I t I. V.fo^f. SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUENEUVOSTON KOKOUS HTY:n talon A-salissa 4. päivänä lokakuuta 1961 alkaen kello lo.j^t

Transkriptio

1 V.fo^f 1 f l SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUENEUVOSTON KOKOUS HTY:n talon A-salssa 4. pävänä lokakuuta 1961 alkaen kello lo.j^t PUOLUENEUVOSTON JÄSENET b Puheenjohtaja: Tauno Suontausta^/l^)^ Helsngn.r: Valtter Latnen*^ Lemp Lehto/^ Yrjö Rantalat varajäsenet: Tauno Hetanen Lala Lesknen Aarne Kosknen Hämeenne t «^p r^ Antero Nurmnen ^ Aarne Henonen Olav Hakala varajäsenet: Nlo Suomnen Kalle Jyly^- Pentt Salm 11 : Uudenmaa r: Snkka Luja Erk Latnen Laur Palonen varajäsenet: Krst Tuomnen Vljo Maln Johannes Rautsala Turun et^ Johannes Kokkalanen Jonna Salo Kalle Joknen f- varajäsenet: Vekko Verho Hekk Munter Kost Paaso S at akunn n^p r^ Vhtor Pallla Leo Suvanto ^ Erkk Saarnen ^ varajäsenet: Paul Lav^n Albert Lehto Eero Oksanen H äme en_p ohj^ _p rj_ Vljo Rntala Unto Kanerva Amo Korjus-^ Pekka Peltonen^ varajäsenet: Hemo Ahonen Mauno Lndholm Hertta Sala Tarmo Harju Kymen r: Hugo Lndqvst^ Tasto Mkkola Pekka Mkkonen^ Terttu Pylkkänen ^ Urho Kvelä varajäsenet: Vekko Sakkola Olav Marttla^ Vänö Rpatt Katr Lndfors Antt Hekker ^ 1 ' c 1 n ' 1 t n

2 - 2-1 Mkkeln_pr Paavo lo Mauno Auvnen ^ varajäsenet: Kauko Laaksovrta rja Oranen Kuopon r: Juho Lukkarnen ^ Aaro Monthan ^ varajäsenet: August Matlanen Yrjö Nurm Joensuun^pr^ Eno Romppanen Paavo Trronen ^ varajäsenet: Jalmar Väsänen Yrjö Vänttnen Oulun r: Antero Väyrynen ^ varajäsen: Jarmo Kölh Kaj^aann^pr^ Arttur Okkonen ^ varajäsen: Vänö Töll La n r: Urho Knuut varajäsen: Nlo Saavalanen Ruotsalanen^T^öväenlttoj Lass Lassla varajäsen: Valdemar Henström '1 Kesk-Suomen^pr^ Felks Lahtnen ^ Anselm halanen ^ Kalle Helander varajäsenet: Tauno Hennen Eero Tuomaala Arv Snpaas Vaas an_e t. _p rj_ Vljo Vuornen ^ varajäsen: Mkko Latnen rt Kokkolan pr; Jaakko Petlä^ varajäsen: Hugo Aro u.3

3 - 5 - PUHE- JA ESTYSOKEUTETUT Vänö Tanner Olav Lndblom Kaarlo Ptsnk^ Martt Vtanen t- Puoluetomkunta Rafael Paaso Vänö Lesknen ^ Ova Kavola Sylv Sltanen Vekko Helle Onn Oksanen^ Vljo Vrtanen lars Lndeman u- Tlntarkasta.lan puheen.1ohta.1a; Sos»-dem> Nasten Keskusltto; Sos>-dem, Nuorson Keskusltto: Sos >-dem. Eduskuntaryhmä; Vänö V. Salovaaraa- Tam Rnne-Vrolanen Auls Leppänen Gunnar Henrksson ; LÄSNÄOLO- JA PUHE O KE OTETUT Puolueen vastuunalaset tolmts.latt Valde Nevalanen^ Aarne Paananen«- Aatto Väyrynen Paul Burmana- Prtomkunten edusta.lat; Helsngn pr: Uudenmaan pr: Turun et. pr; Satakunnan pr: Hämeen et> pr; Hämeen poh,1t pr: Kymen pr: Mkkeln pr: Kuopon pr: Joensuun pr; Kesk-Suomen pr: Vaasan et. pr: Kokkolan pr; Oulun pr: Ka.laann pr: Lapn pr: Ruotsalanen Työväenlltto: Ragnar Lönnqvstn Eno Sr6n<- Vekko Hellgren Vänö Vlponem^ Pekka Vala Järv Eero Vuornen Erkk Kuoppala^ Kaarlo Lekas- Edt Terästö ^ Jalmar Väsänen ^ Tauno Kähkönen Pentt Tenkula ^ Tovo Metsäranta ^ Erkk Koponen Eetu Karjalanen- He^ Uks la ^ Gunnar Henrkssont-- <

4 - 4 - Helsngn pr Uudenmaan pr Turun et. pr Satakunnan pr Hämeen et. pr Hämeen poh.1. pr Kymen pr Mkkeln pr Kuopon pr Joensuun pr Kesk-Suomen pr Vaasan et. pr Kokkolan pr Oulun pr Kajaann pr Lapn pr Ruotsalanen Työväenltto Turku Tampere Laht Prshteert: KunnallsJärtestöjen shteert: Puoluelehtlen edustajat; Työväen Sanomalehten Tetotomsto Suomen Sosaldemokraatt Turun Päväleht Uus Aka Hämeen Kansa Kansan Leht Eteenpän Kansan Työ Vapaus Kansan Voma Pohjanmaan Kansa Pohjolan Työ Svenska Demokraten Sosalstnen Akakausleht Ragnar Lönnqvst ^ Kauko Tapannen^ Vekko Hellgren^ Vänö VlponemC Vljo Salomaa^ Antt Halme^ Erkk Kuoppalaa- Martt Äberg- Kejo Sukst- Kalervo Neglck^-- Tauno Kähkönen^ Eel Lepstön Tom Metsäranta^ Erkk Koponen Leev Kovalanen Heno Ukslalars Lndeman Esko Nskanen Martt Huss<- Paul Tornanen f^j n ^AM ) Eno Kalkknen^ Atte PohJanmaaJ^Sulo Mannnen Vlho Rantanen^ Mauno Pe konen Vlho Halme^ Holger Salokangas Alpo Ttnen^ Tomm Molanen^ Pentt Ketolaa- Gunnar Henrksson Oll lätnen^ 1. 1 ' 1 V 'l ' V;J r M ) n

5 - 5 - PUHEENJOHTAJAN LUVALA KOKOUSTA SEURAAMASSA OLEET PUOLUEEN JÄSENET Sos>-Kem^ Rattusltto! Jaosto.len puheen.johtajat: Puolueen kunna.läsenet Tomts.jat.ja muut tomhenklöt: Yrjö A. Saarnen/^ lmar Lnna Reno H. Ottnen Arv E. Heskanen A.J. Kosonen Aaro Kärkkänen U Jarl Nordman^^ Yrjö Vrtanea^ Unto Nemn Vhtor Uht/-- Arvo Nuol järv Helnä Halava u Prjo Elo Ulla Suhonen Elo Lehtnen Tom Ranne Jukka Tuom t ^ Eno A. Vuokko 1 '

6 OSADEMOXRAATTNEN PUOLUE HELSNK. PAASVUORENKATU 3 PUHELMET: PuolueshMtr Jrutöhtetr kl 21 Taoudtnhotaj Kunnallsasat Tomsto Kassa julkasujtn tom Helsngssä 21 pävänä syyskuuta 96 Kutsu Puolueneuvoston kokoukseen Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto kutsutaan kokoukseen, joka pdetään Helsngn Työväentalon A-salssa keskvkkona 4. pävänä lokakuuta 96 alkaen kello 10, Esllä presdentnvaaln lttyvät asat. p; 1 Puoluetervesn SOSALDEMOKFAATTNEN PUOLUETOMKUNTA Vänö Tanner Kaarlo Ptsnk 1 3 Jakelu; Puolueneuvoston jäsenet Puoluetomkunnan jäsenet Tlntarkastajen puheenjohtaja Sos.-dem. Nasten Keskuslton edustaja Sos.-dem. Nuorson Keskuslton edustaja Sos.-dem. Eduskuntaryhmän edustaja Tedoks; Puolueen vastuunalaset tomtsjat Prtomkunten edustajat (yks kustakn prstä) Prshteert Puoluelehten edustajat (yks kustakn lehdestä) Sos.-dem. Rattusltto Puolueen jaostojen puheenjohtajat 1 f, u 1 11 dl ä ' :1l J

7 luonnos Puolueneuvoston julklausumaks f '. f^p ^CtA^^C to > f f Suomen kansa on tärkeden ratkasujen edessä. Vajaan vuoden kuluessa valtaan maalle sekä tasavallan presdentt että eduskunta, Nässä vaalessa vtotetaan ptkälle eteenpän kansanvallan ja parlamentarsmn kehtyssuunta. Jo vuosa on valtollnen elämä ollut epänormaalssa ja huolestuttavassa tlassa. Lan kunnotus ja hyvät tavat on työnnetty syrjään. Perustuslaka on loukattu. Eduskunta on tse asassa menettänyt parlamentaarssta okeuksstaan tärkemmän, okeuden määrätä maan halltuksesta. Yks puolue on monopolsonut vallan, jota se käyttää väärn, polttsen suosnnan ja syrjnnän välkappaleena. Valtokoneston yläpäässä esntyy häpeällstä mädännäsyyttä ja julkeata oman edun tavottelua. Vallassaoljat evät kykene käyttämään halltusvaltaa kansakunnan parhaaks. Hedän anoa puolustelunsa on vetoamnen ulkopolttsn sekkohn '" m: : hl t»«kerolla ja maan etuja vahngottavalla tavalla. Vallanahnoeseen j : vähemmstöön nojautuvsta presdentnhalltukssta on muodostunut valtosäännön hengen vastanen ja demokrataa polkeva pysyvänen järjestelmä. Stä on päästävä eroon! Maa tarvtsee rehellstä parlamentarsma, joka ralcentuu kansanvallan ja edstyksen vomen yhtesymmärrykseen. Demokraattsen valtoelämän lakeja on noudatettava - olvatpa ne krjotettuja ta krjottamattoma. Kansamme valtava enemmstö tahtoo sälyttää m»» <t«h- M: ; ' 11 vapautensa ja okeutensa. Tämän enemmstön luottamusmesten on päättäväsest ja johdonmukasest tasteltava kansan vapauden ja M sen demokraattsten okeuksen puolesta - kakka dktatuurpyrkmyksä vastaan. Tasavallan presdentn vaalssa on Sosaldemokraattnen l» Z Puolue suostellut yhtestä ehdokasta vdelle muulle kansanvaltaselle puolueelle. Ne ovat tämän suostuksen hyväksyneet, koska

8 - 2. myös ne näkevät Olav Hongassa rehellsen, tat^an, kokeneen ja kunnotetun mehen tasavallan korkemmalle pakalle. Samon ajattelevat näden puolueden ulkopuolella laajat kansalaoprt, «jotka tahtovat olla mukana saattamassa valtollsta elääämme normaallle ja luotettavalle kannalle, Uudstulcsen vaatjat ovat järjestäytymässä vomaks, joka ulottuu kakkn yhteskmtalcerroksn. Kysymyksessä on demokratan ja parlamentarsmn perusarvojen puolustamnen. Se on Suomen kansan yhtenen asa. Sosaldemokraattnen Puolueneuvosto antaa tunnustulcoensa puolueväelle, joka jo on tarmokkaast valmstautunut enölrnäseen edessä olevsta kahdesta vaaltastelusta. Puolueneuvosto kohot - g 1 taa kakka pr järjestäjä jatkamaan ntä tomenptötä, jotka»-1 ** johtavat mahdollsmman laajojen vaallttojen syntymseen Olav Honkaa kannattaven puolueden ja kansalasryhmen kesken. l-» n

9 uolustamme demokratan ja parlamentarsmn Sos.-dem. Puolueneuvosto elen ptämässään kokouksessa päätt antaa seuraavan julklausuman: n Suomen kansa on tärkeden ratkasujen edessä. Vajaan vuoden-kuluessa valtaan maalle sekä tasavallan presdentt että eduskunta. Nässä vaalessa vtotetaan ptkälle eteenpän kansanvallan ja parlamentarsmn kehtyssuunta. 9 Jo vuosa on valtollnen elämä ollut epänormaalssa ja huolestuttavassa tlassa. Lan kunnotus ja hyvät tavat on työnnetty syrjään. Perustuslaka on loukattu. Eduskunta on tse asassa menettänyt parlamentaarssta okeuksstaan tärkemmän^ okeuden määrätä maan halltuksesta. Yks puolue on monopolsonut vallan., jota se *..*.... kayttaa vaarn, polttsen suosnnan ja syrjnnän välkappaleena. Valtokoneston yläpäässä esntyy mädännäsyyttä ja julkeata oman edun tavottena. Vallassaoljat evät kykene käyttämään halltusvaltaa kansakunnan parhaaks. Hedän anoa puolustelunsa on vetoamnen ulkopolttsn sekkohn kerolla ja maan etuja vahngottavalla tavalla. Vallanahneeseen vähemmstöön nojautuvsta presdentnhäntukssta on muodostunut valtosäännön hengen vastanen ja demokrataa M>lkeva pysyvänen järjestelmä. Stä on..... paastava eroon! ^ Maa tarvtsee rehellstä parlamentarsma, joka rakentuu kansanvallan ja edstyksen vomen yhtesymmärrykseen. Demokraattsen valtoeläman lakeja on noudatettava olvatpa ne klr-. jotettuja...ta,, k^jottamattom valtava enemmstö tahtoo sälyttää vapautensa ja okeutensa. Tämän enemmstön luottamusmesten on päättäväsest ja johdonmukasc^st tasteltava kansan vapauden ja sen demokraattsten okeuksen puolesta kakka dktatuurpyrkmvksä vastaan. m 9 Tasavallan presdentn vaalssa on Sosaldemokraattnen Puolue suostellut yhtestä ehdokasta vdelle muulle kansanvaltaselle puolueelle. Ne ovat tämän suostuksen hyväksyneet, koska myös ne näkevät Olav Hongassa kansakuntaa kokoavan persoonan, rehellsen, kokeneen ja kunnotetun mehen tasavallan korkemmalle pakalle. Samon ajattelevat näden puolueden ulkopuolella laajat kansalasprt, jotka tahtovat olla mukana saattamassa valtollsta elämäämme normaallle ja luotettavalle kannalle. Uudstuksen vaatjat ovat järjestäyt>toässä vomaks, joka ulottuu kakkn yhteskuntakerroksn. Kysymyksessä on demokratan ja parlamentarsmn perusarvojen puolustamnen. Se on Suomen kansan vhtenen asa. 0 Sosaldemokraattnen Puolueneuvosto antaa tunnustuksensa puolueväelle, joka- jo on tarmokkaast valmstautunut presdentnvaaltasteluun. Puolueneuvosto kehottaa kakka prjärjestöjä atkamaan ntä tomenptetä, jotka johtavat mahdollunman laajojen vaallttojen syntymseen Olav Honkaa kannattaven puolueden ja kansalasryhmen kesken. N *

10 f SOSALDEMOKRATAN PÄVÄ 96 > ' 1' * }' > j - ' t f :, 1 : '1«1:" 1 Ajankohta 4-12, Tunnus: VALTSEMME VAPAUDEN Tämän tunnuksen ympärlle nvoutuu Pävän vetto kokonasuudessaan. Puolueneuvosto hyväksyy ertysen julklausuman, joka levtetään lentolehtsnä, julsteden muodossa ja lehdstössä. 5 Organsaato 31 Lauantana klo 17 tapahtuu juhlavkon avaus Helsngssä järjestettävällä ulkolmatlasuudella, jossa sytytetään 'Vapauden tul'. Samanakasest syttyvät sohdut kakkaan 56 pakkakunnalla ja Sos.- dem. Nuorson Keskuslton jäsenten muodostamat sohtupartot lähtevät lkkeelle levttämään lentolehtsä (Puolueneuvoston julklausuma 'VALTSEMME VA- PAUDEN' ja SNK:n julkasema nuorlle äänestäjlle tarkotettu lentolehtnen.) 32 Juhlat. Mantun kahdeksan pävän akana järjestetään kakssa prjärjestössä Sosaldemokratan Pävän juhla. Tarkotuksena on keskttää vomat parn suuremman juhlan järjestämseen kussakn prssä. Juhlatlasuuksen sarja alkaa Helsngstä, jossa klo 18 Työväentalossa alkaa SOSALDEMOKRATAN PÄVÄN TASTELUJUHLA. Juhlaan saavutaan lppu- ja sohtukulkueen johdolla em. ulkolmatlasuudesta. 33 Juhlakokoukset. Kakssa puolueosastossa, nas- ja nuorsolttojen perusjärjestössä järjestetään juhlavkon akana juhlakokous, jossa kästellään Puolueneuvoston julklausuma ja sen pohjalta laadttu alustus. Kokousten putteet tehdään tavallsta juhlavammks. Samalla ne ovat kesän ja syksyn akana tulleden uusen jäsenten vastaanottotlasuuksa. Ykstyskohtaset chjeet lähetetään puoluetomstosta kentälle hyvssä ajon. 1 1 f Manonta 41 Julsteet Kakka prjärjestöjä varten panatetaan yhtenen juhlajulste, johon kukn pr tse panat' taa tse juhlatlasuutta koskevan osan. 'VALTSEMME VAPAUDEN'-tunnuksella varustettuja juls^ tetä panatetaan pylväsmanoksks. Julsteessa on 1

11 T J " '! h: 1 Kampanjat ote puolueneuvoston Julklausumasta, Tällasa tekstjulsteta panatetaan neljä er väressä, nästä yks ruotsnkelnen. Lentolehtnen Julklausumasta laadtaan lentolehtnen (panos kpl), jota levtetään puolueosastojen ja yhdysmesverkoston kautta. Lehdstö. T-lehdstössä kästellään tunnusta ja shen lttyvä asota juhlavkon akana. Suurmmssa pävälehdssä julkastaan kaks soa lmotusta, jotka tekstltään lttyvät juhlavkon tunnukseen. RaÄo. Puolueen jäljellä oleva radontaka (15 mn.) käytetään Helsngn pääjuhlan radontn^ 51 Juhlavkon akana tehostetaan T-lehten levtystyötä. 52 Jäsenhankntakampanja jatkuu juhlavkon akana. Ohjeet lähetetään kentälle lokakuun alussa. 53 SNK:n jäsenet myyvät juhlavkon akana Sosaldemokratan Pävän kukkaa sosaldemokraattsen nuorsotyön tukemseks. >- t j- 1.1 t»' >l ^ U *. ' - H

12 Luonnos Puolueneuvoston julklausumaks pcc^ l/z y- 1,'' VAlTSEmE VAPAUDEN, Tastelu vapauden puolesta rstoa, sortoa ja vääryyttä vastaan on kautta akojen ollut yhteskuntaa uudstaven joukkolkkeden suurena tehtävänä. Se on nnostanut orjuutettuja kansoja, maahan poljettuja yhteskuntaluokka ja ahdngossa elävä hmsä tastelemaan paremman tulevasuuden puolesta tetosna stä, ette elämä lman vapautta ole elämsen arvosta. Nän on tänäkn pävänä. Vapaus on sosalsmn ja demokratan olemassaod.on edellytys. Sten vapauden aate lttyy oleellsena osana sosaldemokratan aaterakennelmaan, joka on perustana okeudonmukatjen ja kansanvaltasen yhteskunnan luomstyölle. Vapauden aate vaat kannan, luokan ja ykslön vapauttamsta pelosta ja puutteesta. Se edellyttää hmsen persoonallsen kehttämsen vapautta. Van vapaassa yhteskunnassa ykslöllä on okeus esteettä ja kenenkään panostamatta osallstua yhtesöä palvelevana jäsenenä polttseen, taloudellseen ja svstyksellseen tomntaan.» Kun sosaldemokraattnen puolue yl kuuskynrgntä vuotta stten herätt työväen ja torpparen joukkolkkeen, sen jnostavana lähtökohtana ol yhteskunnallnen ja kansallnen vapaustastelu, 11 t joka vuoskymmenen mttaan on johtanut suurn saavutuksn. Tämän työn ja snä uurastaneden mesten ja nasten musto on velvottava. Alote työväen nousun mustomerkn pystyttämseks vastaa kakssa kansanvaltasssa yhteskuntaryhmssä esntyvää kunnotuksen ja ktollsuuden tunnetta ten ravaaja kohtaan. Hedän kannustmenaan olleen vapaudenaatteen tnkmätön seuraamnen ' f on välttämätöntä nytkn, jollon olemme srtymässä ydnvoman ja

13 - 2-4 teollstuvan yhteskunnan uuteen akakauteen uusn ennen aavstamattomn mahdollsuuksn kansojen ja ykslöden hyvnvonn kehttämseen. Vapautta on vaalttava yhteskunnan kakssa kehtysvahessa. Sen ssältöä on laajennettava nn, että pelko työttömyydestä, puutteesta, saraudesta ja syrjnnästä västyy yhtoslamnan vähäväksmmältäkn osalta. Tänään me käymme tastelua vapauden sälymsestä nn ykslön kun kansankn osalta akame rstrtojen ja deologoden maalmanlaajusessa kamppalussa. Vapaus edellyttää vastuuta kakssa kansalaspressä, vastuuta suomalasen yhteskunnan kehttämsestä sellaseks, jossa jokasen on hyvä elää vakaan demokratan valltessa. Valtsemme vapauden. Tämä valnta vaat meltä kaklta herkeämätöntä työtä, se vaat valppautta, se vaat tastelua kaken sen puolesta, mnkä menneet sukupolvet ovat maassa.me ralcentaneet. Van vapauden valltessa vodaan rakentaa uus, onnellsemp yhteskunta. Tähän tasteluun Sosaldemokraattnen Puolue kutsuu kakka Suomen mehä ja nasa. Se kutsuu työhön ja tomntaan kakka ntä kansalasa, jotka sosaldemokraatten tavon valtsevat vapauden. «! ] ' r l

14 .t ) ' S S\ Valtsemme L H. VAPAUDEN b.«sos. - DEM. PUOLUE - 'j-.-.

15 ryhmssä esntyvää kunnotuksen ja ktollsuuden tunnetta ten ravaaja kohtaan. Hedän työtään on jatkettava. Teollsuuden uus '< yhteskunta on rakennettava vapauden pohjalle. Ydnvoman ennen Valtsemme vapauden aavstamattoma mahdollsuuksa e saa käyttää hmsen orjuuttamseen, vaan vapauttamseen sorrosta, puutteesta ja pelosta. ; Tastelu vapauden puolesta rstoa, sortoa ja vääryyttä vastaan on kautta akojen ollut yhteskuntaa uudstaven joukkolkkeden suurena tehtävänä. Se on nnostanut orjuutettuja kansoja, nnaahan poljettuja yhteskuntaluokka ja ahdngossa elävä hnnsä tastelemaan parennman tulevasuuden puolesta tetosna stä, ette elämä lman vapautta ole elämsen arvosta. Nän on tänäkn pävänä. Vapautta on vaalttava yhteskunnan kakssa kehtysvahessa. Sen ssältöä on laajennettava nn, että köyhyyden pelko työttömyyden, sarauden ta syrjnnän johdosta västyy yhteskunnan vähävöksmmöltäkn osalta. Tänään me käymme tastelua vapauden sälymsestä nn ykslön kun kansankn osalta akamme rstrtojen ja deologoden maalmanlaajusessa kamppalussa. Vapaus edellyttää vastuuta kakssa kansalaspressä, vastuuta suomalasen yhteskunnan kehttämsestä nn, että jokasen on hyvä elää vakaan demokratan Vapaus on taloudellsen ja valtollsen demokratan ehto. Se on valltessa. sosaldemokratan perusta, jolle okeudenmukanen ja kansanvaltanen yhteskunta rakennetaan. Vapauden aate vaat kansan, luokan ja ykslön vapauttamsta pelosta ja puutteesta. Se on hmsen kehttymsen vapautta. Van vapaassa yhteskunnassa ykslöllä on okeus esteettä ja kenenkään panostamatta osallstua yhtesöä palvelevana jäsenenä polttseen, taloudellseen ja svstyksellseen tomntaan. Valtsemme vapauden. Tämä valnta vaat herkeämätöntä työtä, se vaat valppautta, se vaat tastelua kaken sen puolesta, mnkä menneet sukupolvet ovat maassamme rakentaneet ja mhn tulevlla sukupolvlla on okeus. Van vapauden valltessa vodaan rakentaa uus, onnellsemp yhteskunta. Työväen ja torpparen joukkolke synnytt sosaldemokraattsen Sosaldemokraattnen Puolue kutsuu tähän tasteluun Suomen puolueen yl kuuskymmentä vuotta stten. Alko yhteskunnallnen mehä ja nasa. Se kutsuu työhön ja tomntaan kakka ntä kansa- ja kansallnen vapaustastelu, joka vuoskymmenen mttaan on joh- lasa, jotka sosaldemokraatten tavon valtsevat vapauden. tanut suurn saavutuksn. Tämän työn ja snä uurastaneden mesten ja nasten musto on velvottava. Alote työväen nousun mustomerkn pystyttämseks vastaa kakssa kansanvaltasssa yhteskunta- SOSALDEMOKRAATTNEN PUOLUENEUVOSTO ^st- se»«-

16 SS HSTORAA: 1899 perustettn Suomen Työväenpuolue 1899 vaadttn yhtälästä, vältöntä äänokeutta 1899 vaadttn työpävää 8-tuntseks 1903 Työväenpuolue julstautu sosaldemokraattseks ja ott nmekseen Sosaldemokraattnen Puolue Suomessa 1903 hyväksyttn puolueelle peraateohjelma 1905 suurlakko 1905 annettn Tampereella punanen julstus Venäjän sortopoltkkaa vastaan 1906 muodostettn ykskamornen eduskunta 1906 saatn yhtälänen äänokeus kaklle 24 vuotta täyttänelle 1917 puolue vaat maan julstamsta tsenäseks 1918 kansalassota 1919 toteutettn tasavaltanen halltusmuoto 1922 vaadttn vanhuus- jo työkyvyttömyyseläkettä 1930 alko tastelujen vuoskymmen vapauden jo kansanvallan puolesta lopualasuutta vastaan 1937 annettn kansaneläkelak 1952 hyväksyttn puolueelle uus, muuttuneta oloja vastaava peraateohjelma LÄHAJAN TAVOTTETA: Ylesen sarausvakuutuksen akaansaamnen Vähäväksten lapsperheden asunto-olojen kohottamnen Arava-määrärahan korottamnen 40-tuntsen työvkon akaansaamnen ansotasoa alentamatta Verolaken uudstamnen okeudenmukasks SOS-DEM. PUOLUETOMSTO Mkkel Oy. Vapauden Krjopolno

17 ) PÖYTÄKRJA Suomen Sosaldemokraattnen Puolue r.y:n puolueneuvoston kokouksesta, joka pdettn Helsngssä, Helsngn Työväentalon A-salssa, marraskuun JO. pävänä 1961 alkaen kello 12. Puhetta joht kokouksessa puolueneuvoston puheenjohtaja lakteteen tohtor Tauno Suontausta. Pöytäkrjan laat varatuomar Aatto Väyrynen. Kokouksen avaus Kokouksen avas puolueneuvoston puheenjohtaja Tauno S u o n - tausta. Hän lausu: Hyvät puoluetovert.' Mnä pyydän lausua puolueneuvoston jäsenet ja muut saapuvlla olevat tervetulleks puolueneuvoston ylmääräseen kokoukseen. Puolueen sääntöjen mukaan puolueneuvosto on puoluekokousten välsenä akana puolueen yln päätäntävaltanen eln. Mellä on l tässä kokouksessa esllä kokouskutsun mukaan nykytlanne sekä puolueen sääntöjen :ssä mantut asat, se tahtoo sanoa asat, jotka koskevat presdentn vaala. Puolueneuvosto on sekä puolueen että maan kannalta tärkeden ratkasujen edessä. Mnä tovon, että tämä yhtenen neuvonpto on ykstuumasta, että keskustelu on asallsta, että se on rakentavaa ja että se muodostuu uudeks nousun pohjaks puolueelle. r 1 Nmenhuuto Tuomar Aatto Väyrysen tomttamassa nmenhuudossa todettn läsnäolevks puolueneuvoston puheenjohtaja Tauno Suontausta sekä seuraavat muut puolueneuvoston jäsenet: Helsngn pr: Lemp Lehto, Yrjö Rantala, Tauno Hetanen;

18 j Uudenmaan pr: Snkka Luja, Erk Latnen, Laur Palonen; Turun etelänen pr: Johannes Kokkalanen, Kost Paaso; Satakunnan pr: Vhtor Fallla, Leo Suvanto; Hämeen etelänen pr: Antero Nurmnen, Aarne Henonen, Olav Hakala; Hämeen pohjonen pr: Unto Kanerva, Pekka Peltonen, Hertta Sala; Kymen pr: Hugo Lndqvst, Tasto Mkkola, Pekka Mkkonen, Terttu Pylkkänen, Urho Kvelä; Mkkeln pr: Paavo lo, Mauno Auvnen; Kuopon pr: Juho Lukkarnen, Aaro Monthan; Joensuun pr: Eno Romppanen, Paavo Trronen; Kesk-Suomen pr: Felks Lahtnen, Anselm halanen, Kalle Helander; Vaasan etelänen pr: Vljo Vuornen; Kokkolan pr: Jaakko Petlä; Oulun pr: Antero Väyrynen; Kajaann pr: Arttur Okkonen; Lapn pr: Urho Knuut; Ruotsalanen Työväenltto: Lass Lassla; kakkaan Kokouksessa saapuvlla ollesta musta puolueen jäsenstä, jolla sääntöjen mukaan ta puheenjohtajan antamalla luvalla ol läsnäolo-okeus, ol tehtävä merkntä kokouksen osanottajaluetteloon, (Osanottajaluettelo, Lte A.) Kello 12,45 tehtn osanottajaluetteloon merkntä stä, että puolueneuvoston varajäsenen Kost Paason tlalle kokoukseen lmottautu samaa prä edustava varsnanen jäsen Kalle Joknen, Kokouksen lallsuus ja päätösvaltasuus P u h e e n j o h t a j a : Tämän jälkeen medän ols todettava kokouksen lallsuus ja päätösvaltasuus. Puolueen sääntöjen 23 :n mukaan puolueneuvoston ylmääränen kokous on pdettävä, jos vähntään l/j puolueneuvoston varsnassta jäsenstä ertysest lmotettua asaa varten ja krjallsest stä vaat, ta jos puoluetomkunta katsoo sen tarpeellseks, Puolueneuvoston kokouksen kutsuu koolle puoluetomkunta. Kokouskutsu lähetetään prjärjestölle krjallsest. Votaneen todeta, että tämä puoluetomkunnan alotteesta koolle kutsuttu puolueneuvoston kokous on lallsest kokoonkutsuttu ja päätösvaltanen. Lallsuus ja päätösvaltasuus vahvstettn yksmelsest. Kokouskutsu otettn pöytäkrjaan ltteenä B. Kokouksen Järjestäytymnen P u h e e n j o h t a j a : Tämän jälkeen seuraa kokouksen järjestäytymnen, - Puoluetomkunnan taholta tehtäneen tässä suhteessa estys. Ptsnk : Puoluetomkunta ehdottaa puolueneuvoston kokouksen shteereks Aatto Väyrysen ja Aaro Kärkkäsen. Hyväksyttn, P t s n k. : Pöytäkrjan tarkstajks puoluetomkunta ehdottaa Snkka Lujan ja Yrjö Rantalan. Hyväksyttn. Ptsnk : Ääntenlaskjoks Antero Nurmsen, Pekka Mkkosen, Paavo Trrosen. Hyväksyttn. Ptsnk : Menettelytapavalokuntaan seuraava kahdeksaa: Vhtor Fallla, Johannes Kokkalanen, Laur Palonen, Unto Kanerva, Paavo lo, Juho Lukkarnen, Antero Väyrynen, Arttur Okkonen. P u h e e n j o h t a j a : Halutaanko käyttää tästä puheenvuoroja? Puheenvuoroja e pyydetty. Puoluetomkunnan ehdotus hyväksyttn.

19 Puoluetomkunnan krjallnen ehdotus kokouksen järjestäytymsestä otettn pöytäkrjaan ltteeks C. Työjärjestyksen hyväksymnen P u h e e n j o h t a j a : Seuraa työjärjestyksen hyväksymnen. Puolueneuvoston jäsenlle ja mulle saapuvlla olevlle on jaettu työjärjestysestys. Sen lsäks, mtä tässä paperssa on merkttynä, mantssn, että mtä asaan n:o 6, polttnen tlanne ja vaalkysymykset, tulee, nn tarkotuksena on, että puolueen puheenjohtaja Tanner käyttää alustavan puheenvuoron. Mtä tulee kohtaan 7, julklausuma, puoluetomkunnalla e ole valmna mtään julklausumaehdotusta. Puoluetomkunta on antanut tämän julklausumaehdotuksen luonnoksen laatmsen ertysen valtuuskunnan tehtäväks. Nän ollen ajan vottamseks votaneen hyväksyä sellanenkn menettelytapa, että kysymys julklausumasta lähetetään avomena menettelytapavalokuntaan. Näden lsäysten ja selvtysten jälkeen mnä kysysn, vodaanko työjärjestys hyväksyä. Kukaan e pyytänyt puheenvuoroa. Työjärjestys hyväksyttn. Hyväksytty työjärjestys otettn pöytäkrjan ltteeks D. Järjestys kokouksessa P u h e e n j o h t a j a : Tämän jälkeen, ennen kun ryhdytään kästtelemään asaa numero 6, mnä puolueen tomtsjan kehotuksesta knnttäsn huomota shen, että ols suotavaa ja tärkeätä, että sälytettäsn hljasuus puheenvucrc^ akana, jota tullaan käyttämään. Edelleen mnä esttäsn, että kakk puheenvuorot estetään jlle on hyvä, että puhuja lmottaa puhujanpakalle tullessaan nmensä ja prnsä ta muun asemansa. Merkttn tedoks. Polttnen tlanne ja vaalkysymykset P u h e e n j o h t a j a : Tämän jälkeen seuraa työjärjestyksen mukaan kysymys polttsesta tlanteesta ja vaalkysymyksstä. - Puheenjohtaja Tannerlla on sana. Vänö Tanner : Hyvät puoluetovert; Erkosest tänä vuonna on erttän vakeata kuvalla polttsta tlannetta sellasena kun se todellsuudessa on. Shen vakuttaa ensnnäkn se rauhaton tunnelma, joka valltsee par'akaa koko maalmassa, jossa e enää näy yhtään oken rauhallsta kolkkaa, vaan jossa pänvaston on palopesäkketä melken mssä maanosassa tahansa. Me vomme tosten maden olosta van lyhyest todeta, että maalma e ole velä päässyt tasapanoon tosen maalmansodan jälkselvttelyjen jälkeen, vaan että sota jatkuu - tosn "kylmänä", mutta slt erttän uhkaavana - koko maalmassa. Maalma on jakautunut kahteen valtaprn, läntseen ja täseen. Ennen kakkea kaks suurvaltaa on jyrkäst tosaan vastaan ja kummallakn tukjota omalla valta-alueellaan. Varustautumnen jatkuu, uhkauksa jatketaan ja sngotaan. Jos joku keks jonkn ehdotuksen tlanteen selvttämseks, nn vastapuol telaa sen melken het alkuun. Nän on käynyt monen kysymysten osalta. Asevarusteluja on koetettu supstaa, stä varten on käyty neuvotteluja Genevessä moneen otteeseen. Ne katkesvat vmeks syyskuussa. Tänä pävänä sellä on taasen mehä asaa kästtelemässä, mutta alku näyttää anakn yhtä hankalalta kun edellsen vaheen loppu konsanaan. Varsnkn Saksan kysymys ja täältä puhujanpakalta. Kuuljolle ja varsnkn pkakrjotta-

20 f! '1. snä yhteydessä Berlnn erkosasema ovat olleet monen vaheden alasna. Vmeks on sellä nähty sellanen hmeellnen tapaus, että tetty, muka tsenänen valtakunta varustautuu lnno- E tarvtse paljon sanoja sen kuvaamseks, mkä täällä on vkana ja mnkä vakutuksa me olemme saaneet kestää ja kärsä. Ensnnäkn puoluehajaannus on tavaton. Onko nyt lataa, että l H ' tuksella asukkataan vastaan estääkseen hetä pakenemasta "paratsstaan". Saksan kysymys ja Berlnn kysymys ovat todella kpeä kohta koko Euroopan polttsessa elämässä. Onhan avan epänormaala, että suur kansa on jaettu kahteen osaan ja että suur nän penellä, neljän ja puolen mljoonan asukkaan kansalla on varaa ptää setsemän puoluetta, setsemän puolueen aparaatt, joden kakken tehtävänä on saarnata tosaan vastaan, sen sjaan että tähdättäsn yhteseen päämäärään. Nän on kutenkn käynyt. f» Mn! kaupunk, joka ennen on ollut valtakunnan pääkaupunk, sjatsee jatkuvast tosen valtakunnan ssällä. Tämän kysymyksen on Neu- Medän omassa keskuudessamme on tuottanut vakeuksa se, että suomalanen työväk on hajalla, sekään e osaa toma yhtenä- «vostoltto ottanut erkosasakseen nssä neuvottelussa, jota sest. On vanhemp hajaannus. Jo melken aktuaalsuutensa menet- par'akaa suurvaltojen kesken käydään, mutta mnkäänlasta valon- tänyt: kommunsten eroamnen yhtesestä työväenpuolueesta, mkä» kpnää e neuvottelusta tähän mennessä ole saatu nähdä. Jos stten srrymme kotosn olohmme, evät näköalat ole paljoakaan lahduttavammat. Mellä on ollut akoja, jollon Suomen kansa on ollut verrattan yksmelstä. Sllä näyttää olevan tapumus löytää tämmönen yksmelsyys, kun se on ahdngossa. Sl- anakn tostaseks on auttamaton asa, varsnkn sen jälkeen, kun maalman kommunsm on saanut nnkn suuren valton asemat ja valtakenot käsnsä kun sllä nykysn on. Mutta että Jäljelle Jääneestä sosaldemokraattsesta työväenpuolueesta on lohjennut velä uus srpale, nämä medän luopomme, se on sekotta- 1 1" ( 1 lon e vätellä penstä asosta, vaan kakken ajatukset ja nut aka lalla medän vmeakasta poltkkaamme, ekä van JU >.rrf. t M tarmo kohdstuvat van shen yhteen suureen asaan, joka on yhtesn vomn hodettava. Mutta medän suomalasten merkllseen luonteeseen kuuluu toselta puolen se, että kun aka vähänkään helpottuu, nn syntyy monenlasa melptetä, syntyy monenlasa ryhmä, jotka tastelevat keskenään tosaan vastaan, ja esntyy h- medän oman puolueemme poltkkaa, vaan koko maan ssäpoltkkaa. Kuten mustetaan, löyty ykstosta sellasta sosaldemokraatta, jotka vme valtollsssa vaalessa - ss vuonna oltuaan eräänlasessa oppostossa puolueen ssällä, tästä asenteestaan huolmatta antovat jopa krjallsen stoumuksen, että he msä, jotka luulevat, että juur hetä maa tarvtsee ja että kan- edustajaehdokkaks asettuessaan Ja mahdollsest valtuks tul- sakunnan onn rppuu kokonaan stä, ovatko he johdossa, päättä- tuaan noudattavat puolueen sääntöjä, ohjelmaa Ja yhtesest tehty- vässä ja määräävässä asemassa. Mellä ovat nämä omat kävät lmöt olleet kovn pnnalla jo jä päätöksä. Mutta tultuaan sosaldemokraattsten äänen varassa valtuks eduskuntaan, he evät saapuneet edes ensmmäseen edus- monen vuoden akana ekä tänäkään pävänä snä suhteessa ole pa- kuntaryhmän kokoukseen, vaan ryhtyvät työskentelemään Sosaldemo- m joa muutosta tapahtunut. Vopa melken sanoa, että olot ovat nyt velä kärjstyneemmät kun velä esmerkks vme puoluekokouksen # kraattsta Puoluetta vastaan. Jos se e ols hatannut eduskunnan normaala työtä, nn se ols votu svuuttaa kylmäst ja vat- akohn. ollen, mutta kun Juur nämä ykstosta sattuvat olemaan sllä koh- - ^ H

21 taa, mssä eduskunnan kaks rntamaa, okesto ja vasemmsto, kohtaavat tosensa, määräs hedän asenteensa, mkä suunta eduskunnas- normaalsn olohn - päästäsn hotamaan asota nn kun tsenäsen valtakunnan tapohn kuuluu. sa tul olemaan määräävänä. Nämä luopot lttyvät kansanrntamaan, Eduskuntavaaleja varten mellä on ollut sekä ohjelma että ko- jota maalasltto on osannut hyvn käyttää hyväkseen. Sllä on nesto valmna jo vme puoluekokouksesta alkaen, ss pääsä- 1 van pen enemmstö eduskunnassa, tnutta me olemme nähneet, kunka tarmokkaast ja johdonmukasest se on käyttänyt tätä enemms- sestä 1960.lähten. Mutta presdentnvaaleja varten mellä e ollut mtään ohjelmaa, johon me olsmme edeltäkäsn stoutuneet, töään mtä monnasmpen päätösten tekemseen ja tukemseen. Ns- mnkä vuoks ryhdymme tämän vuoden alkupuolella ajattelemaan, m- tä on johtunut koko se onneton tlanne, mkä eduskunnassa on val- ten medän snä asassa ols tomttava. Mellä ol mustssa lnnut jo vuodesta 1958, ss vme vaalesta saakka. Me olemme akasemmat presdentnvaalt, vaalt jotka olvat johtaneet usen ( kakk saaneet kokea tämän rntaman olemassaoloa, ja kakk te tavattoman khkosn tunnelmn, juontteluun valtsjamesten. tunnette, mtenkä paljon vakeuksa, jopa nöyryytyksäkn, vo sanoa, se on aheuttanut Sosaldemokraattselle Puolueelle, joka keskuudessa, lopulta ehkä äänten ostamseenkn. Ja me kuvttelmme, että ehkä nässä nykysssä vakessa ja rtasssa olossa J on koettanut kulkea vanhaa, okeaks ja lujaks tunnettua tetään votasn löytää knteämp yhteys erlasten kansalaspren r.' 1 ja noudattaa akasempa ohjelmaan. Medät on jollan lalla työn- kesken, jotta valtakunnan päämehen vaal saatasn yksnkerta- netty syrjään. Saadaksemme korjausta akaan olemme jo melken edel- semmaks ja myös paremmn valtsjan tahtoa lmasevaks. Näden lsstä eduskuntavaalesta lähten vaatneet eduskunnan hajotta- ajatusten pohjalta synty tunnettu Honka-ryhmttymä, jonka hsto- msta ja uusen vaalen määräämstä. Se e ole kutenkaan sovel- raa en tetenkään rupea tässä kuvalemaan. Mtä enemmän asaa tunut kansanrntamalle ekä maalasltolle, joka on snä halln- punnttn, stä enemmän sen käyttökelposuuteen uskottn, vak- nut. Me olemme saaneet odottaa tätä eduskunnan hajotusta ana ka monet kyllä epälvät, että kun asetelma pokkes nn suures- nähn akohn saakka. t akasemmasta menettelystä, shen e saatas hmsä mukaan. Jos asat evät eduskuntaryhmässämme ja puolueessamme ole a- Puolueneuvosto kokoontu akanaan.tekemään ratkasun asassa. Tääl- van normaaleja, nn tosaalta täytyy sanoa, ette mussakaan ryh- läkn asetuttn aluks melko lalla epälevälle kannalle, mutta t ' mssä paljon paremmn ole lata. Joka puolueessa on ermelsyyttä. Penä ryhmä on erkaantunut tommaan vähän nn kun omato- skäl kun keskustelu edsty, me tulmme asasta mustaaksen jokseenkn yksmelsks, ja nn ol luotu pohja, jota stten msest. Nän on okestossa, ja maalasltossa/melken kapna lähdettn ajamaan tosten ryhmenlanssa eteenpän, ja kesäkuuhun uhkaamassa, kun van päässvät jollan lalla stä toteuttamaan mennessä tlanne ol selvnnyt. Mellä ol ohjelma. Joka anto Koko se yhtestyö, jonka kakk nämä eduskuntaryhmät yhdessä pys- kansalle okeastaan van kaks presdenttehdokasta, sllä ne kak- tysvät hotamaan, jää nyt hotamatta. Tästä syystä me olemme s muuta ehdokasta. Jota julksest ol estetty, evät lopull- nn akaseen herättäneet edellä mantun eduskunnan hajottams- sest tuls merktsemään mtään. Tämä ol tetyst kauhea sku vaatmuksen ja tovoneet, että uusen vaalen avulla päästäsn maalasltolle, joka Jo tosta vuotta akasemmn ol ryhtynyt valmstelemaan presdentnvaala Ja nmennyt ehdokkaansa tovos-

22 sa - ja uskoenkn ette kukaan enää antaudu todellselcs vas- kaklla valhella: jos päästää oken suuren valheen ja tostaa taehdokkaaks. Ja nn on stten ryöppy jatkunut tätä medän ja stä pävästä toseen, nn nähtäväst se vakuttaa. Anakn se vden muun.puolueen yhtestä suunntelmaa vastaan stä lähten, on tässä tapauksessa vakuttanut. Se on otettu totena tärajan» l. kun tämä ohjelma kansalle estettn. tosella puolen ja sellä on alettu puhua samaan henkeen. Mehän f.1 Aseta ohjelmaa vastaan on käytetty monenlasa. Vastenme- olemme saaneet sltä taholta jo kuukausmäärä,jopa vuoskausa, lsn nstä on ollut se, että on vedetty ulkopoltkka mukaan lukea vhjaluja, että e täällä Suomessa oken tadeta olla ys- tähän puhtaast ssäpolttseen asaan. Koko Honka-suunntelma- tävällsellä melellä Neuvostolttoa kohtaan, ja nyt tällanen f'' 1 ; han ol syntynyt tarkotuksella saada akaan muutos tasavallan presdentn tuollla, jotta valtakunnan päämeheks saatasn puhe ja krjottelu on muuttunut yhä jyrkemmäks. Vähän välä snkautettn dästäpän krjotuksa, jossa vätettn, että suoma- henklö, jonka tehtävänä ols suuremman yksmelsyyden akaan- lasessa yhteskunnassa on sekä vasemmalla että okealla prejä, 1 - r" pf r«. saamnen er puolueden ja ntressryhmen kesken ja joka e menettels nn kun tähän astnen on tehnyt - hänhän on tehnyt parhaansa, kakkensa, synnyttääkseen erpurasuutta ja snä me- jotka evät halua ystävällsä suhteta Neuvostolttoon ja jotka evät myöskään halua noudattaa luvattua, puolueettomuutta ulkopoltkassa. Medän vastalauseemme evät ole merknneet mtään, ne j j; lessä käyttänyt er puoluessa - ja ennen kakkea medän puolueessamme oleva vastarannan kskejä hyväkseen. Tämä yksmelsyy- ovat olleet pelkkää lmaa. Tämän peln kehtys ja lopputulos tul näkyvn täsmälleen kuukaus takapern. 3O.lO.96l annettn Suo- fv^ L.-.- : t> den tavottelu e ole mellyttänyt K-rntamaa, ja saadakseen sen torjutuks se käytt.tehokkaast nmenomaan ulkopolttsa aseta. Se on syyttänyt Sosaldemokraattsta Puoluetta stä, että men halltukselle noott, jossa vtattn v tehtyyn ystävyys- ja avunantosopmukseen ja vaadttn keskusteluja. Tämä noott on stä lähten ollut se asa, jonka.ympärllä ajatuksemme, tämä puolue muka tahtoo muuttaa maan ulkopoltkkaa. Täällä on keskustelumme ja suunntelmamme ovat pyörneet. n kauan vannottu Paaskven lnjan nmeen. Mnä olen rohjennut vät- Nootn kästtelyvaheet ovat kakken mustssa. En tahdo tää, ette Paaskvellä mtään lnjaa ollut, takka okeastaan, nhn ptkält puuttua. Mantsen van, että aluks noott tul että hänellä on ollut anakn kymmenen er lnjaa elämänsä varrella. melle jonknlasena pommna. Kakk rupesvat arvalemaan, mtä- n * : Cj 1 Mnä tunnen ne lnjat ja hänen kakk alahtelunsa pern tarkkaan. Mutta jos nyt tuo nm hyväksytään ja sanotaan, että se ulkopoltkka, jota maa on harjottanut, käy nmellä Paaskven lnja, hän sen takana on, mtä sllä tarkotetaan. Tarkotetaanko polttsa neuvotteluja, jotka tetyst ovat erttän vaarallsa, va tarkotetaanko sotlaallsa neuvotteluja, ja jos tarkotetaan, nn se on juur se lnja, jota me olemme saarnanneet jo vuodes- nn mkä on nden tavotteena. Täältä käv ulkomnster Mosko- ta 1919 saakka, ss ensmmäsen maalmansodan päättymsestä läh- vassa ottamassa asasta lähemmn selvää, mutta e saanut tetää ten el het sen jälkeen, kun samme naapurksemme Neuvostol- muuta kun että asa on vvyttelemättä hodettava. Tasavallan pre- ton entsen tsaar-venäjän asemesta. sdentt, tahto toma vvyttelemättä, hän hajott eduskunnan Mutta puheella Paaskven lnjasta on ollut tehoa nn kun osottaakseen, että täällä hanktaan nyt tosssaan lujaa ystä-

23 lä vyyttä ja luottamusta Neuvostolttoa kohtaan. Mutta Moskovasta sdentnvaala varten, sllä vrallsten paperen täytyy olla tul teto, ette tämä rttänyt. Suomen on-hankttava takeet, valmna jo 7. pävänä joulukuuta. Melle tulee ss tavaton garantat stä, että-suom halltuksneen^ja asukkaneen haluaa kre, vakka kunka nopeast päättäsmme toma. Sosalde- ylläptää ystävällset suhteet Neuvostolttoon ja olla puoluee- mokraattnen puoluetomkunta läht nopeast lkkeelle: mellä ton. Ja'lopuks tasavallan presdentt tek tunnetun matkansa ol jo tsta-aamuna neuvottelu asasta, tas olla jokn al- Novosbrskn saaden sellä keskustella kokonasen pävän tä- kuneuvottelu jo maanantanakn. Tstana Joka tapauksessa puo- sen valtakunnan päämnstern Nkta Hrushtshevn kanssa. Te olet- luetomkunta ol vrallsest koolla Ja tul shen tulokseen, te kakk lukeneet, mtä tetoja hän seltä to. Kakk'ol muka että puolueneuvosto tarvtaan koolle ja että sen on ratkastava, selvää, e tarvta tostaseks keskusteluja; Suom eläköön nn mhn suuntaan nyt lähdetään kulkemaan ja mtä ruvetaan tekemään. kun ennenkn, mutta sen on nyt vartotava, mtä tämerellä ta- Stä varten täällä puolueneuvosto nyt on kokonasuudessaan saapu- pahtuu ja mtä Skandnavan massa puhutaan;*ja Suomen asana on vlla ja puolueen aktvset tomhenklöt mukana harktsemassa alkaa uudelleen keskustelut, jos ntä tarvtaan. Tätä vmeks asaa ja päättämässä stä. manttua asaa e ole naapurmassamme Ruotsssa ja Norjassa kuul- E ole ollut helppo päästä ratkasuhn nän nopeast Ja tu kovn ystävällsn tunten. Sanotaan jopa nnkn pahast, että Suom on pantu yövartjaks seuraamaan ja urkkmaan naapure- ennen kun asasta on votu laajemmn neuvotella, mutta tässäkn tlanteessa on tetyst tehtävä se, mtä vodaan. Tosetkn puo- l taan, jopa olemaan jonknlasena vakoljanakn. lueet ovat Jo pohtneet asaa, tullen toset toseen Ja toset Nällä nootn varjossa eletyllä ajolla ol suura vakutuk- toseen tulokseen. - Ruotsalanen ryhmä. Ruotsalanen kansanpuo- sa maamme poltkkaan. Kansa e sälyttänyt rauhallsuuttaan s- lue, tataa olla han hajalla, snä puolueessa on jokasella p- nä määrn kun se-yleensä on tottunut tekemään.' Melalat tulvat rjärjestöllä valta päättää, mtä tahtoo. Vennamo on hävnnyt ko- levottomks. Levottomuus tarttu er nstanssehn; puoluesn konaan näyttämöltä. Kokoomus antaa erlasa ohjeta kannattajl- ja ykstysn henklöhn. Puolueet rupesvat horjumaan presden- leen. Kokoomus on elen ptänyt puoluevaltuuskuntansa kokouksen. - j tnvaalkysymyksessä, ja kun ne olvat rttävän kauan horjuneet ja panostaneet yhtestä presdenttehdokastaan, herra Honkaa, tämä lmott luopuvansa ehdokkuudesta, mnkä jälkeen par puo- Se on. tyytynyt toteamukseen, että akasemp ohjelma on romutettu. Kokoomuspuolue e ole onnstunut löytämään uutta ehdokasta tselleen. Ja tämänpävässsä lehdssä se antaa avan mtään sa- H luetta tek päätöksen,.että koko juttu on kaatunut - ja nn tä- nomattoman perustelun, nn sanoaksen Julstuksen stä, mtä se t! mä medän kauns ajatuksemme ol-romahtanut. Saatuamme vme sunnunta-ltana ja tstan lehdstä lopul- okeastaan tarkottaa Ja mnkä vuoks se tätä tarkottaa. Tämä tlanne mellä on nyt edessämme. Ja tästä medän on syytä alottaa lsest tetää, mtä Novosbrskssä dl lopultakn tapahtunut, esllä olevan asan kästtely Ja harknta. «medän ol ryhdyttävä tomn rakentaaksemme» mahdollsmman no- Tover puheenjohtaja. Mnä en ole oken selvllä stä, m- peassa tahdssa uuden ohjelman, uuden tomrtasuunntelman pre- ten me nyt JatkSLmme. Jos täällä halutaan keskustelua polttsesta tlanteesta, nn mnun ols syytä nyt keskeyttää. Elle ole

24 - u; suurempaa tarvetta keskusteluun, nn ehkä ols parasta jatkaa yhtä menoa ja esttää kokoukselle puolue to m kjnnan ehdotus? olla huono stäkn huolmatta, että olosuhteet ovat sellaset, ettemme vo oken vapata vaaleja ptää, koska ntä valvotaan svulta pän, jopa härtäänkn svulta pän. Sen vuoks ajatukset ^^ f «P u h e e n j o h t a j a : Kysytään, halutaanko tämän tover Tannern puheenvuoron ylesen osan johdosta keskustella. Kokouksesta e-huutoja. ovat lopullsest kypsyneet shen, että medän.täytyy löytää keskuudestamme oma ehdokas, ja se täytyy löytää velä tänä pävänä. Sllä jos ratkasua lykätään, nn se synnyttää hmsssä epälyksä, että puolue on Joutunut väärlle telle ekä pystykään Johta- M P u h e e n j o h t a j a : Pyydän Jatkamaan. Se on kokouksen melpde. maan vaaleja nn kun ne on ajateltu hotaa. Tämänpäväsessä, puoluetomkunnan kokouksessa keskustelua asassa Jatkettn. Päädymme tulokseen, joka melestän ja puo- Puhuja : Jatko on yksnkertanen ja selvä. Mellä ol luetomkunnan mudenkn jäsenten melestä on onnstunut. Puolue- tossa pävänä puoluetomkunnan kokous, jossa pohdttn vaka- tomkunta ehdottaa, että me menemme vaalehn omalla ehdokkaallam- m vast, mstä me nän yhtäkkä tempassmme tsellemme ehdokkaan, me ja että medän ehdokkaanamme tulee olemaan päätomttaja Rafael \m 5T'J kun se suunntelma, jota olmme rakentaneet yl puolen vuoden ajan, ol possa pelstä. Emme tulleet sllon mhnkään lopul- Paaso Turusta. (Ptkällsä suosonosotuksa.) Paadon te kakk hyvn tunnette. Mnun e tarvtss okeas- lseen tulokseen, mutta totesmme, että kyllä mellä lstalta taan paljon häntä estellä, mutta anahan on tapana, kun joku täm- f lru paljon nmä löyty. On kolme tapaa suhtautua nykyseen tlanteeseen. Votasn ensnnäkn osottaa meltä ja sanoa, että koska ulkopuolelta sekaannutaan medän ssäsn asohmme ja mönen tärkeä vaal on suortettava, manta myöskn ehdokkaan akasemp tomnta, hänen elämänjuoksunsa, jonka ptäs osottaa, onko se ollut sellanen, että se vo antaa taketa stä, että hän hajotetaan medän vaalrntamamme, nn me emme ehdota postu- todella vo täyttää sen aseman velvotukset, johon hänet aotaan t neen tlalle omasta puolestamme ketään. Nn ptkälle e kutenkaan kukaan mennyt, että ols sanonut, että me kellämme väkeäm- ehdottaa. Paaso on ensnnäkn velä aka sopvassa ässä, hän on synty- me ottamasta osaa vaalehn. Tonen tapa ols mennä vaalehn nyt Hän on alottanut verrattan akaseen osanottonsa puolue- tl "sammutetun lyhdyn", antamatta etukäteen mtään ohjetta stf tä, kuka medän lopullnen ehdokkaamme tuls olemaan. Olemme elämäämme. Hän ltty Jo vuonna 917 Järjestö-Pokn. Kun Nuorsoltto ensmmäsen maalmansodan jälkeen vuonna 1919 läht matkaan, «yhden kerran nän menetelleet, nmttän vuonna' 1951> jollon hän ltty sen rvehn. Hän ol sllon l6-vuotas. Hän työsken- valttavana ol kaks ehdokasta: Paaskv ja Kekkonen. (Lopul- tel ptkän akaa tässä ltossa, ol sen lttotomkunnan jäsen lsessa äänestyksessä valtsjamehet äänestvät tetyst Paa- vuodesta 928 alkaen Ja puheenjohtaja vuosna Hän ol Työ- skveä - olmmehfn me Kekkosta vastaan.) Asa ol sllon eh- läsnuorso-lehden tomttajana vuodesta 1938 vuoteen Kunnal- kä vähän helpomp snä suhteessa, että ol nn pätevä ehdo- lseen tomntaan hän on ottanut osaa Jo vuodesta 1945 luken, jol- kas kun Paaskv. Mutta nykysssä olossa tämä tapa vos lon tul valtuuston Jäseneks Turussa, mssä on velä nykyäänkn

25 sos.-dem. valtuustoryhmän puheenjohtajana. Me olemme saaneet kuulla puolueen puheenjohtajan polttsen t- Tärken on tetyst hänen tomntansa Sosaldemokraattses- lanneselostuksen sekä hänen esttelemänään myöskn puoluetom- sa Puolueessa. Hän on lttynyt Sosaldemokraattseen Puoluee- kunnan ehdotuksen stä, mten ols meneteltävä edessä olevssa seen jäseneks v. 1926, tomnut puoluetomkunnan varajäsenenä presdentnvaalessa, ehdotuksen, joka ssältää myöskn sen, että vuosna , jollon srty "Sosalstn" päätomttajaks puolueneuvoston ols nmettävä presdenttehdokas. Turkuun. Myöhemmn soten jälkesenä akana hän on ollut puolue- Tämän jälkeen seuraa asassa lähetekeskustelu. tomkunnan varsnasena jäsenenä, kuten tälläkn hetkellä. Eduskuntaan Paaso on tullut valtuks vuonna 19^8, ja hän on nykyään ulkoasanvalokunnan puheenjohtaja. Hän on ollut halltuksessa kahteen otteeseen. Kekkosen halltuksessa vuonna 1951 ja Fagerholmn halltuksessa vuonna Hän on nyt myös eduskmteyhrrämme varapuheenjohtaja. En vo jättää mantsematta, että hän on ollut mukana myös Tanner : Mnulta jä valtettavast eräs hyvn tärkeä asa mantsematta. Paaso on suostunut ryhtymään ehdokkaaks. Hän ol, nn kun tetyst hyvn sopkn, vastahakonen tehtävään, mutta kun hänelle sanottn, että puolue vo myöskn vevottaa mehensä ehdokkaaks, nn hän mukautu. (Suosonosotuksa. ) '» l»m (.1 ammatllsessa lkkeessä jo vuodesta 1924 alkaen, mutta hänen varsnanen tomntansa on kutenkn tapahtunut lähnnä polttsella lnjalla; Tämä lyhyt luettelo, joka vttaa hänen aktvsuuteensa puolueen ja sen er orgaanen tomnnassa, osottaa, mkä mes nyt on kyseessä. Paaso on johdonmukasest hamasta nuoruudesta saakka ollut puolueen aatteden kannattaja. Hän on omstanut paljon akaansa ja vomansa näden aatteden kehttämseks ja eteenpän vemseks. Ja ne tastelukenot, jota hän on käyttänyt, ovat kakk olleet hyväksyttävä. Tämän me kakk vomme vahvstaa hänen kakesta tomnnastaan, samon että hän on erttän hyvä, rauhallnen puhuja, hän krjottaa hyvällä tyylllä rauhallsa krjotuksa, jossa tse asa on ana hyvn läpajateltuna. Luulen, että anakaan nykysessä tlanteessa puolueemme e ols vonut löytää rvestään arvokkaampaa henklöä presdenttehdokkaan korkealle pakalle,.ja samalla velä lmotan, että puoluetomkunta tekee puolueneuvostolle tämän ehdotuksensa yksmelsest. (Suosonosotuksa.) Puheenjohtaja : Hyvät puolueneuvoston jäsenet.' ^^ Keskustelu; Mauno Pelkonen (Hämeen etelänen): Hyvät tovert.' Ols tetyst ollut tovottavaa, että puolueneuvoston jäsenet tse olsvat alottaneet tämän keskustelun, mutta kun näytt sltä, että ns. lähetekeskustelu jää käymättä, nn mnä rensn tänne alottamaan, jotta toset vosvat stten jatkaa. Skäl kun tunnen Etelä-Hämeen järjestöväen melaloja, tover Paason ehdokkuutta tervehdtään suurella melhyvällä. Mutta Etelä-Hämeen edustajlla täällä on tsellään tlasuus lausua stä oma kästyksensä. Olen vakuuttunut sltä, että medän edustajamme olvat Honkaoperaatossa vlpttömäst mukana, ja omen havantojen mukaan muut näkvät Sosaldemokraattsessa Puolueessa sen tuen ja turvan, jonka ympärlle saattovat vetäytyä. Sosaldemokraattnen Puolue ol kun setä," joka talutt pelästynetä lapsa synkässä metsässä, kunnes metsästä tul karhu ja nämä lapset pelästyvät Ja lvstvät savuprtn pojan huomaan.

26 M lfl*'< l 1 [ Tämänhetknen tlanne kentällä on hukan kaksjakonen. Tosaalta ollaan harmssaan äskeslle osakumppanelle, mutta tosaalta nousee aka vomakkaana eslle helpotuksen tunne stä, et- vnen panoksensa kohdstuu Kekkosen ja kommunsten tukemseen. Mnulla on sellanen tunne, että smonstnen kenttäväk tuntee oman puolueensa kyseenalasen ja hekon aseman ja tajuaa nurn- tä on vapauduttu kusallsesta lttoutumasta, lttoutumasta jo- kursuuden snä, että teollstuvaa yhteskuntaamme johtaa yhtes- hon monet menvät mukaan van puoln sydämn. Onneks tämä tlan- kunnallsest taantumuksellnen talonpokaspuolue. ne laukes nn varhasessa vaheessa, että maakunnassa ennätetään Eräs sekka, johon olen anakn kahdessa puolueneuvoston ko- velä panna lstat kentälle ja kuntoon. kouksessa jo vuosa stten knnttänyt huomota, on suhdetomn- V l A Se, mnkä nyt ptäs nähdäksen tulla eslle, e ole anakaan mkään vmman ja katkeruuden purkaus - e, vaan medän täytyy lähteä eteenpän objektvsest sosaldemokraattsn tunnuksn, koska mellä on sosaldemokraattnen ehdokas. Ja myös vaaltyö on vrtettävä samalle aaltoptuudelle kun on medän ehdokkaamme. Hän on ulkoasanvalokunnan puheenjohtaja ja kästtääksen myös Neuvostoltossa arvostettu henklö, ekä vastustajemmekaan taholla velä pahemmn parjattu. Tämän edun hän saattaa tastelun akana menettää, mutta älkäämme tse myötävakuttako shen. Ss maltlla nyt {täs esrtyä - e lan karvasta kelenkäyttöä äskesten lttolastenkaan parjaamsessa ja solvaamsesaa, vakka he pettvät medät, sllä me vomme tarvta hedän tukeaan joskus tuonnempana. Ja joka tapauksessa tuo äskenen lttoutuma kylv paremman yhtestomnnan semenen, dun, joka vo joskus tuonnempana puhjeta kukkaansa. Ja vaaltyössä ols koetettava myönteset sekat tuoda eslle vomakkaammn kun tähänastsen krstlanteen akana. Medän täyvjy jossakn määrn tunnustaa tapahtuneet tosasat, jolle me emme anakaan tässä vaheessa mahda mtään, ja nyt on myös pyrttävä vakuttamaan smonstseen kenttään. Mnä otaksun, että tämä katsotaan monella taholla tovottomaks tehtäväks, mutta kun smonsten asemaa tarkkalee, vo todeta, että hedän keltenen panoksensa kohdstuu kokonaan Sosaldemokraattsta Puoluetta vastaan, kun taas hedän post nan lamnlyönt Neuvostolttoon ja sen edustajn pän. Sllon, kun mnä nätä ajatuksa täällä estn, perusteln stä sllä, että muuten me Jätämme koko tämän kentän kokonaan kommunsten Ja maalaslttolasten haltuun. Ellemme tässä asassa kykene löytämään okeata menettelytapaa, nn me menetämme tuon kentän tyystn. On tetyst vakeata samalla kertaa pyrkä hyvn, luottamuksellsn suhtesn Neuvostolton kanssa ja torjua vmeseen hengenvetoon saakka kommunsma omassa maassamme. Onko mellä enää mahdollsuuksa korjata stä, mkä on vuosen mttaan lamnlyöty, stä en osaa sanoa, mutta katsosn, että medän presdenttehdokkaamme, - jonka mnä kättentaputukssta päätellen katson nyt lopullsest tässä kokouksessa nmetyks -, hänen asenteensa merkessä mellä vos olla hennot mahdollsuudet parantaa asemaamme tässä suhteessa. Ja Jos kontaktn ottamsen mahdollsuuksa lmenee sanokaamme Neuvostolton lähetystön vrkaljohn, ntä e ptäs kokonaan lamnlyödä. Tämä e merktse perääntymstä ehdottomassa asenteessamme kommunsmn nähden, vaan kysymys on suhdetomntalnjasta. Jonka me olemme kerta kakkaan lamnlyöneet. Nyt tässä tlanteessa on myös otettava huomoon se odottamaton Ja yllättävän suur etu, mnkä kommunstt ovat saaneet omalta osaltaan. Suomen tarkkalja-asema Skandnavaan pän on ase. Joka on neuvottelujen mahdlla srretty tse asassa kommunsten

27 sanvaltasen ryhmttymän kärkjoukkona pärjää, nn sttenhän e- käsn. He vovat käyttää stä eduskunnassa koska ja mllon he vät pärjää muutkaan; Kun vme lauantaaamuna saatn tyrmstyttä- katsovat sen tselleen Ja taktkalleen sopvaks. vä teto, että Honka on kaatunut, nn sanottn mellä pän, et-> Ennen kakkea korostasn stä, että me olemme suuressa mää- tä me sosaldemokraatt putosmme Jalollemme, mutta toset ovat rn knnttäneet huomota ylesn asohn, mutta että kenttä on menneet pyllylleen. väksnkn tahtonut Jäädä rttävää huoltoa valle. Ne medän puo- Seskäämme me ss omlla Jalollamme Ja tastelkaamme oman lueemme Jäsenet, Jotka ovat suurlla rakennustyömalla ta suurl- asamme puolesta uudelta pohjalta; (Hyvä-huutoja.) T r l la teollslla työmalla, tuntevat työtoveredensa melpteen panon hartollaan. Kommunstt Ja smonstt uskaltavat sottaa suutaan Ja lausua melpteensä surkelematta Ja karkeast Ja vahngonlosest, mutta sosaldemokraattset työläset ovat sovnnonhalusa hmsä, he evät halua rdellä vaan ovat hljaa Ja Jäävät kerta kakkaan tuon kahdelta taholta tulevan melpdepanostuksen alle. Tämä on sekka. Joka kentällä työskenneltäessä on syytä ottaa huomoon. Eno Romppanen (Joensuun pr): Herra puheenjohtaja, hyvät tovert; Kun mnä seltä Karjalan laulumalta Joudun Puolueshteer Ptsnk: Tover puheenjohtaja. Mnun puheenvuoron koskee menettelytapaa. - Päätellen stä tavasta, mllä puolueneuvosto vastaanott tover Paason nmen, olettasn votavan menetellä nn, että päätämme presdenttehdokkaan henklökysymyksestä Ja musta vaalehn lttyvstä kysymyksstä tämän lähetekeskustelun yhteydessä, Jollonka menettelytapavalokunnan valmsteltavaks ols lähetettävä van Julklausuman sanamuoto. Kokouksesta: Hyvä on; lähtemään tänne Helsnkn, nn mnulla ol eväänä kentän yks- Merkttn, että kokous ol yksmelsest yhtynyt puoluesh- melnen melpde, että oma ehdokas, mutta uus mes ryvetettä- teer Ptsngn tekemään ehdotukseen. väks. Kun nämä medän toveet ovat nyt sataprosenttsest toteutuneet, nn yhdyn van lyhyest kannattamaan tover Paason eh- Seuraavan puheenvuoron keskustelussa käytt «dokkuutta Ja tovon, että Jos "honka" on kaatunut, nn "paas-o" Johannes Kokkalanen (Turun etelänen): Tover \ sen sjaan e kaadu. Nyt ss van työhön Ja tasteluun oman ehdokkaan puolesta Ja omn tunnuksn. - Nythän tuosta Honka-pahasta on päästy Ja kenttää vodaan velä Jossan määrn rauhottaa. Karjalan kenttäväk on valms tulemaan mukaan muun Suomen kanssa. Vme sunnunta olkn mellä sellanen kokousten sunnunta, Jollasta Pohjos-KarJalassa e ole ollut ptkn akohn. puheenjohtaja, hyvät puoluetovert. Puoluetomkunnan ehdotus tekee Turun eteläsen prn hyvn loseks, emmekä me tule ylpeks, vakka edellnenkn ehdokas ol turkulanen; Votte olla varmoja, että Turun etelänen yhtyy yksmelsest puoluetomkunnan estykseen. Me tunnemme ehdokkaamme, tover Paason. Tedämme, että hän on varma sosaldemokraatt, peraatteen mes. Joka tulee \\ Ja kun kenttä e horju, nn e tarvtse horjua myöskään täällä ylhäällä. Jos me Sosaldemokraattnen Puolue emme tämän maan kan- kakssa vahessa Ja kakssa tlantessa pysymään sosaldemokraattna. Mnusta tuntuu, että tämä rttää tänä ajankohtana.