Tutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: x 2 + y 2, d) y 2. x + y, c) x 3
|
|
- Annemari Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2. Reaaliarvoiset funktiot 2.1. Jatkuvuus 23. Tutki funktion f (x,y) = xy x 2 + y 2 raja-arvoa, kun piste (x,y) lähestyy origoa pitkin seuraavia xy-tason käyriä: a) y = ax, b) y = ax 2, c) y 2 = ax. Onko funktiolla raja-arvoa origossa? a) a/(1 + a 2 ); b) 0; c) 0; ei ole raja-arvoa origossa. 24. Tutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: 25. a) x x + y, b) x 2 x + y, c) x 3 x 2 + y 2, d) y 2 x 4 + y 2. Tarkastellaan funktiota f (x,y) = x y, missä x 0, y 0, (x,y) (0,0). Osoita, että funktiolla ei ole raja-arvoa origossa. Mitä arvoja funktio saa jokaisessa origon ympäristössä? Piirrä funktion kuvaaja origon ympäristössä. 26. Olkoon geometrisessa avaruudessa E 3 määriteltynä reaaliarvoinen funktio f (r) = a r b r, b r 0, missä a ja b ovat lineaarisesti riippumattomia vakiovektoreita. Tutki, onko olemassa raja-arvoa Ei ole. 27. lim f (r). r o Funktio f : R 2 R määritellään asettamalla f (0,0) = a ja origon ulkopuolella funktiolla on lauseke a) x 2 y x 4 + y 2, b) xy(x3 + y) xy (1 + x x 4 + y 2, c) x 2 + y, d) 2 )(1 + y 2 ) 1 2 x 2 + y 2, e) ln(1 + x2 + y 2 ) x 2 + y 2. Voidaanko a valita siten, että f on jatkuva origossa? a) Ei voida; b) a = 0; c) a = 0; d) a = 2 1 ; e) a = Tutki, voidaanko funktiot a) ysin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2, b) x 2 y 1 cos(x + y) x 4, c) + y2 x 2 + y 2, d) x 4 y 2 (x 4 + y 2 ) 2
2 määritellä origossa siten, että niistä tulee jatkuvia. Piirrä funktioiden kuvaajat origon ympäristössä. 29. Olkoon f : R 2 R, f (x,y) = { 1, kun x 2 < y < 2x 2, 0 muulloin. Osoita, että funktiolla on sama raja-arvo origossa lähestyttäessä mitä tahansa suoraa pitkin, mutta siitä huolimatta varsinainen raja-arvo ei ole olemassa. Missä pisteissä funktio ei ole jatkuva? 30. Funktio f : R n R olkoon jatkuva avoimessa joukossa G R n ; olkoon x 0 G ja f (x 0 ) > 0. Osoita, että on olemassa ympäristö U ε (x 0 ) siten, että f (x) > 0, kun x U ε (x 0 ). 31. Funktio f : R n R olkoon kaikkialla jatkuva; olkoot a ja b reaalilukuja, a < b. Osoita, että joukko S = {x R n a < f (x) < b} on avoin. Määritä S tapauksessa f : R 2 R, f (x,y) = e x+2y, a = 1, b = Funktio f : R n R olkoon kaikkialla jatkuva. Todista, että joukko S = {x R n f (x) = 0} on suljettu. Määritä S tapauksessa f : R 3 R, f (x,y,z) = x 2 + y 2 z Funktio f : R n R olkoon jatkuva ja 0 kompaktissa joukossa S R n. Päättele, että on olemassa reaaliluku a > 0 siten, että f (x) a kaikilla x S. Onko tulos voimassa, jos S ei ole kompakti? Esitä esimerkkejä. 34. Funktio f : R n R olkoon kaikkialla jatkuva ja sillä olkoon ominaisuudet lim f (x) = 0, x 1,x 2 R n siten, että f (x 1 ) f (x 2 ) < 0. x Päättele, että funktion arvojoukolla { f (x) x R n } on maksimi ja minimi. Päteekö tulos, jos luovutaan funktion jatkuvuudesta tai jommastakummasta lisäominaisuudesta? Esitä esimerkkejä. 35. Funktio f : R 2 R olkoon kaikkialla jatkuva ja sillä olkoon ominaisuus f (x,y) < x 2 x,y R. + y2
3 Osoita, että on olemassa reaaliluku a < 1 siten, että f (x,y) a kaikilla (x,y) R Osittaisderivaatat 36. Muodosta seuraavien funktioiden osittaisderivaatat kaikkien esiintyvien muuttujien suhteen: a) xy 3 + xsin(xy), b) lnsin(x 2y), c) arcsin y x, d) log y x, e) (xy) z, f) z xy, g) x yx, h) x yz. a) y 3 + sin(xy) + xycos(xy), 3xy 2 + x 2 cos(xy); b) cot(x 2y), 2cot(x 2y); c) y/( x x 2 y 2 ), (sgnx)/ x 2 y 2 ; d) 1/(xlny), log y x/(ylny); e) z(xy) z /x, z(xy) z /y, (xy) z ln(xy); f) yz xy lnz, xz xy lnz, xyz xy 1 ; g) x yx y x (lnxlny + 1/x), x yx xy x 1 lnx; h) y z x yz 1, x yz zy z 1 lnx, x yz y z lnxlny. 37. Laske kunkin funktion tapauksessa annettu osittaiderivaattalauseke ja saata se mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon: a) 1/2; b) 3/(x + y + z); c) a) f (x,y) = ln( x + y), x f x + y f y, b) f (x,y,z) = ln(x 3 + y 3 + z 3 3xyz), f x + f y + f z, ( ) x x/z c) f (x,y,z) =, x f x + y f y + z f z. y Tutki, ovatko funktiot a) f (x,y) = x 2 + y 2, b) (x + y) x + y derivoituvia origossa? Entä jatkuvasti derivoituvia? a) Ei ole; 39. b) on kumpaakin. Missä suoran y = x pisteissä funktiolla f (x,y) = x 2 y 2 on osittaisderivaatat f x ja f y? 40. Määritä funktion f (x,y) = ysin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2, kun (x,y) (0,0), f (0,0) = 0 osittaisderivaatat kaikkialla ja osoita, että ne ovat jatkuvia. 41. Olkoon f (x,y) = x 3 y 2 + x 4 siny + cos(xy). Laske osittaisderivaatat f xxy, f xyx, f yxx ja totea, että nämä ovat yhtä suuria.
4 Yhteinen lauseke 12xy + 12x 2 cosy 2ycos(xy) + xy 2 sin(xy). 42. Laske funktion f (x,y) = x y ensimmäisen ja toisen kertaluvun osittaisderivaatat, kun x > 0, y R. Ovatko toisen kertaluvun sekaderivaatat yhtä suuria? 43. Laske funktion f (x,y) = xy x2 y 2 x 2, kun (x,y) (0,0), f (0,0) = 0 + y2 ensimmäisen kertaluvun osittaisderivaatat origossa ja muualla. Laske toisen kertaluvun sekaderivaatat f xy (0,0) ja f yx (0,0); totea, että nämä ovat eri suuret. Piirrä funktion kuvaaja. 44. Osoita, että funktiot a) ln(x 2 + y 2 ), b) arctan y x, c) eax cos(ay) (a vakio) ovat Laplacen differentiaaliyhtälön ratkaisuja eli ns. harmonisisia funktioita f x f y 2 = 0 Osoita, että funktio f (x,t) = u(x + at) + v(x at), missä u ja v ovat kahdesti derivoituvia funktioita R R ja a vakio, toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön f tt = a 2 f xx. 46. Olkoot f ja g kahdesti jatkuvasti derivoituvia funktioita R R. Määritä vakiot a ja k siten, että funktio u(x,y) = x f (x + ay) + yg(x + ay) toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön 2 u x u y 2 = k 2 u x y. 47. Osoita, että funktio u(x, y) = x f (x + y) + yg(x + y) toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön 2 u x u y 2 = 2 2 u x y olivatpa f ja g mitä tahansa kahdesti jatkuvasti derivoituvia funktioita R R.
5 48. Olkoot u ja v derivoituvia funktioita R R. Osoita, että funktio f : R 2 R, f (x,y) = u(x) + v(y), toteuttaa differentiaaliyhtälön 2 f x y = 0. Osoita kääntäen, että jokaisella tämän differentiaaliyhtälön ratkaisulla on em. muoto Differentiaalikehitelmä 49. Laske funktion lisäys f, differentiaali d f ja korjaustermi, kun f (x,y) = x 2 y, x = 1, y = 3, x = 0.2 ja y = Muodosta seuraavien funktioiden (kokonais)differentiaalit: a) arctanyx, b) x yz, c) xylnz, d) lntan y x. 51. Arvioi differentiaalin avulla lausekkeen arvoa, kun x = 1 ± ja y = 30 ± z = e xsiny arctanx z eπ/4 ± e(36 + 9π + 3π 2 / ± Osoita suoraan differentioituvuuden määritelmän perusteella, että funktio f (x, y) = x cos y on differentioituva koko tasossa R Olkoon f : R R jatkuvasti derivoituva funktio. Määritellään funktio g : R 2 R asettamalla { f (x) f (y) g(x,y) = x y, kun x y, f (x), kun x = y. Osoita, että g on differentioituva pisteessä (a,a), jos f (a) on olemassa. 54. Missä tason R 2 pisteissä funktio f (x,y) = max{ x, y } on differentioituva?
6 55. Määritä funktion f : R 2 R, f (x,y) = (x 2 + y 2 1 )sin, kun (x,y) (0,0), f (0,0) = 0 x 2 + y2 osittaisderivaatat origossa. Osoita, että funktio on differentioituva. Osoita, että osittaisderivaatat eivät ole jatkuvia origossa. f x (0,0) = f y (0,0) = 0; ratkaise funktion differentiaalikehitelmästä ε-funktio ja tutki sen raja-arvoa; 1 f x (x,y) = 2xsin x 2 + y x 2 x 2 + y cos 1 2 x 2 + y, 2 1 f y (x,y) = 2ysin x 2 + y y 2 x 2 + y cos 1 2 x 2 + y, 2 kun (x,y) (0,0). 56. Olkoon f (x,y) = xy, kun (x,y) (0,0), f (0,0) = 0. x 2 + y2 Määritä funktion osittaisderivaatat origossa ja osoita, että funktio ei ole differentioituva origossa. Piirrä funktion kuvaaja. f x (0,0) = f y (0,0) = 0. Ratkaise funktion differentiaalikehitelmästä ε-funktio ja tutki sen raja-arvoa. 57. Olkoon reaaliarvoinen funktio f määritelty avoimessa joukossa G R n ja differentioituva pisteessä x 0 G. Todista, että tällöin f toteuttaa Lipschitzin ehdon pisteessä x 0 : On olemassa vakio M > 0 ja ympäristö U ε (x 0 ) siten, että f (x) f (x 0 ) M x x 0 x U ε (x 0 ). 58. Laske funktion f : R 2 R, f (x,y) = x 4 + 2y 2 + 4xy differentiaali pisteessä ( 3,2). Mikä on tämän yhteys pinnan z = f (x, y) tangenttitasoon? 59. Laske seuraavien funktioiden suunnatut derivaatat annettuihin suuntiin annetuissa pisteissä: a) f (x,y) = e x+y, i + j, (0,0), b) f (x,y) = sin(πx)cos(πy 2 ), i 2j, (1,2), c) f (x,y,z) = xy 2 z 3, 6i 2j + 3k, ( 3,2,1), d) f (x,y,z) = xy 2 + yz 3, i + j 2k, (3, 1,4). a) 2; b) π/ 5; c) 60/7; d) 155/ 6.
7 60. Laske funktion f (x,y,z) = xy + cosx + y 2 z ensimmäisen kertaluvun osittaisderivaatat ja gradientti pisteessä (π/2, 1, π/2). Mitä gradientti ilmaisee funktiosta f? Entä pinnasta f (x, y, z) = 0? 61. Mihin suuntaan funktio f (x,y,z) = x 3 2xy 2 z+5yz 4 kasvaa nopeimmin pisteessä (2, 2,1)? Mikä on funktion derivaatta tähän suuntaan? Piirrä funktion kuvaaja, kun se rajoitetaan tämän suuntaiselle ko. pisteen kautta kulkevalle suoralle. 62. Olkoon f : R 3 R, f (x,y,z) = xy 2 + yz 3. Tutki, mihin suuntaan pisteestä (3, 1,4) on edettävä, jotta a) funktio kasvaisi mahdollisimman nopeasti, b) funktio ei kasvaisi lainkaan. Mikä on funktion derivaatta nopeimman kasvun suuntaan? a) i+58j 48k; b) kohtisuoraan eo. suuntaa vastaan. Derivaatta nopeimman kasvun suuntaan Tutki, mihin suuntaan v funktio f (x,y,z) = xy 2 + yz 3 kasvaa nopeimmin pisteessä P = (3, 1,2). Muodosta yhden muuttujan funktio, joka kuvaa funktion f käyttäytymistä pisteen P kautta kulkevalla vektorin v suuntaisella suoralla; valitse argumentiksi etäisyys pisteestä P (positiivisena vektorin v suuntaan, negatiivisena vastakkaiseen suuntaan). 64. Etsi pisteet, joissa funktion f (x,y,z) = xy + cosx + y 2 z gradientti on yz-tason suuntainen. 65. Tutki gradienttia käyttäen, missä pisteissä käyrän x 3 + y 3 3xy = 0 tangentti on a) pystysuora, b) vaakasuora, c) kaltevuudeltaan Mihin suuntiin funktion f (x,y) = 2x y 2 suunnattu derivaatta origossa on = 0? 67. Mihin suuntiin funktion f : R 2 R, f (x,y) = x2 y x 4, kun (x,y) (0,0), f (0,0) = 0, + y2 origossa muodostettu suunnattu derivaatta on olemassa? Onko f differentioituva origossa?
8 68. Olkoon f : R n R differentioituva pisteessä x 0 R n ja grad f (x 0 ) O. Osoita, että on olemassa täsmälleen yksi yksikkövektori w R n siten, että suunnattu derivaatta suuntaan w pisteessä x 0 on = grad f (x 0 ). 69. Graafisen esityksen perusteella on käyrän y = f (x) ensimmäiselle ja toiselle derivaatalle saatu tarkastelukohdan ympäristössä arviot < f (x) < 3.005, 1.99 < f (x) < Määritä differentiaalia käyttäen likimääräiset virherajat käyrän kaarevuussäteelle kyseisessä kohdassa. R 5 10 ± 19 10/ ± Helsingin ja Tokion maantieteelliset koordinaatit asteen tarkkuudella ovat seuraavat: Helsinki: 60 N, 25 E ; Tokio: 36 N, 140 E. Maapallon säde on 6370 km kymmenen kilometrin tarkkuudella. Arvioi kokonaisdifferentiaalia käyttäen, millä tarkkuudella kaupunkien lyhin etäisyys maapallon pintaa pitkin mitattuna voidaan näistä tiedoista laskea, kun oletetaan maa täysin pallonmuotoiseksi. 71. Pisteen B etäisyys pisteestä A määritettiin kolmannen pisteen C avulla. Mittaustulokset olivat BC = 265 ± 0.5 m, ACB = 45 ± 0.1, ABC = 105 ± 0.1. Laske pisteiden A ja B välinen etäisyys ja sille suhteellinen virheraja. 72. Pystysuoran lipputangon varjo vaakasuoralla kentällä havaitaan kahtena ajankohtana. Tänä aikana varjo on kiertynyt kulman 21 30, auringon korkeuskulma vähentynyt arvosta arvoon 29 0 ja varjon pää piirtänyt kaaren, jonka jänteen pituus on 784 cm. Mikä on tangon korkeus ja millä tarkkuudella se em. arvoista saadaan, kun kulmamittausten tarkkuus on 15 ja pituusmittauksen 2 cm? 73. Miten tarkkoja lukujen e ja π likiarvoja on käytettävä, jotta luvun a) eπ, b) e π virhe olisi < 0.005? 74. Karttapaperi kutistuu x-akselin suunnassa 1 % ja y-akselin suunnassa 0.6 %. Arvioi kokonaisdifferentiaalia käyttäen, kuinka monta prosenttia on korjattava sellaista etäisyyttä, joka kutistuneella kartalla muodostaa 30 asteen kulman x-akselin kanssa? Montako astetta kulmaa on korjattava?
9 0.9 %, Väliarvolause 75. Olkoon f (x,y) = x 2 + 2y 2 xy. Etsi väliarvolausessa mainittu piste (ξ,η), jolle pätee f (x,y) f (0,0) = f x (ξ,η)x + f y (ξ,η)y. 76. Funktiot f : R n R ja g : R n R olkoot differentioituvia alueessa G R n. Osoita, että jos kaikilla x G pätee f xk (x) = g xk (x), k = 1,...,n, niin on olemassa vakio C siten, että f (x) = g(x) +C alueessa G Ketjusääntö 77. Laske ketjusääntöä käyttäen dw dt, kun a) w = xy + yz + zx, x = e t, y = 2t 2, z = e t, b) w = 2xy x 2 + y 2, x = 2t, y = t2, c) w = ln(x 2 + 3xy 2 + 4y 4 ), x = 2t 2, y = 3t. 78. Laske ketjusääntöä käyttäen w s ja w t, kun a) w = xln(x 2 + y 2 ), x = s +t, y = s t, b) w = e x+2y sin(2x y), x = s 2 + 2t 2, y = 2s 2 t Kappale kulkee pinnalla F(x, y, z) = 0 siten, että sen x- ja y-koordinaattien aikariippuvuus tunnetaan: x = x(t), y = y(t). Lausu kappaleen nopeusvektori funktioiden F, x ja y derivaattojen avulla. Sovella tulosta tapaukseen, missä pinta on yksikkösäteinen pallo ja x- ja y-koordinaatit kasvavat aikaan verrannollisesti: x(t) = y(t) = t. Liike alkaa hetkellä t = 0. Hahmottele nopeusvektorin itseisarvon kuvaaja. Nopeusvektori i + j (F x x + F y y )/F z k; sovelluksessa i + j 2t/ 1 2t 2 k.
10 80. Olkoon u(x,y) = sinx+ f (siny sinx), missä f : R R on differentioituva funktio. Osoita, että lauseke u y cosx+ u x cosy on riippumaton funktiosta f. Lauseke on cos x cos y. 81. Olkoot f ja g kaksi kahdesti derivoituvaa funktiota R R ja olkoon h(x, y) = f (xg(y)). Laske funktion h toisen kertaluvun osittaisderivaatat. 82. Osoita, että funktio z = arctan x y, missä x = u + v, y = u v, toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön 83. z u + z v = u v u 2 + v 2. Kahdesti jatkuvasti derivoituva funktio f (x,t) toteuttaa aaltoyhtälön 2 f t 2 = c2 2 f x 2. Merkitään u = x + ct, v = x ct, f (x, t) = F(u, v). Etsi osittaisdifferentiaaliyhtälö funktiolle F. 84. Olkoon u(x,y) kahdesti jatkuvasti derivoituva reaaliarvoinen funktio, joka tasossa R 2 toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön 2 u x 2 = 2 u y 2. Merkitään x = s +t, y = s t ja u(x,y) = u(s +t,s t) = U(s,t). Muunna osittaisdifferentiaaliyhtälö funktiota U koskevaksi ja ratkaise se. Millainen ratkaisu tästä saadaan alkuperäisen yhtälön tuntemattomalle funktiolle u? 85. Olkoon f koko xy-tasossa määritelty funktio ja olkoon tämän esitys napakoordinaattien avulla f (x, y) = f (r cos ϕ, r sin ϕ) = F(r, ϕ). a) Lausu funktion f osittaisderivaatat funktion F osittaisderivaattojen ja muuttujien r, ϕ avulla. b) Lausu funktion F osittaisderivaatat funktion f osittaisderivaattojen ja muuttujien x, y avulla. 86. Lausutaan funktio f (x,y) napakoordinaattien avulla: f (x,y) = f (r cosϕ,r sinϕ) = F(r,ϕ).
11 Esitä lauseke ( ) f 2 ( ) f 2 + x y napakoordinaattien ja funktion F osittaisderivaattojen avulla. ( F r )2 + 1 r 2 ( F ϕ ) Suure S voidaan esittää sekä suorakulmaisten että napakoordinaattien avulla: S = f (x, y) = F(r, ϕ). Se toteuttaa suorakulmaisten koordinaattien suhteen osittaisdifferentiaaliyhtälön ( ) S 2 ( ) S 2 + = 1. x y Millaisen napakoordinaattien suhteen muodostetun osittaisdifferentiaaliyhtälön se toteuttaa? ( S r )2 + 1 r 2 ( S ϕ )2 = Funktio u(x,y) on tason R 2 pisteissä määritelty skalaarikenttä; napakoordinaattien avulla lausuttuna tämä on U(r,ϕ). Lausu napakoordinaateissa a) x u x y u y, b) x u x + y u y, c) 2 u x u y Muunna osittaisdifferentiaaliyhtälö x u x + y u y = x2 + y 2 napakoordinaatteihin. Merkitse tällöin u(x, y) = U(r, ϕ). Millaisia ratkaisuja yhtälöllä on? Oletetaan lisäksi, että ratkaisufunktio saa xy-tason yksikköympyrällä arvot u(x,y) = x. Onko u tällöin jatkuva origossa? u(x,y) = 2 1(x2 + y 2 ) + x/ x 2 + y ; ei ole jatkuva origossa. 90. Funktio f (x, y) toteuttaa alueessa {(x, y) x > 0, y > 0} osittaisdifferentiaaliyhtälön x f x = y f y. Lisäksi pätee f (x,x) = x, kun x > 0. Muunna yhtälö sijoituksella u = xy, v = y/x funktiota F(u,v) = f (x,y) koskevaksi ja ratkaise f (x,y). Onko funktiolla f raja-arvoa origossa? F v = 0, f (x,y) = xy, lim (x,y) (0,0) f (x,y) = Olkoon skalaarikenttä u muotoa u(x,y,z) = f (r), missä r = x 2 + y 2 + z 2 ja f on derivoituva. Kenttä toteuttakoon osittaisdifferentiaaliyhtälön x u x + y u y + z u z = u.
12 Muunna tämä funktiota f koskevaksi differentiaaliyhtälöksi, jossa muuttujana on r. Ratkaise yhtälö. Minkälainen lauseke saadaan kentälle u? 92. Olkoon f geometrisessa avaruudessa E 3 määritelty funktio: f (r) = f (x,y,z) = g(r), missä g : R R on derivoituva yhden muuttujan funktio ja paikkavektorin r = xi + yj + zk pituus on r = x 2 + y 2 + z 2. Funktio f riippuu siis vain origosta mitatusta etäisyydestä. Osoita: grad f = g (r) r r. 93. Funktio f (x, y) toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön 2 f x 2 4x 2 f x y + 4x2 2 f y 2 2 f y = 0. Olkoot u = x 2 + y ja v = x uudet muuttujat; siis x = v, y = u v 2. Merkitään f (x,y) = f (v,u v 2 ) = F(u,v). Millaisen osittaisdifferentiaaliyhtälön toteuttaa funktio F?
a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:
6. Käänteiskuvaukset ja implisiittifunktiot 6.1. Käänteisfunktion olemassaolo 165. Määritä jokin piste, jonka ympäristössä funktiolla f : R 2 R 2, f (x,y) = (ysinx, x + y + 1) a) on lokaali käänteisfunktio,
12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa
12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa 12.1. Gradientti, divergenssi ja roottori 328. Laske u, kun u on vektorikenttä a) (z y)i + (x z)j + (y x)k, b) e xyz (i + xlnyj + x 2 zk), c) (x
Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot
3. Funktion raja-arvo ja jatkuvuus 3.1. Reaali- ja kompleksifunktiot 43. Olkoon f monotoninen ja rajoitettu välillä ]a,b[. Todista, että raja-arvot lim + f (x) ja lim x b f (x) ovat olemassa. Todista myös,
MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta
MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2016 1 Perustuu Antti Rasilan luentomonisteeseen
d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali
6. Derivaatta 6.. Derivaatta ja differentiaali 72. Olkoon f () = 4. Etsi derivaatan määritelmän avulla f ( 3). f ( 3) = 08. 73. Muodosta funktion f () = derivaatta suoraan määritelmän mukaan, so. tarkastelemalla
BM20A0300, Matematiikka KoTiB1
BM20A0300, Matematiikka KoTiB1 Luennot: Heikki Pitkänen 1 Oppikirja: Robert A. Adams: Calculus, A Complete Course Luku 12 Luku 13 Luku 14.1 Tarvittava materiaali (luentokalvot, laskuharjoitustehtävät ja
y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2
Matematiikan ja tilastotieteen osasto/hy Differentiaaliyhtälöt I Laskuharjoitus 2 mallit Kevät 219 Tehtävä 1. Laske osittaisderivaatat f x = f/x ja f y = f/, kun f = f(x, y) on funktio a) x 2 y 3 + y sin(2x),
Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus
8. Vektoriarvoiset funktiot 8.1. Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 320. Olkoon u reaalimuuttujan vektoriarvoinen funktio R R n ja lim t a u(t) = b. Todista: lim t a u(t) = b. 321. Olkoon
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2016
4 (x 1)(y 3) (y 3) (x 1)(y 3)3 5 3
. Taylorin polynomi; funktion ääriarvot.1. Taylorin polynomi 94. Kehitä funktio f (x,y) = x 2 y Taylorin polynomiksi kehityskeskuksena piste ( 1,2) a) laskemalla osittaisderivaatat, b) kirjoittamalla muuttujat
f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.
13. Erityyppisten integraalien väliset yhteydet 13.1. Gaussin lause 364. Laske A f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y
Matematiikka B1 - TUDI
Osittaisderivointi Osittaisderivaatan sovellukset Matematiikka B1 - TUDI Miika Tolonen 3. syyskuuta 2012 Miika Tolonen Matematiikka B2 - TUDI 1 Osittaisderivointi Osittaisderivaatan sovellukset Kurssin
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I
Usean muuttujan funktiot MS-A7 Differentiaali- ja integraalilaskenta (Chem) Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto Raja-arvot 3 Jatkuvat funktiot 4 Osittaisderivaatat 5 Derivaatta eli gradientti.
l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L
Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L Tehtävät 1-3 ovat kotitehtäviä, jotka on tarkoitus laskea ennen loppuviikon harjoitusta. Tehtävät 4-6 palautetaan kirjallisena A4-paperilla
l 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.
Viikko 5 Tällä viikolla yleistetään R 2 :n ja R 3 :n vektorialgebran peruskäsitteet n-ulotteiseen avaruuteen R n, ja määritellään lineaarikuvaus. Tarkastellaan funktioita, joiden määrittelyjoukko on n-ulotteisen
13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle
13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista 13.1. Taylorin polynomi 552. Muodosta funktion f (x) = x 4 + 3x 3 + x 2 + 2x + 8 kaikki Taylorin polynomit T k (x, 2), k = 0,1,2,... (jolloin siis potenssien
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa
3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =
BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 6, Syksy 2016 1. (a) Olkoon z = z(x,y) = yx 1/2 + y 1/2. Muodosta z:lle lineaarinen approksimaatio L(x,y) siten että approksimaation ja z:n arvot
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.
Vektorianalyysi I MAT21003 Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21. syyskuuta 2017 1 Sisältö 1 Euklidinen avaruus 3 1.1 Euklidinen avaruus
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio. Riikka Korte Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto
Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I
Matematiikan perusteet taloustieteilijöille I Harjoitukset syksy 2006 1. Laskeskele ja sieventele a) 3 27 b) 27 2 3 c) 27 1 3 d) x 2 4 (x 8 3 ) 3 y 8 e) (x 3) 2 f) (x 3)(x +3) g) 3 3 (2x i + 1) kun, x
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Vesanen MS-A0205/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2017 Laskuharjoitus 4A (Vastaukset) alkuviikolla
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,
Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta
Laskukarnevaali Matematiikka B. fx, y, z) = x sin z + x y, etsi f,, ) Osittaisderivaatat ovat f f x = sin z + xy, y = x, f z = x cos z Pisteessä,,) osittaisderivaatoilla on arvot 4, ja. Täten f,, ) = 4i
r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 018 Harjoitus Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Osoita, että avoin kuula on avoin joukko ja suljettu kuula on suljettu joukko. Ratkaisu.
Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Laskuharjoitus 4A (Vastaukset) alkuviikolla
Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018
Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018 Ylimääräisiä harjoitustehtäviä 1. Osoita, että normin neliö f : R n R, f(x) = x 2 on differentioituva pisteessä a R n ja, että sen derivaatalle on voimassa 2.
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto)
Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Olkoon U R avoin joukko ja ϕ = (ϕ 1, ϕ, ϕ 3 ) : U R 3 kaksiulotteisen C 1 -alkeispinnan
Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 018 Harjoitus Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Olkoon f : R R f(x 1, x ) = x 1 + x Olkoon C R. Määritä tasa-arvojoukko Sf(C) = {(x 1, x
Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.
Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II
MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 17 1. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( k ) + 5 k, b) k 1 x 5 dx, e) ( ln(k + 1) k ), c) k 1 cos(πx) dx, f) k e x dx, 1 k e k k kx dx.. Olkoon
Matematiikka B1 - avoin yliopisto
28. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Nettitehtävät Kurssin sisältö 1/2 Osittaisderivointi Usean muuttujan funktiot Raja-arvot Osittaisderivaatta Pinnan
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Harri Hakula Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2018 1 Perustuu Antti Rasilan luentomonisteeseen
BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016
BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016 1. (a) Anna likiarvo lineaarisen approksimaation avulla sille mitä on T (100.5), kun T (100) = 45 ja T (100) = 10. (b) Käyttäen lineaarista
2 Osittaisderivaattojen sovelluksia
2 Osittaisderivaattojen sovelluksia 2.1 Ääriarvot Yhden muuttujan funktiolla f(x) on lokaali maksimiarvo (lokaali minimiarvo) pisteessä a, jos f(x) f(a) (f(x) f(a)) kaikilla x:n arvoilla riittävän lähellä
sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 2017 Harjoitus 2 Ratkaisuedotukset 2.1. Tutki funktion g : R 2 R, g(0, 0) = 0, jatkuvuutta. g(x, y) = sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2, kun (x,
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II
MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 26. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( 9k 7 ) 3k + 2 4k 2, b) 5k + 7 k (4x + ) 3 dx, e) ( 2 ln(k 3 ) k 3e k ), c) cos(3πx) dx, f) k 3 9x 2 +
Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan
Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto 3. luento 17.11.2017 Neuroverkon opettaminen (ohjattu oppiminen) Neuroverkkoa opetetaan syöte-tavoite-pareilla
Differentiaalilaskenta 1.
Differentiaalilaskenta. a) Mikä on tangentti? Mikä on sekantti? b) Määrittele funktion monotonisuuteen liittyvät käsitteet: kasvava, aidosti kasvava, vähenevä ja aidosti vähenevä. Anna esimerkit. c) Selitä,
2 Funktion derivaatta
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2018 2 Funktion derivaatta 1. Määritä derivaatan määritelmää käyttäen f (), kun (a), (b) 1 ( > 0). 2. Tutki, onko funktio sin(2) sin 1, kun 0, 2 0, kun = 0, derivoituva
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 19.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat
1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat Funktion ensimmäiset osittaisderivaatat voidaan yhdistää yhdeksi vektorifunktioksi seuraavasti: Missä tahansa pisteessä (x, y), jossa funktiolla f(x, y) on ensimmäiset
Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1
Mapu. Laskuharjoitus 3, Tehtävä Lineaarisessa approksimaatiossa funktion arvoa lähtöpisteen x 0 ympäristössä arvioidaan liikkumalla lähtöpisteeseen sovitetun tangentin kulmakertoimen mukaisesti: f(x 0
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
Usean muuttujan funktiot MS-A007 Differentiaali- ja integraalilaskenta (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa G. Gripenberg Aalto-yliopisto Raja-arvot 3 Jatkuvat funktiot 4 Osittaisderivaatat 5 Derivaatta
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A007 Differentiaali- ja integraalilaskenta (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa G. Gripenberg Aalto-yliopisto 1. tammikuuta 016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A007 Differentiaali- ja integraalilaskenta
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja
Differentiaalilaskennan tehtäviä
Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1
Differentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x 4. 8. Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.
Matematiikka KoTiA1 Demotehtäviä 1. Ratkaise epäyhtälöt x + 1 x 2 b) 3 x 1 < 2 x + 1 c) x 2 x 2 2. Ratkaise epäyhtälöt 2 x < 1 2 2 b) x 3 < x 2x 3. Olkoon f (x) kolmannen asteen polynomi jonka korkeimman
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1
Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.
Analyysi 1 Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy 014 1. Tutki funktion x + x jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.. Määritä vakiot a ja b siten, että funktio a x cos x + b x + b sin x, kun x 0, x 4, kun x
BM20A0900, Matematiikka KoTiB3
BM20A0900, Matematiikka KoTiB3 Luennot: Matti Alatalo Oppikirja: Kreyszig, E.: Advanced Engineering Mathematics, 8th Edition, John Wiley & Sons, 1999, luvut 1 4. 1 Sisältö Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018 1. (a) Tunnemme vektorit a = [ 5 1 1 ] ja b = [ 2 0 1 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa
MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila
Johdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 2 Pekka Salmi 1. lokakuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 1. lokakuuta 2015 1 / 55 Jatkuvuus ja raja-arvo Tavoitteet: ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden määritelmät intuitiivisesti
MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai
MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai 30.11.015 1. (Opiskelutet. 0 s. 81.) Selvitä, miten lauseke sin(4x 3 + cos x ) muodostuu perusfunktioista (polynomeista, trigonometrisistä funktioista jne).
(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 2, Kevät 2017 Tässä harjoituksessa ja tulevissakin merkitään punaisella tähdellä sellaisia tehtäviä joiden tyyppisten osaamattomuus tentissä/välikokeessa
Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016
Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta 8..206 Gripenberg, Nieminen, Ojanen, Tiilikainen, Weckman Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi
(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.
1. Hahmottele seuraavat tasojoukot. Mitkä niistä ovat avoimia, suljettuja, kompakteja, rajoitettuja, yhtenäisiä, alueita? (a) {z C 1 < 2z + 1 < 2} (b) {z C z i + z + i = 4} (c) {z C z + Im z < 1} (d) {z
Kompleksianalyysi viikko 3
Kompleksianalyysi viikko 3 Jukka Kemppainen Mathematics Division Derivaatta Oletetaan seuraavassa, että joukko A C on avoin, eli jokaista z 0 A kohti on olemassa sellainen ǫ > 0, että z z 0 < ǫ z A. f
MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!
A-osio: ilman laskinta. MAOLia saa käyttää. Laske kaikki tehtävistä 1-. 1. a) Derivoi funktio f(x) = x (4x x) b) Osoita välivaiheiden avulla, että seuraava raja-arvo -lauseke on tosi tai epätosi: x lim
Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77
Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)
Luento 8: Epälineaarinen optimointi
Luento 8: Epälineaarinen optimointi Vektoriavaruus R n R n on kaikkien n-jonojen x := (x,..., x n ) joukko. Siis R n := Määritellään nollavektori 0 = (0,..., 0). Reaalisten m n-matriisien joukkoa merkitään
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1 / 18
763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Syksy 2012
763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Syksy 01 1 Sisältö: 1 Differentiaalilaskentaa Integraalilaskentaa 3 Vektorit 4 Potenssisarjoja 5 Kompleksiluvut 6 Differentiaaliyhtälöistä
Ratkaisuja, Tehtävät
ja, Tehtävät 988-97 988 a) Osoita, että lausekkeiden x 2 + + x 4 + 2x 2 ja x 2 + - x 4 + 2x 2 arvot ovat toistensa käänteislukuja kaikilla x:n arvoilla. b) Auton jarrutusmatka on verrannollinen nopeuden
Matematiikan tukikurssi. Toinen välikoe
Matematiikan tukikurssi Toinen välikoe 1 Sisältö 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo 1 2 Useamman muuttujan funktion jatkuvuus 7 3 Osittaisderivaatat ja gradientti 8 4 Vektoriarvoiset funktiot 9 5
Differentiaali- ja integraalilaskenta 2
ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 Riikka Kangaslampi Syksy 214 2 Esipuhe Tämä on Aalto-yliopiston Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen kurssin ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 tueksi
= + + = 4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa
30 VEKTORIANALYYSI Lento 4 4. Derivointi seammassa lottvdessa Osittaisderivaatta. Kerrataan alksi osittaisderivaatan käsite. Fnktio f= f( r) = f( xyz,, ) on kolmen mttjan fnktio, jonka arvo yleensä mtt,
= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2
Ratkaisut 1.1. (a) + 5 +5 5 4 5 15 15 (b) 5 5 5 5 15 16 15 (c) 100 99 5 100 99 5 4 5 5 4 (d) 100 99 5 100 ( ) 5 1 99 100 4 99 5 1.. (a) ( 100 99 5 ) ( ( 4 ( ) ) 4 1 ( ) ) 4 9 4 16 (b) 100 99 ( 5 ) 1 100
BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016
BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016 1. Hahmottele karkeasti funktion f : R R 2 piirtämällä sen arvoja muutamilla eri muuttujan arvoilla kaksiulotteiseen koordinaatistoon
Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)
Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /
MS-A008 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/207 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 2. viikolle / 8. 2.4. Jatkuvuus ja raja-arvo Tehtävä : Määritä raja-arvot a) 3 + x, x Vihje: c)-kohdassa
Ratkaisut vuosien tehtäviin
Ratkaisut vuosien 1978 1987 tehtäviin Kaikki tehtävät ovat pitkän matematiikan kokeista. Eräissä tehtävissä on kaksi alakohtaa; ne olivat kokelaalle vaihtoehtoisia. 1978 Osoita, ettei mikään käyrän y 2
Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta
Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö Funktion kasvavuus ja vähenevyys; paikalliset ääriarvot Jos derivoituvan reaalifunktion f derivaatta tietyssä pisteessä on positiivinen, f (x 0 ) > 0, niin funktion tangentti
Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x
Seuraavaksi tarkastellaan C 1 -sileiden pintojen eräitä ominaisuuksia. Lemma 2.7.1. Olkoon S R m sellainen C 1 -sileä pinta, että S on C 1 -funktion F : R m R eräs tasa-arvojoukko. Tällöin S on avaruuden
Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 2018 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa määritelty kuvaus B(0, 1) := x R 2 : x
F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause
91 VEKTORIANALYYI Luento 13 9. tokesin lause A 16.5 tokesin lause on kuin Gaussin lause, mutta yhtä dimensiota alempana: se liittää toisiinsa kentän derivaatasta pinnan yli otetun integraalin ja pinnan
Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4
Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 06 Sivu / 4 Laske yhteensä enintään 0 tehtävää. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. Osiossa A EI SAA käyttää laskinta. Osiossa
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan määrittää
Muutoksen arviointi differentiaalin avulla
Muutoksen arviointi differentiaalin avulla y y = f (x) y = f (x + x) f (x) dy y dy = f (x) x x x x x + x Luento 7 1 of 15 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto Muutoksen arviointi differentiaalin
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015
0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut
0. Kertausta Luvut, lukujoukot (tavalliset) N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut Rationaaliluvut n/m, missä n,m Z Reaaliluvut R muodostavat jatkumon fysiikan lukujoukko Kompleksiluvut C:z
Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet
ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A27 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 2.2, 28, arvosteluperusteet T Moniosaisten tehtävien osien painoarvo on sama ellei muuta ole erikseen osoitettu. Kokeessa
(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.
Calculus Kurssikoe..7. Laske (a) x sin x, (b) x x + x. (a) Merkitään u(x) = x ja v (x) = sin x, jolloin u (x) =, v(x) = cos x ja osittaisintegroimalla saadaan x sin x = u(x)v (x) = u(x)v(x) u (x)v(x) =
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 12 1 Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan
4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa
6 VEKTORIANALYYSI Lento 3 4. Derivointi seammassa lottvdessa Osittaisderivaatta. Kerrataan alksi osittaisderivaatan käsite. Fnktio f f ( r) f ( x, y, z) on kolmen mttjan fnktio, jonka arvo yleensä mtt,
Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)
Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen osasto Vektorianalyysi II (MAT22, syksy 28 Kurssitentti, Ma 7228 (RATKAISUEHDOTUKSET Tentaattori: Ville Tengvall (villetengvall@helsinkifi Vastaa kaikkiin
6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 51 6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt Määritelmä 6.1. Olkoon I R avoin väli. Olkoot p i : I R, i = 0, 1, 2,..., n, ja q : I R jatkuvia
a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.
Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin
Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa
Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä