SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212

2 Siikajoen yhteistarkkailu 212 Copyright Ahma ympäristö Oy Kari Kaikkonen, ins. Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ TARKKAILUOHJELMA TARKKAILUN PERIAATTEET JA MUU ALUEELLA SUORITETTAVA PÄÄSTÖTARKKAILU TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUVELVOITTEET TAAJAMAT TEOLLISUUS VESISTÖN SÄÄNNÖSTELY TAAJAMAJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET SIIKALATVAN KESKUSPUHDISTAMO OY Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus PAAVOLAN VESI OY RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus PAAVOLAN VESI OY SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus TEOLLISUUDEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET PROFOOD OY, VIHANNIN TEHDAS Yleistä Jätevesien käsittely Käsitelty jätevesimäärä Puhdistamon teho ja kuormitus Lietekentän kuormitus Tulosten tarkastelu TURVETUOTANNON AIHEUTTAMA KUORMITUS JÄTTEENKÄSITTELYALUEET... 4

3 6.1 PYHÄNNÄN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE PIIPPOLAN SULJETTU KAATOPAIKKA PULKKILAN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE KESTILÄN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE VIHANNIN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE RANTSILAN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE SIIKAJOEN KUNNAN HUUMOLAN KAATOPAIKKA KANTELEEN VOIMA OY:N PIIPSANNEVAN TUHKANLÄJITYSALUE TIIVISTELMÄ VIITTEET... 5 LIITTEET 1. Siikalatvan keskuspuhdistamon päästötarkkailun tulokset v Siikalatvan keskuspuhdistamon kuormituslaskelmat v Siikalatvan keskuspuhdistamon ja kosteikon poistumat v Siikalatvan keskuspuhdistamon lietetarkkailun tulokset v Ruukin jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset v Ruukin jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat v Ruukin jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v Siikajoen jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset v Siikajoen jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat v Siikajoen jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v. 212

4 1 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU YLEISTÄ 1.1 Tarkkailuohjelma Siikajoen vesistöalueen kuormittajien velvoitetarkkailua on vuodesta 1975 lähtien toteutettu yhteistarkkailuna. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille (Kippola ym. 27). Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelman uusimisen periaatteista sovittiin Siikajoen yhteistarkkailun eri osapuolien ja valvovan viranomaisen yhteisessä kokouksessa ja tarkkailuohjelmaa valmistelevan työryhmän kokouksessa Havaintopaikkoja sekä havaintokertoja karsittiin aiempaan ohjelmaan verrattuna ja tarkkailuohjelmaan on lisätty Kortteisen tekojärven tarkkailu. Lisäksi yhteistarkkailu-ohjelmassa on huomioitu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen seurantaohjelmassa Siikajoen vesistöalueelle laadittu VHS seurantaohjelma. Muutoin yhteistarkkailua jatketaan pääpiirteittäin aikaisemman ohjelman mukaisesti. Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön tammikuussa 27. Pyhännän, Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan taajamien jätevedet ryhdyttiin vuoden 27 aikana johtamaan keskuspuhdistamolle. Vihannin Alpuan taajaman jätevedet ryhdyttiin syksystä 27 lähtien johtamaan kokonaisuudessaan Vihannin puhdistamolle. Siikalatvan keskuspuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailemiseksi on laadittu erillinen ohjelma (Pöyry Environment Oy 26), joka sisältää ennakkotarkkailun (v ), ensimmäisen käyttöönottovuoden tehostetun tarkkailun (v. 27) sekä tarkkailuohjelman vuosille Siikalatvan keskus-puhdistamon tarkkailuohjelma vuoden 28 alusta lähtien on sisällytetty yhteistarkkailuohjelmaan. Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen (nro 6/138/3) ja korkeimman hallintooikeuden antaman päätöksen (nro 573) mukaan Siikalatvan keskuspuhdistamon tuli mennessä esittää ympäristölupavirastolle selvitys jätevesien purkupaikan siirtämisestä Siikajokeen Nivankosken alapuolelle. Mikäli purkupaikan siirto tulee ajankohtaiseksi, tulee myös Siikalatvan keskuspuhdistamon vesistötarkkailuohjelma tarkistaa. Samoin kuin edellisen ohjelman voimassa ollessa, turvetuottajat eivät osallistu yhteiseen veden laadun tarkkailuun, mutta osallistuvat edelleen yhteiseen kalataloustarkkailuun sekä vuoden 28 alusta lähtien lisäksi pohjaeläintarkkailuun. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannolle on laadittu erillinen vesistötarkkailuohjelma Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväksymän periaatteen mukaisesti. Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoilla on voimassa omat erilliset tarkkailuohjelmansa, eivätkä ne ole mukana yhteistarkkailussa.

5 2 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Tarkkailun periaatteet ja muu alueella suoritettava päästötarkkailu Siikalatvan keskuspuhdistamon käyttöönoton myötä tarkkailtavien taajamakuormittajien määrä Siikajoen vesistöalueella on vähentynyt, mutta muutoin pistemäisten kuormittajien päästötarkkailua tullaan jatkamaan samoilla periaatteilla kuin tähänkin saakka. Tarkkailujen raportoinnin osalta yleisenä periaatteena on, että vesistötarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Myös päästötarkkailu tulisi toteuttaa yhteistarkkailuna, mutta mikäli näin ei tapahdu, tarkkailuvelvollisten tulee huolehtia, että päästötarkkailutulokset toimitetaan sujuvasti vesistötarkkailua hoitavalle konsultille. Määräaikaisten hankkeiden tarkkailujen tuloksista liitetään yhteenveto yhteistarkkailuraporttiin, vaikka hankkeet usein toteutetaan yhteistarkkailujen ulkopuolella. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan erillisenä turvetuotannon omana tarkkailuna. Turvetuotanto kuuluu kuitenkin Siikajoen yhteiseen kalataloustarkkailuun (yhteistarkkailuohjelman osa II) sekä pohjaeläintarkkailuun (yhteistarkkailuohjelman osa III). Alueen kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat viranomaisten hyväksymät ohjelmansa. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Siikajoen vesistöalueella on seitsemän (Pyhäntä, Piippola, Pulkkila, Kestilä, Rantsila, Siikajoki ja Vihanti). Vuonna 212 Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoista oli toiminnassa enää Siikajoen kunnan Huumolan kaatopaikka. Lisäksi Siikajoen vesistöalueella sijaitsee kaksi erityisjätealuetta (Profoodin lietekenttä ja Kanteleen Voima Oy:n tuhkanläjitysalue). Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalueen vedet on viemäröity vuoden 29 lopulla eikä niitä enää käsitellä tässä raportissa. 1.3 Tarkkailualueen kuvaus Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueella useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan ja Ruukin kuntien kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen. Siikajoen valuma-alueen koko (F) on 4318 km 2 ja järvisyys 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki (F = 979 km 2, järvisyys 3,7 %). Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. Siikajoen varren kuntien asukasmäärät v. 212 lopulla on esitetty taulukossa 1.

6 3 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 TAULUKKO 1. KUNTIEN ASUKASMÄÄRÄT Kunta Asukasmäärä Siikalatva Pyhäntä Siikajoki Yhteensä v v v v. 29 v v v v v v Lähde: Taajamaväestön (=viemäriverkostoihin liittyneet) osuus on arviolta noin 5 % vesistöalueen asukasmäärästä.

7 4 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Taajamat Yhteistarkkailuun liittyneitä taajamajätevesikuormittajia Siikajoen vesistöalueella on kolme. Taajama-jätevesikuormittajien lupapäätökset tai viranomaisen lausunnot, joihin tarkkailu perustuu, on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILUUN KUULUVAT TAAJAMAJÄTEVESI- KUORMITTAJAT JA NIIDEN LUPAPÄÄTÖKSET JOIHIN TARKKAILU PERUSTUU. Kuormittaja Siikalatvan keskuspuhdistamo, Rantsila Luvan myöntäjä, nro ja antopäivä PSAVI 34/1/1, Lupamääräykset BOD 7/ATU 17 mgo 2/l, teho 95 % COD Cr 125 mgo 2/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 9 % Kok.P,7 mg/l, teho 95 % Raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset huomioiden. Lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen ja ammoniumtypen hapetukseen. Uuden lupahakemukse n jättöpäivä Purkuvesistö Kärähtämänoja, Siikajoki Paavolan Vesi Oy, Ruukki Paavolan Vesi Oy, Siikajoki PPO-26-Y , PPO 11Y , PPO-28-Y , BOD 7/ATU 2 mgo 2/l, teho 9 % Kok.P 1, mg/l, teho 9 % raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina Laitoksen käytössä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Lisäksi VN asetuksella 888/26 määritellyt vähimmäisvaatimukset. BOD 7/ATU 2 mgo 2/l, teho 8 % Kok.P 1, mg/l, teho 8 % raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina Jäteveden käsittelyssä pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Lisäksi VN asetuksella 888/26 määritellyt vähimmäis-vaatimukset Siikajoki Siikajoki

8 5 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Teollisuus Teollisuusjätevesikuormitusta Siikajokeen kohdistuu Ohtuanojan latvalla sijaitsevalta Profood Oy Vihannin tehtaalta (entinen Ravintoraisio Oy). Profood Oy:n toiminta perustuu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen (Dnro PPO- 23-Y ) ja edellä mainitun lupapäätöksen täsmennykseen (Dnro PPO-25- Y-61-11). Ko. päätöksessä (Ravintoraisio Oy:lle) Profood Oy:lle on asetettu kuormitus-, vesistöja pohjavesitarkkailuvelvoite. Voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antaman lupapäätöksen (PPO-25- Y-61-11) mukaisesti: Jätevedet on käsiteltävä jätevedenpuhdistamossa ja johdettava Ohtuanojaan siten, että vesistöön johdettavien, sekä jätevedenpuhdistamolta että suoraan lietekentältä tulevien jätevesien yhteenlaskettu BOD 7 ATU kuormitus on enintään 8 kg vuorokaudessa ja kokonaisfosforin määrä enintään 2,5 kg vuorokaudessa. Kuormitukset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa on pyrittävä BOD 7ATU :n ja kokonaisfosforin osalta vähintään 9 %:n puhdistustehoon ja mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Profood Oy:n kuormitus- ja pohjavesitarkkailu sekä lietekentän tarkkailu toteutetaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti (Leppänen & Kippola 1998 ja Hietala 26). Vesistötarkkailu on liitetty Siikajoen vesistön yhteistarkkailuun. 2.3 Vesistön säännöstely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu Siikajoen vesistön yhteistarkkailuun Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen vesistön säännöstelyn luvanhaltijana. ELY-keskus on velvollinen tarkkailemaan Siikajoen vesistön tilaa säännöstelyhankkeen lopputarkastuspäätöksen perusteella. Lopputarkastuksessa Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen nro 16/9/2, , vesiylioikeus päätöksen nro 88/1992, ja korkein hallinto-oikeus päätökset nro 687 ja Lopputarkastuspäätöksessä luvanhaltijana mainitaan vesi- ja ympäristöhallitus, mutta nykyinen luvanhaltija on kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 86/6/2 lupaehdoissa määrättiin, että luvanhaltijan tulee jatkaa vesistön tilan tarkkailua sekä jatkaa rantasortumien ja rantatörmien vakavuuden tarkkailua Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen nro 3/117/3 mukaisesti. Em. päätöksen mukaan tarkkailusuunnitelmat hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa myös Lamujoen järjestelyyn liittyvistä tarkkailuvelvoitteista. Hankkeen lopputarkastuspäätöksessä (PSVEO:n päätös nro 54/9/2, ja VYO:n päätös nro 19/1991, ) hankkeen vaikutuksia vesistön tilaan ei ole kuitenkaan määrätty tarkkailtavaksi. Sen sijaan järjestelyn kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava.

9 6 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU TAAJAMAJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET 3.1 Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön ja laitoksen täyttymisen jälkeen puhdistettua jätevettä alkoi virrata kosteikolle Siikalatvan keskuspuhdistamo sijaitsee Rantsilan kuntakeskuksen itäpuolella ja Pahanevan turvetuotantoalueen lounaispuolella Kurkikankaan alueella. Puhdistamolle johdetaan jätevedet siirtoviemäriä pitkin Kestilästä, Piippolasta, Pulkkilasta, Pyhännältä ja Rantsilasta. Viemäriverkostot kattavat rakennuskaava-alueet, mutta ulottuvat joissakin kunnissa myös taajaman lievealueille. Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa jätevedet ovat normaalia asumisjätevettä. Pyhännällä ja Rantsilassa viemäriverkoston piirissä on myös elintarviketeollisuutta. Jätevesien keskitetty käsittely vapautti entiset purkureitit jätevesien vaikutuksesta ja siirtoviemäröinnillä saatettiin viemäröinnin piiriin noin 1 km Siikajokivarren haja-asutusta. Siirtoviemärin varrella sijaitsevat alueen merkittävimmät kylät. Rantsilaa lukuun ottamatta käytöstä pois jääneiden puhdistamoiden allastiloja käytetään tasausaltaina, mutta muuten puhdistamot poistuvat käytöstä. Tasausaltailla saadaan pienennettyä puhdistamon virtaamavaihteluita. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle AVL 95. Asukkaita viemäröinnin piirissä on noin 56 henkeä. Siikalatvan keskuspuhdistamon prosessi on bioroottori jälkisaostuksella. Prosessinosat ovat välppäys, rasvanerotus, hiekanerotus, esiselkeytys, bioroottorit, kemikalointi, jälkiselkeytys, kosteikko, sakokaivolietteen vastaanotto, lietteen sakeutus, lietteenkunnostus ja lietteen kuivaus ja kompostointi. Puhdistamon prosessi on mitoitettu seuraaville arvoille: - AVL 95 - Q kesk 1575 m 3 /d - q mit 145 m 3 /h - q max 29 m 3 /h - BOD Kok.P 2 - Kiintoaine 575

10 7 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon oleellisesti liittyvät asiat. Jätevesimäärät ja vaihtelut Käsitelty jätevesimäärä kuukausittain on esitetty kuvassa 1. Ohituksia ei vuonna 212 jouduttu suorittamaan. Käsitelty jätevesimäärä vuonna 212 oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d. Vuoden keskivirtaama oli siis 87 % mitoitusarvosta (1575 m 3 /d). 3 5 min. 3 maks. kesk mitoitus Qkesk = 1575 m 3 /d tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 1. PUHDISTAMOLLA KÄSITELTY JÄTEVESIMÄÄRÄ KUUKAUSITTAIN V (min = pienin vrk.virtaama, maks = suurin vrk.virtaama, kesk = keskimääräinen vrk.virtaama)

11 8 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Kuvassa 2.on esitetty viikkovirtaamien vaihteluun perustuvat vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Vuoden 212 keskivirtaamalla laskien puhdistamon käyttöaste oli 87 % mitoituksesta (Q kesk. = 1575 m 3 /d) ja 8 viikon maksimivirtaamalla 129 %. VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8 peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,55 n max = = 2,28 4 peräkkäisen viikon minimivirtaama 4 peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4 viikon minimivirtaamalla 56 %, keskivirtaamalla 87 %, 8 viikon maksimivirtaamalla 129 % 28 4 käsitelty jätevesi m 3 /vko m 3 /d 24 5 osittain käsitelty 21 ohitus verkostossa Mitoitus Qkesk. = 1575 m 3 /d KUVA 2. VERKOSTON VIIKKOVIRTAAMAKUVAAJA, VUOTOVESIKERTOIMET JA PUHDISTAMON KÄYTTÖASTE VUONNA 212.

12 9 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Muut käyttötarkkailun tulokset Muut käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 3. Saostuskemikaalia (Ekoflock 91) fosforin saostamiseen syötettiin vuoden aikana yhteensä 127 tonnia (252 g/m 3 ). Puhdistamolle vastaanotettiin 1358 m 3 sakokaivolietettä ja laitokselta poistettiin lietettä 1161 m 3. Välpettä poistettiin 11,6 m 3. Sähköä kului kwh/vuosi (,58 kwh / käsitelty jätevesi m 3 ). TAULUKKO 3. SIIKALATVAN KESKUSPUHDISTAMON KÄYTTÖTARKKAILUTIETOJA V Kuu- Käsitelty Ohitus Veden Kemikaali Sähkön Käsitelty Poistettu Poistettu Poistettu kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus PAC Polymeeri kulutus sakok.liete liete välpe hiekka min. kesk. maks.yhteensä m 3 /kk m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk kwh/kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi ,6 helmi ,8 maalis ,44 huhti ,46 touko ,68 kesä ,72 heinä ,78 elo ,84 syys ,72 loka ,98 marras ,84 joulu ,48 Yhteensä koko vuonna ,62 Keskim. vuorokaudessa ,7,3, v , ,4 v ,8 v ,9 24, v ,2 73,5 v. 27 1) ,4 26,

13 1 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Puhdistamon tulokuormitus Siikalatvan keskuspuhdistamon päästötarkkailusta vuonna 212 vastasi Lapin Vesitutkimus Oy joka vaihtoi nimekseen alkaen Ahma ympäristö Oy. Näytteitä puhdistamolta otettiin kerran kuukaudessa (12 kpl). Sekä tulevasta että lähtevästä vedestä otettiin kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä 2. Taulukossa 4. on esitetty puhdistamon keskimääräinen (vuosikeskiarvo) tulokuormitus () ja tulevan veden laatu (mg/l) vuosina Vuonna 212 kiintoaineen keskimääräinen tulokuormitus oli 114 %, BOD 7 -kuormitus 12 % ja fosforikuormitus 8 % mitoituksesta. Tulokuormitus kasvoi hieman kaikkien kuormitteiden suhteen edellisvuoteen verrattuna. Siikalatvan keskuspuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 212 vastaa asukasvastinelukuna (BOD 7 7 g/as d, P 4 g/as d, N 15 g/as d, kiintoaine 15 g/as d) BOD 7 :n osalta noin 94 ihmisen, kiintoaineen osalta 63, kokonaistypen osalta 49 ja kokonaisfosforin osalta 4 ihmisen jätevesiä. Vuoden 212 suurimman mitatun BOD 7 /ATUtulokuormituksen 1154 ( ) mukaan asukasvastineluvuksi saadaan noin 165 kun mitoitusarvo on AVL 95. TAULUKKO 4. SIIKALATVAN KESKUSPUHDISTAMON TULOKUORMITUS JA TULEVAN VEDEN LAATU VUOSIKESKIARVOINA VUOSINA vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N kiintoaine COD Cr mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mitoitus Kuvassa 3 on havainnollistettu tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitystä vuosina

14 11 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU BOD 7 (tuleva) Kok. P (tuleva) mit mg/l 4 2 mit mg/l mg/l mg/l 32 Kok. N (tuleva) 16 5 kiintoaine (tuleva) mg/l 3 2 mit mg/l mg/l mg/l 5 COD Cr (tuleva) mg/l mg/l KUVA 3. SIIKALATVAN PUHDISTAMON TULOKUORMITUKSEN () JA TULEVAN VEDEN LAADUN (mg/l) KEHITYS VUOSINA

15 12 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Puhdistamon teho ja kuormitus Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä 2. Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus (), lähtevän veden laatu (mg/l) sekä puhdistustehot (%) vuosina puolivuosi- ja vuosikeskiarvoina laskien on esitetty taulukossa 5. TAULUKKO 5. SIIKALATVAN KESKUSPUHDISTAMOLTA (kosteikolta) VESISTÖÖN JOHDETTU KUORMITUS (), LÄHTEVÄN VEDEN LAATU (mg/l) JA PUHDISTUSTEHOT (%) V vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N kiintoaine NH 4 -N COD Cr mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 27 / I 2,4 4,8 98,2, ,8 5, II 2,2 2, 99,3, ,9 2, / I ,8, , II 5,8 3,2 1,2, ,8 3, / I ,2, II 3,2 2,8 99,1, , 4, / I 12 8,7 98,3, , II 6,2 5,1 99,3, ,4 7, / I ,4, II 2,6 2,2 1,1, / I ,2, ,2 91 II 3,1 2,2 99,2, ,9 94 raja-arvot 17 95, Kuvassa 4 on havainnollistettu vesistökuormituksen ja jäännöspitoisuuksien kehitystä vuosina

16 13 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU BOD 7 (lähtevä) raja-arvo 17 mg/l ,,8 Kok. P (lähtevä) raja-arvo,7 mg/l 1,, ,6,6 1 1 mg/l,4,4 mg/l 5 5,2,2 7 / I II 8 / I II 9 / I II 1 / I II 11 / I II 12/ I II, 7 / I II 8 / I II 9 / I II 1 / I II 11 / I II 12/ I II, mg/l Lin. () mg/l Lin. () 6 Kok. N (lähtevä) 6 7 kiintoaine (lähtevä) mg/l raja-arvo 35 mg/l mg/l / I II 8 / I II 9 / I II 1 / I II 11 / I II 12/ I II 7 / I II 8 / I II 9 / I II 1 / I II 11 / I II 12/ I II mg/l Lin. () mg/l Lin. () 5 4 NH 4 -N (lähtevä) COD Cr (lähtevä) raja-arvo 125 mg/l mg/l mg/l / I II 8 / I II 9 / I II 1 / I II 11 / I II 12/ I II 7 / I II 8 / I II 9 / I II 1 / I II 11 / I II 12/ I II mg/l Lin. () mg/l Lin. () KUVA 4. SIIKALATVAN PUHDISTAMOLTA LÄHTEVÄN KUORMITUKSEN () JA LÄHTEVÄN VEDEN LAADUN (mg/l) KEHITYS VUOSINA

17 14 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Liitteessä 3 on esitetty puhdistamolla, ruokohelpikentällä ja kosteikolla saavutetut poistumat ja jäännöspitoisuudet tarkkailukerroittain ja keskimäärin vuonna 212. Yhteenveto viime vuosien poistumista on esitetty taulukossa 6. Poistumat on laskettu yksittäisten tarkkailukertojen pitoisuuksista (puhdistamolta ruokohelpikentälle lähtevä, rh-kentältä kosteikolle lähtevä ja kosteikolta vesistöön lähtevä) eikä esim. rh-kentällä ja kosteikolla tapahtunutta haihduntaa ole huomioitu. Näin laskien ruokohelpikentällä saatiin poistettua kiintoainetta, orgaanista ainesta ja ravinteitä keskimäärin % kuormitteesta riippuen. BOD:n osalta pieninkin mitattu poistuma oli 53 %. Kosteikon avulla keskimääräistä poistumaa saatiin lisättyä edelleen, mutta lähinnä vain BOD:n, kokonais- ja ammoniumtypen suhteen. Parhaimmillaan kaikkien kuormitteiden osalta poistumaa ruokohelpikentällä ja kosteikolla tapahtui ja käsitelty jätevesi saatettiin luonnonmukaiseen tilaan ennen vesistöön johtamista. Huonoimmillaan rh-kentältä ja kosteikolta karkasi kiintoainetta ja lähtevä vesi oli huonompilaatuista kuin sinne johdettu vesi. TAULUKKO 6. KOSTEIKOLLA (v. 212 osalta erikseen ruokohelpikenttä ja kosteikko) SAAVUTETTUJEN POISTUMIEN KESKIARVOT JA VAIHTELUVÄLI VUOSIEN TARKKAILUISSA. Kosteikolla saavutetut BOD 7 /ATU Kok.P Kok-N NH 4 -N Kiintoaine COD Cr poistumat % % % % % % 28 keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks RH-kenttä 212 keskiarvo min maks Kosteikko 212 keskiarvo min maks

18 15 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Tulosten tarkastelu Siikalatvan keskuspuhdistamon toiminta vuonna 212 täytti ympäristöluvassa puolivuosikeskiarvoina annetut puhdistusvaatimukset molemmilla vuosipuoliskoilla kaikilta osin. Kokonaistypen poistumat puolivuosikeskiarvoina olivat 58 % ja 71 % ja ammoniumtypen poistumat 6 % ja 79 %, minkä voidaan katsoa täyttävän lupaehdoissa määrätyn vaatimuksen ( Puhdistamon hoidossa on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon ja ammoniumtypen hapetukseen ). Lupaehdoissa edellytettiin lisäksi Valtioneuvoston päätöksessä 888/26 annettuja vähimmäisvaatimuksia yksittäisille näytteenottokierroksille (BOD 7 /ATU 3 mgo 2 /l tai 7 %, COD Cr 125 mgo 2 /l tai 75 %, kiintoaine 35 mg/l tai 9 % sekä kokonaisfosfori 2 mg/l tai 8 %). Kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta asetuksen vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin kaikilla tarkkailukerroilla. BOD:n ja COD:n jäännöspitoisuudet ylittivät raja-arvon huhtikuun tarkkailukierroksella vaikka poistumat olivat vähimmäisvaatimusten mukaiset. Puhdistamolta vesistöön vuonna 212 johdettu keskimääräinen vesistökuormitus vastaa asukasvastinelukuina (BOD 7 7 g/as d, P 4 g/as d, N 15 g/as d, kiintoaine 15 g/as d) kokonaistypen osalta noin 17 hengen, kiintoaineen osalta 112 hengen, BOD 7 :n osalta 168 hengen ja kokonaisfosforin osalta 46 hengen puhdistamattomia jätevesiä Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus Siikalatvan keskuspuhdistamolta poistettiin, kuivattiin ja kompostoitiin lietettä 1161 m 3 vuoden 212 aikana. Kuivatun lietteen laatua tutkittiin 5.7. ja otetuista näytteistä. Lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 annettuja rajaarvoja. Lietetarkkailun tulokset ovat liitteenä 4.

19 16 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Paavolan Vesi Oy Ruukin jätevedenpuhdistamo Paavolan Vesi Oy:n toiminta-alueeseen kuuluu Siikajoen kunta. Kunnan pinta-ala on noin km 2, josta vesipinta-alaa n. 9,5 km 2. Alueen teollinen toiminta on keskittynyt pääosin Ruukin Yrityspuiston alueelle. Entisen Ruukin kunnan alueella on asukaita noin 45, joista vesijohtoon on liittynyt noin 99 % Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Ruukin jätevedenpuhdistamolla käsitellään Ruukin, Paavolan ja Revonlahden asemakaavaalueiden sekä väliasutuksen jätevedet. Ruukissa jätevedenpuhdistamon piirissä on noin 28 asukasta. Lisäksi viemäröinnin piirissä on 5 koulua, 2 huoltoasemaa, vanhainkoti / sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus. Jätevesiviemärin pituus on noin 82 km ja jätevedenpumppaamoja on 19 kpl. Viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden vedenkulutus on n. 35 m 3 /d. Puhdistamona toimii biologis-kemiallinen puhdistamo, mikä on otettu käyttöön Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: - Q kesk 94 m 3 /d - q mit 65 m 3 /h - BOD 7 -kuorma 24 - AVL 32 Lietekuormitus,3 kgbod 7 /kg MLSS x d Selkeytys: - pintakuorma,9 m/h Ilmastustilavuus 28 m 3

20 17 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Käyttötarkkailu Jätevesimäärät ja vaihtelut Puhdistamon hoidosta huolehtii Paavolan Vesi Oy: n vastaava laitoshoitaja, joka suorittaa käyttötarkkailua. Kuukausittaiset jätevesimäärät on esitetty kuvassa 5. Jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesi-kertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 6. Jätevesimäärien kehitys vuosina on esitetty kuvassa min. keskiarvo maks. virtaama m 3 /d tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 5. RUUKIN PUHDISTAMOLLA KÄSITELTY JÄTEVESIMÄÄRÄ KUUKAUSITTAIN V (min = pienin vrk.virtaama, maks = suurin vrk.virtaama, kesk = keskimääräinen vrk.virtaama) Käsitelty jätevesimäärä vuonna 212 oli m 3, eli keskimäärin 483 m 3 /d. Pienin vuorokausivirtaama 332 m 3 /d mitattiin maaliskuussa ja suurin 1445 m 3 /d elokuussa. Puhdistamo on mitoitettu virtaamalle 94 m 3 /d, joten vuoden 212 keskimääräinen jätevesimäärä oli 51 % ja maksimivirtaama 154 % mitoitusvirtaamaan verrattuna.

21 18 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,33 n max = = 1,8 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 39 % keskivirtaamalla 51 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 7 % 8 m 3 /vko 7 Mitoitus Qkesk.= 94 m 3 /d (=658 m 3 /vko) käsitelty osittain käsitelty ohitus KUVA 6. RUUKIN VIEMÄRIVERKOSTON VUOTOVESIKERTOIMET, PUHDISTAMON KÄYTTÖASTE JA VIIKKOVIRTAAMAKUVAAJA VUONNA 212.

22 19 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Ruukki jvp jätevesivirtaama käsitelty ohitus 2 m3/a KUVA 7. RUUKIN JÄTEVESIMÄÄRIEN KEHITYS V Muut käyttötarkkailun tulokset Käyttötarkkailun tuloksia on koottu taulukkoon 7. Vuonna 212 sähköä kulutettiin kwh, eli,78 kwh/käsitelty jätevesi m 3. Saostuskemikaalia (Ferrosulfaatti) käytettiin 3,4 t/a, eli 172 g/m 3 ja Polymeeriä lietteen kunnostamiseen 55 kg/vuosi. Sakokaivolietettä laitokselle vastaanotettiin m 3.

23 2 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 TAULUKKO 7. RUUKIN JV-PUHDISTAMON KÄYTTÖTARKKAILUN TIETOJA V Kuu- Käsitelty Ohitus Saostuskemikaali Sähkön Sako- Kuivattu Liete Välpe Polymeeri kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus kaivo- liete hyöty- FeSO4 liete käyttöön min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/kk kwh/m 3 m 3 /kk m 3 m 3 /kk tn/kk kg/kk tammi ,3 helmi ,3 maalis ,3 huhti ,3 touko ,3 kesä ,3 heinä ,3 elo ,3 syys ,3 loka ,3 marras ,3 joulu ,3 Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Puhdistamon teho ja kuormitus Velvoitetarkkailusta vuonna 212 vastasi Lapin Vesitutkimus Oy (nykyisin Ahma ympäristö Oy). Näytteitä puhdistamolta otettiin neljä kertaa (helmi- touko-, elo- ja marraskuussa). Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä on otettu kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella yhden vuorokauden ajalta. Velvoitetarkkailun tulokset kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 5 ja kuormituslaskelmat puolivuosikeskiarvoina liitteessä 6. Tulokuormituksen kehitystä on havainnollistettu taulukossa 8 ja kuvassa 8.

24 21 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 TAULUKKO 8. RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TULOKUORMITUS JA TULEVAN VEDEN LAATU VUOSIKESKIARVOINA VUOSINA vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine COD Cr mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l , , , , , , , , , , , , , ,3 8, ,5 7, ,5 9, ,7 9, ,8 8, ,6 8, ,4 13, AVL Mitoitus 24 AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15 Puhdistamon tulokuormitus vuonna 212 pieneni hieman (-2 %) kokonaistypen osalta, mutta kasvoi muiden kuormitteiden (BOD +25 %, fosfori +78 %, kiintoaine +14 % ja COD +18 %) suhteen edellisvuoteen verrattuna. BOD 7 :n keskimääräinen tulokuormitus oli 35 % ja suurin mitattu tulokuormitus 16 ( ) 44 % mitoituskuormituksesta (24 ). Keskimääräinen tulokuormitus vastasi kuormitteesta riippuen hengen jätevesikuormitusta. Viimeisen kymmenen vuoden jaksoa tarkasteltaessa tulokuormituksessa on havaittavissa laskeva trendi ravinteiden osalta, mutta COD:n osalta kasvava suuntaus. BOD:n ja kiintoaineen osalta tulokuormitus on ollut varsin tasaista. (Kuva 8.)

25 22 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU BOD7 (tuleva) 2 14 Fosfori (tuleva) mg/l mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () 8 Typpi (tuleva) 8 25 Kiintoaine (tuleva) mg/l mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () 25 CODCr (tuleva) mg/l mg/l Lin. () KUVA 8. RUUKIN PUHDISTAMON TULOKUORMITUKSEN KEHITYS VUOSINA

26 23 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen kehitys on esitetty taulukossa 9 ja kuvassa 9. TAULUKKO 9. RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMOLTA VESISTÖÖN JOHDETTU KUORMITUS (), LÄHTEVÄN VEDEN LAATU (mg/l) JA PUHDISTUS- TEHOT (%) V vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine NH 4 -N COD Cr mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % , ,2 9, , ,7 93, , ,4 96, , ,9 95, , ,4 97, ,7 97 2,9 95, , ,2 94, , ,7 97, , ,5 96, , ,9 95 1, , ,1 95, , ,8 5,7 96,5 1, ,1 6, ,2 8,4 91,5, , ,1 6,5 96,5 1, ,2 4, ,1 7,7 95,3, ,2 8, ,6 8,1 95,3, ,6 5, ,2 7,4 95,2, ,5 5, ,2 6,7 96,2, ,2 4, AVL AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15 Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi COD:n osalta 36 % edellisvuoteen verrattuna. BOD:n ja kokonaisfosforin osalta vesistökuormitus oli edellisvuoden tasolla ja % pienempi kokonais-, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta vuoteen 211 verrattuna. Vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastasi kiintoaineen, BOD:n ja kokonaisfosforin osalta hengen sekä kokonaistypen osalta 187 hengen puhdistamattomia jätevesiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonais- ja ammoniumtypen kuormituksessa on havaittavissa hienoinen nouseva suuntaus, mutta muiden kuormitteiden osalta trendi on ollut laskeva.

27 24 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU BOD7 (lähtevä) 1 2, Fosfori (lähtevä) 2, 4 8 1,5 1, mg/l 1, 1, mg/l 1 2,5, , , mg/l Lin. () mg/l Lin. () 6 Typpi (lähtevä) 6 6, Kiintoaine (lähtevä) 15, 5 5 5, 12, , 1, 3 3 mg/l 3, 7,5 mg/l 2 2 2, 5, 1 1 1, 2, , , mg/l Lin. () mg/l Lin. () 25 NH4-N (lähtevä) 5 1 CODCr (lähtevä) mg/l 4 4 mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () KUVA 9. RUUKIN PUHDISTAMOLTA VESISTÖÖN JOHDETUN KUORMITUKSEN KEHITYS VUOSINA

28 25 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Puhdistustulosta laskettaessa molemmilta vuosipuoliskolta oli käytössä kaksi tarkkailukierrosta. Lähtevän veden BOD 7 /ATU arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 6,7 mg/l (teho 96 %), toisella puolivuotisjaksolla 6,6 mg/l (teho 96 %) ja vuosikeskiarvona 6,7 mg/l (teho 96 %). BOD 7 :n suhteen puhdistamolle asetetut lupaehdot ( 2 mg/l ja 9 %) saavutettiin siis molemmilla vuosipuoliskoilla. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla,4 mg/l (teho 98 %), toisella puolivuotisjaksolla,45 mg/l (teho 95 %) ja vuosikeskiarvona,43 mg/l (teho 97 %). Asetettuihin lupaehtoihin ( 1, mg/l ja 9 %) yllettiin siis molemmilla vuosipuoliskoilla. Näytteenottopäivien lietekuormitus laitoksella vaihteli välillä,1,38 ja tilakuormitus välillä,35,86 eli laitos on toiminut matala- / normaalikuormitteisena laitoksena. Tilakuormituksen mitoitusarvoa,86 ei ylitetty Tulosten tarkastelu Laitoksen varmaa toimintaa ja hyvää hoitoa vuonna 212 kuvastaa se, että valtioneuvoston asetuksessa 888/26 Ruukin puhdistamon kokoiselle laitokselle (alle 2 avl) annettuihin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD 7 :n, COD Cr :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen suhteen kaikilla tarkkailukerroilla edellisvuoden tapaan Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus Puhdistamolla syntyneen lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 annettuja rajaarvoja. Lietetarkkailun tulokset ovat liitteenä 7.

29 26 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Paavolan Vesi Oy Siikajoen jätevedenpuhdistamo Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo Vanhan Siikajoen kunnan alueella on asukkaita noin 13, joista vesihuollon piiriin kuuluu lähes 1 %. Viemäröinnin piirissä asukkaita on noin 55 joiden lisäksi yksi koulu ja leirikeskus. Jätevesiviemärin pituus on noin 43 km, josta betoniviemäriä,9 km ja muoviviemäriä 42,1 km. Jäteveden pumppaamoita on 8 kpl. Puhdistamona toimii bioroottori, minkä mitoitusarvot ovat seuraavat: AVL 5 MQ 165 m 3 /d BOD 7 4 P 1,6 N 8 ka Käyttötarkkailu Jätevesimäärät ja vaihtelut Puhdistamon hoidosta huolehtii Paavolan Vesi Oy:n vastaava laitoshoitaja, joka suorittaa käyttötarkkailua. Kuukausittaiset jätevesimäärät on esitetty kuvassa 1. Jätevesimäärän kehitystä vuosina on esitetty kuvassa 11. Jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 12. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 212 yhteensä m 3, eli keskimäärin 17 m 3 /d. Jätevesimäärässä vuodesta 23 alkaen havaittu kasvava suuntaus taittui hieman vuonna 212. Suurin vuorokausivirtaama 328 m 3 /d mitattiin toukokuussa viikolla 2. Pienin vuorokausivirtaama 21 m 3 /d mitattiin marraskuussa. Puhdistamon keskimääräinen virtaama oli 65 % mitoitusvirtaamasta ja maksimivirtaama lähes kaksinkertainen mitoitusarvoon (165 m 3 /d) verrattuna.

30 27 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU min. 3 keskiarvo 25 maks. virtaama m3/d 2 15 mitoitus MQ = 165 m 3/ d 1 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVA 1. JÄTEVESIMÄÄRÄ (m 3 /d) KUUKAUSITTAIN V Siikajoki jvp, jätevesimäärä m3/a KUVA 11. JÄTEVESIMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA

31 28 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,33 n max = = 2,41 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 48 % keskivirtaamalla 65 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 116 % m 3 /vko Mitoitus MQ = 165 m 3 /d (=1155 m 3 /vko) käsitelty osittain käsitelty ohitus KUVA 12. VERKOSTON VUOTOVESIKERTOIMET, PUHDISTAMON KÄYTTÖASTE JA VIIKKOVIRTAAMAKUVAAJA VUONNA 212.

32 29 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Muut käyttötarkkailun tulokset Fosforin saostamiseen käytettiin Ekoflock 91 kemikaalia kg vuodessa eli keskimäärin 393 g/m 3. Sähkö kului kwh/vuosi (,83 kwh / käsitelty jätevesi m 3 ). Välpettä syntyi 4,2tonnia vuoden aikana. TAULUKKO 1. SIIKAJOEN JV-PUHDISTAMON KÄYTTÖTARKKAILUN TIETOJA V Kuu- Käsitelty Ohitus Saostuskemikaali Sähkön Sako- Poistettu Välpe kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus kaivo- liete Ekoflock 91 liete kaatopaikalle min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/kk kwh/m 3 m 3 /kk m 3 /kk tn/kk tammi ,35 helmi ,35 maalis ,35 huhti ,35 touko ,35 kesä ,35 heinä ,35 elo ,35 syys ,35 loka ,35 marras ,35 joulu ,35 Yhteensä ,83 4, ,17 9, ,11 9, , ,9 55 9, ,22 9, , , , , , , , , , , ,97 1

33 3 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Puhdistamon teho ja kuormitus Velvoitetarkkailusta vuonna 212 vastasi Lapin Vesitutkimus Oy (nykyisin Ahma ympäristö Oy). Näytteitä puhdistamolta otettiin neljä kertaa, kaksi molemmilla vuosipuoliskoilla. Velvoitetarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 8 ja kuormituslaskelmat puolivuosikeskiarvoina liitteessä 9. Tulokuormituksen kehitystä on havainnollistettu taulukossa 11 ja kuvassa 13. TAULUKKO 11. SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TULOKUORMITUS JA TULEVAN VEDEN LAATU VUOSIKESKIARVOINA VUOSINA vuosi BOD 7 /ATU kok. P kok. N Kiintoaine COD Cr mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 93 9,5 4, ,6 4, ,7 6, ,9 6, ,9 6, ,6 5, ,5 4,2 13 4,3 4, ,3 3, ,2 3, ,2 3, ,6 4, ,8 3, ,2 16 7, ,3 17 7, ,1 12 6, ,1 13 7, , 1 8, ,1 13 7, ,4 13 7, mitoitus 4 1,6 8, 5 AVL AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15. Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 212 kasvoi kaikkien kuormitteiden osalta edellisvuoteen verrattuna. Nousua mitattiin kuormitteesta riippuen % vuoteen 211 verrattuna. Keskimääräinen tulokuormitus oli BOD:N ja ravinteiden osalta lähellä mitoitusarvoja ja kiintoaineen osalta mitoitus ylittyi. Kuormitus vastasi kuormitteesta riippuen hengen kuormitusta asukasvastinelukuina laskettuna.

34 31 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU BOD7 (tuleva) 4 2, Fosfori (tuleva) , mg/l 1, 1 mg/l 1 1, , mg/l Lin. () mg/l Lin. () 12, Typpi (tuleva) 12 7 Kiintoaine (tuleva) , , 6 mg/l mg/l 3, , mg/l Lin. () mg/l Lin. () CODCr (tuleva) mg/l mg/l Lin. () KUVA 13. SIIKAJOEN PUHDISTAMON TULOKUORMITUKSEN KEHITYS V

35 32 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen, lähtevän veden laadun ja poistuman kehitystä on havainnollistettu taulukossa 12 ja kuvassa 14. TAULUKKO 12. SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOLTA VESISTÖÖN JOHDETTU KUORMITUS, JÄÄNNÖSPITOISUUDET JA POISTUMAT VUOSIKESKI- ARVOINA TARKKAILUJAKSOLLA vuosi BOD 7 /ATU Fosfori Typpi Kiintoaine NH 4 -N COD Cr mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 93,86 91, ,5 2 1, ,61 95,1 84 3,4 22 1, ,48 97, ,3 29 2, ,59 97,9 89 4,3 29 2, 83 97,72 96, ,2 3 1, ,58 95,8 87 4,4 14 1, ,32 97,4 92 3, 27,9 93,31 93,3 9 2,4 49,8 83 1,31 94,3 89 2,2 36,7 84 2,32 95,3 86 2,5 32,7 85 3,2 95,3 84 1,9 43,5 85 4,22 98,5 92 2,3 47 1,1 86 1,6 62 2, 96 5,26 98,6 93 1,8 53 1,2 89 1,4 63 1,9 93 6,6 8,1 97,17 2,3 85 5, , , , ,6 7,2 98,15 2, 88 4, , , , ,69 7,5 97,6,7 94 4, , , , ,5 5,7 98,3,3 97 4, , , , ,65 6,6 96,4,5 95 7, , , , ,75 8,7 97,5,6 96 6, , , , ,67 6,2 98,3,3 98 5, , , , AVL AVL laskentaperusteet (g/as/d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15. Vuonna 212 vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus kasvoi COD:n osalta (28 %) mutta pieneni muiden kuormitteiden suhteen (2-4 %). Vuoden 212 keskimääräinen vesistökuormitus vastasi kokonaistypen osalta 373 ihmisen ja muiden kuormitteiden osalta noin 1 ihmisen puhdistamattomien jätevesien kuormitusta. Lähtevän veden BOD 7 /ATU -arvo oli ensimmäisellä vuosijaksolla 7,6 mg/l (teho 98 %), jälkimmäisellä jaksolla 4,5 mg/l (teho 99 %) ja vuosikeskiarvona 6,2 mg/l (98 %). Ympäristöluvassa asetetut puhdistusvaatimukset (2 mg/l ja 8 %) täyttyivät siis kaikilta osin. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus alkuvuoden osalta oli,27 mg/l (teho 97 %), toisella jaksolla,23 mg/l (teho 99 %) ja vuosikeskiarvona,25 mg/l (98 %). Puhdistusvaatimuksiin (1, mg/l ja 8 %) yllettiin siis myös fosforin osalta molemmilla jaksoilla.

36 33 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 1, BOD7 (lähtevä) 1,2 Fosfori (lähtevä) 4,8 8,15 3,6 6,4 4 mg/l,1 2 mg/l,2 2,5 1, , mg/l Lin. () mg/l Lin. () 1 Typpi (lähtevä) 1 2,5 Kiintoaine (lähtevä) , , mg/l 1, 1 mg/l 2 2, , mg/l Lin. () mg/l Lin. () 8 NH4-N (lähtevä) 8 6 CODCr (lähtevä) mg/l 3 3 mg/l mg/l Lin. () mg/l Lin. () KUVA 14. SIIKAJOEN PUHDISTAMOLTA VESISTÖÖN JOHDETUN KUORMITUKSEN KEHITYS VUOSINA

37 34 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU Tulosten tarkastelu Laitoksen varmaa toimintaa ja hyvää hoitoa vuonna 212 kuvastaa se, että Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 Siikajoen puhdistamon kokoiselle laitokselle (alle 2 avl) annettuihin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD 7 :n, kiintoaineen, COD Cr :n ja kokonaisfosforin suhteen kaikilla tarkkailukerroilla Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus Puhdistamolla syntyneen lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet Valtioneuvoston päätöksessä 282/94 annettuja rajaarvoja. Lietetarkkailun tulokset ovat liitteenä 1. 4 TEOLLISUUDEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET 4.1 Profood Oy, Vihannin tehdas Laitoksen vuoden 212 tarkkailusta on laadittu erillinen raportti (Hietala 213), josta käsillä olevaan raporttiin on poimittu pääkohdat Yleistä Ruokaperunatehtaan toiminta Vihannissa alkoi vuonna Vuosina valmistettiin pelkästään perunahiutaleita ja perunaraetta. Ranskanperunatehdas otettiin käyttöön vuonna 1981 ja annosperunatehtaan tuotanto alkoi Tehdasalue sijaitsee Siikajoen valuma-alueen yläosalla Ohtuanojan vesistöalueella (valumaalueen pinta-ala 263 km 2 ), jonka pinta-alasta suuri osa on suota. Lähistöllä ei ole järviä tai muita huomattavampia vesistöjä eikä suojelualueita Jätevesien käsittely Jätevedenpuhdistamo on matalakuormitteinen, pitkäilmasteinen aktiivilietelaitos. Käsiteltävä jätevesi on lähes yksinomaan ruokaperunatehtaan jätevettä, ja käsiteltävän veden määrä ja laatu ovat tältä osin täysin tehtaan tuotannosta ja huoltotoimenpiteistä riippuvaista. Pienehkö osa käsiteltävästä jätevedestä muodostuu lietteenkäsittelykentältä, josta pumpataan valumavesiä etuselkeytysaltaaseen. Puhdistamolle ei johdeta lainkaan saniteettijätevesiä.

38 35 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Puhdistamon biologinen osa toimii pääosin yksilinjaisena. Jätevedenkäsittely tapahtuu tavanomaisesti seuraavien yksikköprosessien avulla: - porrasvälppä - esiselkeytys (2 linjaa) - ilmastus (2 linjaa) - selkeytys (2 yksikköä) - lietteen sakeutus - lietteen koneellinen kuivaus Käsittelyä voidaan mainittujen prosessin osien lisäksi tehostaa seuraavien yksiköiden avulla. - jälkiselkeytys - hiekkasuodatus Tuleva jätevesimäärä mitataan magneettisilla virtausmittareilla ennen ilmastusaltaisiin jakoa. Laitokselta lähtevä jätevesimäärä mitataan selkeytinrakennuksessa mittapadosta ultraäänimittauksella Käsitelty jätevesimäärä Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 212 oli yhteensä m 3 /a eli noin 718 m 3 /d. Jätevesimäärä oli m3 suurempi kuin edellisenä vuonna. Jätevesimäärän kehitystä vuosina on esitetty taulukossa 13. TAULUKKO 13. PROFOOD OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESIMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA Vuosi Jätevesimäärä Vuosi Jätevesimäärä Vuosi Jätevesimäärä m 3 /a m 3 /a m 3 /a Puhdistamon teho ja kuormitus Puhdistamon velvoitetarkkailusta vuonna 212 vastasi Lapin Vesitutkimus Oy. Jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun tarkkailu toteutuivat vuonna 212 tarkkailuohjelman mukaisena. Puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus vuositasolla on esitetty taulukossa 14 ja vesistöön johdettavan kuormituksen kehitystä on havainnollistettu kuvassa 15.