Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011"

Transkriptio

1 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖPANOKSET PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET SUKUPUOLIRAKENNE IKÄRAKENNE KOULUTUSRAKENNE HENKILÖSTÖTARVE Rekrytointi Vaihtuvuus HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITO TERVEYS JA TYÖKYKY Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Osaamisen kehittäminen ESIMIESTYÖ JA JOHTAMINEN TYÖAIKA TYÖAJAN KÄYTTÖ YLITYÖT AKATEMIAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖVOIMAKUSTANNUKSET...21 LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA KUVIO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 KUVIO 2. AKATEMIAN JA ULKOPUOLISEN RAHOITUKSEN OSUUDET...3 KUVIO 3. VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...4 KUVIO 4. HENKILÖSTÖRYHMÄN %-OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ...5 KUVIO 5A. SUKUPUOLIJAKAUMA YKSIKÖITTÄIN...5 KUVIO 5B. SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN...6 KUVIO 6. IKÄRAKENNE SUKUPUOLEN MUKAAN...6 TAULUKKO 1. KOULUTUSRAKENNE...7 KUVIO 7. KOULUTUSTASOINDEKSI...8 TAULUKKO 2. ELÄKÖITYMINEN VUOSINA TAULUKKO 3. HENKILÖSTÖN LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS VUOSINA (%)....9 TAULUKKO 4. IRAUSPOISOLOT VUOSINA KUVIO 8. HENKILÖSTÖN IRAUSPOISOLOT VUOSINA TAULUKKO 5. TYÖTAPATURMAT VUOSINA KUVIO 9. TYÖTYYTYVÄISYYS (VMBARO) TAULUKKO 6. TYHY-TOIMINNAN JA TYÖTERVEYDENHUOLLON (TTH) KUSTANNUKSET VUOSINA TAULUKKO 7. HENKILÖSTÖKOULUTUSKUSTANNUKSET...16 KUVIO 10. ESIMIESTYÖNARVIOINNIN TULOKSET O-ALUEITTAIN TAULUKKO 8. TYÖAJAN LDOVAPAA...19 KUVIO 11. TEHTÄVIEN SIJOITTUMINEN VAATIVUUSTASOILLE KUVIO 12. TEHTÄVIEN SIJOITTUMINEN VAATIVUUSTASOILLE SUKUPUOLITTAIN KUVIO 13. SUORITUSTASOJAKAUMA TAULUKKO 9.TYÖVOIMAKUSTANNUKSET VUOSINA TAULUKKO 10. SUOMEN AKATEMIAN HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA VUOSILTA

3 2 JOHDANTO Vuoden 2011 henkilöstötilinpäätös on kahdestoista Suomen Akatemian hallintovirastossa tehty henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen on tarkoitus olla käyttökelpoinen ja hyödyllinen työväline henkilöstön strategiselle johtamiselle ja henkilöstön kehittämiselle. Henkilöstötilinpäätös on myös yksi keskeisistä mittareista seurattaessa vuonna 2008 hyväksytyn henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman toteutumista. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu; työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Vuoden 2011 henkilöstötilinpäätökseen on koottu aikaisempien vuosien henkilöstötilinpäätöstietoja vastaavat tiedot ja se mukailee aikaisempaan tapaan valtiovarainministeriön asettamia suosituksia. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnassa on käytetty valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaa käsikirjaa Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen teossa on hyödynnetty valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI -järjestelmästä saatavia raportteja ja Kieku -tietojärjestelmän hakuraportteja. Vertailutietoina on käytetty Suomen Akatemian hallintoviraston vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksen tietoja sekä Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI -järjestelmästä valtion budjettitalouden henkilöstön vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöstietoja. Henkilöstötilinpäätös koskee hallintovirastoon palvelussuhteessa olevaa henkilöstöä. Laskelmissa, kuvioissa ja taulukoissa on yleensä kuvattu koko hallintoviraston henkilöstö (sisältäen myös yliopistojen rahoittamat harjoittelijat) joulukuun 2011 tilanteen mukaan pois lukien palkattomalla virkavapaalla olevat työntekijät. Henkilöstötilinpäätöksen lopussa olevaan taulukkoon on koottu henkilöstötunnuslukuja vuosilta

4 1. HENKILÖSTÖPANOKSET Palvelussuhteiden määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2011 lopussa Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan kuului 151 henkilöä (159 henkilöä vuonna 2010) (kuvio 7). Edellisten lisäksi 15 henkilöä oli virkavapaalla. Vuoden 2011 aikana Akatemiassa työskenteli edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakouluharjoittelijoita (yhteensä 11 henkilöä, 2010: 7). Henkilöstön lukumäärä väheni 5,3 % vuoteen 2010 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 149,5 henkilötyövuotta, mikä on 3,0 % vähemmän kuin vuonna 2010 (154,2 htv vuonna 2010). Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti Akatemia on vähentänyt 20 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä (lähtöluku 166 htv vuonna 2005, raportoitava htvluku 1 145,3 vuonna 2011). KUVIO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Toimintamenomomentilta palkattujen osuus oli 138,3 henkilötyövuotta (2010: 141,2 htv). Tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin oli tutkimusmäärärahoista palkattu 8,6 htv (2010: 10,2 htv). Ulkopuolisilla varoilla (mm. ERA-NET) palkattujen osuus oli 2,6 htv (2010: 2,8 htv). Ulkopuolisilla varoilla palkattujen määrä on vähentynyt erityisesti ERA-NETien vähentyessä. KUVIO 2. AKATEMIAN JA ULKOPUOLISEN RAHOITUKSEN OSUUDET 1 Raportoitavasta htv-luvusta on vähennetty VM:n ohjeen mukaisesti harjoittelijat sekä henkilökohtaisen eläkeikänsä ylittäneet henkilöt.

5 4 1.2 Palvelussuhderakenne Vuoden 2011 lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa 117 (77,5%) ja määräaikaisessa 34 (22,5%) henkilöä. Vuoteen 2010 verrattuna määräaikaisten osuus on vähentynyt ja vakinaisten osuus kasvanut hieman (2010: vakinaisia 74,2 % ja määräaikaisia 25,8 %). Vakinaisiksi on laskettu henkilöt, jotka on nimitetty virkaan määräajaksi ja myös ne henkilöt, jotka olivat vakinaisesta virastaan virkavapaalla hoitaakseen Akatemian määräaikaista virkaa tai tehtävää. Määräaikaisten palvelussuhteiden yleisimmät perusteet olivat sijaisuudet (esim. perhevapaiden vuoksi) sekä työn luonne (esim. projektit). Tavoitteena on ollut määräaikaisten osuuden vähentäminen henkilöstöstä. Henkilöstömäärän supistuessa määräaikasten osuus todennäköisesti laskee edelleen. Myös ulkopuolisilla varoilla palkattujen vähentyminen vaikuttanee käytännössä määräaikasten määrään. Määräaikaisten osuus myös valtion budjettitaloudessa on viime vuonna vähentynyt (2011: 10,7 % ja 2010: 13,7 % mukaan laskettu harjoittelijat). KUVIO 3. VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ Pääasiallinen palvelussuhteen laji oli virkasuhde (150 henkilöä, 99,3 %). Työsopimussuhteisten henkilöiden osuus (1 henkilö, 0,6 %) pieneni (2010: 5 henkilöä, 3,1 %). Työsopimussuhteinen henkilö toimii tietohallinnollisissa tehtävissä. Valtion pääpalvelussuhteessa, virkasuhteessa, oli valtion budjettitalouden henkilöstöstä vuonna ,0 % henkilöstöstä. Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 138 (91,4 %) ja osa-aikaisia 13 henkilöä (8,6 %). Osa-aikaisten suhteellinen osuus henkilöstöstä on edelleen hieman vähentynyt (2010: 10,1 % ). Pääosa osa-aikaisista oli osittaisella hoitovapaalla (yli 60 %) sekä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia (yli 30 %).

6 5 KUVIO 4. HENKILÖSTÖRYHMÄN %-OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ 1.3 Sukupuolirakenne Naisia työskenteli hallintovirastossa 108 (71,5 %) ja miehiä 43 (28,5 %). Miesten osuus laski hieman vuoteen 2010 verrattuna, jolloin naisia oli 111 (69,8 %) ja miehiä 48 (30,2 %). Valtion budjettitaloudessa naisten osuus vuonna 2011 oli 48,7 % ja miesten osuus 51,3 %. Seuraavissa kuvioissa näkyy hallintoviraston sukupuolijakauma yksiköittäin (hlöä) ja henkilöstöryhmittäin (%). Naiset ovat enemmistönä kaikissa yksiköissä tietohallintoyksikköä lukuun ottamatta ja kaikissa henkilöstöryhmissä johtoa lukuun ottamatta. KUVIO 5A. SUKUPUOLIJAKAUMA YKSIKÖITTÄIN

7 6 KUVIO 5B. SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Suomen Akatemian hallitus hyväksyi vuonna 2010 uuden tasa-arviosuunnitelman, joka koskee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa Akatemian hallintovirastossa ja Akatemian rahoitustoiminnassa. Tasaarvosuunnitelmassa on otettu huomioon yhdenvertaisuuslain mukaisesti myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Uusi suunnitelma sisältää tasa-arvolain 6a :n mukaisesti selvityksen tasaarvotilanteesta (sisältäen palkkakartoituksen), toimenpidesuunnitelman tasa-arvon edistämiseksi sekä arvion aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Uudessa tasa-arvosuunnitelmassa Akatemian tasa-arvotyön painoalueiksi on määritelty mm. tasapainoisen sukupuolirakenteen vahvistaminen hallintoviraston eri henkilöstöryhmissä. 1.4 Ikärakenne Joulukuussa 2011 hallintovirastolaisten keski-ikä oli 47,8 vuotta (miehet 45,9 ja naiset 48,5 vuotta). Vuonna 2010 keski-ikä oli 46,5 vuotta (miehet 45,1 ja naiset 47,1 vuotta). KUVIO 6. IKÄRAKENNE SUKUPUOLEN MUKAAN

8 Naiset olivat enemmistönä kaikissa ikäryhmissä. Suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (51 henkilöä, 33,8 %) ja vuotiaat (42 henkilöä, 27,8 %). 45-vuotiaita tai vanhempia oli yli puolet henkilöstöstä (94 henkilöä, 62,3 %; vuonna 2010 osuus oli 62,3 %). Akatemiassa työskenteli 2011 lopussa kolme oman henkilökohtaisen eläkeikänsä ylittänyttä henkilöä. Ikärakenteen perusteella on ennustettavissa monien jäävän eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Valtion budjettitalouden henkilöstön keski-ikä on 45,7 vuotta. 45-vuotiaita tai vanhempia oli 55,3 % Koulutusrakenne Hallintoviraston henkilöstön yleisin tutkintoaste (31,1 %) oli tutkijakoulutusaste 2, johon luetaan lisensiaatti- ja tohtoritutkinnon suorittaneet (2010: 26,4 %). Seuraavaksi yleisimmät ryhmät olivat (27,8 %) ylempi korkeakouluaste (2010: 27,7 %), ja (17,2 %) alin korkea-aste (2010: 15,1 %), johon luetaan opistotasoiset tutkinnot. Kaikkiaan korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 67,5 % (2010: 64,2 %). Vuonna 2011 tutkijakoulutusaste nousi ylemmän korkeakouluasteen ohi yleisimmäksi tutkintoasteeksi. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvoi myös, samoin koulutustasoindeksi. TAULUKKO 1. KOULUTUSRAKENNE %-jakauma koulutusasteen Sukupuolen %-jakauma mukaan Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Perusaste tai ei tutkintoa 4,7 % 1,9 % 2,6 % 50,0 % 50,0 % 100,0 % Keskiaste 14,0 % 12,0 % 12,6 % 31,6 % 68,4 % 100,0 % Alin korkea-aste 7,0 % 21,3 % 17,2 % 11,5 % 88,5 % 100,0 % Alempi kork.k.aste 2,3 % 11,1 % 8,6 % 7,7 % 92,3 % 100,0 % Ylempi kork.k.aste 30,2 % 26,9 % 27,8 % 31,0 % 69,0 % 100,0 % Tutkijakoulutus 41,9 % 26,9 % 31,1 % 38,3 % 61,7 % 100,0 % Tutkinnon suorittaneita 95,3 % 98,1 % 97,4 % 27,9 % 72,1 % 100 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 28,5 % 71,5 % 100 % Hallintoviraston koulutustasoindeksi pysyi edelleen korkeana, ja on 6,3 (2010: 6,1). Koulutustasoindeksi on henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman osaaminen ja henkilöstösuunnittelu osion yksi mittari. Miesten koulutustasoindeksi on jo pitkään ollut naisten koulutustasoindeksiä korkeampi johtuen miesten suuremmasta suhteellisesta osuudesta ylemmissä henkilöstöryhmissä. Koulutustasoindeksin laskennassa kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä ja lasketaan näin saadut tulot yhteen eli (alemman perusasteen omaavien henkilöiden lkm x 1) + (ylemmän perusasteen (ml. henkilöt, joilla koulutus on tuntematon) omaavien henkilöiden lkm x 2)+(keskiasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 3,5) + (alimman 1 Koulutus- ja tutkintotiedot poimitaan Tahti-järjestelmästä. Tiedot Tahtiin saadaan Kieku-henkilöstö- ja palkanlaskentajärjestelmästä. Koulutusastetiedot koostuvat Tilastokeskuksesta vuosittain Tahtiin siirretyistä tutkintotiedoista ja niitä täydennetään kuukausittain virastosta siirtyneistä tutkintotiedoista siten, että korkeinta tutkintoa käytetään (kahdesta samantasoisesta käytetään tuoreinta)

9 8 korkeaasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 5) + (alemman korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 6) + (ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 7) + (tutkijakoulutusasteen omaavien henkilöiden lkm x 8). Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä, joka on em. eri koulutusasteiden omaavien henkilöiden lukumäärien summa. KUVIO 7. KOULUTUSTASOINDEKSI Valtion budjettitalouden henkilöistä oli korkeakoulututkinto 41,6 %:lla (joista oli alempia korkeakoulututkintoja 12,2 %, ylempiä korkeakoulututkintoja 29,4 % ja tutkijakoulutusasteen tutkintoja 4,1 %). Koulutustasoindeksi oli valtionhallinnossa keskimäärin 5, Henkilöstötarve Rekrytointi Hallintovirastoon tuli vuoden 2011 aikana 24 uutta henkilöä (2010: 22) vakinaiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Uusista työntekijöistä 22 (2010: 19) tuli määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja kaksi (2010: 3) suoraan vakinaiseen palvelussuhteeseen. Hallintoviraston sisältä valittiin määräaikaiseen tehtävään tai sijaisuuteen toisessa yksikössä kuusi henkilöä (2010: 2). Kaksi henkilöä palasi takaisin omaan tehtäväänsä omaan yksikköönsä (2010: 0). Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskennelleistä vakinaistettiin vuoden 2011 virkamiestä (2010: 2). aikana kaksi Harjoittelijan nimikkeellä työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa vuonna 2011 yhteensä yksitoista henkilöä (2010: 7). Lisäksi Akatemiassa oli yksi työelämävalmennuksessa oleva henkilö (ei palvelussuhteessa Akatemiaan) Vaihtuvuus

10 9 Vuonna 2011 äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oli yhdeksän henkilöä (2010: 6). Hoitovapaalla oli kahdeksan henkilöä (2010: 6). Vuoden 2011 aikana virkavapaalla hallintovirastosta toisen organisaation palveluksessa oli yhdeksän henkilöä (2010: 9). Muilla pidemmillä, yli kuukauden kestävillä virkavapailla (palkaton opintovapaa, vuorotteluvapaa) oli viisi henkilöä (2010: 3). Vuoden 2011 loppuun mennessä oli palveluksesta irtisanoutunut tai määräajan päätyttyä palveluksen päättänyt tai irtisanottu yhteensä 37 henkilöä (2010: 24), joista vakinaisesta tehtävästä yksitoista henkilöä (2010: 7). Uusiin toimitiloihin siirtymisen johdosta virastopalveluja ulkoistettiin ja sen johdosta jouduttiin irtisanomaan neljä virastomestaria. Eläköityminen on ollut vähäistä aiempina vuosina, mutta on lisääntynyt vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 jäi neljä henkilöä vanhuuseläkkeelle ja yksi henkilö työkyvyttömyyseläkkeelle. TAULUKKO 2. ELÄKÖITYMINEN VUOSINA Vuosi Eläkelajit Vanhuuseläke (hlöä) Osa-aikaeläke (hlöä) Osatyökyvytt ömyyseläke (hlöä) Yksilöllinen varhaiseläke (hlöä) Työkyvyttömyysel äke (hlöä) TAULUKKO 3. HENKILÖSTÖN LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS VUOSINA (%) Sisäinen vaihtuvuus 4,2 1,9 4,4 1,2 4,4 Lähtövaihtuvuus (eronneet) 10,2 8,4 3,1 6,7 11,3 Eläkkeelle siirtyneet henkilöt 2,4 5,2 2,5 2,4 3,1 Kokonaispoistuma 19,9 20,0 13,8 14,0 22,0 Tulovaihtuvuus 15,7 20,6 11,3 12,2 10,7 Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 2011 tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2010 henkilöstöstä. Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2011 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus %- osuus vuoden 2010 lopun henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän (kaikki eläkelajit) %-osuus vuoden 2010 lopun henkilöstöstä Kokonaispoistuma: kaikkien organisaation palveluksesta eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle siirtyneiden yhteismäärän %-osuus vuoden 2010 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle siirtyneet) Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta palanneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2010 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalta palanneet) Henkilöstön vaihtuvuus nousi vuonna 2011 lukuun ottamatta tulovaihtuvuutta. Akatemiassa on suhtauduttu myönteisesti toisen tehtävän hoitamiseen omassa organisaatiossa sekä muissa valtion organisaatioissa (esim. OKM), mikä on lisännyt liikkuvuutta. Myös perhevapaiden ja niistä johtuvien sijaisuuksien määrä on ollut suhteellisen korkea. Erityisesti lähtövaihtuvuus ja kokonaispoistuma nousivat edellisvuosista. Henkilöstömäärän pienentyessä kaikkien lähteneiden tilalle ei ole rekrytoitu uusia työntekijöitä.

11 10 Vaihtuvuusluvut toimivat osaltaan mittareina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman osaaminen ja henkilöstösuunnittelu osiolle.

12 11 2. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITO 2.1 Terveys ja työkyky Sairauspoissaolot Vuonna 2011 sairauspoissaolot vastasivat 4,6 henkilötyövuotta (4,1 htv vuonna 2010). Sairauspoissaolojen määrä oli 7,8 sairauspäivää/ htv (2010: 6,8 sairauspäivää/ htv). Oman sairauden (ts. ei lapsen sairaus) vuoksi oli 328 sairauspoissaolojaksoa (377 vuonna 2010), joista kertyi yhteensä 1160 päivää (laskettu työpäivinä)(1045 vuonna 2010). Yhden sairausloman keskimääräinen pituus oli 3,0 päivää (2010: 2,8). Sairauspoissaolojaksojen lukumäärä oli pienempi kuin vuonna 2010, mutta sairastaneiden määrä ja sairauspäivien määrä nousivat. Sairausjaksojen keskimääräinen pituus pysyi lähes ennallaan. Lyhyiden (1-3 päivän) sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman. Valtiolla sairauspäivien lukumäärä henkilötyövuotta kohti oli 9,7. Sairauspäivät/htv ja lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen määrä toimivat mittareina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman työhyvinvointi ja työssä jaksaminen osion suhteen. Työterveyshuollon raporttien mukaan suurin osa sairauspoissaoloista vuonna 2011 aiheutui infektioista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat käynnit Terveystalossa ovat myös lisääntyneet. TAULUKKO 4. IRAUSPOISOLOT VUOSINA Vuosi Oma sairaus Poissaolojen lkm Sairauspäivien lkm Sairauspäivää/ sairausjakso Sairastaneita lkm Sairauspäivät/ htv , , ,0 3,0 2,8 3, ,9 8,9 6,8 7,8 KUVIO 8. HENKILÖSTÖN IRAUSPOISOLOT VUOSINA

13 12 Työkyky -tunnuslukuja: Hallintoviraston sairauspoissaolot, 8,1 7,9 8,9 6,8 7,8 työpäivää/htv sairauspäivän tapausten osuus kaikista 81,1 81,9 82,9 84,6 80,5 sairaustapauksista - Sairauksista johtuvien työterveyshuollossa 4,0 4,4 X 3,0 3,3 käyntien lukumäärä/htv (Vuodelta 2009 ei ole saatavissa luotettavia tilastoja hallintoviraston henkilökunnan käynneistä Terveystalossa johtuen järjestelmän muutoksista ja virkatutkijoista.) Tapaturmapoissaolot Työtapaturmapoissaolot ovat valtiolla harvinaisia. Myös hallintovirastossa työtapaturmia on sattunut vuosien aikana vähän. Työtapaturmat ovat tapahtuneet pääsääntöisesti työmatkalla eivätkä varsinaista työtehtävää suoritettaessa. Hallintovirastossa oli vuonna 2011 viisi työtapaturmaa. Sairauspäiviä aiheutui kolmessa tapauksessa yhteensä 12 päivää (vuonna 2010 sairauspäiviä oli kahdella henkilöllä yhteensä 40 päivää). Vuonna 2011 työterveyslaitoksella selvitettiin kahta ammattitautiepäilyä johtuen sisäilmaongelmista Akatemian aikaisemmissa toimitiloissa. TAULUKKO 5. TYÖTAPATURMAT VUOSINA Vuosi Tapaturmia, lkm Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstöinvestointeihin voidaan lukea kaikki sellaiset toimet, jotka edistävät tai hyödyntävät työtyytyväisyyden ja työkunnon edistämistä, henkilöstön koulutusta ja kehittämistä sekä terveyttä. Kokonaisvaltaisella henkilöstön kehittämisellä pyritään varmistamaan riittävä ja oikeanlainen osaaminen Akatemian tehtävien hoitamiseen sekä tukemaan henkilöstön jaksamista, työhyvinvointia sekä työn hallinnan kokemista. Henkilöstöinvestointeihin liittyvää suunnittelua tehdään yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Tämän seurauksena henkilöstön työkuntoon, terveyteen, työsuojeluun, työhyvinvointiin sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet tukevat entistä paremmin toisiaan. Valtion tuottavuusohjelman ja sittemmin vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman myötä henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on noussut yhä keskeisemmälle sijalle Akatemian strategisessa henkilöstöjohtamisessa.

14 Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työhyvinvointi on yksi Suomen Akatemian henkilöstöstrategian kolmesta kehittämiskohteesta. Henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman kautta työhyvinvoinnin merkitys korostui ja sen kehittäminen tavoitteellistui ja konkretisoitui. Henkilöstöstrategiassa korostuvat työmotivaatio, ammatinhallinta, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja hyvä esimiestyö keskeisinä psyykkistä hyvinvointia edistävinä ja ylläpitävinä tekijöitä. Ne lisäävät työn tuottamaa tyydytystä ja iloa. Suomen Akatemian työhyvinvointia ja työkykyä edistävästä toiminnasta vastaa TYHY ryhmä, jossa on edustettuina työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen asiantuntemus sekä eri henkilöstöryhmät. TYHY-ryhmä toimii valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisena yhteistoimintaelimenä työsuojeluasioissa (Työsuojelun yhteistoimintasopimus ). TYHY -toiminta perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sekä työsuojelun toimintaohjelmaan. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä kehittävässä, työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen uhkaa lieventävässä toiminnassa. Akatemian TYHY -toiminta on aktiivista ja yhteisöllistä, ja sen tavoitteena on sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi. Akatemian muutettua syyskuussa 2011 uusiin toimitiloihin TYHY toimintaa järjestettiin uudestaan. Omien liikuntatilojen tilalle tulivat liikuntasetelit. Etu otettiin laajasti käyttöön, sillä noin 90 akatemialaista lunasti itsellensä liikuntasetelit. Tuettu hieronta organisoitiin uudella tavalla. Henkilöstölle tarjottiin myös mm. yhteisiä retkiä ja kulttuurikäyntejä, mutta TYHYtoiminta ei ollut muutosta johtuen aivan yhtä aktiivista kuin aikaisempina vuosina. Toimiva ja terveellinen työympäristö on yksi työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Suomen Akatemian hallintovirasto muutti syyskuussa 2011 uusiin toimitiloihin osoitteeseen Hakaniemenranta 6. Tarkoituksena oli taata henkilöstölle terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö uusissa tiloissa, missä onnistuttiinkin varsin hyvin. Uudet tilat ovat valoisat, toimivat ja kannustavat yhteistyöhön yli yksikkörajojen. Yhteistyö talon muiden vuokralaisten, Opetushallituksen ja Cimon kanssa on myös alkanut vilkkaasti eri alueilla. Toukokuussa 2011 toteutettiin VMBaro työtyytyväisyyskysely toista kertaa koko hallintoviraston henkilöstölle. Vastausprosentti oli 69. Tulokset olivat lähes kaikilta osin vertailuryhmiä (opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala sekä valtionhallinto) parempia, keskiarvon ollessa 3,5 / 5. Akatemian vuoden 2009 tuloksiin verrattuna oli pientä laskua. Palkkaukseen oltiin keskimäärin tyytyväisempiä nyt kuin kaksi vuotta sitten, mikä osaltaan kertoo vuonna 2010 tehdyn palkkausjärjestelmän uudistuksen onnistuneisuudesta. Akatemian erityisinä vahvuuksina voidaan kyselyn perusteella pitää lähiesimiestyötä ja esimiehen antamaa tukea, työn itsenäisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa työn sisältöön, mahdollisuutta työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen sekä työilmapiiriä. Kehittämiskohteina esille nousivat esimerkiksi työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa, johdon toiminnan kehittäminen, uralla eteneminen sekä palkkaukseen liittyvät kysymykset. Akatemian omaan kysymykseen Oletko tuntenut olevasi henkisen väkivallan ja kiusaamisen kohteena viimeisen puolen vuoden aikana, 7 % vastaajista vastasi kyllä (2009: 2 %). Kehittämiskohteet ovat huomioitu kaikissa yksiköissä sekä johdossa ja ne ovat vaikuttaneet muun muassa työhyvinvointitoiminnan ja henkilöstön kehittämisen suunnitteluun sekä esimiestyöhön.

15 14 KUVIO 9. TYÖTYYTYVÄISYYS (VMBARO) Vuosittain toteutettavan esimiestyöskentelyn arvioinnin tulokset tukevat työtyytyväisyyskyselyn tulosta. Tulokset ovat erittäin hyvällä tasolla ja nousseet vähän edelliseen vuoteen verrattuna. Tulosten perusteella vahvuutena voidaan todeta olevan tasaisen laadukas esimiestyöskentely. Akatemiassa on esimiestyöhönsä sitoutuneet esimiehet, jotka luottavat henkilökuntaansa ja joita on helppo lähestyä. TAULUKKO 6. TYHY-TOIMINNAN JA TYÖTERVEYDENHUOLLON (TTH) KUSTANNUKSET VUOSINA TYHY kustannukset (Euroa) TTH -kustannukset (Euroa) Työhyvinvointitoiminnan kustannukset laskivat edelleen edellisvuosista. Vuonna 2011 tähän vaikutti erityisesti muutto ja siitä johtuva liikuntatuntien loppuminen sekä tauko tuetusta hieronnassa. Muutenkin TYHY-toimintaa oli hieman aikaisempaa vähemmän. Työterveydenhuollon kustannukset nousivat hieman vuoteen 2010 verrattuna. Työhyvinvointitoiminnan kustannukset ja toimintaan osallistuneiden määrä toimivat mittareina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen -osion suhteen.

16 15 Vuonna 2011 toteutuneista työterveydenhuollon kustannuksista käytettiin ennalta ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan yhteensä noin euroa (2010: noin ) Tavoitteena on edelleen lisätä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuutta suhteessa sairaanhoitoon Osaamisen kehittäminen Henkilöstöstrategian yhtenä painopistealueena on osaaminen ja henkilöstösuunnittelu. Tavoitteina on, että Akatemiassa on riittävästi oikeanlaista osaamista oikealla tavalla kohdennettuna, ja että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia strategialähtöiseen osaamisen kehittämiseen sekä urapolkujen rakentamiseen. Osaamisen jakamisen menetelmien kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen tehokas hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja henkilöstöstrategian toteuttamisessa. Akatemiassa osaamisen kehittäminen ymmärretäänkin hyvin laajasti ja siihen on otettu käyttöön paljon erilaisia työkaluja. Henkilöstön osaamisen kehittämistarve lähtee Suomen Akatemian strategiasta ja toiminnan tavoitteista. Vuosittain laaditaan henkilöstön kehittämissuunnitelma vastaamaan hallintoviraston yhteisiin osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Se laaditaan yksiköiden tulosneuvotteluihin valmisteltujen henkilöstön kehittämissuunnitelmien pohjalta. Lisäksi yksiköt vastaavat henkilöstönsä omasta, henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin perustuvasta osaamisen kehittämisestä sekä yksikkökohtaisesta kehittämisestä (esim. yksiköiden kehittämispäivät). Vuoden 2011 osaamisen kehittämisen hankkeet ovat painottuneet muutosten tukemiseen ja uusien tietoteknisten järjestelmien käyttöönoton tukemiseen. Akatemia otti pilottikäyttöön valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmän. Käyttöönotto muutti osaltaan työprosesseja sekä työnjakoa ja vaikutti siten myös henkilöstön osaamiseen ja esimiestyöskentelyyn. Itseasiointiportaalin aikaisempaa laajemmat mahdollisuudet on osaltaan helpottanut mm. poissaolojen ilmoittamista. Järjestelmän keskeneräisyys aiheutti odotettua enemmän haasteita. Tästä syystä Kiekun Osaamisen hallinta osion, suorituksen johtaminen osan käyttöönotto toteutettiin koko viraston sijasta pilottina ainoastaan hallintoyksikössä. Tavoitteena on, että vuoden 2012 tavoite- ja kehityskeskustelut toteutetaan koko hallintovirastossa Kieku-tietojärjestelmässä olevia lomakkeita apuna käyttäen. Vuonna 2011 toteutetun VMbaro kyselyn tulosten perusteella henkilöstö on suhteellisen tyytyväinen kehittymisen tukeen (ka 3,38 asteikolla 1-5). Erityisen tyytyväisiä oltiin työpaikan koulutusmahdollisuuksiin ja muihin osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin (ka 3,34). Myös osaamisen ja oman työpanoksen arvostus työyhteisössä koettiin hyvänä (ka 3,8). Kehittämistä on edelleen Tavoite- ja kehityskeskusteluiden toimivuudessa osaamisen kehittämisessä (ka 3,34) sekä uralla etenemisen tukemisessa työyhteisössä (ka 3,09). Vastaajista vain 45,6 prosenttia oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä tavoite-ja kehityskeskusteluiden toimivuuteen osaamisen kehittämisessä sekä vastaavasti uralla etenemiseen ja sen tukemiseen työyhteisössä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä ainoastaan 34,3 prosenttia. Osaamisen kehittämisen menetelmistä tärkein on edelleen työssä oppiminen. Erilaiset työssäoppimisen muodot (verkosto- ja työryhmätyöskentely, vierailut ja tutustumiskäynnit, projektit ja hankkeet, sijaisena toimiminen jne.) ovat Akatemiassa merkittävässä roolissa osaamisen ylläpidossa, kehittämisessä ja siirtämisessä. Akatemialaiset osallistuvat aktiivisesti erilaisten työryhmien ja verkostojen toimintaan. Työssä ja sen ohella tapahtuvan osaamisen kehittämisen raportointi on vaikeaa, kustannus- ja koulutuspäivätietoja saadaan lähinnä varsinaisen koulutuksen osalta. Vuonna 2011 toimintolaskennan avulla on seurattu myös muuhun kuin koulutukseen käytetyn ammatillinen kehittyminen työaikaa ja muita menoja. Keskeisinä teemoina henkilöstökoulutuksessa ovat olleet hallinnolliseen osaamiseen, kansainvälisyyteen sekä tietotekniseen osaamiseen liittyvät koulutus- ja kehittämishankkeet.

17 16 Henkilöstökoulutusta toteutettiin mm. jatkamalla englannin, ruotsin, ranskan ja saksan kielen koulutusta viikkoryhmissä. Hallintovirastossa käytössä olevista tietojärjestelmistä (mm. RA) järjestettiin paljon sisäistä koulutusta. Sisäisen viestinnän ja muutosviestinnän tehostamiseksi järjestettiin säännöllisesti lyhyitä infotilaisuuksia eri teemoista ja ajankohtaisista aiheista (ns. Pätkis- ja Pitkis-tilaisuudet sekä virastokahvit). Meneillään olevien monien muutoshankkeiden vuoksi näitä oli paljon. Myös työnohjauksella on tuettu henkilöstön osaamisen kehittämistä ja jaksamista. Lisäksi yksiköt vastaavat henkilöstönsä omasta, henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin perustuvasta koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä sekä yksikkökohtaisesta kehittämisestä (esim. yksiköiden kehittämispäivät). Henkilöstön osaamisen kehittämisen kustannukset olivat yhteensä euroa (2010: euroa) ilman palkkakustannuksia Kustannuksissa ovat mukana viraston yhteiset ja yksikkökohtaiset koulutukset sekä ammatillisen kehittymisen kustannukset. Koulutusajan palkkauskustannukset olivat euroa (2010: euroa). Henkilöstökoulutuksen kustannukset sisältäen koulutusajan palkkauskustannukset olivat yhteensä euroa. Vuonna 2011 henkilöstökoulutuksen ja -kehittämisen kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu johtui osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen käytetyn työajan palkkakustannuksista. Hallintovirastossa koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen käytettyjen työpäivien lukumäärä (1123 työpäivää) lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna (2010: 646). Henkilöstön koulutukseen käytetty aika oli yhteensä noin 4,4 henkilötyövuotta (2010: 2,6 htv). Henkilötyövuotta kohden koulutukseen käytettiin 7,5 työpäivää (2010: 4,2). Koulutuspäivät/htv ja henkilöstökoulutuskustannukset toimivat henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Osaaminen ja henkilöstösuunnittelu osion mittareina. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen käytetty aika on noin 3 prosenttia työajasta (sisältää koulutuksen ja ammatilliseen kehittymiseen käytetyn työajan). TAULUKKO 7. HENKILÖSTÖKOULUTUSKUSTANNUKSET (ILMAN PALKKAUSKUSTANNUKSIA) Vuosi Koulutuskustannukset, Koulutuskustannukset/ htv, Koulutus -tunnuslukuja: Koulutuspanostus, työpäivää/htv 7,5 6,5 5,3 4,2 7,5 Kokonaiskoulutuskustannukset, /htv ( sis. koulutusajan palkat) Esimiestyö ja johtaminen Akatemian henkilöstöstrategian yhtenä kolmantena painopistealueena on esimiestyö ja johtaminen. Tavoitteena on, että Akatemiassa on selkeä johtamisjärjestelmä ja esimiesvastuut, mikä mahdollistaa johtamisen linjakkuuden, ennakoitavuuden sekä molemminpuolisen luottamuksen. ja että esimiehillä on riittävästi aikaa esimiestyöhön Vuosittainen esimiestyön arviointi toimii mittarina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Esimiestyö ja johtaminen osion suhteen.

18 17 Esimiestyöskentelyn kehittämistä tuettiin järjestämällä esimiehille keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista sekä jatkamalla esimiesten työnohjausta. Johtoryhmän valmennusta jatkettiin vuonna 2011.

19 18 Vuoden 2011 VMbaro kyselyn perusteella henkilöstö on tyytyväinen esimiehen antamaan tukeen työnteossa ja sen edellytysten luonnissa (ka: 3,92) sekä oikeudenmukaiseen kohteluun esimiehen taholta (ka: 3,9). Erityisen kriittisesti henkilöstö suhtautui johdon toimintaan esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä (ka: 2,72). Vuosittaiseen tavoite- ja kehityskeskustelu prosessiin liittyvä esimiestyön arviointi toteutettiin hallintovirastossa Webropol kyselyllä. Vastausprosentti oli 77,4 prosenttia (vuonna 2010: 69 %). Kyselyssä oli viisi arviointitekijää, joista jokaisen alla kuusi väittämää. Arvioinnissa käytettiin asteikkoa 1-5 (1 = huonosti, 2 = tyydyttävästi, 3 = hyvin, 4 = erittäin hyvin, 5 = erinomaisesti). Lisäksi oli mahdollisuus antaa sanalliset perustelut tai muuta palautetta. KUVIO 10. ESIMIESTYÖNARVIOINNIN TULOKSET O-ALUEITTAIN Koko viraston yhteistuloksen perusteella esimiestyö on edelleen hyvällä tasolla. Arviointitekijöittäin keskiarvot ovat pysyneet samalla tasolla. Tulosten perusteella Akatemian esimiestyön vahvuutena on esimiestyöhönsä sitoutuneet esimiehet, jotka luottavat henkilökuntaansa ja joita on helppo lähestyä. 3. TYÖAIKA 3.1 Työajan käyttö Vuonna 2011 virastotyössä säännöllinen vuosityöaika oli 1834 tuntia ja 253 työpäivää. Tehdyn vuosityöajan päivien lukumäärä on saatu toimintolaskennan raportista. Työaikatunnuslukuja Tehdyn vuosityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 78,6 79,5 79,2 79,3 76,9 - Säännöllinen vuosityöaika/ tehty vuosityöaika 1,27 1,26 1,26 1,24 1,30 - Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,0 2,6 3,0 2,6 2,9 - Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,2 3,1 3,0 2,7 2,7 - Tapaturmapoissaoloajan %-osuus säänn. vuosityöajasta 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 - Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säänn. vuosityöajasta 0,3 0,4 0,5 0,3 0,3

20 Ylityöt Akatemian hallintovirastolla on käytössä saldovapaajärjestelmä. Liukuvan työajan tasoitusjakso on kuusi kuukautta. Rahana maksettujen ylitöiden määrä hallintovirastossa nousi hieman vuonna 2011 edellisestä vuodesta. Rahana korvatun ylityöajan osuus oli 5,2 t /htv (2010: 5,6 t/htv) ja 0,3 % (2010: 0,3 %) säännöllisestä vuosityöajasta. Ylitöiden palkkauskustannukset (ilman työnantajan sivukuluja) olivat 154 euroa/htv (2010: 143 euroa/htv). Ylityökorvauksia maksettiin yhteensä 34 henkilölle (2010: 34 henkilölle). Ylityövapaata pidettiin hallintovirastossa yhteensä 22 työpäivää; vuonna (2010: 24). Saldovapaata ( saakka tasoitusvapaa) käytettiin viime vuonna 631 päivää. Henkilöstöstä 72 % laskettuna henkilötilanteesta piti saldovapaata (2010: 599 päivää ja henkilöstöstä 63 %). Tehtyjen ylitöiden määrä toimii yhtenä mittarina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen -osion suhteen. TAULUKKO 8. TYÖAJAN LDOVAPAA Tapauksia Päiviä Päiviä/tapaus 1,4 1,6 1,5 1,5 1.5 Saldovapaata pitäneet (% henkilöstöstä) 68 (44 %) 52 (33 %) 101 (62 %) 100 (63 %) 109 (72 %) Päiviä/henkilö 1,9 1,5 3,7 3,8 4,2 4. AKATEMIAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Akatemian hallintoviraston palkkausjärjestelmässä palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkkausjärjestelmän piirissä oli vuoden 2011 lopussa keskimäärin 94,0 % henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmän piirissä ovat vakinaisessa virkasuhteessa sekä yli kuuden kuukauden määräaikaisessa virkasuhteessa oleva henkilöstö ja sitä sovelletaan pääosin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöstöön. Vuoden 2010 lopulla saatiin neuvottelutulos paikallisjärjestöjen kanssa tarkentavan virkaehtosopimuksen tarkistuksista alkaen. Uusi suoritusarviointijärjestelmä tuli käyttöön takautuvasti lukien ja sitä sovellettiin vuoden 2010 tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointijärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain joten aluksi henkilökohtaisen palkanosan taulukossa sovellettavat prosentit olivat 1-3 prosenttiyksikköä alemmat kuin tavoiteprosentit

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN HAKU hankkeen satoa Kuopion kaupungin käytäntöjä ja kokemuksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa HAKU hankkeen tuloksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa Hannu Issakainen 14.2.2011 MIKSI KUOPIO HALUSI

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2006

Henkilöstökertomus 2006 Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 3 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4 1.1 Henkilötyövuodet 4 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 6 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 7 1.4 Ikärakenne 8

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...4 2. Tehokas TUKES...4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES...7 Osaaminen

Lisätiedot

Miten Kieku-tietojärjestelmä tulee vaikuttamaan esimiesten tehtäviin? Kehittämispäällikkö Seija Friman, Valtiokonttori

Miten Kieku-tietojärjestelmä tulee vaikuttamaan esimiesten tehtäviin? Kehittämispäällikkö Seija Friman, Valtiokonttori Miten Kieku-tietojärjestelmä tulee vaikuttamaan esimiesten tehtäviin? 1 Kehittämispäällikkö Seija Friman, Valtiokonttori Esimiehelle keskeistä Esimiehet näkevät portaalista alaistensa ajantasaiset henkilö-

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Toukokuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2012... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Dnro 57/8.4.2/

Dnro 57/8.4.2/ Henkilöstötilinpäätös 2008 1 1. KATSAUS VUOTEEN 2008...2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...6 4. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...8 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE...10

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot