Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011"

Transkriptio

1 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖPANOKSET PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET SUKUPUOLIRAKENNE IKÄRAKENNE KOULUTUSRAKENNE HENKILÖSTÖTARVE Rekrytointi Vaihtuvuus HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITO TERVEYS JA TYÖKYKY Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Osaamisen kehittäminen ESIMIESTYÖ JA JOHTAMINEN TYÖAIKA TYÖAJAN KÄYTTÖ YLITYÖT AKATEMIAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖVOIMAKUSTANNUKSET...21 LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA KUVIO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 KUVIO 2. AKATEMIAN JA ULKOPUOLISEN RAHOITUKSEN OSUUDET...3 KUVIO 3. VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...4 KUVIO 4. HENKILÖSTÖRYHMÄN %-OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ...5 KUVIO 5A. SUKUPUOLIJAKAUMA YKSIKÖITTÄIN...5 KUVIO 5B. SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN...6 KUVIO 6. IKÄRAKENNE SUKUPUOLEN MUKAAN...6 TAULUKKO 1. KOULUTUSRAKENNE...7 KUVIO 7. KOULUTUSTASOINDEKSI...8 TAULUKKO 2. ELÄKÖITYMINEN VUOSINA TAULUKKO 3. HENKILÖSTÖN LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS VUOSINA (%)....9 TAULUKKO 4. IRAUSPOISOLOT VUOSINA KUVIO 8. HENKILÖSTÖN IRAUSPOISOLOT VUOSINA TAULUKKO 5. TYÖTAPATURMAT VUOSINA KUVIO 9. TYÖTYYTYVÄISYYS (VMBARO) TAULUKKO 6. TYHY-TOIMINNAN JA TYÖTERVEYDENHUOLLON (TTH) KUSTANNUKSET VUOSINA TAULUKKO 7. HENKILÖSTÖKOULUTUSKUSTANNUKSET...16 KUVIO 10. ESIMIESTYÖNARVIOINNIN TULOKSET O-ALUEITTAIN TAULUKKO 8. TYÖAJAN LDOVAPAA...19 KUVIO 11. TEHTÄVIEN SIJOITTUMINEN VAATIVUUSTASOILLE KUVIO 12. TEHTÄVIEN SIJOITTUMINEN VAATIVUUSTASOILLE SUKUPUOLITTAIN KUVIO 13. SUORITUSTASOJAKAUMA TAULUKKO 9.TYÖVOIMAKUSTANNUKSET VUOSINA TAULUKKO 10. SUOMEN AKATEMIAN HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA VUOSILTA

3 2 JOHDANTO Vuoden 2011 henkilöstötilinpäätös on kahdestoista Suomen Akatemian hallintovirastossa tehty henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen on tarkoitus olla käyttökelpoinen ja hyödyllinen työväline henkilöstön strategiselle johtamiselle ja henkilöstön kehittämiselle. Henkilöstötilinpäätös on myös yksi keskeisistä mittareista seurattaessa vuonna 2008 hyväksytyn henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman toteutumista. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu; työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Vuoden 2011 henkilöstötilinpäätökseen on koottu aikaisempien vuosien henkilöstötilinpäätöstietoja vastaavat tiedot ja se mukailee aikaisempaan tapaan valtiovarainministeriön asettamia suosituksia. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnassa on käytetty valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaa käsikirjaa Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen teossa on hyödynnetty valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI -järjestelmästä saatavia raportteja ja Kieku -tietojärjestelmän hakuraportteja. Vertailutietoina on käytetty Suomen Akatemian hallintoviraston vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksen tietoja sekä Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI -järjestelmästä valtion budjettitalouden henkilöstön vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöstietoja. Henkilöstötilinpäätös koskee hallintovirastoon palvelussuhteessa olevaa henkilöstöä. Laskelmissa, kuvioissa ja taulukoissa on yleensä kuvattu koko hallintoviraston henkilöstö (sisältäen myös yliopistojen rahoittamat harjoittelijat) joulukuun 2011 tilanteen mukaan pois lukien palkattomalla virkavapaalla olevat työntekijät. Henkilöstötilinpäätöksen lopussa olevaan taulukkoon on koottu henkilöstötunnuslukuja vuosilta

4 1. HENKILÖSTÖPANOKSET Palvelussuhteiden määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2011 lopussa Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan kuului 151 henkilöä (159 henkilöä vuonna 2010) (kuvio 7). Edellisten lisäksi 15 henkilöä oli virkavapaalla. Vuoden 2011 aikana Akatemiassa työskenteli edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakouluharjoittelijoita (yhteensä 11 henkilöä, 2010: 7). Henkilöstön lukumäärä väheni 5,3 % vuoteen 2010 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 149,5 henkilötyövuotta, mikä on 3,0 % vähemmän kuin vuonna 2010 (154,2 htv vuonna 2010). Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti Akatemia on vähentänyt 20 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä (lähtöluku 166 htv vuonna 2005, raportoitava htvluku 1 145,3 vuonna 2011). KUVIO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Toimintamenomomentilta palkattujen osuus oli 138,3 henkilötyövuotta (2010: 141,2 htv). Tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin oli tutkimusmäärärahoista palkattu 8,6 htv (2010: 10,2 htv). Ulkopuolisilla varoilla (mm. ERA-NET) palkattujen osuus oli 2,6 htv (2010: 2,8 htv). Ulkopuolisilla varoilla palkattujen määrä on vähentynyt erityisesti ERA-NETien vähentyessä. KUVIO 2. AKATEMIAN JA ULKOPUOLISEN RAHOITUKSEN OSUUDET 1 Raportoitavasta htv-luvusta on vähennetty VM:n ohjeen mukaisesti harjoittelijat sekä henkilökohtaisen eläkeikänsä ylittäneet henkilöt.

5 4 1.2 Palvelussuhderakenne Vuoden 2011 lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa 117 (77,5%) ja määräaikaisessa 34 (22,5%) henkilöä. Vuoteen 2010 verrattuna määräaikaisten osuus on vähentynyt ja vakinaisten osuus kasvanut hieman (2010: vakinaisia 74,2 % ja määräaikaisia 25,8 %). Vakinaisiksi on laskettu henkilöt, jotka on nimitetty virkaan määräajaksi ja myös ne henkilöt, jotka olivat vakinaisesta virastaan virkavapaalla hoitaakseen Akatemian määräaikaista virkaa tai tehtävää. Määräaikaisten palvelussuhteiden yleisimmät perusteet olivat sijaisuudet (esim. perhevapaiden vuoksi) sekä työn luonne (esim. projektit). Tavoitteena on ollut määräaikaisten osuuden vähentäminen henkilöstöstä. Henkilöstömäärän supistuessa määräaikasten osuus todennäköisesti laskee edelleen. Myös ulkopuolisilla varoilla palkattujen vähentyminen vaikuttanee käytännössä määräaikasten määrään. Määräaikaisten osuus myös valtion budjettitaloudessa on viime vuonna vähentynyt (2011: 10,7 % ja 2010: 13,7 % mukaan laskettu harjoittelijat). KUVIO 3. VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ Pääasiallinen palvelussuhteen laji oli virkasuhde (150 henkilöä, 99,3 %). Työsopimussuhteisten henkilöiden osuus (1 henkilö, 0,6 %) pieneni (2010: 5 henkilöä, 3,1 %). Työsopimussuhteinen henkilö toimii tietohallinnollisissa tehtävissä. Valtion pääpalvelussuhteessa, virkasuhteessa, oli valtion budjettitalouden henkilöstöstä vuonna ,0 % henkilöstöstä. Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 138 (91,4 %) ja osa-aikaisia 13 henkilöä (8,6 %). Osa-aikaisten suhteellinen osuus henkilöstöstä on edelleen hieman vähentynyt (2010: 10,1 % ). Pääosa osa-aikaisista oli osittaisella hoitovapaalla (yli 60 %) sekä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia (yli 30 %).

6 5 KUVIO 4. HENKILÖSTÖRYHMÄN %-OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ 1.3 Sukupuolirakenne Naisia työskenteli hallintovirastossa 108 (71,5 %) ja miehiä 43 (28,5 %). Miesten osuus laski hieman vuoteen 2010 verrattuna, jolloin naisia oli 111 (69,8 %) ja miehiä 48 (30,2 %). Valtion budjettitaloudessa naisten osuus vuonna 2011 oli 48,7 % ja miesten osuus 51,3 %. Seuraavissa kuvioissa näkyy hallintoviraston sukupuolijakauma yksiköittäin (hlöä) ja henkilöstöryhmittäin (%). Naiset ovat enemmistönä kaikissa yksiköissä tietohallintoyksikköä lukuun ottamatta ja kaikissa henkilöstöryhmissä johtoa lukuun ottamatta. KUVIO 5A. SUKUPUOLIJAKAUMA YKSIKÖITTÄIN

7 6 KUVIO 5B. SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Suomen Akatemian hallitus hyväksyi vuonna 2010 uuden tasa-arviosuunnitelman, joka koskee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa Akatemian hallintovirastossa ja Akatemian rahoitustoiminnassa. Tasaarvosuunnitelmassa on otettu huomioon yhdenvertaisuuslain mukaisesti myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Uusi suunnitelma sisältää tasa-arvolain 6a :n mukaisesti selvityksen tasaarvotilanteesta (sisältäen palkkakartoituksen), toimenpidesuunnitelman tasa-arvon edistämiseksi sekä arvion aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Uudessa tasa-arvosuunnitelmassa Akatemian tasa-arvotyön painoalueiksi on määritelty mm. tasapainoisen sukupuolirakenteen vahvistaminen hallintoviraston eri henkilöstöryhmissä. 1.4 Ikärakenne Joulukuussa 2011 hallintovirastolaisten keski-ikä oli 47,8 vuotta (miehet 45,9 ja naiset 48,5 vuotta). Vuonna 2010 keski-ikä oli 46,5 vuotta (miehet 45,1 ja naiset 47,1 vuotta). KUVIO 6. IKÄRAKENNE SUKUPUOLEN MUKAAN

8 Naiset olivat enemmistönä kaikissa ikäryhmissä. Suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (51 henkilöä, 33,8 %) ja vuotiaat (42 henkilöä, 27,8 %). 45-vuotiaita tai vanhempia oli yli puolet henkilöstöstä (94 henkilöä, 62,3 %; vuonna 2010 osuus oli 62,3 %). Akatemiassa työskenteli 2011 lopussa kolme oman henkilökohtaisen eläkeikänsä ylittänyttä henkilöä. Ikärakenteen perusteella on ennustettavissa monien jäävän eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Valtion budjettitalouden henkilöstön keski-ikä on 45,7 vuotta. 45-vuotiaita tai vanhempia oli 55,3 % Koulutusrakenne Hallintoviraston henkilöstön yleisin tutkintoaste (31,1 %) oli tutkijakoulutusaste 2, johon luetaan lisensiaatti- ja tohtoritutkinnon suorittaneet (2010: 26,4 %). Seuraavaksi yleisimmät ryhmät olivat (27,8 %) ylempi korkeakouluaste (2010: 27,7 %), ja (17,2 %) alin korkea-aste (2010: 15,1 %), johon luetaan opistotasoiset tutkinnot. Kaikkiaan korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 67,5 % (2010: 64,2 %). Vuonna 2011 tutkijakoulutusaste nousi ylemmän korkeakouluasteen ohi yleisimmäksi tutkintoasteeksi. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvoi myös, samoin koulutustasoindeksi. TAULUKKO 1. KOULUTUSRAKENNE %-jakauma koulutusasteen Sukupuolen %-jakauma mukaan Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Perusaste tai ei tutkintoa 4,7 % 1,9 % 2,6 % 50,0 % 50,0 % 100,0 % Keskiaste 14,0 % 12,0 % 12,6 % 31,6 % 68,4 % 100,0 % Alin korkea-aste 7,0 % 21,3 % 17,2 % 11,5 % 88,5 % 100,0 % Alempi kork.k.aste 2,3 % 11,1 % 8,6 % 7,7 % 92,3 % 100,0 % Ylempi kork.k.aste 30,2 % 26,9 % 27,8 % 31,0 % 69,0 % 100,0 % Tutkijakoulutus 41,9 % 26,9 % 31,1 % 38,3 % 61,7 % 100,0 % Tutkinnon suorittaneita 95,3 % 98,1 % 97,4 % 27,9 % 72,1 % 100 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 28,5 % 71,5 % 100 % Hallintoviraston koulutustasoindeksi pysyi edelleen korkeana, ja on 6,3 (2010: 6,1). Koulutustasoindeksi on henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman osaaminen ja henkilöstösuunnittelu osion yksi mittari. Miesten koulutustasoindeksi on jo pitkään ollut naisten koulutustasoindeksiä korkeampi johtuen miesten suuremmasta suhteellisesta osuudesta ylemmissä henkilöstöryhmissä. Koulutustasoindeksin laskennassa kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä ja lasketaan näin saadut tulot yhteen eli (alemman perusasteen omaavien henkilöiden lkm x 1) + (ylemmän perusasteen (ml. henkilöt, joilla koulutus on tuntematon) omaavien henkilöiden lkm x 2)+(keskiasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 3,5) + (alimman 1 Koulutus- ja tutkintotiedot poimitaan Tahti-järjestelmästä. Tiedot Tahtiin saadaan Kieku-henkilöstö- ja palkanlaskentajärjestelmästä. Koulutusastetiedot koostuvat Tilastokeskuksesta vuosittain Tahtiin siirretyistä tutkintotiedoista ja niitä täydennetään kuukausittain virastosta siirtyneistä tutkintotiedoista siten, että korkeinta tutkintoa käytetään (kahdesta samantasoisesta käytetään tuoreinta)

9 8 korkeaasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 5) + (alemman korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 6) + (ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 7) + (tutkijakoulutusasteen omaavien henkilöiden lkm x 8). Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä, joka on em. eri koulutusasteiden omaavien henkilöiden lukumäärien summa. KUVIO 7. KOULUTUSTASOINDEKSI Valtion budjettitalouden henkilöistä oli korkeakoulututkinto 41,6 %:lla (joista oli alempia korkeakoulututkintoja 12,2 %, ylempiä korkeakoulututkintoja 29,4 % ja tutkijakoulutusasteen tutkintoja 4,1 %). Koulutustasoindeksi oli valtionhallinnossa keskimäärin 5, Henkilöstötarve Rekrytointi Hallintovirastoon tuli vuoden 2011 aikana 24 uutta henkilöä (2010: 22) vakinaiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Uusista työntekijöistä 22 (2010: 19) tuli määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja kaksi (2010: 3) suoraan vakinaiseen palvelussuhteeseen. Hallintoviraston sisältä valittiin määräaikaiseen tehtävään tai sijaisuuteen toisessa yksikössä kuusi henkilöä (2010: 2). Kaksi henkilöä palasi takaisin omaan tehtäväänsä omaan yksikköönsä (2010: 0). Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskennelleistä vakinaistettiin vuoden 2011 virkamiestä (2010: 2). aikana kaksi Harjoittelijan nimikkeellä työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa vuonna 2011 yhteensä yksitoista henkilöä (2010: 7). Lisäksi Akatemiassa oli yksi työelämävalmennuksessa oleva henkilö (ei palvelussuhteessa Akatemiaan) Vaihtuvuus

10 9 Vuonna 2011 äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oli yhdeksän henkilöä (2010: 6). Hoitovapaalla oli kahdeksan henkilöä (2010: 6). Vuoden 2011 aikana virkavapaalla hallintovirastosta toisen organisaation palveluksessa oli yhdeksän henkilöä (2010: 9). Muilla pidemmillä, yli kuukauden kestävillä virkavapailla (palkaton opintovapaa, vuorotteluvapaa) oli viisi henkilöä (2010: 3). Vuoden 2011 loppuun mennessä oli palveluksesta irtisanoutunut tai määräajan päätyttyä palveluksen päättänyt tai irtisanottu yhteensä 37 henkilöä (2010: 24), joista vakinaisesta tehtävästä yksitoista henkilöä (2010: 7). Uusiin toimitiloihin siirtymisen johdosta virastopalveluja ulkoistettiin ja sen johdosta jouduttiin irtisanomaan neljä virastomestaria. Eläköityminen on ollut vähäistä aiempina vuosina, mutta on lisääntynyt vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 jäi neljä henkilöä vanhuuseläkkeelle ja yksi henkilö työkyvyttömyyseläkkeelle. TAULUKKO 2. ELÄKÖITYMINEN VUOSINA Vuosi Eläkelajit Vanhuuseläke (hlöä) Osa-aikaeläke (hlöä) Osatyökyvytt ömyyseläke (hlöä) Yksilöllinen varhaiseläke (hlöä) Työkyvyttömyysel äke (hlöä) TAULUKKO 3. HENKILÖSTÖN LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS VUOSINA (%) Sisäinen vaihtuvuus 4,2 1,9 4,4 1,2 4,4 Lähtövaihtuvuus (eronneet) 10,2 8,4 3,1 6,7 11,3 Eläkkeelle siirtyneet henkilöt 2,4 5,2 2,5 2,4 3,1 Kokonaispoistuma 19,9 20,0 13,8 14,0 22,0 Tulovaihtuvuus 15,7 20,6 11,3 12,2 10,7 Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 2011 tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2010 henkilöstöstä. Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2011 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus %- osuus vuoden 2010 lopun henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän (kaikki eläkelajit) %-osuus vuoden 2010 lopun henkilöstöstä Kokonaispoistuma: kaikkien organisaation palveluksesta eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle siirtyneiden yhteismäärän %-osuus vuoden 2010 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle siirtyneet) Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta palanneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2010 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalta palanneet) Henkilöstön vaihtuvuus nousi vuonna 2011 lukuun ottamatta tulovaihtuvuutta. Akatemiassa on suhtauduttu myönteisesti toisen tehtävän hoitamiseen omassa organisaatiossa sekä muissa valtion organisaatioissa (esim. OKM), mikä on lisännyt liikkuvuutta. Myös perhevapaiden ja niistä johtuvien sijaisuuksien määrä on ollut suhteellisen korkea. Erityisesti lähtövaihtuvuus ja kokonaispoistuma nousivat edellisvuosista. Henkilöstömäärän pienentyessä kaikkien lähteneiden tilalle ei ole rekrytoitu uusia työntekijöitä.

11 10 Vaihtuvuusluvut toimivat osaltaan mittareina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman osaaminen ja henkilöstösuunnittelu osiolle.

12 11 2. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITO 2.1 Terveys ja työkyky Sairauspoissaolot Vuonna 2011 sairauspoissaolot vastasivat 4,6 henkilötyövuotta (4,1 htv vuonna 2010). Sairauspoissaolojen määrä oli 7,8 sairauspäivää/ htv (2010: 6,8 sairauspäivää/ htv). Oman sairauden (ts. ei lapsen sairaus) vuoksi oli 328 sairauspoissaolojaksoa (377 vuonna 2010), joista kertyi yhteensä 1160 päivää (laskettu työpäivinä)(1045 vuonna 2010). Yhden sairausloman keskimääräinen pituus oli 3,0 päivää (2010: 2,8). Sairauspoissaolojaksojen lukumäärä oli pienempi kuin vuonna 2010, mutta sairastaneiden määrä ja sairauspäivien määrä nousivat. Sairausjaksojen keskimääräinen pituus pysyi lähes ennallaan. Lyhyiden (1-3 päivän) sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman. Valtiolla sairauspäivien lukumäärä henkilötyövuotta kohti oli 9,7. Sairauspäivät/htv ja lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen määrä toimivat mittareina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman työhyvinvointi ja työssä jaksaminen osion suhteen. Työterveyshuollon raporttien mukaan suurin osa sairauspoissaoloista vuonna 2011 aiheutui infektioista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat käynnit Terveystalossa ovat myös lisääntyneet. TAULUKKO 4. IRAUSPOISOLOT VUOSINA Vuosi Oma sairaus Poissaolojen lkm Sairauspäivien lkm Sairauspäivää/ sairausjakso Sairastaneita lkm Sairauspäivät/ htv , , ,0 3,0 2,8 3, ,9 8,9 6,8 7,8 KUVIO 8. HENKILÖSTÖN IRAUSPOISOLOT VUOSINA

13 12 Työkyky -tunnuslukuja: Hallintoviraston sairauspoissaolot, 8,1 7,9 8,9 6,8 7,8 työpäivää/htv sairauspäivän tapausten osuus kaikista 81,1 81,9 82,9 84,6 80,5 sairaustapauksista - Sairauksista johtuvien työterveyshuollossa 4,0 4,4 X 3,0 3,3 käyntien lukumäärä/htv (Vuodelta 2009 ei ole saatavissa luotettavia tilastoja hallintoviraston henkilökunnan käynneistä Terveystalossa johtuen järjestelmän muutoksista ja virkatutkijoista.) Tapaturmapoissaolot Työtapaturmapoissaolot ovat valtiolla harvinaisia. Myös hallintovirastossa työtapaturmia on sattunut vuosien aikana vähän. Työtapaturmat ovat tapahtuneet pääsääntöisesti työmatkalla eivätkä varsinaista työtehtävää suoritettaessa. Hallintovirastossa oli vuonna 2011 viisi työtapaturmaa. Sairauspäiviä aiheutui kolmessa tapauksessa yhteensä 12 päivää (vuonna 2010 sairauspäiviä oli kahdella henkilöllä yhteensä 40 päivää). Vuonna 2011 työterveyslaitoksella selvitettiin kahta ammattitautiepäilyä johtuen sisäilmaongelmista Akatemian aikaisemmissa toimitiloissa. TAULUKKO 5. TYÖTAPATURMAT VUOSINA Vuosi Tapaturmia, lkm Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstöinvestointeihin voidaan lukea kaikki sellaiset toimet, jotka edistävät tai hyödyntävät työtyytyväisyyden ja työkunnon edistämistä, henkilöstön koulutusta ja kehittämistä sekä terveyttä. Kokonaisvaltaisella henkilöstön kehittämisellä pyritään varmistamaan riittävä ja oikeanlainen osaaminen Akatemian tehtävien hoitamiseen sekä tukemaan henkilöstön jaksamista, työhyvinvointia sekä työn hallinnan kokemista. Henkilöstöinvestointeihin liittyvää suunnittelua tehdään yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Tämän seurauksena henkilöstön työkuntoon, terveyteen, työsuojeluun, työhyvinvointiin sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet tukevat entistä paremmin toisiaan. Valtion tuottavuusohjelman ja sittemmin vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman myötä henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on noussut yhä keskeisemmälle sijalle Akatemian strategisessa henkilöstöjohtamisessa.

14 Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työhyvinvointi on yksi Suomen Akatemian henkilöstöstrategian kolmesta kehittämiskohteesta. Henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman kautta työhyvinvoinnin merkitys korostui ja sen kehittäminen tavoitteellistui ja konkretisoitui. Henkilöstöstrategiassa korostuvat työmotivaatio, ammatinhallinta, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja hyvä esimiestyö keskeisinä psyykkistä hyvinvointia edistävinä ja ylläpitävinä tekijöitä. Ne lisäävät työn tuottamaa tyydytystä ja iloa. Suomen Akatemian työhyvinvointia ja työkykyä edistävästä toiminnasta vastaa TYHY ryhmä, jossa on edustettuina työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen asiantuntemus sekä eri henkilöstöryhmät. TYHY-ryhmä toimii valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisena yhteistoimintaelimenä työsuojeluasioissa (Työsuojelun yhteistoimintasopimus ). TYHY -toiminta perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sekä työsuojelun toimintaohjelmaan. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä kehittävässä, työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen uhkaa lieventävässä toiminnassa. Akatemian TYHY -toiminta on aktiivista ja yhteisöllistä, ja sen tavoitteena on sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi. Akatemian muutettua syyskuussa 2011 uusiin toimitiloihin TYHY toimintaa järjestettiin uudestaan. Omien liikuntatilojen tilalle tulivat liikuntasetelit. Etu otettiin laajasti käyttöön, sillä noin 90 akatemialaista lunasti itsellensä liikuntasetelit. Tuettu hieronta organisoitiin uudella tavalla. Henkilöstölle tarjottiin myös mm. yhteisiä retkiä ja kulttuurikäyntejä, mutta TYHYtoiminta ei ollut muutosta johtuen aivan yhtä aktiivista kuin aikaisempina vuosina. Toimiva ja terveellinen työympäristö on yksi työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Suomen Akatemian hallintovirasto muutti syyskuussa 2011 uusiin toimitiloihin osoitteeseen Hakaniemenranta 6. Tarkoituksena oli taata henkilöstölle terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö uusissa tiloissa, missä onnistuttiinkin varsin hyvin. Uudet tilat ovat valoisat, toimivat ja kannustavat yhteistyöhön yli yksikkörajojen. Yhteistyö talon muiden vuokralaisten, Opetushallituksen ja Cimon kanssa on myös alkanut vilkkaasti eri alueilla. Toukokuussa 2011 toteutettiin VMBaro työtyytyväisyyskysely toista kertaa koko hallintoviraston henkilöstölle. Vastausprosentti oli 69. Tulokset olivat lähes kaikilta osin vertailuryhmiä (opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala sekä valtionhallinto) parempia, keskiarvon ollessa 3,5 / 5. Akatemian vuoden 2009 tuloksiin verrattuna oli pientä laskua. Palkkaukseen oltiin keskimäärin tyytyväisempiä nyt kuin kaksi vuotta sitten, mikä osaltaan kertoo vuonna 2010 tehdyn palkkausjärjestelmän uudistuksen onnistuneisuudesta. Akatemian erityisinä vahvuuksina voidaan kyselyn perusteella pitää lähiesimiestyötä ja esimiehen antamaa tukea, työn itsenäisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa työn sisältöön, mahdollisuutta työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen sekä työilmapiiriä. Kehittämiskohteina esille nousivat esimerkiksi työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa, johdon toiminnan kehittäminen, uralla eteneminen sekä palkkaukseen liittyvät kysymykset. Akatemian omaan kysymykseen Oletko tuntenut olevasi henkisen väkivallan ja kiusaamisen kohteena viimeisen puolen vuoden aikana, 7 % vastaajista vastasi kyllä (2009: 2 %). Kehittämiskohteet ovat huomioitu kaikissa yksiköissä sekä johdossa ja ne ovat vaikuttaneet muun muassa työhyvinvointitoiminnan ja henkilöstön kehittämisen suunnitteluun sekä esimiestyöhön.

15 14 KUVIO 9. TYÖTYYTYVÄISYYS (VMBARO) Vuosittain toteutettavan esimiestyöskentelyn arvioinnin tulokset tukevat työtyytyväisyyskyselyn tulosta. Tulokset ovat erittäin hyvällä tasolla ja nousseet vähän edelliseen vuoteen verrattuna. Tulosten perusteella vahvuutena voidaan todeta olevan tasaisen laadukas esimiestyöskentely. Akatemiassa on esimiestyöhönsä sitoutuneet esimiehet, jotka luottavat henkilökuntaansa ja joita on helppo lähestyä. TAULUKKO 6. TYHY-TOIMINNAN JA TYÖTERVEYDENHUOLLON (TTH) KUSTANNUKSET VUOSINA TYHY kustannukset (Euroa) TTH -kustannukset (Euroa) Työhyvinvointitoiminnan kustannukset laskivat edelleen edellisvuosista. Vuonna 2011 tähän vaikutti erityisesti muutto ja siitä johtuva liikuntatuntien loppuminen sekä tauko tuetusta hieronnassa. Muutenkin TYHY-toimintaa oli hieman aikaisempaa vähemmän. Työterveydenhuollon kustannukset nousivat hieman vuoteen 2010 verrattuna. Työhyvinvointitoiminnan kustannukset ja toimintaan osallistuneiden määrä toimivat mittareina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen -osion suhteen.

16 15 Vuonna 2011 toteutuneista työterveydenhuollon kustannuksista käytettiin ennalta ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan yhteensä noin euroa (2010: noin ) Tavoitteena on edelleen lisätä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuutta suhteessa sairaanhoitoon Osaamisen kehittäminen Henkilöstöstrategian yhtenä painopistealueena on osaaminen ja henkilöstösuunnittelu. Tavoitteina on, että Akatemiassa on riittävästi oikeanlaista osaamista oikealla tavalla kohdennettuna, ja että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia strategialähtöiseen osaamisen kehittämiseen sekä urapolkujen rakentamiseen. Osaamisen jakamisen menetelmien kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen tehokas hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja henkilöstöstrategian toteuttamisessa. Akatemiassa osaamisen kehittäminen ymmärretäänkin hyvin laajasti ja siihen on otettu käyttöön paljon erilaisia työkaluja. Henkilöstön osaamisen kehittämistarve lähtee Suomen Akatemian strategiasta ja toiminnan tavoitteista. Vuosittain laaditaan henkilöstön kehittämissuunnitelma vastaamaan hallintoviraston yhteisiin osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Se laaditaan yksiköiden tulosneuvotteluihin valmisteltujen henkilöstön kehittämissuunnitelmien pohjalta. Lisäksi yksiköt vastaavat henkilöstönsä omasta, henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin perustuvasta osaamisen kehittämisestä sekä yksikkökohtaisesta kehittämisestä (esim. yksiköiden kehittämispäivät). Vuoden 2011 osaamisen kehittämisen hankkeet ovat painottuneet muutosten tukemiseen ja uusien tietoteknisten järjestelmien käyttöönoton tukemiseen. Akatemia otti pilottikäyttöön valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmän. Käyttöönotto muutti osaltaan työprosesseja sekä työnjakoa ja vaikutti siten myös henkilöstön osaamiseen ja esimiestyöskentelyyn. Itseasiointiportaalin aikaisempaa laajemmat mahdollisuudet on osaltaan helpottanut mm. poissaolojen ilmoittamista. Järjestelmän keskeneräisyys aiheutti odotettua enemmän haasteita. Tästä syystä Kiekun Osaamisen hallinta osion, suorituksen johtaminen osan käyttöönotto toteutettiin koko viraston sijasta pilottina ainoastaan hallintoyksikössä. Tavoitteena on, että vuoden 2012 tavoite- ja kehityskeskustelut toteutetaan koko hallintovirastossa Kieku-tietojärjestelmässä olevia lomakkeita apuna käyttäen. Vuonna 2011 toteutetun VMbaro kyselyn tulosten perusteella henkilöstö on suhteellisen tyytyväinen kehittymisen tukeen (ka 3,38 asteikolla 1-5). Erityisen tyytyväisiä oltiin työpaikan koulutusmahdollisuuksiin ja muihin osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin (ka 3,34). Myös osaamisen ja oman työpanoksen arvostus työyhteisössä koettiin hyvänä (ka 3,8). Kehittämistä on edelleen Tavoite- ja kehityskeskusteluiden toimivuudessa osaamisen kehittämisessä (ka 3,34) sekä uralla etenemisen tukemisessa työyhteisössä (ka 3,09). Vastaajista vain 45,6 prosenttia oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä tavoite-ja kehityskeskusteluiden toimivuuteen osaamisen kehittämisessä sekä vastaavasti uralla etenemiseen ja sen tukemiseen työyhteisössä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä ainoastaan 34,3 prosenttia. Osaamisen kehittämisen menetelmistä tärkein on edelleen työssä oppiminen. Erilaiset työssäoppimisen muodot (verkosto- ja työryhmätyöskentely, vierailut ja tutustumiskäynnit, projektit ja hankkeet, sijaisena toimiminen jne.) ovat Akatemiassa merkittävässä roolissa osaamisen ylläpidossa, kehittämisessä ja siirtämisessä. Akatemialaiset osallistuvat aktiivisesti erilaisten työryhmien ja verkostojen toimintaan. Työssä ja sen ohella tapahtuvan osaamisen kehittämisen raportointi on vaikeaa, kustannus- ja koulutuspäivätietoja saadaan lähinnä varsinaisen koulutuksen osalta. Vuonna 2011 toimintolaskennan avulla on seurattu myös muuhun kuin koulutukseen käytetyn ammatillinen kehittyminen työaikaa ja muita menoja. Keskeisinä teemoina henkilöstökoulutuksessa ovat olleet hallinnolliseen osaamiseen, kansainvälisyyteen sekä tietotekniseen osaamiseen liittyvät koulutus- ja kehittämishankkeet.

17 16 Henkilöstökoulutusta toteutettiin mm. jatkamalla englannin, ruotsin, ranskan ja saksan kielen koulutusta viikkoryhmissä. Hallintovirastossa käytössä olevista tietojärjestelmistä (mm. RA) järjestettiin paljon sisäistä koulutusta. Sisäisen viestinnän ja muutosviestinnän tehostamiseksi järjestettiin säännöllisesti lyhyitä infotilaisuuksia eri teemoista ja ajankohtaisista aiheista (ns. Pätkis- ja Pitkis-tilaisuudet sekä virastokahvit). Meneillään olevien monien muutoshankkeiden vuoksi näitä oli paljon. Myös työnohjauksella on tuettu henkilöstön osaamisen kehittämistä ja jaksamista. Lisäksi yksiköt vastaavat henkilöstönsä omasta, henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin perustuvasta koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä sekä yksikkökohtaisesta kehittämisestä (esim. yksiköiden kehittämispäivät). Henkilöstön osaamisen kehittämisen kustannukset olivat yhteensä euroa (2010: euroa) ilman palkkakustannuksia Kustannuksissa ovat mukana viraston yhteiset ja yksikkökohtaiset koulutukset sekä ammatillisen kehittymisen kustannukset. Koulutusajan palkkauskustannukset olivat euroa (2010: euroa). Henkilöstökoulutuksen kustannukset sisältäen koulutusajan palkkauskustannukset olivat yhteensä euroa. Vuonna 2011 henkilöstökoulutuksen ja -kehittämisen kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu johtui osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen käytetyn työajan palkkakustannuksista. Hallintovirastossa koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen käytettyjen työpäivien lukumäärä (1123 työpäivää) lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna (2010: 646). Henkilöstön koulutukseen käytetty aika oli yhteensä noin 4,4 henkilötyövuotta (2010: 2,6 htv). Henkilötyövuotta kohden koulutukseen käytettiin 7,5 työpäivää (2010: 4,2). Koulutuspäivät/htv ja henkilöstökoulutuskustannukset toimivat henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Osaaminen ja henkilöstösuunnittelu osion mittareina. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen käytetty aika on noin 3 prosenttia työajasta (sisältää koulutuksen ja ammatilliseen kehittymiseen käytetyn työajan). TAULUKKO 7. HENKILÖSTÖKOULUTUSKUSTANNUKSET (ILMAN PALKKAUSKUSTANNUKSIA) Vuosi Koulutuskustannukset, Koulutuskustannukset/ htv, Koulutus -tunnuslukuja: Koulutuspanostus, työpäivää/htv 7,5 6,5 5,3 4,2 7,5 Kokonaiskoulutuskustannukset, /htv ( sis. koulutusajan palkat) Esimiestyö ja johtaminen Akatemian henkilöstöstrategian yhtenä kolmantena painopistealueena on esimiestyö ja johtaminen. Tavoitteena on, että Akatemiassa on selkeä johtamisjärjestelmä ja esimiesvastuut, mikä mahdollistaa johtamisen linjakkuuden, ennakoitavuuden sekä molemminpuolisen luottamuksen. ja että esimiehillä on riittävästi aikaa esimiestyöhön Vuosittainen esimiestyön arviointi toimii mittarina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Esimiestyö ja johtaminen osion suhteen.

18 17 Esimiestyöskentelyn kehittämistä tuettiin järjestämällä esimiehille keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista sekä jatkamalla esimiesten työnohjausta. Johtoryhmän valmennusta jatkettiin vuonna 2011.

19 18 Vuoden 2011 VMbaro kyselyn perusteella henkilöstö on tyytyväinen esimiehen antamaan tukeen työnteossa ja sen edellytysten luonnissa (ka: 3,92) sekä oikeudenmukaiseen kohteluun esimiehen taholta (ka: 3,9). Erityisen kriittisesti henkilöstö suhtautui johdon toimintaan esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä (ka: 2,72). Vuosittaiseen tavoite- ja kehityskeskustelu prosessiin liittyvä esimiestyön arviointi toteutettiin hallintovirastossa Webropol kyselyllä. Vastausprosentti oli 77,4 prosenttia (vuonna 2010: 69 %). Kyselyssä oli viisi arviointitekijää, joista jokaisen alla kuusi väittämää. Arvioinnissa käytettiin asteikkoa 1-5 (1 = huonosti, 2 = tyydyttävästi, 3 = hyvin, 4 = erittäin hyvin, 5 = erinomaisesti). Lisäksi oli mahdollisuus antaa sanalliset perustelut tai muuta palautetta. KUVIO 10. ESIMIESTYÖNARVIOINNIN TULOKSET O-ALUEITTAIN Koko viraston yhteistuloksen perusteella esimiestyö on edelleen hyvällä tasolla. Arviointitekijöittäin keskiarvot ovat pysyneet samalla tasolla. Tulosten perusteella Akatemian esimiestyön vahvuutena on esimiestyöhönsä sitoutuneet esimiehet, jotka luottavat henkilökuntaansa ja joita on helppo lähestyä. 3. TYÖAIKA 3.1 Työajan käyttö Vuonna 2011 virastotyössä säännöllinen vuosityöaika oli 1834 tuntia ja 253 työpäivää. Tehdyn vuosityöajan päivien lukumäärä on saatu toimintolaskennan raportista. Työaikatunnuslukuja Tehdyn vuosityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 78,6 79,5 79,2 79,3 76,9 - Säännöllinen vuosityöaika/ tehty vuosityöaika 1,27 1,26 1,26 1,24 1,30 - Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,0 2,6 3,0 2,6 2,9 - Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,2 3,1 3,0 2,7 2,7 - Tapaturmapoissaoloajan %-osuus säänn. vuosityöajasta 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 - Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säänn. vuosityöajasta 0,3 0,4 0,5 0,3 0,3

20 Ylityöt Akatemian hallintovirastolla on käytössä saldovapaajärjestelmä. Liukuvan työajan tasoitusjakso on kuusi kuukautta. Rahana maksettujen ylitöiden määrä hallintovirastossa nousi hieman vuonna 2011 edellisestä vuodesta. Rahana korvatun ylityöajan osuus oli 5,2 t /htv (2010: 5,6 t/htv) ja 0,3 % (2010: 0,3 %) säännöllisestä vuosityöajasta. Ylitöiden palkkauskustannukset (ilman työnantajan sivukuluja) olivat 154 euroa/htv (2010: 143 euroa/htv). Ylityökorvauksia maksettiin yhteensä 34 henkilölle (2010: 34 henkilölle). Ylityövapaata pidettiin hallintovirastossa yhteensä 22 työpäivää; vuonna (2010: 24). Saldovapaata ( saakka tasoitusvapaa) käytettiin viime vuonna 631 päivää. Henkilöstöstä 72 % laskettuna henkilötilanteesta piti saldovapaata (2010: 599 päivää ja henkilöstöstä 63 %). Tehtyjen ylitöiden määrä toimii yhtenä mittarina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen -osion suhteen. TAULUKKO 8. TYÖAJAN LDOVAPAA Tapauksia Päiviä Päiviä/tapaus 1,4 1,6 1,5 1,5 1.5 Saldovapaata pitäneet (% henkilöstöstä) 68 (44 %) 52 (33 %) 101 (62 %) 100 (63 %) 109 (72 %) Päiviä/henkilö 1,9 1,5 3,7 3,8 4,2 4. AKATEMIAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Akatemian hallintoviraston palkkausjärjestelmässä palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkkausjärjestelmän piirissä oli vuoden 2011 lopussa keskimäärin 94,0 % henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmän piirissä ovat vakinaisessa virkasuhteessa sekä yli kuuden kuukauden määräaikaisessa virkasuhteessa oleva henkilöstö ja sitä sovelletaan pääosin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöstöön. Vuoden 2010 lopulla saatiin neuvottelutulos paikallisjärjestöjen kanssa tarkentavan virkaehtosopimuksen tarkistuksista alkaen. Uusi suoritusarviointijärjestelmä tuli käyttöön takautuvasti lukien ja sitä sovellettiin vuoden 2010 tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointijärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain joten aluksi henkilökohtaisen palkanosan taulukossa sovellettavat prosentit olivat 1-3 prosenttiyksikköä alemmat kuin tavoiteprosentit

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Tukes-päivät 2014 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Ikärakenne... 5 2.3 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Makasiini # 49492 RAPORTTI 49492 1 (13) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 SISÄLTÖ Johdanto... 2 1.1 Henkilöstötilinpäätös... 2 1.2 Ylijohtajan katsaus... 2 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia Henkilöstötilinpäätös 2010 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia MAANMITTAUSLAITOS 2011 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös 2010 1 (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne. 2.1. Henkilöstön määrä. 2 S i v u

1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne. 2.1. Henkilöstön määrä. 2 S i v u Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstörakenne... 2 2.1. Henkilöstön määrä... 2 2.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 3 2.3. Henkilöstön ikärakenne... 4 2.4. Palvelussuhteen luonne... 5 2.5. Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2014 x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2014 Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyön kehittäminen 4 Finanssivalvonnan organisaatiouudistus

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Makasiini # 62687 RAPORTTI 62687 1 (14) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLTÖ Johdanto...2 1.1 Henkilöstötilinpäätös...2 1.2 Ylijohtajan katsaus...2 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön katsaus...3

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 1 Uusi palkkausjärjestelmä, tuottavuusohjelma ja Opetushallituksen strategian valmistelu olivat asioita, jotka saivat konkreettista sisältöä vuoden 2005 aikana ja jotka tulevat

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 '.. 'o- P II.ASl'VSOPISl'O 1 Sisällys 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 5. MATKAKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2010 31.3.2003 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa...3 2.2. Henkilömäärä kuukausittain...3 2.3. Henkilömäärä koko vuoden aikana...4

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Suomen Akatemian tasa-arvosuunnitelma. Voimassa 1.1.2014 31.12.2016

Suomen Akatemian tasa-arvosuunnitelma. Voimassa 1.1.2014 31.12.2016 Suomen Akatemian tasa-arvosuunnitelma Voimassa 1.1.2014 31.12.2016 2.12.2013 Sisällys 1. Johdanto 2. Tasa-arvotilanne Suomen Akatemian tutkimusrahoitustoiminnassa 2013 2.1. Tasa-arvo Akatemian tutkimusrahoituksessa

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

E/223/111/2008 31.03.2008 Espoo. Henkilöstökertomus 2007

E/223/111/2008 31.03.2008 Espoo. Henkilöstökertomus 2007 E/223/111/2008 31.03.2008 Espoo Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1 1.1 Henkilötyövuodet 1 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 5 1.3 Virka- ja työsuhteinen

Lisätiedot

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN Miten kehittää henkilöstön hyvinvointia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa? OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN 1) KOKOA RYHMÄ 2) SELVITÄ NAISET JA MIEHET NUMEROINA 3) TEE PALKKAKARTOITUS 4) KERÄÄ

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Hyväksytty johtoryhmässä 11.5.2010

Hyväksytty johtoryhmässä 11.5.2010 Hyväksytty johtoryhmässä 11.5.2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2009... 4 3 Nykyiset henkilöstöpanokset... 5 3.1

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013 Käsitelty 11.3.2014 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä 25.3.2014 yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(24) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I

Lisätiedot