Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Transkriptio

1 Irja Henriksson Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa , josta työvoimaan kuului henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput henkilöä oli työvoiman ulkopuolella. Luvut ovat vuoden 2016 alueluokituksella. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Vuoden 2014 lopussa Lahden työvoimasta oli työllisiä ja työttömiä henkilöä. Työllisten väestöstä oli 39,0 % ja työttömien 9,0 %. Työvoimaan eivät kuulu eläkeläiset, alle 15-vuotiaat lapset, koululaiset ja opiskelijat eivätkä varusmiehet. Vuonna 2014 eläkeläisiä oli 26,6 %, alle 15-vuotiaita lapsia 14,9 % ja opiskelijoita 7,7 % väestöstä. Lukumääräisesti eläkeläisiä oli , lapsia ja opiskelijoita (Kuva 1). % väestöstä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Työlliset 39,0 Työttömät 9, vuotiaat 14,9 Opiskelijat, koululaiset 7,7 Varusmiehet, siviilipalvelus 0,1 Eläkeläiset 26,6 Muut työvoiman 2,8 Kuva1. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuonna 2014 (%).

2 Indeksi 2009=100 2 Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 2,4 % (2 725 henkilöä), mutta työvoima lisääntyi vain 1,0 % eli 543 henkilöllä. Näiden viiden vuoden aikana työllisten määrä väheni henkilöllä ja työttömien määrä kasvoi peräti henkilöllä. (Kuvat 2 ja 3). Viiden viimeisimmän vuoden aikana työvoimaan kuulumattomien määrä lisääntyi henkilöllä. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön kasvusuuntaus johtuu pääasiassa eläkeläisten määrän kasvusta. Eläkeläisten määrä kasvoi peräti henkilöllä, lasten 305 henkilöllä ja opiskelijoiden määrä kasvoi 146 henkilöllä. 120,0 Työttömät 110,0 100,0 Eläkeläiset 0-4 -vuotiaat Opiskelijat Työlliset Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut 90,0 80, Muut Kuva 2. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuosina Indeksi 2009= Muut Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset vuotiaat Työttömät Työlliset Kuva3. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuosina

3 3 Pääasiallinen toiminta alueittain Palkansaajat Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli palkansaajaa eli 35,6 % koko väestöstä. Palkansaajien väestöstä oli suurin omakotitalovaltaisilla alueilla, kuten Ahtialan ja Kolava-Kujalan suuralueilla. Tilastollisista kaupunginosista palkansaajien väestöstä oli yli 43 % Vipusen, Hennala-Okeroisen, Ämmälän ja Viuhan alueilla. Osuus jäi alhaisimmaksi Mukkulassa ja Kerinkalliolla, joissa se oli alle 30 %. (Kuva 4.) Lukumääräisesti eniten palkansaajia oli Kärpäsen, Ydinkeskuskustan, Möysän, Launeen, Nastolan kk:n, Kerinkallion, Ahtialan ja Jalkarannan tilastollisissa kaupunginosissa. Näillä alueilla palkansaajien määrä oli yli (Taulukko 1). Palkansaajat vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 10 Vipunen 47, Hennala-Okeroinen 43, Ämmälä 43, Viuha 43, Koiskala 43, Karisto 42, Pesäkallio 42, Kytölä 41, Kunnas 41, Renkomäki 40, Jokimaa 40, Ahtiala 40, Villähde 39, Pirttiharju 39, Uusikylä 39, Arola 38, Nikkilä 38, Ydinkeskusta 37, Myllypohja 37, Asemantausta 37, Laune 36, Kärpänen 36, Kaikki yhteensä 35, Pensuo 35, Möysä 35, Seesta 35, Jalkaranta 35, Kivimaa 35, Kiveriö 34, Kartano 34, Ruuhijärvi 33, Niemi 33, Pyhäntaka 33, Nastola kk 33, Pohjoinen keskusta 32, Kujala 32, Itäinen keskusta 32, Kilpiäinen 31, Immilä 30, Kerinkallio 29, Mukkula 27, Taulukko 1. Palkansaajien lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna Kuva 4. Palkansaajien väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%).

4 4 Yrittäjät Yrittäjiä oli Lahdessa eli 3,4 % väestöstä. Yrittäjien kuten palkansaajien oli korkea omakotitalovaltaisilla alueilla, kuten Jalkarannan ja Nastolan suuralueilla. Näillä suuralueilla liki viisi prosenttia koko väestöstä oli yrittäjiä. Tilastollisista kaupunginosista yrittäjien väestöstä oli yli kahdeksan prosenttia maatalousvaltaisilla Immilän, Ruuhijärven, Kujalan, Pyhäntaan ja Pensuon alueilla. Osuus jäi alhaisimmaksi Mukkulassa ja Kerinkalliolla, joissa se oli alle kaksi prosenttia. (Kuva 5.) Lukumääräisesti eniten yrittäjiä oli Jalkarannassa, Ydinkeskuskustassa, Launeella ja Möysässä, joissa yrittäjien määrä oli yli 200. (Taulukko 2). Yrittäjät vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 36 Immilä 11, Ruuhijärvi 10, Kujala 9, Pyhäntaka 8, Pensuo 8, Seesta 7, Arola 6, Jokimaa 6, Koiskala 6, Ämmälä 5, Renkomäki 5, Myllypohja 5, Villähde 5, Viuha 5, Kilpiäinen 4, Pesäkallio 4, Jalkaranta 4, Nikkilä 4, Kunnas 4, Kytölä 4, Karisto 3, Uusikylä 3, Laune 3, Ydinkeskusta 3, Pirttiharju 3, Ahtiala 3, Vipunen 3, Hennala-Okeroinen 3,5 67 Kaikki yhteensä 3, Niemi 3, Möysä 3, Kartano 2, Itäinen keskusta 2, Asemantausta 2, Nastola kk 2, Kärpänen 2, Kiveriö 2, Kivimaa 2, Pohjoinen keskusta 2, Kerinkallio 1, Mukkula 1,6 72 Taulukko 2. Yrittäjien lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna Kuva 5. Yrittäjien väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%).

5 5 Työttömät Vuoden 2014 lopussa työttömiä lahtelaisia oli eli 9,0 % koko väestöstä. Työttömien määrä kipusi yli kymmenen prosentin vain Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Tilastollisista kaupunginosista työttömiä oli suhteellisesti eniten Kerinkalliolla, jossa muun muassa Liipola sijaitsee. Työttömien oli korkea myös Kiveriössä, Möysässä ja Mukkulassa. Osuus jäi alhaisimmaksi Viuhassa ja Koiskalassa, joissa se oli alle neljä prosenttia. (Kuva 6.) Lukumääräisesti eniten työttömiä oli Kerinkalliolla, Kärpäsessä, Möysässä ja Ydinkeskustassa. (Taulukko 3). Työttömät vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 21 Kerinkallio 14, Kiveriö 12, Möysä 11, Mukkula 10, Vipunen 10, Kärpänen 10, Niemi 10, Ydinkeskusta 10, Asemantausta 9, Pohjoinen keskusta 9, Kivimaa 9, Ruuhijärvi 9, Itäinen keskusta 9,0 355 Kaikki yhteensä 9, Nastola kk 8, Pirttiharju 8, Ahtiala 8, Kartano 8, Myllypohja 8, Kilpiäinen 8, Immilä 7, Pensuo 7, Uusikylä 7, Laune 7, Hennala-Okeroinen 7, Arola 7, Nikkilä 6, Seesta 6, Kytölä 6, Kunnas 6, Ämmälä 5, Villähde 5, Pyhäntaka 5, Jalkaranta 5, Jokimaa 5, Pesäkallio 5, Renkomäki 4, Kujala 4, Karisto 4, Koiskala 3, Viuha 2,7 13 Taulukko 3. Työttömien lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna Kuva 6. Työttömien väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014

6 6 Lapset Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli alle 15-vuotiaita yhteensä eli 14,9 % koko väestöstä. Lapsien kuten palkansaajien sekä yrittäjien oli korkea omakotitalovaltaisilla alueilla. Lapsien oli korkein Kolava-Kujalan (38 %) ja Ahtialan suuralueilla (22 %). Tilastollisista kaupunginosista lasten väestöstä oli Karistossa peräti 40 % ja Vipusessa 34 %. Osuus jäi alhaisimmaksi useimmilla keskustan alueilla. (Kuva 7.) Lukumääräisesti eniten lapsia oli Ahtialan, Kärpäsen, Launeen ja Nastolan kirkonkylän tilastollisissa kaupunginosissa. Näillä alueilla alueille 0-14-vuotiaiden määrä oli yli tuhat. (Taulukko 4). Kuva 7. Lasten väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%). Lapset vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 19 Karisto 39, Viuha 34, Pesäkallio 29, Renkomäki 29, Ämmälä 24, Kunnas 23, Villähde 23, Koiskala 22, Ahtiala 22, Nikkilä 21, Myllypohja 20, Pyhäntaka 19, Pensuo 19, Seesta 19, Pirttiharju 18, Uusikylä 18, Kytölä 18, Kilpiäinen 18, Jokimaa 17, Kujala 17, Laune 16, Nastola kk 16, Immilä 15,1 58 Kaikki yhteensä 14, Arola 14, Kärpänen 14, Mukkula 13, Hennala-Okeroinen 13, Kiveriö 13, Asemantausta 13, Vipunen 13, Möysä 12, Jalkaranta 12, Kerinkallio 12, Ruuhijärvi 12, Kivimaa 10, Kartano 9, Niemi 9, Pohjoinen keskusta 7, Itäinen keskusta 6, Ydinkeskusta 5,9 408 Taulukko 4. Työttömien lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014.

7 7 Opiskelijat Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli opiskelijoita eli 7,7 % koko väestöstä. Opiskelijoiden oli Keskustassa vain hieman suurempi kuin muilla suuralueilla, koska esimerkiksi opiskelijoiksi luokiteltavat lukiolaiset asuvat pääsääntöisesti vanhempiensa luona. Tilastollisista kaupunginosista Ydinkeskustassa ja Kiveriössä opiskelijoita oli yli kymmenen prosenttia alueen väestöstä. Osuus jäi alle viiden prosentin Seestaan, Kariston, Vipusen ja Viuhan alueilla. (Kuva 8.) Lukumääräisesti eniten opiskelijoita asui Ydinkeskustassa ja Kärpäsessä. (Taulukko 5). Kuva 8. Opiskelijoiden väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%). Opiskelijat vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 1 Ydinkeskusta 11, Kiveriö 10, Koiskala 9, Itäinen keskusta 9, Asemantausta 9, Hennala-Okeroinen 8, Mukkula 8, Nikkilä 8, Kunnas 7, Kärpänen 7, Möysä 7, Pohjoinen keskusta 7, Ahtiala 7,7 395 Kaikki yhteensä 7, Kartano 7, Laune 7, Jalkaranta 7, Pirttiharju 7, Renkomäki 7, Kerinkallio 7, Jokimaa 6, Pyhäntaka 6, Myllypohja 6, Ämmälä 6, Villähde 6, Nastola kk 6, Uusikylä 6, Niemi 6, Pesäkallio 6, Kivimaa 6, Kujala 6, Immilä 6, Kilpiäinen 6, Ruuhijärvi 5, Kytölä 5, Pensuo 5, Arola 5, Viuha 4, Vipunen 4, Karisto 4, Seesta 4,4 23 Taulukko 5. Opiskelijoiden lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014.

8 8 Eläkeläiset Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli eläkeläistä eli 26,6 % koko väestöstä. Kaikista lahtelaisista eläkeläisiä 23 % asui Keskustan suuralueella. Keskustan väestöstä oli eläkeläisiä yli kolmannes. Osuus jäi vain hieman alhaisemmaksi Jalkarannan ja Mukkulan suuralueilla. Eläkeläisten oli muita suuralueita huomattavasti alhaisempi Kolava-Kujala - suuralueella (6 %). Eläkeläisten oli yli kolmanneksen väestöstä useimmissa keskustan tilastollisissa kaupunginosissa sekä alueilla, joilla on vanhusten palveluasumista ja hoitoyksiköitä. Näitä alueita ovat Mukkula, Kivimaa ja Niemi ja Jalkaranta. Eläkeläisiä oli suhteellisesti vähiten Karistossa, Viuhassa ja Pesäkalliolla. (Kuva 9.) Lukumääräisesti eläkeläisiä oli eniten Kerinkallion, Kärpäsen ja Kartanon alueilla, joilla asui yli eläkeläistä. (Taulukko 6). Eläkeläiset vuonna 2014 Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä 31 Salpausselkä 100,0 1 3 Pohjoinen keskusta 37, Itäinen keskusta 37, Kartano 35, Mukkula 34, Kivimaa 34, Niemi 33, Jalkaranta 32, Kerinkallio 31, Nastola kk 30, Kilpiäinen 29, Kujala 28, Ydinkeskusta 28, Kaikki yhteensä 26, Möysä 26, Kärpänen 26, Ruuhijärvi 26, Immilä 26, Asemantausta 25, Arola 25, Laune 25, Kiveriö 23, Pyhäntaka 23, Seesta 23, Uusikylä 22, Hennala-Okeroinen 21, Kytölä 21, Myllypohja 21, Pensuo 20, Jokimaa 20, Pirttiharju 20, Nikkilä 18, Villähde 18, Vipunen 16, Ahtiala 15, Kunnas 14, Ämmälä 12, Koiskala 11, Renkomäki 10, Pesäkallio 7, Viuha 7, Karisto 3,4 62 Taulukko 6. Eläkeläisten lukumäärä ja väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna Kuva 9. Eläkeläisten väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014

9 9 Työvoiman ja työllisten väestöstä alhainen Suomen suurista kaupungeista työvoiman väestöstä oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa. Vertailukaupungeissa työvoiman oli yli puolet koko väestöstä pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Tampereella. (Kuva 10). Myös työllisten väestöstä oli Lahdessa alhaisempi kuin vertailukaupungeissa keskimäärin, mihin on syynä korkea työttömyysaste ja eläkeläisten suuri. Työllisten väestöstä olikin alhaisin Lahdessa ja Kouvolassa. Osuus oli korkein pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa se oli yli 47 %. Työttömyystilanne oli huonoin Lahdessa, jossa työttömien väestöstä oli 9 %. Työttömien väestöstä oli alhaisin Espoossa (5 %). Vuonna 2014 työvoiman ulkopuolella olevien oli alhaisin pääkaupunkiseudulla ja korkein Lahden lisäksi Kouvolassa ja Oulussa. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri kaupungeissa: Alle 15-vuotiaiden oli suuri Espoossa, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä. Eläkeläisten väestöstä oli suuri Kouvolassa, Lahdessa, Kuopiossa ja Turussa. Opiskelijoiden väestöstä oli suuri Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Kuopiossa. Osuus oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa ja Vantaalla. Helsinki 47,4 6,2 13,9 7,73 19,4 5,3 Espoo 47,1 5,1 19,6 8,14 15,9 4,1 Tampere 42,4 8,9 13,7 9,66 21,8 3,5 Vantaa 47,4 6,1 18,1 7,01 17,8 3,6 Oulu 40,4 8,4 19,3 10,74 18,5 2,5 Turku 41,4 8,4 12,9 9,71 24,0 3,6 Jyväskylä 41,0 8,7 16,2 10,63 20,6 2,9 Lahti 39,0 9,0 14,9 7,67 26,6 2,9 Kuopio 41,6 6,6 15,2 9,4 24,2 2,9 Kouvola 38,1 7,4 14,2 6,6 30,7 3,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työlliset Työttömät 0-14-vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut Kuva 10. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja vertailukaupungeissa vuonna 2014.

10 10 Jokaista työllistä kohti 1,57 asukasta Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä on yhtä työllistä kohti eli kuinka monta ihmistä työntekijä elättää itsensä lisäksi. Työttömyyden lisääntyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa taloudellinen huoltosuhde kasvaa. Lahdessa huoltosuhde oli taloudellisen taantuman vuoksi vuonna 1993 peräti 1,86. Vuonna 2014 kaupungissa oli jokaista työllistä kohti 1,57 asukasta (kuva 11). Lahdessa huoltosuhde oli korkeampi kuin muissa vertailukaupungeissa keskimäärin. Taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin pääkaupunkiseudun kunnissa ja korkein Kouvolassa ja Lahdessa. (Kuva 12). 2,00 1,80 1,73 1,60 1,40 1,39 1,41 1,42 1,57 1,20 1,10 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, Kuva 11. Lahden taloudellinen huoltosuhde vuosina 1990, 1995, 2000, 2010 ja ,36 1,47 1,41 1,44 1,57 1,41 1,63 1,80 1,60 1,40 1,11 1,12 1,11 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola 0,00 Kuva 12. Taloudellinen huoltosuhde Lahdessa ja vertailukaupungeissa vuonna 2014.