TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS

Transkriptio

1 IIJOEN KESKIOSAN TARKKAILU X korjattu TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2016

2

3 1 Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Sääolosuhteet Virtaamat Jätevedenpuhdistamot Taivalkosken kunta Luonnonvarakeskus, Taivalkosken toimipaikka Kalankasvatuslaitokset VESISTÖTARKKAILU Vesistötarkkailun toteutus Vedenlaatu Iijoen keskiosalla, Taivalkosken alueella vuonna Vedenlaadun kehitys Ekologinen tila KALATALOUSTARKKAILU Sähkökoekalastukset YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Kuormittajien sekä vesistö- ja kalataloustarkkailun havaintopaikkojen sijainti Liite 2.1 Liite 2.2 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon lietetulokset v.2016 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Liite 3 LUKE:n Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Liite 4 Liite 5 LUKE:n Taivalkosken kalanviljelylaitoksen kuormitus v Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus v Liite 6 Iijoen keskiosan vesistötarkkailutulokset v Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins. (AMK) Lotta Lehtinen (MMM) Yhteystiedot

4 2 Elektroniikkatie OULU puh sähköposti:

5 1 1 JOHDANTO Iijoen keskiosalla Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakeskuksen (LUKE, ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun lohimestari Oy:n laitos) tarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (päätös POPELY/414/07.00/2013, ) ja Kainuun ELY-keskuksen (Dnro: 1157/ , ) hyväksymän, vuosille laaditun Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2013). Vuonna 2016 tehtiin suunnitelman mukaiset päästötarkkailut sekä vesistötarkkailu, joka sisälsi veden laadu tarkkailun kolme kertaa vuodessa. Perifytonin piilevätarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen toimijoiden käyttö- ja päästötarkkailutiedot sekä vesistötarkkailun tulokset vuodelta Vuonna 2015 olisi tarkkailuohjelman mukaan pitänyt tehdä myös sähkökoekalastus. Koekalastukset jäivät kuitenkin tuolloin tekemättä ja korvaavat kalastukset oli tarkoitus tehdä kesällä Koekalastuksia ei kuitenkaan edelleenkään pystytty tekemään johtuen liian suurista virtaamista ja niitä jouduttiin siirtämään jälleen, kesälle Koekalastuksen tulokset eivät ole luotettavia tulva-aikana. Asiasta sovittiin alueen kalatalousviranomaisen kanssa (Lapin ELY-keskus). Taulukoissa (Taulukko 1, Taulukko 2) on esitetty tiedot Iijoen keskiosan kuormittajien lupapäätöksistä ja -määräyksistä. Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon lupahakemus on jätetty lupavirastoon, mutta uutta lupaa ei ole vielä myönnetty. Toimijoiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1 Iijoen keskiosan taajamakuormittaja ja erillislaitos sekä niiden lupamääräykset. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Lupamääräykset Purkuvesistö Taivalkosken kunta Dnro PPO-2002-Y , BOD 7ATU <70 mg/l, Kok.P <1,0 mg/l Iijoki Ehdot lähtien: BOD 7ATU <20 mg/l, teho >90 % Kok.P <0,5 mg/l, teho > 90 % VHO , nro 04/0353/3 1/2 vuosikeskiarvona, VNp 365/1994 Dnro PPO-2005-Y , asti vn.asetus 888/2006 em. ehdot alkaen uusi lupahakemus v LUKE:n Taivalkosken PSAVI/147/04.08/2011, BHK 7ATU < 30 mg/l O2 tai teho > 90 % Ohtaoja toimipaikka (ent. RKTL) COD Cr < 125 mg/l O2 tai teho > 75 % kok.p < 1 mg/l tai teho > 90 %, kiintoaine < 35 mg/l tai teho > 90 % kok.n > 30 % Tulokset tulee saavuttaa vuosikeskiarvona Taulukko 2 Iijoen keskiosan tarkkailun piiriin kuuluvat kalankasvatuslaitokset ja niiden lupapäätökset. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Purkuvesistö RKTL:n Taivalkosken PSVEO 35/70/II, (veden joht.) Ohtaoja toimipaikka PSVEO 9/83/III, (veden joht.) PSY 107/03/1, (jätev. joht.) PSAVI/147/04.08/2011, Kalankasvatus Vääräniemi Oy PSAVI 11/2015/1, Iijoki (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) Koivukosken laitos

6 Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoille ja kalankasvatuslaitoksille on laadittu oma ohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 2011). Lisäksi Iijoella on voimassa Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 2012). 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue sijoittuu Taivalkosken kuntaan Iijoen keski- (61.2) ja yläosan (61.3) vesistöalueille, tarkemmin Jokijärven (61.31) ja Iijoen Jurmun (61.23) osa-alueille. Valuma-alueen suuruus tarkkailualueen alaosalla Väätäjänsuvannossa on 4119,53 km 2, järvisyys 10,3 % ja keskivirtaama ( ) 52,3 m 3 /s. Suurimmat alueelle laskevat sivujoet ovat Kostonjoki ja Korpijoki. Iijoen ylä- ja keskiosalla sijaitsevat vesistöalueen suurimmat järvet, joita ovat mm. Iijärvi, Irnijärvi, Kostonjärvi, Tyräjärvi, Jongunjärvi ja Puhosjärvi. Iijoen alaosalla koko vesistöalueen kokonaispintaala on km 2, järvisyys 5,7 % ja keskivirtaama 171 m 3 /s. Suurin osa Iijoen ravinteista on peräisin luonnonhuuhtoumasta (Kuva 1). Suurimpia ravinnekuormittajia ovat maa- ja metsätalous. Typen osalta ilmalaskeuma on suurempi kuormittaja kuin maa- tai metsätalous yksinään. Pistekuormituksen osuus on vähäinen (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2015). Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt. 63 % kok. P 16 % kok. N 7 % 6 % 1 % 2 11 % 4 % 2 % 9 % 4 % 73 % 4 % Maatalous Haja-asutus Pistekuormitus Luonnonhuuhtouma Metsätalous Hulevesi Laskeuma Kuva 1 Iijoen kokonaisravinteiden alkuperä v (Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2015). Pistekuormitus sisältää teollisuuden, jätevedenpuhdistamoiden ja turvetuotannon kuormituksen. Iijoen keski- ja yläosa on pintavesityypiltään suuri turvemaiden jokia (St) ja Iijoen alaosa Kipinästä alkaen on erittäin suuri turvemaiden joki (ESt). Keski- ja yläosan ekologinen tila on hyvä. Iijoen alaosa on voimalaitosrakentamisen ja voimakkaan säännöstelyn takia luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Vesialueen ekologinen tila on

7 tyydyttävä. Iijoen keskiosalle, Taivalkosken alapuolelle laskevan Kostonjoen ekologinen tila on hyvä, tilaluokkaa laskee Kostonjärven säännöstelyn vaikutus. Kostonjärven tila on hyvä. Luonnonvarakeskuksen (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikka sijaitsee Ohtaojan varrella. Ohtaoja on pintavesityypiltään pieni kangasmaiden joki (Pk). Ojan ekologinen tila on hyvä. Iijoen keski- ja yläosan sekä Ohtaojan kemiallinen tila on hyvä (Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2016). 3 Kuva 2 Pintavesien ekologinen tila Iijoen keskiosalla (Suomen ympäristökeskus ja ELYkeskukset 2016). 3 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 3.1 Sääolosuhteet Tarkastelussa on käytetty Pudasjärven lentokentän sääaseman tietoja. Vuoden 2016 sademäärä oli 535 mm, mikä oli 10 % vähemmän kuin vertailujaksolla ( , Pirinen ym. 2012) keskimäärin (592 mm). Tammikuu, helmikuu ja syys-lokakuu olivat tavanomaista kuivempia kuukausia (Kuva 3). Helmikuun ja heinäkuun sademäärät olivat % tavanomaista suurempia ja elokuun sademäärä oli lähes tavanomaista tasoa. Vuoden 2016 keskilämpötila, 2,9 C, oli 1,3 astetta korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo (1,6 C). Tammikuu oli noin neljä astetta tavanomaista kylmempi, mutta muuten lämpötilat olivat tavanomaista tasoa tai sitä korkeampia (Kuva 3).

8 4 C Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3 Kuukauden keskilämpötila ( C) sekä kuukausisadanta (mm) Pudasjärven lentokentällä vuonna 2016 sekä vuosien keskiarvot (Ilmatieteen laitos 2017) 3.2 Virtaamat Vuoden 2016 päivittäiset virtaamat Iijoen Väätäjänsuvannolla (Taivalkoski) ja kuukausivirtaamat vertailujaksolla on esitetty kuvassa (Kuva 4). Vuoden 2016 virtaama-arvot ovat ympäristöhallinnon avointa dataa (Suomen ympäristökeskus 2016) ja jakson virtaamat hydrologisesta vuosikirjasta (Korhonen & Haavanlammi 2012). m 3 /s 250,00 200,00 150,00 Virtaama, Väätäjänsuvanto näytteenotto ,00 50,00 0, Kuva 4 Iijoen Väätäjäsuvannon virtaamat v ja kuukausikeskiarvot jaksolla Iijoen virtaamat olivat Väätäjänsuvannossa kesä-heinäkuutta ja loka-marraskuun vaihdetta lukuun ottamatta tavanomaista suurempia (Kuva 4). Tulvahuippu ajoittui hieman tavanomaista aiemmin, huhti-toukokuun vaihteeseen. Suurin päivittäinen virtaama oli 206 m 3 /s. Vuoden keskivirtaama oli 87 m 3 /s, kun vuonna 2015 se oli 87 m 3 /s ja vertailujaksolla keskimäärin 55 m 3 /s.

9 5 3.3 Jätevedenpuhdistamot Taivalkosken kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Taivalkosken kunnassa oli vuoden 2016 lopussa asukkaita Järjestetyn vesihuollon (vesijohto) liittymisaste Taivalkoskella on noin 80 % ja järjestetyn jätevesihuollon liittymisaste on noin 50 % (Taivalkosken taajama). Viemäröinnin piiriin kuuluu keskustaajamassa noin asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 3 huoltoasemaa, 4 koulua ja terveyskeskus. Viemärin pituus on noin 55,4 km. Jätevesipumppaamoita on 16 kpl. Vuonna 1984 valmistuneessa puhdistamossa jätevedet on puhdistettu kemiallisella saostuksella ja lammikoinnilla. Vuosina puhdistamoa on laajennettu ja saneerattu ja laitokselle rakennettiin biologinen vaihe ja uusi jälkisaostusosa. Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: BOD 7 -kuormitus Kok.P-kuormitus Kok.N-kuormitus Kiintoainekuormitus 230 kg/d 8 kg/d 48 kg/d 330 kg/d Q kesk 630 m 3 /d Q max 1900 m 3 /d q mit 45 m 3 /h q msx 90 m 3 /h Välppäys Hiekanerotus - porrasvälppä, säleväli 3 mm - allastilavuus 13,5 m 3 Etuselkeytysallas Bioroottorit, 2 kpl - pinta-ala 36 m 2 - pinta-ala yht m 2 - pintakuorma 1,25 m/h Kemikalointi Jälkiselkeytys - pikasekoittimen tilavuus 0,35 m 3 - pinta-ala 61,6 m 2 - flokkausaltaat, 2 kpl 15,4 m 3 - pintakuorma 0,73 m/h - liuoskemikaalialla 35 m 3 -jauhekemikaalisiilo 40 m Lietteen sakeutus Lietteen ruuvikuivain 200 kg KA/h -tilavuus 190 m 3 Sakokaivolietteen käsittely - porrasvälppä, säleväli 6 mm - varastoallas 65 m 3 Käyttötarkkailu Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa (Kuva 5). Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 630 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 86 % mitoitusvirtaamasta ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste

10 oli 128 % (Kuva 5). Mitoitusvirtaama ylittyi kovien sateiden aikana huhti-toukokuusa sekä elokuussa (vkot ja 34). Vuonna 2016 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli m 3 /a eli keskimäärin 540 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 16 % pienempi kuin edellisvuonna ja samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä 10-vuotisjaksolla (Kuva 6). Ohituksia ei vuonna 2016 jouduttu suorittamaan lainkaan (Taulukko 3). 6 Kuva 5 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon käyttöasteesta, vuotovesikertoimista sekä viikkovirtaamat vuonna Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 713 m³ ja pienin lokakuussa 462 m³. Saostuskemikaalina on käytetty PAC:a noin kg/a eli keskimäärin 254 g/m 3. Sähkönkulutus oli kwh/a eli 0,63 kwh/m³. Vuonna 2016 laitoksella vastaanotettiin sako- ja umpokaivolietettä yhteensä m³/a. Lietteen kunnostukseen käytettiin 106 kg polymeeriä. Välpejätettä syntyi 16,3 m 3, joka on kuljetettu Kuusamon jäteasemalle. Lietettä poistettiin laitokselta 568 m³/a. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli (liite 2.1) 17,4 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli noin 98 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä poistettiin puhdistamolta noin 500 g. Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty kumotussa asetuksessa VNp 282/1994 annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen uuden asetuksen MMMa 24/11 liitteen 1 kohdassa 3A5. Yli-Iin jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuu-

11 det alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot. Taulukko 3 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sako- ja umpi- Poistettu Q Ohitus* MQ HQ NQ PAC kaivo liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuvassa (Kuva 6) on esitetty Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärät ovat vaihdelleet vuosittain jonkin verran, vesimäärissä on havaittavissa lievää laskua. Vuonna 2000 jätevesimäärä on ollut suurimmillaan.

12 8 m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 6 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina Puhdistamon kuormitus ja teho Taivalkosken jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja tehoa tarkkailtiin vuonna 2016 tarkkailuohjelman mukaan kuusi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 2.2. Taulukossa (Taulukko 4) on esitetty puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina Kuormitusten kehitystä vuosina on havainnollistettu kuvassa (Kuva 7). Puhdistamolle tuleva kuormitus (keskimäärin BOD kg/d, Kok.P 4,1 kg/d, Kok.N 35 kg/d ja kiintoaine 136 kg/d) oli pienentynyt selvästi edellisvuodesta orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta, myös kokonaisravinnekuormitukset olivat edellisvuotta alhaisempia. Keskimääräiset BOD 7, kokonaisfosforin-, typen ja kiintoaineen tulokuormat alittivat selvästi mitoitusarvot (BOD kg/d, Kok.P 8,0 kg/d, Kok.N 48 kg/d ja kiintoaine 330 kg/d). Tulevat kuormitukset ovat yleisesti alittaneet mitoituskuormat vuosien aikana (Taulukko 4). Myös puhdistamon vesistökuormitukset olivat (keskimäärin BOD 7 4,1 kg/d, Kok.P 0,06 kg/d, Kok.N 20 kg/d ja kiintoaine 5,5 kg/d) pienentyneet edellisvuodesta. Edellisen 10-vuotisjakson vesistökuormituksiin verrattuna vuonna 2016 vesistökuormitus keskitasoa alhaisempi orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistypen vesistökuormitus oli vuonna 2016 keskitasoa hieman korkeampi. Puhdistustehot olivat vuonna 2016 edellisvuosien tapaan hyvää tasoa orgaanisen aineen (96 %), kokonaisfosforin (98 %) ja kiintoaineen (96 %) osalta (Taulukko 4). Kokonaistypen puhdistusteho oli edellisvuoden tasoa. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen orgaanisen aineen kuormitus vastasi noin asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 60 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d. Vuoden suurin mitattu

13 9 Taulukko 4 BOD 7 -tulokuorma (147 kg/d; ) vastasi noin asukkaan ominaiskuormitusta. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho vuosina Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Vesistöön vuosittain johdettava BOD 7 - ja kokonaistyppikuormitus on ollut korkeimmillaan vuonna Vuoden 2000 jälkeen BOD 7 -kuormitus on tippunut, mutta vuonna 2006 oli havaittavissa kuormituspiikki. Vuoden 2006 jälkeen orgaaninen kuormitus on selvästi tippunut ja pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Kokonaistyppikuormitus on vaihdellut vuosien aikana jonkin verran eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Korkeimmat kokonaisfosfori- ja kiintoainekuormitukset on havaittu vuonna 2003 sekä kiintoainekuormitus vuonna Vuoden 2003 jälkeen kokonaisfosforikuormitus on selvästi pienentynyt ja pidemmällä aikavälillä ko. kuormituksen osalta on havaittavissa laskeva suunta (Kuva 7). Myös kiintoainekuormituksessa näyttäisi olevan lievästi laskeva suunta.

14 10 BOD 7 (kg O 2 /d) Kok.P (kg/d) BOD7, lähtevä Kok.P, lähtevä Power (BOD7, lähtevä) Power (Kok.P, lähtevä) 0,30 0, , , ,10 5 0,05 0 0, Kok.N (kg/d) 40 Kok.N, lähtevä Kiintoaine, lähtevä Power (Kok.N, lähtevä) Power (Kiintoaine, lähtevä) Kiintoaine (kg/d) Kuva 7 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus vuosina Lupaehtojen toteutuminen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (Dnro PPO-2005-Y ). Luvan edellyttämät puolivuosittaiset jäännöspitoisuudet ja puhdistustehot sekä lupaehtojen toteutuminen vuonna 2016 on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 annettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Taivalkosken jätevedenpuhdistamoa koskeva ympäristölupahakemus on jätetty Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon vuonna 2014, mutta asiankäsittely on vielä kesken.

15 Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 6,8 mg/l (teho 97 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 8,5 mg/l (teho 96 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lammikko paransi orgaanisen aineen puhdistustehoa pääosin kaikilla havaintokeroilla, lukuun ottamatta toukokuuta jolloin puhdistusteho oli parempi puhdistamon jälkeen verrattuna lammikon jälkeiseen puhdistustehoon. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,10 mg/l (teho 99 %) ja toisella 0,13 mg/l (teho 98 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kaikilta osin molemmilla puolivuotisjaksoilla (Kok.P < 0,5 mg/l, teho > 90 % ). Lammikko paransi kokonaisfosforinpuhdistustehoa kaikilla havaintokerroilla. Taulukko 5 Taivalkosken jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden lupaehtojen toteutuminen vuonna BOD 7 Kok.P Jakso mg/l teho % mg/l teho % 1/2 6,8 97 0, /2 8,5 96 0, ,7 96 0,12 98 Lupaehdot ,5 90 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %) ja BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %). Puhdistamon koosta johtuen nämä vaatimukset tulisi täyttää yksittäisten näytekertojen osalta. Lisäksi kokonaisfosforipitoisuudelle (< 2 mg/l tai teho 80 %) on asetettu vähimmäisvaatimukset, jotka tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Kokonaistypen puhdistustehon vähimmäisvaatimus on voimassa ainoastaan puhdistamoilla, joiden ympäristölupa erikseen niin velvoittaa. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon lupapäätöksessä ei ole annettu typelle raja-arvoja. Puhdistamo täytti vuonna 2016 Vna 888/2006 vähimmäisvaatimukset (Taulukko 6). kaikilta osin. Heinäkuussa BOD 7 :n ja kiintoaineen puhdistustehot eivät täyttäneet asetuksen vähimmäisvaatimuksia, muta asetuksen mukaan jäännöspitoisuus ja puhdistusteho voivat olla vaihtoehtoisia. Lisäksi asetus sallii yhden näytteen, joka ei saavuta rajaarvoja, kun näytteitä otetaan 4 7 kpl vuodessa Taulukko 6 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 astettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla vuonna BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine Kok-P Kok-N Tarkastelu näytekohtainen* näytekohtainen* näytekohtainen* vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot * ** 80 *** 70 ka , ,0 96 0, Ylitykset kpl pvm * Puhdistamon koko > 2000 avl: verrataan yksittäisten mittausten tuloksia lupaehtoihin. Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Puhdistamon koko avl Marraskuussa 2011 Taivalkosken puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostamisen takia diplomityönä käynnistetty tutkimushanke Oulun yliopiston kanssa saatiin päätökseen marraskuussa Diplomityön aiheena oli selvittää Taivalkosken jätevedenpuhdistamon lähistöllä sijaitsevan luonnontilaisen suon soveltuvuutta jätevesien käsittelyyn käytettäväksi pintavalutuskentäksi. Lisäksi työssä kartoitettiin puhdistamon alueel- 11

16 la sijaitsevan kolmiosaisen lammikkopuhdistamon vaihtoehtoisia uusiokäyttömahdollisuuksia. Tulosten perusteella todettiin, että Taivalkoskella sijaitseva kosteikkoalue soveltuu pintavalutuskentäksi. Lisäksi lammille luotiin viisi erilaista jatkotoimenpidevaihtoehtoa. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi vaihtoehto, jossa ensimmäinen lammikko kunnostetaan esiselkeytysaltaaksi, toinen lammikko kasvipeitteiseksi vapaan vedenpinnan kosteikoksi ja kolmas lammikko pintavalutuskentän tapaiseksi kasvillisuuskentäksi (Arola 2012). Lammikoiden saneeraukselle on haettu lupaa jätevedenpuhdistamon lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vuonna Uusi pintavalutuskenttä on tarkoitus ottaa käyttöön ennen lammikoiden saneerausta Luonnonvarakeskus, Taivalkosken toimipaikka Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Luonnonvarakeskuksen, LUKE:n (ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, RKTL) Taivalkosken toimipaikka sijaitsee Ohtaojan varressa. Vuoden 2016 lopussa puhdistamon piirissä asui neljä vakituista asukasta, ja työpäivinä puhdistamon piirissä oli enimmillään n. 20 henkilöä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 km. Kalanviljelyaltaista tulevat vedet johdetaan Ohtaojaan pyörreselkeyttimen kautta. Pyörreselkeyttimeen kertynyt liete tiivistetään lietteentiivistämössä. Asumajätevedet käsitellään vuonna 1978 valmistuneessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamoa saneerattiin vuonna Saneerauksen yhteydessä puhdistamolle asennettiin siiviläerotin ja laitokselle rakennettiin 18 m 3 suuruinen tasausallas. Puhdistamo on mitoitettu 80 hengen asukasmäärälle seuraavasti: Q kesk = 17 m 3 /d Q max = 28 m 3 /d q mit = 2,4 m 3 /h q max = 4,0 m 3 /h 12 Käyttötarkkailu Sivutoiminen puhdistamonhoitaja vastaa laitoksen käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 2016 aikana noin m 3 eli keskimäärin 12 m 3 /d. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 17 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 71 % mitoitusvirtaamasta. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 15,7 m³ ja pienin joulukuussa 8,9 m³. Lietettä laitokselta on poistettu noin 73 m 3 ja se on viety Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle. Saostuskemikaalia (PIX-105) syötettiin noin 443 kg eli 100 g/m 3. Sähkönkulutus oli kwh/a eli 7,2 kwh/m 3. Puhdistamon teho ja kuormitus LUKE:n Taivalkosken toimipaikan asumajätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2016 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa (Taulukko 7). Kuormitusten kehitystä vuosina on havainnollistettu kuvassa (Kuva 8). Puhdistamolle tuleva kuormitus (keskimäärin BOD 7 0,18 kg/d, Kok.P 0,01 kg/d, Kok.N 0,12 kg/d ja kiintoaine 0,6 kg/d) oli pienentynyt edellisvuodesta orgaanisen ai-

17 neen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistyppikuormitus oli hieman edellisvuotta suurempaa (Taulukko 7). Puhdistamon vesistökuormitus (keskimäärin BOD 7 0,04 kg/d, Kok.P 0,003 kg/d, Kok.N 0,09 kg/d ja kiintoaine 0,18 kg/d) oli kasvanut edellisvuodesta kaikilta osin. Vesistökuormitus oli vuonna 2016 edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa korkeampi orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Taulukko 7 Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdsitusteho vuosina Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % ,2 3 0, ,02 5 0, ,1 1 0, , , ,3 4 0, ,01 3 0, ,4 6 0, ,03 8 0, ,1 1 0, ,01 2 0, ,1 1 0, ,01 2 0, ,0 29 0, , , ,5 6 0, ,02 5 0, ,3 4 0, ,02 5 0, ,3 4 0, ,02 5 0, ,2 3 0, ,01 3 0, Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , ,0 10 0, ,12 8 0,14 9-0,2 2 0, ,11 7 0, ,0 9 0, ,13 9 0, ,9 18 0, ,05 3 0,05 3 3,3 0,2 2 0, ,04 3 0,04 3 3,7 0,2 2 0, , , , ,10 7 0, ,5 5 0, ,09 6 0, ,7 7 0, ,10 7 0, ,8 8 0, ,12 8 0, ,6 6 0, AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Puhdistustehot olivat vuonna 2016 orgaanisen aineen (80 %) osalta edellisvuosien tapaan hyvää tasoa, puhdistusteho oli kuitenkin heikentynyt edellisvuodesta. Kokonaisfosforin (71 %), kokonaistypen (22 %) ja kiintoaineen (71 %) osalta puhdistustehot olivat selvästi edellisvuotta heikommalla tasolla (Taulukko 7). Puhdistustehot olivat orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa heikompia. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen orgaanisen aineen kuormitus vastasi noin 3 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 1 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d. Vuoden suurin mitattu BOD 7 - tulokuorma (0,29 kg/d; ) vastasi noin 4 asukkaan ominaiskuormitusta. Vesistöön vuosittain johdetut kuormitukset ovat olleet vuosien aikana korkeimmillaan vuonna 2000, tämän jälkeen kuormitukset ovat selvästi pienentyneet. Pidemmällä aikavälillä kuormitusten osalta on havaittavissa laskeva suunta (Kuva 8). 13

18 14 BOD 7 (kg O 2 /d) Kok.P (kg/d) 0,5 BOD 7 2,6 kgo 2 /d Kok.P 0,08 kg/d BOD7, lähtevä Kok.P, lähtevä Power (BOD7, lähtevä) 0,03 0,4 Power (Kok.P, lähtevä) 0,02 0,3 0,2 0,01 0,1 0,0 0, Kok.N (kg/d) Kiintoaine (kg/d) 0,6 0,5 Kiintoaine 1,3 kg/d Kok.N, lähtevä Kiintoaine, lähtevä Power (Kok.N, lähtevä) Power (Kiintoaine, lähtevä) 0,70 0,60 0,4 0,50 0,40 0,3 0,30 0,2 0,20 0,1 0,10 0,0 0, Kuva 8 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus vuosina

19 15 Lupaehtojen toteutuminen Pohjois-Suomen vesiylioikeus on myöntänyt Ohtaojan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (PSY 107/03/1) Luvan edellyttämät vuosittaiset jäännöspitoisuudet ja puhdistustehot sekä lupaehtojen toteutuminen vuonna 2016 on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Samassa taulukossa on esitetty myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 annettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen. Ohtaojan jätevedenpuhdistamo täytti vuositasolla lupaehdot lukuun ottamatta kokonaistypen puhdistustehoa. Lupapäätöksen mukaan jäännöspitoisuus ja puhdistusteho ovat muiden parametrin osalta vaihtoehtoisia. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %) ja fosforipitoisuudelle (< 3 mg/l tai teho 80 %). Asetetut vähimmäisvaatimukset tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Kokonaistypen puhdistustehon vähimmäisvaatimus on voimassa ainoastaan puhdistamoilla, joiden ympäristölupa erikseen niin velvoittaa. LUKE:n Ohtaojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa ei ole typenpoistolle raja-arvoja asetettu. Myös valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäisvaatimukset saavutettiin kaikilta osin (Taulukko 8). Taulukko 8 Lupaehtojen toteutuminen Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamolle vuonna BOD 7ATU Kok.P COD Cr Kiintoaine Kok.N Luonnonvarakeskuksen, LUKE:n (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikalla kasvatettiin kalaa vuonna 2016 yhteensä kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä kg (Taulukko 9). Koivukosken laitos siirtyi Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n omistukseen ja laitoksella tehtiin peruskorjaus/saneeraus kesä-heinäkuussa Koivukosken laitos otettiin käyttöön heinäkuun puolivälissä ja laitoksella kasvatettiin kalaa yhteensä kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä kg. Rehukerroin oli LUKE:n Taivalkosken toimipaikalla 1,50 ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksella 0,90. LUKE:n laitoksella kasvatetaan emokaloja ja haudotaan mätiä, mikä selitmg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % <3 86 0,39 70 < <3 40 0,09 84 < , ,0 80 0,24 71 < ,8 22 Lupaehdot 30 tai 90 1,0 tai tai tai Vna 888/ * 70* 3* 80* 125* 75* 35* 90* ** 70 * Puhdistamon koko < 2000 avl: verrataan vuosikeskiarvoa Vna 2008/2006 arvoihin. Jäännöspitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Typenpoistovaatimus on voimassa vain, jos manittu ympäristöluvassa. Ohtaojan jätevedenpuhdistamolle tulevat pitoisuudet ovat pieniä, joten tästä johtuen ei poistotehon lupaehtoihin päästy vaikka jätevedenpuhdistamolta lähtevät pitoisuudet ovat olleet osin alle määritysrajojen. Ohtaojan kaltainen biologinen puhdistusprosessi ei puhdista tällaisia vesiä vaadittuun tehoon. 3.4 Kalankasvatuslaitokset Tuotanto

20 tää korkeaa rehukerrointa. Lisäkasvussa ei ole mukana mädin mukana poistuvaa lisäkasvua. Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. 16 Taulukko 9 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ja LUKE:n Taivalkosken toimipaikan tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat vuosina Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Rehukerroin Kuivarehu luparaja LUKE (ent.rktl), Taivalkosken toimipaikka , , , , , , , , , , ,94 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos , , , , , , , , , , ei kasvatusta Kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 4 5. Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. Kalan fosforipitoisuutena laskennassa on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 % ja rehun ravinnepitoisuuksina laitosten ilmoittamia tietoja. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on arvioitu käytetyn 90 % paitsi LUKE:n Taivalkosken laitoksella 80 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä suurempia kuin mitatut kuormitukset. Kalalaitosten poistettujen lietteiden määriä ei ilmoitettu. Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 10). Tuotantotietojen perusteella laitosten fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 1,7 kg/d ja typpikuormitus 14,4 kg/d. Tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus oli LUKE:n Taivalkosken ja Koivukosken laitoksilla suurempi kuin mitattu kuormitus. Vuositasolla kalankasvatuslaitosten

21 fosforikuormitus oli yhteensä 288 kg ja typpikuormitus kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla. 17 Taulukko 10 LUKE (ent. RKTL:n) Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) kuormitus vuosina (n = näytteiden lukumäärä). Kesäaika Vuosikuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a kg/d kg/a kg/a n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi LUKE (ent. RKTL), mitattu 6 0,9 6,1 Taivalkosken toimipaikka arvioitu 1,2 8, arvioitu 1,6 11, arvioitu 1,4 10, arvioitu 1,4 10, arvioitu 1,6 10, arvioitu 1,9 12, arvioitu 1,6 10, arvioitu 2,9 28, arvioitu 1,6 10, arvioitu 1,9 12, arvioitu 1,9 12, Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n mitattu 4 0,8 7,5 Koivukosken laitos arvioitu 0,6 5, arvioitu 2,2 23, arvioitu 2,3 21, arvioitu 2,4 20, arvioitu 2,4 21, arvioitu 2,4 20, arvioitu 2,1 16, arvioitu 1,9 17, arvioitu 0,7 7, arvioitu 0,2 15, ei kasvatusta 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesistötarkkailun toteutus Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet otettiin vuonna 2016 konsultin toimesta taulukossa (Taulukko 11) esitetyiltä havaintopaikoilta. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti maaliskuussa ( ), heinäkuussa (21.7.) ja elokuussa (25.8..), ja niistä tehtiin ohjelman mukaiset määritykset. Tarkkailusta vastasi Pöyry Finland Oy. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteestä 1 ja tulokset on esitetty liitteessä 5. Maaliskuun ja erityisesti elokuun vesistönäytteenotto osui ylivirtaama aikaan, heinäkuun näytteenoton aikaan virtaamat olivat tavanomaista pienempiä (Kuva 4). Vedenlaadun kehityksen tarkastelussa on aikaisemmin hyödynnetty ympäristöhallinnon seurantatuloksia pisteeltä Iijoki tie silta (I178). Vuosina tältä havaintopaikalta ei ole ollut enää aineistoa.

22 18 Taulukko 11 Vesistötarkkailun havaintopaikat Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Kunta Taivalkosken jätevedenpuhdistamo Iijoki T-kosken jätev. yp I Taivalkoski Taivalkoski jätev. ap I Taivalkoski RKTL, Taivalkoski Ohtaoja alapää O Taivalkoski Iijoki Ohtaojan yläp I Taivalkoski Kalankasvatus Vääräniemi Oy, Koivukosken laitos Koivukosken lohi tul I Taivalkoski Iijoki Loukusanjoen yp I Taivalkoski 4.2 Vedenlaatu Iijoen keskiosalla, Taivalkosken alueella vuonna 2016 Taivalkosken alueella veden laatua tarkkailtiin Taivalkosken jätevedenpuhdistamon yläpuolella (I196) ja alapuolella (I194), LUKE:n kalanviljelylaitoksen alapuolella Ohtaojan alaosalla (O0) ja Iijoessa Ohtaojan yläpuolella (I188) sekä Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) ylä- (I185) ja alapuolella (I184). Havaintopaikan I188 yläpuolelle laskee Kostonjoki, ja havaintopaikkojen I188 ja I185 välille laskee Ohtaoja. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja seurantatulokset on esitetty liitteessä 5. Vuonna 2016 sekä Iijoen että Ohtaojan veden ph-arvot vaihtelivat neutraalin molemmin puolin (ph 6,6 7,6). Happitilanne oli hyvä kaikissa näytteissä sekä talvella että kesällä. Vesi oli pääosin lievästi ruskeaa (väriarvot mg Pt/l), mutta elokuun ylivirtaamaaikana vesi värjäytyi selvästi ruskeaksi ja väriarvot kohosivat tasolla mg Pt/l. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa, ja arvot olivat tavanomaiseen tapaan talvella hiukan korkeampia kuin kesällä. Sähkönjohtavuusarvoissa ei ollut havaittavissa juurikaan eroja kuormittajien ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä. Kiintoainetta oli vedessä pääosin vain vähän, mutta heinäkuussa Taivalkosken alapuolella (I94) mitattiin huomattavan korkea pitoisuus, mikä johtui kuitenkin ilmeisimmin rannan kaivusta. Muutoin myöskään kiintoainepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa merkittävää nousua kuormittajien alapuolisilla näytteenottopaikoilla. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon kohdalla kokonaisfosforipitoisuudet olivat talvella 8 9 µg/l ja kesällä pääosin µg/l. Kesäajan pitoisuudet olivat lähes keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa Forsbergin ja Rydingin (1980) määrittämien luokkarajojen perusteella arvioituna. Heinäkuun havaintokerralla kokonaisfosforipitoisuus oli kiintoaineen tavoin selvästi koholla alemmalla havaintopaikalla I94 liittyen rannan kaivutöihin. Em. näytteessä oli myös fosfaattifosforia runsaasti. Muutoin fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kesällä alle määritysrajan (2 µg/l) ja talvellakin sen tuntumassa. Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alueella talvella ja kesällä välillä µg/l ollen karuille tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Heinäkuussa typpeä oli hieman enemmän puhdistamon alapuolella. Elokuussa typpipitoisuudet olivat koko aineistossa koholla ja yläpuolisella havaintopaikalla mitattiin selkeästi alapuolista korkeampi pitoisuus. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat kesällä pieniä, alle määritysrajan tai lähellä sitä. Talvella nitriitti-nitraattityppeä esiintyi tasaisesti kummallakin näytteenottopaikalla noin 60 µg/l. Ammoniumtyppeä oli myös tyypilliseen tapaan vedessä enemmän talvella kuin kesällä, kaikilla havaintokerroilla NH 4 -pitoisuus kasvoi hieman alapuolisella havaintopaikalla viitaten lievään kuormitusvaikutukseen.

23 Laimentumissuhteen perusteella Taivalkosken taajaman jätevesien vaikutus veden laatuun oli fosforin osalta < 0,1 mg/l ja typen osalta noin 8 mg/l (Taulukko 12). Laskelma on pääosin yhteneväinen tarkkailutulosten kanssa, sillä selkeitä vedenlaatueroja näytteenottopaikkojen vedenlaadussa ei ollut kokonaisravinteissa havaittavissa. Veden hygieeninen laatu oli Taivalkoskella erinomainen tai hyvä. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja tavattiin maaliskuussa ja heinäkuussa < 10 pmy/100 ml ja elokuussa bakteeritiheys oli 20 pmy/100 ml kummallakin havaintopaikalla. 19 µg/l µg/l Kok.P I196 I94 I188 O0 I85 I84 maalis heinä elo Kok.N I196 I94 I188 O0 I85 I84 maalis heinä elo Kuva 9 Pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet Iijoen keskiosalla v Rasterilla on kuvattu epäorgaanisten ravinteiden osuudet. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kalanviljelylaitoksen alapuolisessa Ohtaojassa veden fosforipitoisuudet olivat tavanomaiseen tapaan jonkin verran korkeampia kuin yläja alapuolisessa Iijoessa (Kuva 9). Iijoen fosforipitoisuuksissa ei siten ollut havaittavissa Ohtaojan vaikutusta. Ohtaojan fosforipitoisuus oli Iijoen tapaan selvästi alhaisempi talviaikana (14 mg/l) kuin kesällä (24 25 mg/l). Kesäajan kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat Ohtaojassa rehevyyteen kun taas Iijoessa pitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Ohtaojassa oli myös fosfaattifosforia melko runsaasti, 8 9 µg/l. Kesäajan näytteissä fosfaatti muodosti noin % kokonaisfosforista. Iijoessa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai lähellä sitä. Kokonaistypen pitoisuuksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja Iijoen ja Ohtaojan välillä. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat Ohtaojassa selvästi suurempia kuin Iijo-

24 essa maaliskuussa ja elokuussa. Heinäkuussa Iijoesta mitattiin epäorgaanista typpeä 218 µg/l (200 µg NO 2 +NO 3 -N/l), kun taas Ohtaojassa epäorgaanista typpeä oli 58 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Ohtaojassa ( µg/l) samaa tasoa kuin Iijoessa ( µg/l). Pääosin typpipitoisuudet olivat vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta elokuun kohonneet pitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Elokuun kohonneeseen pitoisuustasoon vaikutti ylivirtaamat ja kasvaneet huuhtoumat maa-alueilta. Kuormituksen vaikutus Iijoen pääuomassa Ohtaojan kohdalla oli laimennussuhteen perusteella pieni, fosforin osalta noin 0,1 0,2 µg/l ja typen osalta <1 2 µg/l (Taulukko 12). Ohtaojan vuoden 2016 virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin avulla. Koliformisia bakteereita Ohtaojan alueella ei maaliskuussa tavattu lainkaan. Kesälläkin veden hygieeninen laatu oli hyvä, vaikka heinä-elokuussa bakteereita tavattiin sekä Ohtaojassa että Iijoessa pieniä määriä 3 29 pmy/100 ml. Koivukosken laitoksen näytteenottopaikoilla fosforipitoisuus oli talvella 9 µg/l ja kesällä µg/l (Kuva 9). Heinäkuun pitoisuudet olivat karuhkoja, elokuun pitoisuudet kohosivat lievästi reheviksi johtuen pääosin lisääntyneistä huuhtoumista. Fosforipitoisuudet olivat kesänäytteissä hieman korkeampia kalalaitoksen ylä- kuin alapuolella. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä ja kesällä pääosin alle määritysrajan (2 µg/l). Kokonaistyppipitoisuudet olivat myös Koivukosken alueella pääosin alhaisia ja karuille vesille tyypillisiä ( µg/l), mutta elokuussa hieman koholla ( µg/l). Ajoittain typpipitoisuus oli hieman korkeampi alapuolisella pisteellä, mutta selkeitä kuormitusvaikutuksia ei esiintynyt. Epäorgaanista typpeä vedessä oli eniten talvella muodostaen noin 20 % kokonaistypestä. Kesällä sekä nitriitti+nitraattitypen että ammoniumtypen pitoisuudet olivat tasaisen pieniä. Tarkkailutulosten perusteella laitoksen vaikutus ei ollut nähtävissä Iijoen veden laadussa. Myös laimentumissuhteen perusteella tarkasteltuna Koivukosken laitoksen kuormituksen vaikutus Iijoen veden ravinnepitoisuuksiin on hyvin vähäinen. Kokonaisfosforin pitoisuuslisä oli 0,05 0,12 µg/l ja typen pitoisuuslisä noin 0,4 1,1 µg/l (Taulukko 12). Lämpökestoisia koliformisia bakteereja Koivukosken alueella ei havaittu maaliskuussa lainkaan. Vähäisiä bakteerimääriä todettiin heinäkuussa (4 pmy/100 ml ja elokuussa (15 28 pmy/100 ml). Elokuussa bakteeritiheys kasvoi hieman laitoksen alapuolella. Kokonaisuutena veden hygieeninen laatu oli kesälläkin hyvä. 20 Taulukko 12 Kuormituksen laskennallinen vaikutus Iijoen pitoisuustasoon laimennussuhteen perusteella sekä koko vuoden että heinä-elokuun keskimääräisessä virtaamatilanteessa v Virtaamat laskettu valuma-alueen suhteella Väätäjänsuvannon virtaaman perusteella. Pitoisuuslisäys Iijoessa I-XII VII-VIII F MQ I XII MQ VII VIII Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N km 2 m 3 /s m 3 /s µg/l µg/l µg/l µg/l Taivalkosken jätevedenpuhdistamo ,0 27,6 0,02 7,7 0,03 8,4 LUKE, Taivalkosken toimipaikka, Ohtaoja ,5 58,3 0,10 0,7 0,23 1,7 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos ,5 58,4 0,05 0,4 0,12 1,1

25 4.3 Vedenlaadun kehitys Veden ravinnepitoisuuksien ja väriarvojen kehitystä vuosina on tarkasteltu Iijoessa tarkkailualueen yläosalla Taivalkosken jätevedenpuhdistamon yläpuolella (I196) ja alaosalla Koivukosken alapuolelta havaintopaikalta Iijoki Loukusanjoen yp (I184). Tuloksia ei ole ylimmältä havaintopaikalta vuosilta 2008, 2011 ja 2015 eikä alimalta havaintopaikalta vuosilta ja Aikaisemmin on tarkasteltu havaintopaikan Iijoki tien silta (I178) veden laadun kehitystä, mutta pisteeltä ei ole otettu enää näytteitä vuosina ja Epäorgaanisten ravinteiden osalta mukana ovat vain kesän tulokset. Kehityskuvissa esitetyt trendiviivat ovat suuntaa antavia, eikä niille ole esitetty selitysasteita. 21 I184 I196 µg/l Fosfori µg/l Fosfori Kok.P PO-4 Kok.P PO4-P µg/l Typpi µg/l Typpi Kok.N Eo.N Kok.N Eo.N mg Pt/l 120 Väri mg Pt/l 120 Väri Kuva 10 Veden ravinnepitoisuuksien ja väriluvun kehitys Taivalkosken jätevedenpuhdistamon (I196) yläpuolella ja Iijoen 20-tien sillalla (I178) Vuosina näytteenottopaikalta I178 ei ole enää otettu näytteitä.

26 Iijoen kokonaisfosforipitoisuuksissa on ollut melko suurta ajallista vaihtelua (Kuva 10). Tarkkailualueen alaosalla (I184) ei pitoisuuksissa ole esiintynyt vuoden 2007 jälkeen yhtä suurta vaihtelua kuin 1990-luvun ja 2000-luvun alussa, joten keskimääräinen fosforipitoisuus näyttää kääntyneen lievään laskuun. Kehitys on ollut samankaltaista myös havaintopaikalla I178 (Pöyry Finland Oy 2015). Tarkkailualueen yläosalla (I96) kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet hyvin lievästi nousussa. Veden kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää kehitystä. Väriarvojen vaihtelu on Iijoen tarkkailualueen alaosalla ollut voimakasta (arvot mg Pt/l). Väriarvoissa näkyy lievää kasvua, mikä johtuu osittain elokuun 2016 korkeista väriarvoista näytteenoton ajoittuessa ylivirtaamaan, jolloin valumat ja huuhtoumat ovat suurimmilllaan (Kuva 10). 4.4 Ekologinen tila Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi ja kullekin tyypille on asetettu omat tilaa koskevat tavoitteet sen luontaisten ominaisuuksien mukaan. Sisävesien tyypittelyssä tärkeitä erottavia tekijöitä ovat mm. valuma-alueen maaperä, vesistön koko, syvyys, viipymä (järvet) ja vesikemialliset ominaispiirteet, kuten luontainen sameus tai veden väriarvo. Tarkkailualueen vesistöistä Iijoen pääuoma on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki (St) ja Ohtaoja pieni kangasmaiden joki (Pk). Pintavesien ekologista tilaa arvioitaessa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä, mutta myös veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (ravinteet, happamuus) käytetään apuna luokittelussa. Vesistön nykyistä tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden ravinnepitoisuuksia tai eliöyhteisöjen koostumusta, verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen vertailutilaan. Ekologisessa luokittelussa pintavedet luokitellaan vesimuodostumakohtaisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Taulukossa (Taulukko 13) on esitetty Iijoen keskiosan näytteenottopaikkojen vuoden 2016 keskimääräiset ravinnepitoisuudet sekä ph-minimit. Keskiarvolaskennassa on Aroviidan ym. (2012) ohjeistuksen mukaisesti käytetty sekä kevättalven että kesän pitoisuuksia ja ph-minimien keskiarvot on laskettu käyttäen logaritmimuunnettuja vetyionipitoisuuksia. Saatujen arvojen perusteella jokaiselle näytteenottopaikalle on määritetty ekologinen tilaluokka pintavesityyppikohtaisten raja-arvojen avulla (ks. Aroviita ym. 2012). Huomattavaa on, että tarkkailuaineisto ei sovellu suoraan luokitteluun pienien havaintomäärien, ja osin myös havaintopaikkojen sijainnin perusteella. Vertailua ympäristöhallinnon voimassa olevaan, pidemmän ajanjakson ( ) aineistoon perustuvaan luokitukseen voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavasti. 22

27 Taulukko 13 Ravinnepitoisuuksien keskiarvot sekä ph-minimit vuonna 2016 Iijoen keskiosan näytteenottopaikoilla. St = suuri turvemaiden joki, Pk = pieni kangasmaiden joki, E = erinomainen, HY = hyvä, n = näytteenottojen lukumäärä Pintavesi- tyyppi Iijoen pääuoman näytteenottopaikkojen ekologinen tila oli vuoden 2016 tarkkailutulosten perusteella erinomainen (Taulukko 13). Ohtaojassa ph-taso ja kokonaistyppipitoisuus viittasivat erinomaiseen tilaan ja kokonaisfosforipitoisuus hyvään ekologiseen tilaan. Fosforin osalta pienten kangasmaiden jokien erinomaisen ja hyvän tilaluokan raja on 15 µg/l ja hyvän ja tyydyttävän tilaluokan raja 35 µg/l. Iijoen keskiosan vuoden 2016 tulokset ovat linjassa ympäristöhallinnon nykyisen kokonaisluokituksen kanssa, jossa Iijoen keskiosa ja Ohtaoja ovat ekologiselta tilaltaan hyviä. Ympäristöhallinnon luokitteluun käyttämässä vuosien aineistossa veden fysikaalis-kemiallinen laatu luokittuu erinomaiseksi lukuun ottamatta Ohtaojan fosforitasoa, kuten myös vuoden 2016 aineistossa. 5 KALATALOUSTARKKAILU Taivalkosken kunnan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007) on Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksynyt päätöksellään dnro 22/ , Kalataloudellinen tarkkailu on käsittänyt sähkökoekalastuksia Taivalkosken alapuolisella Turvakkokoskella sekä Koivukosken laitoksen ylä- ja alapuolisella alueella v ja 2011 ja kalastustiedustelun Koivukosken laitoksen alapuolisella alueella v ja Sähkökoekalastukset phminimi* Kok.P µg/l I96 St 7,4 E 15 E 355 E 3 I94 St 6,8 E 30 E 350 E 3 I88 St 7,4 E 14 E 367 E 3 O0 Pk 7,6 E 21 HY 333 E 3 I85 St 6,8 E 14 E 360 E 3 I84 St 6,9 E 13 E 357 E 3 * keskiarvot laskettu log-muunnetuista arvoista Kok.N µg/l n 23 Tarkkailuohjelman mukaiset sähkökoekalastukset jäivät tekemättä kesällä Toisaalta sateisesta kesästä johtuen virtaamat isommissa joissa olivat kesällä niin suuria, että koekalastuksia ei olisi voitu tehdäkään riittävän alhaisissa virtausolosuhteissa. Myös kesällä 2016 virtaamat olivat liian suuria kalastusten toteuttamiseen. Korvaavat koekalastukset tehdään kesällä 2017.

28 6 YHTEENVETO Vuodesta 2007 alkaen Iijoen keskiosalla sijaitsevien Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakeskuksen (ent. Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Taivalkosken toimipaikan sekä Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) tarkkailu on toteutettu oman, vuosille laaditun, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaan. Vaikutustarkkailussa oli vuorossa veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailu. Vesinäytteet otettiin kuormittajien vaikutusalueelta kerran talvella ja kaksi kertaa kesällä. Kalataloustarkkailussa oli tarkoitus korvata vuonna 2015 tekemättä jääneet sähkökoekalastukset, mutta suurten virtaamien takia niitä ei pystytty nytkään toteuttamaan vaan ne jouduttiin siirtämään vuodelle Päästötarkkailu Taivalkosken jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 2016 sille asetetut lupavaatimukset. Laitoksen puhdistusteho oli BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen suhteen hyvä (> 90 %). Marraskuussa 2011 käynnistetty diplomityönä tutkimushanke Oulun yliopiston kansa valmistui marraskuussa Hankkeen tarkoituksena oli selvittää puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostamisen vaihtoehtoja Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla ja lisäksi selvittää jätevedenpuhdistamon lähistöllä sijaitsevan luonnontilaisen suon soveltuvuutta jätevesien käsittelyyn käytettäväksi pintavalutuskentäksi. Tulosten perusteella todettiin, että Taivalkoskella sijaitseva kosteikkoalue soveltuu pintavalutuskentäksi. Lisäksi työssä tarkasteltiin jälkikäsittelylammikoiden saneerausvaihtoehtoja, joista yhden vaihtoehdon toteutukselle on haettu ympäristölupaa vuoden 2014 lopussa. Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamo täytti pääosin kaikki lupaehdot sekä valtioneuvoston asetuksen vähimmäisvaatimukset. Kokonaistypen osalta ei päästy vaadittuun puhdistustehoon. Taivalkosken kunnan ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE, ent. RKTL) jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu vuosikuormitus vuonna 2016 oli noin 23 kg kokonaisfosforia ja kg kokonaistyppeä. Kokonaisravinteiden kuormitukset pienenivät edellisvuodesta. Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vastaa käytännössä lähes kokonaan Taivalkosken taajama, sillä LUKE:n Taivalkosken toimipaikan kuormitus on hyvin pieni. Myös happea kuluttavan orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta vesistökuormitus oli edellisvuotta hieman pienempää. LUKE:n Taivalkosken toimipaikalla ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksella (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) kasvatettiin kalaa vuonna 2016 yhteensä kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä kg. Laitosten tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 1,7 kg/d ja typpikuormitus 14,4 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 288 kg ja typpikuormitus kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla. Vesistötarkkailu Iijoen keskiosan vedenlaatua tarkkailtiin ottamalla vesinäytteet Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, LUKE:n (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) lähialueilta maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Vedenlaatu oli tarkkailualueella jokseenkin tasainen ja hyvä. Iijoessa kesäajan keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat karuhkoille tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Elokuussa pitoisuustaso oli tarkkailualueella yleisesti koholla johtuen näytteenoton ajoittumisesta ylivirtaamaan jolloin valumat ja 24

29 huuhtoumat olivat suurempia kuin muilla näytekerroilla. Laimentumissuhteen perusteella arvioituna kaikkien kuormittajien vaikutus Iijoen pääuoman vedenlaatuun oli vähäinen. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alueella ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeitä jätevedenpuhdistamon kuormituksesta johtuvia vaikutuksia lukuun ottamatta hyvin lievää ammoniumtyppipitoisuuden kasvua alapuolisella pisteellä. Heinäkuussa rannan kaivutyöt nostivat voimakkaasti alapuolisen pisteen kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. LUKE:n kalalaitoksen alapuolella Ohtaojassa fosforipitoisuudet olivat tavanomaiseen tapaan korkeampia kuin Iijoessa, jossa kuormitusvaikutus jää kuitenkin vähäiseksi hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen. Kokonaistyppipitoisuudet olivat lähes samaa tasoa sekä Ohtaojassa että Iijoessa. Koivukoskella ravinnepitoisuudet olivat kalalaitoksen alapuolella osin alhaisempia ja osin hieman suurempia kuin laitoksen yläpuolella eikä selkeitä kuormitusvaikutuksia siten todettu. Koliformisten bakteerien tiheydet olivat tarkkailualueella pieniä, ja veden hygieeninen laatu oli vähintään hyvä. Iijoen keskiosalla vuoden 2016 ph-minimit ja kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat erinomaiseen tilaan. Myös Ohtaojan vedenlaatu luokittui pääosin erinomaiseksi, mutta fosforitaso oli hyvä. Vuoden 2016 tulokset olivat sopusoinnussa ympäristöhallinnon virallisten luokittelutulosten kanssa, jossa fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu Iijoen keskiosalla erinomaiseksi ja Ohtaojassa hyväksi. Ekologinen tila kokonaisuudessaan on luokiteltu molemmissa vesistöissä hyväksi. Iijoen kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa lievää kasvua tarkkailualueen yläosalla ja lievää laskua alaosalla. Typpipitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää kehityssuuntaa. 25

30 7 VIITTEET Arola, M Puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostaminen Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla. Diplomityö. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Forsberg C. & Ryding S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89: Ilmatieteen laitos Avoin data < Korhonen, J. & Haavanlammi, E. (toim.) Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Osa 1 Toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. < Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta Raportteja 2012:2. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Pöyry Finland Oy Taivalkosken kunta, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitos, Kainuun Lohimestari Oy Koivukosken laitos. Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma v Moniste. Pöyry Finland Oy Taivalkosken kunta, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitos, Kainuun Lohimestari Oy Koivukosken laitos. Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2015 ja yhteenveto v vesistötarkkailun tuloksista. Moniste. Suomen ympäristökeskus Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä Hydro. < Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset Ympäristökarttapalvelu Karpalo < Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset Pintavesien tilan tietojärjestelmä, vedenlaatu Pivet. < 26

31 " Taivalkosken Luonnonvarakeskus O0 Taivalkosken jätevedenpuhdistamo I188 I194 " I km I178 Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa 01/2016 I185 " I196 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos Velvoitetarkkailun havaintopaikka Ympäristökeskuksen seurantapiste Liite 1

32 Tutkimustodistus '8.TA03li' Kierros: marras Pöyry Finland Oy PL Basware Tulokset hyväksynyt Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti ( ) Näytetiedot Viite Kierros Näytteenoton syy Taivalkosken jätevedenpuhdistamo liete marras Velvoitetarkkailu Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Taivalkosken jätevedenpuhdistamo liete Liete Rami Ylimäki Tulokset Näytenumero ph Kuiva-aine Hehk.jään-% N (Kjeld.) Hajotus AR Pb Zn P Hg Ni % % ka % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg (Liete) 6,6 17,4 22,3 3,5 Suoritettu ,36 6 Näytenumero Cr Co Cd Cu K Mn Mg Ca mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg (Liete) 9 1 < 0, Menetelmät Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus ph ph-arvo, 25 C ISO 10390: ±0,2 Hehk.jään-% Hehkutusjäännös SFS 3008: m Kuiva-aine Kuiva-aine % SFS 3008: ±5% N (Kjeld.) Kokonaistyppi (Kjeld.) SFS 5505:1988 modif. 1 ±20% Hajotus AR Esikäsittely: märkäpoltto, kuningasvesi SFS-EN m Zn Sinkki SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% Hg Elohopea SFS-EN ISO 17294:16 modif. 1 ±20% Pb Lyijy SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% P Fosfori SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±10% Sivu 1 / 2