 35 9,2 8,0 2, , ,15 0,025 0, ,0 R Kos 7, ,4 6, ,17 0,4 R t 7, , g/m3 3,7 R l 60 7, , ,0 3, , ,15 0,027 0, ,9 R Kos 7, ,7 5, ,18 0,4 R t 6, , ,5 260 g/m3 3,0 R l 120 6, , , , ,26 0,045 0, ,0 R Kos 7,31 30 <30 4,1 3,6 6,2 3,7 0,13 4,0 R t 6, , ,2 260 g/m3 3,0 R l 600 6, ,3 31 8,0 8,0 2, , ,12 0,021 0, ,6 R Kos 7, ,1 8,0 10 7,2 0,14 10,1 R t 6, , g/m3 5,6 R l 490 7,09 89 <0, ,95 39 <0, ,23 0,038 0, ,6 R Kos 7, ,3 2,8 2,8 0,43 0,11 23,7 <0,02: ± 45% 0,02-0,05: ± 15% >0,05: ± 10% <0,02: ± 35% 0,02-0,05: ± 20% >0,05: ± 10% SFS-EN ISO :2005 / ROI <0,01: ± 30% 0,01-0,03: ± 15% SFS-EN ISO 11885:2009 / OUL <0,1: ± 25% 0,1-1: ± 16% >1: ± 10% Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

55 JÄTEVESITUTKIMUS KOONTITAULUKKO Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy PL RANTSILA LIITE 1 (2/2) Siikalatvan keskuspuhdistamo päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite 3805 Tuleva t Puhdistamolle tuleva kokoomanäyte 3806 Lähtevä l Puhdistamolta lähtevä kokoomanäyte 6425 Kosteikkokentältä lähtevä Kos Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Biologinen hapenkulutus BOD7 / ATU *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C Alkaliniteetti *Typpi *Nitraattity ppi Koko kosteikkokentältä lähtevä UUSI YHTEINEN *Fosfori *Fosfaattif osfori *Alumiini, Al (liukoinen) Kemikaalin syöttö *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi Ä Ä Vrkvirtaama Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001 / ROI SFS 3021:197 9 / ROI SFS-EN 27888:199 4 / ROI SFS-EN 25813:1993 / ROI ISO 15705:2002 / ROI SFS-EN :1998 / ROI SFS-EN 872:2005 / ROI Mittausepävarmuus ± 0,2 ph <2: ± 10% <2: ± 20% <50: ± 30% <10: ± 30% <10: ± 25% <10: ± 25% ± 9% <0,1: ± <0,02: ± <0,02: ± 45% <0,02: ± <0,01: ± <0,1: ± yks, >2: ± 4% >2: ± 10% >50: ± 20% >10: ± 20% >10: ± 15% >10: ± 15% 20% >0,1: ± 15% 30% 0,02-0,05: ± 15% 0,02-0,05: ± 15% >0,05: ± 10% 35% 0,02-0,05: ± 20% 30% 0,01-0,03: ± 15% 25% 0,1-1: ± 16% Määritysraja 1,0 0, ,0 0,50 0,10 0,0050 0,0050 0,0030 0,0020 0,03 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m mg O2/l mg O2/l mg O2/l mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l m³/d C R t 6, , ,8 110 g/m3 10,7 R l 280 6, , ,5 4,8 3,34 35 <0, ,22 0,082 0, ,0 R Kos 7, ,1 8,0 8,6 6,4 0,27 21,0 R t 7, , ,6 280 g/m3 11,1 R l 30 7, ,60 <30 5,1 7,2 2, , ,050 0,0049 0, ,0 R Kos 7, <3.0 <2,0 11 7,8 0,11 11,0 R t 6, , g/m3 9,8 R l 10 7, ,34 39 <0, ,085 0,013 0, ,0 R Kos 7, <3.0 7,2 6,3 2,8 0,097 R t 6, , g/m3 8,0 R l ,28 97 <0, ,06 38 <0, ,11 0,0077 0, ,4 R Kos 7, <3.0 3,2 12 8,2 0,066 1,4 R t 6, , g/m3 6,6 R l 900 7,13 85 <0, ,2 3, , ,14 0,045 0, ,0 R Kos 7, <3.0 1, ,063 1,0 R t 6, , g/m3 5,1 R l ,46 95 <0, ,88 44 <0, ,12 0,019 0, ,7 R Kos 7, ,2 1, ,13 1,0 SFS-EN 872:2005 / ROI Sisäinen menetelmä, titraus ph 5,1 / ROI SFS-EN ISO :1998 / SFS-EN ISO 13395:19 97 / ROI SFS-EN ISO 11732:2005 / ROI SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO 11885:200 9 / OUL Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

56 siikalatva_jvp_päästölaskelma_2016/tuloste LIITE 2 Sivu 1 Virtaamat ja ohitukset Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Yhteensä Jakson virtaama m Jakson pituus d JÄTEVESILAITOKSEN KUORMITUSLASKELMA Jakson ohitus m Jätevesilaitos: Vuosi: Siikalatvan Keskus-puhdistamo + kosteikko 2016 Lupamääräykset: 1/2-vuosikeskiarvona VN asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset mg/l % mg/l % BOD7/ATU 17, Kok.fosfori 0,7 95 2,0 80 Kiintoaine CODCr Ohitusjakso d kuukaudet Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL Virtaa- käsitelty m3/d ma ohitus m3/d vesistöön m3/d BOD7/ tuleva kg/d ATU lähtevä kg/d 4,9 9,6 7,2 8,0 10,2 4,4 5,7 2,2 1,6 1,7 1,9 3,5 6,7 2,8 4,7 ohitus kg/d vesistöön kg/d 4,9 9,6 7,2 8,0 10,2 4,4 5,7 2,2 1,6 1,7 1,9 3,5 6,7 2,8 4,7 67 tuleva mg/l lähtevä mg/l 4,8 8,4 6,7 4,1 6,1 4,3 5,1 1,5 1,5 1,5 1,5 3,2 5,6 2,3 4,0 ohitus mg/l vesistöön mg/l 4,8 8,4 6,7 4,1 6,1 4,3 5,1 1,5 1,5 1,5 1,5 3,2 5,6 2,3 4,0 teho käsit. % 99,0 98,1 97,6 98,6 97,7 99,3 98,9 99,3 99,5 99,7 99,6 99,7 98,6 99,5 99,1 teho kok. % 99,0 98,1 97,6 98,6 97,7 99,3 98,9 99,3 99,5 99,7 99,6 99,7 98,6 99,5 99,1 FOS- tuleva kg/d 12,3 9,2 10,7 14,6 12,0 12,3 5,4 11,0 11,9 14,4 15,1 15,4 11,9 12,2 12, FORI lähtevä kg/d 0,23 0,19 0,19 0,25 0,23 0,11 0,30 0,16 0,11 0,07 0,08 0,14 0,18 0,14 0,16 ohitus kg/d vesistöön kg/d 0,23 0,19 0,19 0,25 0,23 0,11 0,30 0,16 0,11 0,07 0,08 0,14 0,18 0,14 0,16 41 tuleva mg/l 12,0 8,0 10,0 7,5 7,2 12,0 4,8 7,6 11,0 13,0 12,0 14,0 10,0 10,2 10,1 lähtevä mg/l 0,22 0,17 0,18 0,13 0,14 0,11 0,27 0,11 0,10 0,07 0,06 0,13 0,15 0,12 0,14 ohitus mg/l 12,0 8,0 10,0 7,5 7,2 12,0 4,8 7,6 11,0 13,0 12,0 14,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 0,22 0,17 0,18 0,13 0,14 0,11 0,27 0,11 0,10 0,07 0,06 0,13 0,15 0,12 0,14 teho käsit. % 98,2 97,9 98,2 98,3 98,1 99,1 94,4 98,6 99,1 99,5 99,5 99,1 98,5 98,8 98,6 teho kok. % 98,2 97,9 98,2 98,3 98,1 99,1 94,4 98,6 99,1 99,5 99,5 99,1 98,5 98,8 98,6

57 siikalatva_jvp_päästölaskelma_2016/tuloste LIITE 2 Sivu 2 Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL TYPPI tuleva kg/d 81,2 57,3 69,7 80,0 60,2 66,6 74,0 68,1 73,8 155,4 105,8 98,9 69,2 96,0 82, lähtevä kg/d 40,1 34,4 36,4 23,4 16,7 2,9 9,6 15,9 6,8 13,3 20,2 30,8 23,2 16,2 19,6 ohitus kg/d vesistöön kg/d 40,1 34,4 36,4 23,4 16,7 2,9 9,6 15,9 6,8 13,3 20,2 30,8 23,2 16,2 19, tuleva mg/l 79,0 50,0 65,0 41,0 36,0 65,0 66,0 47,0 68,0 140,0 84,0 90,0 58,1 80,4 69,5 lähtevä mg/l 39,0 30,0 34,0 12,0 10,0 2,8 8,6 11,0 6,3 12,0 16,0 28,0 19,5 13,6 16,5 ohitus mg/l 79,0 50,0 65,0 41,0 36,0 65,0 66,0 47,0 68,0 140,0 84,0 90,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 39,0 30,0 34,0 12,0 10,0 2,8 8,6 11,0 6,3 12,0 16,0 28,0 19,5 13,6 16,5 teho käsit. % 50,6 40,0 47,7 70,7 72,2 95,7 87,0 76,6 90,7 91,4 81,0 68,9 66,4 83,1 76,2 teho kok. % 50,6 40,0 47,7 70,7 72,2 95,7 87,0 76,6 90,7 91,4 81,0 68,9 66,4 83,1 76,2 KIINTO- tuleva kg/d AINE lähtevä kg/d 5,4 6,9 5,4 7,0 13,4 2,9 9,0 1,4 7,8 3,6 2,0 1,1 6,2 4,2 5,2 ohitus kg/d vesistöön kg/d 5,4 6,9 5,4 7,0 13,4 2,9 9,0 1,4 7,8 3,6 2,0 1,1 6,2 4,2 5,2 49 tuleva mg/l lähtevä mg/l 5,3 6,0 5,0 3,6 8,0 2,8 8,0 1,0 7,2 3,2 1,6 1,0 5,2 3,5 4,3 ohitus mg/l vesistöön mg/l 5,3 6,0 5,0 3,6 8,0 2,8 8,0 1,0 7,2 3,2 1,6 1,0 5,2 3,5 4,3 teho käsit. % 98,6 98,2 95,8 98,8 96,9 99,3 97,0 99,6 97,0 99,4 99,7 99,9 98,4 99,1 98,8 teho kok. % 98,6 98,2 95,8 98,8 96,9 99,3 97,0 99,6 97,0 99,4 99,7 99,9 98,4 99,1 98,8 NH4- tuleva kg/d 81,2 57,3 69,7 80,0 60,2 66,6 74,0 68,1 73,8 155,4 105,8 98,9 69,2 96,0 82,6 TYPPI lähtevä kg/d 36,0 32,1 35,4 7,2 12,0 0,4 7,2 11,3 3,0 9,1 15,1 31,9 18,6 13,0 15,7 ohitus kg/d vesistöön kg/d 36,0 32,1 35,4 7,2 12,0 0,4 7,2 11,3 3,0 9,1 15,1 31,9 18,6 13,0 15,7 tuleva mg/l 79,0 50,0 65,0 41,0 36,0 65,0 66,0 47,0 68,0 140,0 84,0 90,0 58,1 80,4 69,5 lähtevä mg/l 35,0 28,0 33,0 3,7 7,2 0,4 6,4 7,8 2,8 8,2 12,0 29,0 15,6 10,9 13,2 ohitus mg/l 79,0 50,0 65,0 41,0 36,0 65,0 66,0 47,0 68,0 140,0 84,0 90,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 35,0 28,0 33,0 3,7 7,2 0,4 6,4 7,8 2,8 8,2 12,0 29,0 15,6 10,9 13,2 teho käsit. % 55,7 44,0 49,2 91,0 80,0 99,3 90,3 83,4 95,9 94,1 85,7 67,8 73,1 86,4 80,9 teho kok. % 55,7 44,0 49,2 91,0 80,0 99,3 90,3 83,4 95,9 94,1 85,7 67,8 73,1 86,4 80,9 COD tuleva kg/d (Cr) lähtevä kg/d 81, ohitus kg/d vesistöön kg/d 81, tuleva mg/l lähtevä mg/l ohitus mg/l vesistöön mg/l teho käsit. % 91,9 91,6 86,7 97,5 92,6 95,6 84,5 89,4 92,3 95,4 96,7 97,4 93,9 94,2 94,1 teho kok. % 91,9 91,6 86,7 97,5 92,6 95,6 84,5 89,4 92,3 95,4 96,7 97,4 93,9 94,2 94,1 Tulos ollut alle määritysrajan jolloin laskennassa käytetty arvoa 0,5 x määritysraja.

58 SIIKALATVAN KESKUSPUHDISTAMO LIITE 3 Puhdistamolla, ruokohelpikentällä ja kosteikolla saavutetut poistumat v pvm BOD 7 /ATU Kok.P Kok-N NH 4 -N Kiintoaine COD Cr jvp tuleva mg/l jvp lähtevä mg/l 14 0, kosteikko lähtevä mg/l 4,8 0, ,3 79 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l jvp lähtevä mg/l 9 0, kosteikko lähtevä mg/l 8,4 0, ,0 74 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l , jvp lähtevä mg/l 12 0, ,0 55 kosteikko lähtevä mg/l 7 0, ,0 80 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l 300 7, jvp lähtevä mg/l 11 0, ,0 47 kosteikko lähtevä mg/l 4,1 0, ,6 15 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l jvp lähtevä mg/l 8 0, kosteikko lähtevä mg/l 6,1 0, ,2 8,0 42 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l , jvp lähtevä mg/l 24 0, kosteikko lähtevä mg/l 4,3 0,11 2,8 0,4 2,8 53 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l jvp lähtevä mg/l 10 0, ,8 45 kosteikko lähtevä mg/l 5,1 0,27 8,6 6,4 8,0 79 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma %

59 pvm BOD 7 /ATU Kok.P Kok-N NH 4 -N Kiintoaine COD Cr jvp tuleva mg/l 200 7, jvp lähtevä mg/l 5,1 0, kosteikko lähtevä mg/l 1,5 0, ,8 1,5 52 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l jvp lähtevä mg/l 15 0, kosteikko lähtevä mg/l 1,5 0,10 6 2,8 7,2 58 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l , jvp lähtevä mg/l 38 0, kosteikko lähtevä mg/l 1,5 0, ,2 3,2 51 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l , jvp lähtevä mg/l 43 0, kosteikko lähtevä mg/l 1,5 0, ,6 33 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % jvp tuleva mg/l , jvp lähtevä mg/l 19 0, kosteikko lähtevä mg/l 3,2 0, ,0 44 poistuma jvp % poistuma kosteikko % kokonaispoistuma % JVP keskiarvo % min % maks % KOSTEIKKO keskiarvo % min % maks % Kokonaispoistuma % min % maks %

60 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 1 (2) Raporttinumero: Saaja: Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Häikiö, Pertti PL RANTSILA Tilauksen tiedot: Asiakastunnus: 1035 Tilaustunnus: R Tilauksen kuvaus: Siikalatvan jvp, lietenäyte, Näytetunnus: Näytetyyppi: R Liete Kuvaus: Näyte otettu: :50 Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Liete Mika Luukkonen Laatuvaatimukset: MMM:n asetus lannoitevalmistelaista 24/11 Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd * mg/kg ka <0,3 1,5 Kupari, Cu * mg/kg ka Elohopea, Hg * mg/kg ka <0,04 1,0 Nikkeli, Ni * mg/kg ka 4,2 100 Lyijy, Pb * mg/kg ka 6,6 100 Sinkki, Zn * mg/kg ka Kromi, Cr * mg/kg ka 9,4 300 Arseeni, As * mg/kg ka <3 25 Muut analyysit: Analyysit Fysikaalis-kemialliset tutkimukset Hehkutushäviö (550 C) % ka 96,8 Hehkutusjäännös (550 C) % ka 3,2 ph (1:10) 4,63 Haihdutusjäännös g/kg 240 Alkuaineanalyysit Kokonaistyppi, N mg/kg ka Yksikkö Tulos Enimmäispitoisuus Menetelmä / Laboratorio EPA3051(HNO3\HCl),ISO 16772:2004 / OUL Yksikkö Tulos Enimmäispitoisuus Menetelmä / Laboratorio SFS-EN 12879:2000 / ROI SFS-EN 12879:2000 / ROI CEN/TS 15364:2006, SFS 3021:1979 / ROI SFS 3008:1990 / ROI SFS-EN :en 2002 / OUL Fosfori, P mg/kg ka 670 Kalsium, Ca mg/kg ka 2270 Magnesium, Mg mg/kg ka 900 Koboltti, Co * mg/kg ka <1 Mangaani, Mn * mg/kg ka 37 Kalium, K mg/kg ka 750 * Menetelmä on akkreditoitu. Mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta Tarja Mettänen , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

61 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 2 (2) Raporttinumero: Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka, Fysikaaliskemiallinen analytiikka (Oulu): Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com LAUSUNTO R : MMM:n asetuksessa 24/11 mainitut raja-arvot eivät ylittyneet. Tulokset pätevät ainoastaan tässä selosteessa mainituille näytteille. Tämän selosteen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa on pyydettävä lupa Ahma ympäristö Oy:ltä. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

62 JÄTEVESITUTKIMUS KOONTITAULUKKO Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Paavolan Vesi Oy Kyyräntie RUUKKI Ruukin jätevedenpuhdistamo päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite 2990 tuleva t puhdistamolle tuleva 2991 lähtevä l puhdistamolta lähtevä 2992 ilmastus i ilmastus 2993 palautus p palautus Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Biologinen hapenkulutus BOD7 / ATU *Kiintoaine GF/C Laskeutuvat aineet 1/2h Alkaliniteetti *Typpi *Nitraattity ppi *Nitriittity ppi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattif osfori *Rauta, Fe (liukoinen) Kemikaalin syöttö *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi Vrkvirtaama Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001 / ROI SFS 3021:197 9 / ROI SFS-EN 27888:1994 / ROI SFS-EN 25813:1993 / ROI ISO SFS-EN :2002 / 1:1998 / ROI ROI SFS-EN 872:2005 / ROI Sisäinen menetelmä, titraus ph 5,1 / ROI SFS-EN ISO :1998 / SFS-EN ISO 13395:199 7 / ROI SFS-EN ISO 13395:19 97 / ROI SFS-EN ISO 13395:1997 / ROI SFS-EN ISO 11732:2005 / ROI Mittausepävarmuus ± 0,2 ph <2: ± 10% <2: ± 20% <50: ± 30% <10: ± 30% <10: ± 25% ± 9% <0,1: ± <0,02: ± <0,005: ± <0,02: ± 25% <0,02: ± 45% <0,02: ± yks, >2: ± 4% >2: ± 10% >50: ± 20% >10: ± 20% >10: ± 15% 20% 30% 35% 0,02-0,05: ± 0,02-0,05: ± 35% >0,1: ± 0,02-0,05: 0,005-15% 15% 0,02-0,05: 15% ± 15% 0,01: ± >0,05: ± 12% >0,05: ± 10% ± 20% Määritysraja 1,0 0, ,0 0,50 0,10 0,050 0,0050 0,0020 0,0050 0,0050 0,0030 0,0020 0,015 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m mg O2/l mg O2/l mg O2/l mg/l ml/l mmol/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l m³/d C R t 7, , ,7 160 g/m3 6,0 R l , ,5 49 9,2 5,3 3, ,015 0,033 0, ,35 0,19 0, ,0 R i <0, R p R t 7, <0, ,7 150 g/m3 4,7 R l , , ,0 <0, ,065 0,058 0, ,34 0,10 0, ,5 R i R p R t 7, , ,5 115 g/m3 5,1 R l , , ,5 28 3, ,0087 0,011 0, ,61 0,21 0, ,0 R i 1, R p R t 7, , ,0 185 g/m3 12,5 R l , ,4 44 3,8 4,0 2, ,032 0,040 0, ,42 0,31 0, ,4 R i <0, R p R t 7, , g/m3 8,5 R l , ,1 64 6,8 8,0 3, ,020 0,014 0, ,48 0,24 0, ,4 R i 0,61 R p R t 7, , ,1 155 g/m3 R l , ,3 61 8,7 3,6 3, ,029 0,034 0, ,41 0,23 0, ,1 R i 1, R p SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :2005 / ROI <0,01: ± 30% 0,01-0,03: ± 15% SFS-EN ISO 11885:2009 / OUL <0,1: ± 25% 0,1-2: ± 13% >2: ± 10% Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

63 Paavolan Vesi_Ruukki_päästölaskelma_2016/TULOSTE LIITE 2 Sivu 1 Virtaamat ja ohitukset Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Yhteensä Jakson virtaama m Jakson pituus d JÄTEVESILAITOKSEN KUORMITUSLASKELMA Jakson ohitus m Jätevesilaitos: Vuosi: Ruukin jätevedenpuhdistamo 2016 Ohitusjakso d Raja-arvot: jv-laskuluvan raja-arvot 1/2- vuosikeskiarvoina VNA 888/2006 vähimmäisvaatimukset mg/l % mg/l % BOD Kok.P 0, COD Cr Kiintoaine Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL Virtaa- käsitelty m3/d ma ohitus m3/d vesistöön m3/d BOD7/ tuleva kg/d 86,8 106,8 87,1 38,3 57,9 55,4 93,6 50,6 72, ATU lähtevä kg/d 4,0 10,7 2,8 1,7 2,5 3,4 4,3 2,8 3,6 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 4,0 10,7 2,8 1,7 2,5 3,4 4,3 2,8 3,6 51 tuleva mg/l lähtevä mg/l 9,2 11,0 4,5 3,8 6,8 8,7 8,6 6,3 7,5 ohitus mg/l 200,0 110,0 140,0 84,0 160,0 140,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 9,2 11,0 4,5 3,8 6,8 8,7 8,6 6,3 7,5 teho käsit. % teho kok. % FOS- tuleva kg/d 3,78 4,56 4,67 3,19 3,62 3,60 4,33 3,47 3, FORI lähtevä kg/d 0,15 0,33 0,38 0,19 0,17 0,16 0,21 0,20 0,20 ohitus kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön kg/d 0,15 0,33 0,38 0,19 0,17 0,16 0,21 0,20 0,20 51 kuukaudet tuleva mg/l 8,70 4,70 7,50 7,00 10,00 9,10 8,69 7,71 8,22 lähtevä mg/l 0,35 0,34 0,61 0,42 0,48 0,41 0,42 0,43 0,43 ohitus mg/l 8,70 4,70 7,50 7,00 10,00 9,10 0,00 0,00 0,00 vesistöön mg/l 0,35 0,34 0,61 0,42 0,48 0,41 0,42 0,43 0,43 teho käsit. % teho kok. %

64 Paavolan Vesi_Ruukki_päästölaskelma_2016/TULOSTE LIITE 2 Sivu 2 Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL TYPPI tuleva kg/d 31,7 36,9 34,8 28,7 28,6 28,9 34,5 28,7 31, lähtevä kg/d 23,4 32,0 28,6 23,7 23,2 22,6 20,7 25,8 23,2 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 23,4 32,0 28,6 23,7 23,2 22,6 20,7 25,8 23, tuleva mg/l 73,0 38,0 56,0 63,0 79,0 73,0 69,1 63,8 66,6 lähtevä mg/l 54,0 33,0 46,0 52,0 64,0 57,0 41,5 57,2 48,9 ohitus mg/l 73,0 38,0 56,0 63,0 79,0 73,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 54,0 33,0 46,0 52,0 64,0 57,0 41,5 57,2 48,9 teho käsit. % teho kok. % KIINTO- tuleva kg/d 95,5 116,5 124,4 23,3 108,6 87,1 112,1 73,0 92,6 882 AINE lähtevä kg/d 2,3 5,8 17,4 1,8 2,9 1,4 6,3 2,3 4,3 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 2,3 5,8 17,4 1,8 2,9 1,4 6,3 2,3 4,3 41 tuleva mg/l lähtevä mg/l 5,3 6,0 28,0 4,0 8,0 3,6 12,6 5,1 9,0 ohitus mg/l vesistöön mg/l 5,3 6,0 28,0 4,0 8,0 3,6 12,6 5,1 9,0 teho käsit. % teho kok. % NH4- tuleva kg/d 31,7 36,9 34,8 28,7 28,6 28,9 34,5 28,7 31,6 TYPPI lähtevä kg/d 22,6 26,2 26,1 21,0 19,9 20,6 18,4 22,8 20,6 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 22,6 26,2 26,1 21,0 19,9 20,6 18,4 22,8 20,6 tuleva mg/l 73,0 38,0 56,0 63,0 79,0 73,0 69,1 63,8 66,6 lähtevä mg/l 52,0 27,0 42,0 46,0 55,0 52,0 37,0 50,6 43,4 ohitus mg/l 73,0 38,0 56,0 63,0 79,0 73,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 52,0 27,0 42,0 46,0 55,0 52,0 37,0 50,6 43,4 teho käsit. % teho kok. % COD tuleva kg/d 212,7 349,6 223,9 114,0 188,2 194,0 262,0 165,4 213,7 (Cr) lähtevä kg/d 21,3 41,8 41,7 20,1 23,2 24,2 25,8 25,0 25,4 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 21,3 41,8 41,7 20,1 23,2 24,2 25,8 25,0 25,4 tuleva mg/l lähtevä mg/l ohitus mg/l vesistöön mg/l teho käsit. % teho kok. % Tulos ollut alle määritysrajan jolloin laskennassa käytetty arvoa 0,5 x määritysraja.

65 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 1 (2) Raporttinumero: Saaja: Paavolan Vesi Oy Kyyräntie RUUKKI Tilauksen tiedot: Asiakastunnus: 425 Tilaustunnus: R Tilauksen kuvaus: Ruukin jätevedenpuhdistamo, lietenäyte, Näytetunnus: Näytetyyppi: R Liete Kuvaus: Näyte otettu: :00 Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Liete Mika Luukkonen Laatuvaatimukset: MMM:n asetus lannoitevalmistelaista 24/11 Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd * mg/kg ka 0,75 1,5 Kupari, Cu * mg/kg ka Elohopea, Hg * mg/kg ka 0,22 1,0 Nikkeli, Ni * mg/kg ka Lyijy, Pb * mg/kg ka 8,4 100 Sinkki, Zn * mg/kg ka Kromi, Cr * mg/kg ka Arseeni, As * mg/kg ka <3 25 Muut analyysit: Analyysit Fysikaalis-kemialliset tutkimukset Haihdutusjäännös g/kg 170 Hehkutusjäännös (550 C) % ka 27,2 Hehkutushäviö (550 C) % ka 72,8 ph (1:10) 5,78 Alkuaineanalyysit Kokonaistyppi, N mg/kg ka Yksikkö Tulos Enimmäispitoisuus Menetelmä / Laboratorio EPA3051(HNO3\HCl),ISO 16772:2004 / OUL Yksikkö Tulos Enimmäispitoisuus Menetelmä / Laboratorio SFS 3008:1990 / ROI SFS-EN 12879:2000 / ROI SFS-EN 12879:2000 / ROI CEN/TS 15364:2006, SFS 3021:1979 / ROI SFS-EN :en 2002 / OUL Fosfori, P mg/kg ka Kalsium, Ca mg/kg ka 9720 Magnesium, Mg mg/kg ka 2060 Koboltti, Co * mg/kg ka 3,6 Mangaani, Mn * mg/kg ka 350 Kalium, K mg/kg ka 2200 * Menetelmä on akkreditoitu. Mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta Piia Hiltunen , piia.hiltunen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

66 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 2 (2) Raporttinumero: Jakelu Yhteyshenkilöt Leinonen, Aira Kähkölä, Hannu Lampi, Raimo Rantoharju, Seppo Haapala, Timo Raahe, Ympäristönsuojelu Alkuaineanalytiikka, Fysikaaliskemiallinen analytiikka (Oulu): Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com LAUSUNTO R : MMM:n asetuksessa 24/11 mainitut raja-arvot eivät ylittyneet. Tulokset pätevät ainoastaan tässä selosteessa mainituille näytteille. Tämän selosteen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa on pyydettävä lupa Ahma ympäristö Oy:ltä. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

67 JÄTEVESITUTKIMUS KOONTITAULUKKO Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Paavolan Vesi Oy Kyyräntie RUUKKI Siikajoen jätevedenpuhdistamon päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite 2994 tuleva t puhdistamolle tuleva 2995 lähtevä l puhdistamolta lähtevä Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, liuennut *Kemiallinen *Biologinen *Kiintoaine hapenkulutus, hapenkulutus GF/C CODCr BOD7 / ATU Alkaliniteetti *Typpi *Nitraattit yppi *Nitriittity ppi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifo sfori *Alumiini, Al (liukoinen) Kemikaalin syöttö Vrk-virtaama Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001 / ROI SFS 3021:197 9 / ROI SFS-EN 27888:199 4 / ROI SFS-EN 25813:199 3 / ROI ISO SFS-EN :2002 / 1:1998 / ROI ROI SFS-EN 872:2005 / ROI Sisäinen menetelmä, titraus ph 5,1 / ROI SFS-EN ISO :1998 / SFS-EN ISO 13395:19 97 / ROI SFS-EN ISO 13395:1 997 / SFS-EN ISO 13395:1997 / ROI SFS-EN ISO 11732:2005 / ROI Mittausepävarmuus ± 0,2 ph <2: ± 10% <2: ± 20% <50: ± 30% <10: ± 30% <10: ± 25% ± 9% <0,1: ± <0,02: ± <0,005: <0,02: ± 25% <0,02: ± 45% <0,02: ± <0,01: ± yks, >2: ± 4% >2: ± 10% >50: ± 20% >10: ± 20% >10: ± 15% 20% >0,1: ± 30% 0,02- ± 35% 0,005-0,02-0,05: ± 15% 0,02-0,05: ± 15% 35% 0,02-30% 0,01-0,03: 15% 0,05: ± 0,01: ± >0,05: ± 12% >0,05: ± 10% 0,05: ± ± 15% Määritysraja 1,0 0, ,0 0,50 0,10 0,050 0,0050 0,0020 0,0050 0,0050 0,0030 0,0020 0,03 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m mg O2/l mg O2/l mg O2/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l m³/d C R t 7, , ,5 R l , ,5 40 4,9 13 4, ,51 0,081 0, ,67 0,52 0, g/m3 75 4,3 R t 7, , ,9 4,0 R l , ,7 30 6,1 11 3, ,35 0,057 0, ,27 0,19 0, ,9 R t 7, , ,9 12,0 R l , ,6 30 3,8 1,6 3, ,14 0,062 0, ,073 0,040 0, ,5 R t 7, , ,0 R l , ,0 41 4,1 9,5 5, ,1 0,10 1,2 81 0,77 0,60 0, g/m3 67 7,2 SFS-EN ISO :2005 / SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO 11885:200 9 / OUL <0,1: ± 25% 0,1-1: ± 16% Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

68 Paavolan Vesi_Siikajoki_päästölaskelma_2016/TULOSTE LIITE 2 Sivu 1 Virtaamat ja ohitukset Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Yhteensä Jakson virtaama m Jakson pituus d JÄTEVESILAITOKSEN KUORMITUSLASKELMA Jakson ohitus m Jätevesilaitos: Vuosi: Siikajoen jätevedenpuhdistamo 2016 Ohitusjakso d Raja-arvot: jv-laskuluvan raja-arvot 1/2- vuosikeskiarvoina VNA 888/2006 vähimmäisvaatimukset mg/l % mg/l % BOD Kok.P 1, COD Cr Kiintoaine Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL Virtaa- käsitelty m3/d ma ohitus m3/d vesistöön m3/d BOD7/ tuleva kg/d 27,8 26,3 15,3 16,1 27,0 15,7 21,3 305 ATU lähtevä kg/d 0,4 0,6 0,3 0,3 0,5 0,3 0,4 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 0,4 0,6 0,3 0,3 0,5 0,3 0,4 6 tuleva mg/l lähtevä mg/l 4,9 6,1 3,8 4,1 5,6 3,9 4,8 ohitus mg/l 370,0 260,0 170,0 240,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 4,9 6,1 3,8 4,1 5,6 3,9 4,8 teho käsit. % teho kok. % FOS- tuleva kg/d 1,13 0,90 0,71 0,87 1,01 0,79 0, FORI lähtevä kg/d 0,05 0,03 0,01 0,05 0,04 0,03 0,04 ohitus kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön kg/d 0,05 0,03 0,01 0,05 0,04 0,03 0,04 9 kuukaudet tuleva mg/l 15,00 8,90 7,90 13,00 10,84 9,03 9,96 lähtevä mg/l 0,67 0,27 0,07 0,77 0,44 0,37 0,41 ohitus mg/l 15,00 8,90 7,90 13,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön mg/l 0,67 0,27 0,07 0,77 0,44 0,37 0,41 teho käsit. % teho kok. %

69 Paavolan Vesi_Siikajoki_päästölaskelma_2016/TULOSTE LIITE 2 Sivu 2 Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL TYPPI tuleva kg/d 8,3 8,3 7,3 8,0 8,3 7,7 8,0 531 lähtevä kg/d 5,7 6,9 5,9 6,0 6,7 6,6 6,6 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 5,7 6,9 5,9 6,0 6,7 6,6 6,6 443 tuleva mg/l 110,0 82,0 81,0 120,0 88,5 87,5 88,0 lähtevä mg/l 76,0 68,0 65,0 90,0 71,4 75,7 73,5 ohitus mg/l 110,0 82,0 81,0 120,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 76,0 68,0 65,0 90,0 71,4 75,7 73,5 teho käsit. % teho kok. % KIINTO- tuleva kg/d 31,5 25,3 10,8 24,1 28,4 17,5 22,9 218 AINE lähtevä kg/d 1,0 1,1 0,1 0,6 1,1 0,4 0,8 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 1,0 1,1 0,1 0,6 1,1 0,4 0,8 7 tuleva mg/l lähtevä mg/l 13,0 11,0 1,6 9,5 11,9 5,0 8,5 ohitus mg/l vesistöön mg/l 13,0 11,0 1,6 9,5 11,9 5,0 8,5 teho käsit. % teho kok. % NH4- tuleva kg/d 8,3 8,3 7,3 8,0 8,3 7,7 8,0 TYPPI lähtevä kg/d 5,7 6,7 5,9 5,4 6,6 6,3 6,5 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 5,7 6,7 5,9 5,4 6,6 6,3 6,5 tuleva mg/l 110,0 82,0 81,0 120,0 88,5 87,5 88,0 lähtevä mg/l 76,0 66,0 66,0 81,0 70,3 72,4 71,3 ohitus mg/l 110,0 82,0 81,0 120,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 76,0 66,0 66,0 81,0 70,3 72,4 71,3 teho käsit. % teho kok. % COD tuleva kg/d 70,5 61,6 33,3 39,5 66,1 36,4 51,2 (Cr) lähtevä kg/d 3,0 3,0 2,7 2,7 3,2 3,0 3,1 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 3,0 3,0 2,7 2,7 3,2 3,0 3,1 tuleva mg/l lähtevä mg/l ohitus mg/l vesistöön mg/l teho käsit. % teho kok. % Tulos ollut alle määritysrajan jolloin laskennassa käytetty arvoa 0,5 x määritysraja.

70 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 1 (2) Raporttinumero: Saaja: Paavolan Vesi Oy Kyyräntie RUUKKI Tilauksen tiedot: Asiakastunnus: 425 Tilaustunnus: R Tilauksen kuvaus: Siikajoen jätevedenpuhdistamo, lietenäyte, Näytetunnus: Näytetyyppi: R Liete Kuvaus: Näyte otettu: :20 Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Liete Mika Luukkonen Laatuvaatimukset: MMM:n asetus lannoitevalmistelaista 24/11 Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd * mg/kg ka 0,34 1,5 Kupari, Cu * mg/kg ka Elohopea, Hg * mg/kg ka 0,085 1,0 Nikkeli, Ni * mg/kg ka Lyijy, Pb * mg/kg ka 4,4 100 Sinkki, Zn * mg/kg ka Kromi, Cr * mg/kg ka Arseeni, As * mg/kg ka <3 25 Muut analyysit: Analyysit Fysikaalis-kemialliset tutkimukset ph (1:10) 7,10 Haihdutusjäännös g/kg 120 Hehkutusjäännös (550 C) % ka 29,6 Hehkutushäviö (550 C) % ka 70,4 Alkuaineanalyysit Kokonaistyppi, N mg/kg ka Yksikkö Tulos Enimmäispitoisuus Menetelmä / Laboratorio EPA3051(HNO3\HCl),ISO 16772:2004 / OUL Yksikkö Tulos Enimmäispitoisuus Menetelmä / Laboratorio CEN/TS 15364:2006, SFS 3021:1979 / ROI SFS 3008:1990 / ROI SFS-EN 12879:2000 / ROI SFS-EN 12879:2000 / ROI SFS-EN :en 2002 / OUL Fosfori, P mg/kg ka Kalsium, Ca mg/kg ka 9790 Magnesium, Mg mg/kg ka 1250 Koboltti, Co * mg/kg ka 1,2 Mangaani, Mn * mg/kg ka 89 Kalium, K mg/kg ka 1750 * Menetelmä on akkreditoitu. Mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta Piia Hiltunen , piia.hiltunen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.