Väestön toiminta Sipoossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestön toiminta Sipoossa"

Transkriptio

1 henkilöitä Väestön toiminta Sipoossa Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA

2 Sipoon kunta/kehittämis- ja elinkeinoyksikkö/rlö /Käännös Lisätietoja: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, puh. (09) , rita.lonnroth (at)sipoo.fi Sipoon kunta, Iso Kylätie 18, Sipoo > Ajankohtaista > Avainluvut

3 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA Väestönkasvu Muuttoliike Ikärakenne Kielijakauma Väestön toiminta Osa-alueiden väestö.. 15 Taulukot 1. Sipoon väestönkasvu vuosina Väestömuutokset Sipoossa vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa Väestö ikäryhmittäin vuosina Väestö ikäryhmittäin vuosina Kieliryhmien kehitys Sipoossa vuosina Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna Väestön toiminta Sipoossa vuosina Osa-alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina Sipoon 27 osa-alueen tilastokartta vuosina Osa-alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina Asukasmäärän osa-alue- ja kielijakauma vuonna Osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007, henkilöitä 16. Osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007, % -osuudet 17. Suurten osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna Sipoon suurten osa-alueiden tilastokartta vuosina Lähde: Tilastokeskus

4 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA V Ä E S T Ö N K A S V U Sipoo on väkiluvultaan jatkuvasti kasvava kunta. Kolmenkymmenenkolmen viime vuoden aikana asukasluku on kasvanut 57 %:lla, runsaalla henkilöllä, henkilöstä vuonna henkilöön vuonna luvulla väestönkasvu on ollut vajaat 300 henkilöä vuodessa. henkilöitä Sipoon väestömäärä vuosina Katso liitetaulukko 1 Nopeimmin sipoolaisten määrä kasvoi vuosituhannenvaihteessa. Vuosina 1998, 1999, 2002 ja 2007 asukasluku kasvoi yli 400 henkilöllä vuodessa. Väestönkasvu oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella noin 1 % vuodessa luvun puolivälistä lähtien kasvu on ollut noin 2 % vuodessa. 3,4 %:n 1

5 huippulukema saavutettiin vuonna 1998 ja 0,3 %:n pohjalukema vuonna Vuonna 2007 väestönkasvu oli 2,2 %. % 4,0 Väestönkasvu vuosina , % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Katso liitetaulukko 1 Väestönkasvu johtuu sekä syntyvyyden enemmyydestä että muuttovoitosta. Syntyneiden määrä on henkilöä vuodessa, kuolleiden määrä noin 140 henkilöä vuodessa. Muuttovoitto on ollut henkilöä vuodessa, poikkeuksena vuosi 2004, jolloin lähtömuutto oli hieman suurempi kuin tulomuutto. Asukasluvun kasvaessa syntyneiden ja kuolleiden vuosittainen määrä on lisääntynyt. henkilötä Syntyneiden ja kuolleiden määrä vuosina syntyneitä kuolleita Katso liitetaulukko 2 2

6 1970-luvun loppupuolella Sipoossa syntyi vuosittain noin 150 lasta, vastasyntyneiden sipoolaisten määrä on nyt noin 230 vuodessa. Vastaavasti kuolleiden määrä on lisääntynyt 1970-luvun lopun noin 100 henkilöstä noin 140 henkilöön vuodessa. Vuonna 2007 syntyneiden määrä oli 251 ja kuolleiden määrä 152 henkilöä. henkilöitä 160 Kuolleiden määrä Sipoossa vuosina Katso liitetaulukko 2 Vuosien aikana on syntyneiden vuotuinen osuus vaihdellut 1,0 %:sta 1,5 %:iin koko väestömäärästä, kuolleiden osuus 0,7 %:sta 1,0 %:iin. Vuonna 2007 syntyneiden osuus oli 1,3 %, kuolleiden osuus 0,8 %. Runsaat 80 % kuolleista oli 60 vuotta täyttäneitä. 2. M U U T TO L I I K E Vuotuiset muuttotapahtumat ovat 1970-luvun puolivälistä lähtien kaksinkertaistuneet. Niitä on noin vuodessa. Muuttotapahtumilla tarkoitetaan tulomuuttoa Sipooseen ja lähtömuuttoa Sipoosta sekä kunnan sisäistä muuttoa. Muuttotapahtumat ovat kolmenkymmenenkolmen viime vuoden aikana lisääntyneet suhteessa kasvavaan asukasmäärään 13 %:sta %:iin. Täten keskimäärin joka kuudes sipoolainen muuttaa vuoden aikana. 3

7 henkilöitä M uuttotapahtumat vuosina Katso liitetaulukko luvun puolivälistä lähtien vuosittainen tulomuutto on kasvanut henkilöstä henkilöön. Lähtömuutto on kasvanut :sta noin 1 000:een. Vuonna henkilöä muutti Sipooseen, 992 henkilöä muutti pois. henkilöitä 1400 Tulo- ja lähtömuutto vuosina tulom uutto lähtöm uutto Katso liitetaulukko 2 Muuttovoitto on kasvanut keskimäärin 100 henkilöstä henkilöön, mutta se on vaihdellut voimakkaasti. Vuosina 1975, 1980 ja

8 lähtömuutto oli hieman tulomuuttoa suurempi. Vuonna 1998 muuttovoitto oli huippulukemissaan, 466 henkilöä, kun henkilöä muutti Sipooseen, mutta ainoastaan 690 henkilöä muutti pois. Sipoon ja ulkomaiden välinen muuttoliike on melko vaatimatonta. Vuosittain Sipooseen muuttaa noin 60 henkilöä ulkomailta ja noin 50 sipoolaista muuttaa ulkomaille. Vuosina Sipooseen muuttaneista 41 % tuli Helsingistä, 29 % poismuuttaneista muutti Helsinkiin. Vantaalta tuli 17 % tulomuuttajista, Vantaalle muutti 11 % poismuuttajista. Muuttoliike vuosina ulkomaat ö muut kunnat Pornainen Mäntsälä Turku Tuusula Vantaa tulomuutto Sipooseen lähtömuutto Sipoosta Porvoo Kerava Järvenpää Espoo Helsinki henkilöitä Katso liitetaulukko 3 Vuosina Sipooseen muutti henkilöä Helsingistä, Vantaalta, 477 Keravalta, 390 Porvoosta, 428 Espoosta, 279 Järvenpäästä, 188 Tuusulasta, 57 Pornaisista, 47 Mäntsälästä ja 68 Turusta. Muista maamme kunnista muutti henkilöä ja ulkomailta 381 henkilöä. Yhteensä uutta sipoolaista. Vuosina Sipoosta muutti henkilöä Helsinkiin, 760 Vantaalle, 593 Keravalle, 665 Porvooseen, 257 Espooseen, 216 Järvenpäähän, 170 Tuusulaan, 114 Pornaisiin, 68 Mäntsälään ja 97 Turkuun. Muihin maamme kuntiin muutti ja ulkomaille 301 henkilöä. Yhteensä henkilöä muutti Sipoosta vuosina

9 Vuonna 2007 muuttovirta oli seuraavanlainen (tulomuutto toiselta paikkakunnalta /lähtömuutto toiselle paikkakunnalle): Helsinki 528/294, Vantaa 211/94, Kerava 86/101, Porvoo 42/74, Espoo 47/33, Järvenpää 35/24, Tuusula 38/24, Pornainen 13/10, Mäntsälä 1/10, Turku 9/18 ja muut kunnat 219/245 sekä ulkomaat 65/43. Vuonna 2007 Sipooseen muutti henkilöä ja Sipoosta pois 935 henkilöä. Vuonna 2007 Sipooseen muutti muista kunnista 943 suomenkielistä ja 232 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 54). Sipoosta muutti vuonna 2007 muihin kuntiin 684 suomenkielistä ja 204 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 47). Lapsiperheet muodostavat suurimman tulomuuttoryhmän, kun taas suuri osa lähtömuuttajista on nuoria, jotka muuttavat muualle opintojen takia. henkilöitä Keskimääräinen vuosittainen muuttovoitto vuosina ikäryhmät Katso liitetaulukko 4 Vuosien keskimääräinen vuotuinen muuttovoitto osoittaa, että vilkas muuttoliike tuottaa selvän ylijäämän 0 4-vuotiaiden, 5 9-vuotiaiden, vuotiaiden, vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Muuttoliike tuottaa selvän alijäämän vuotiaden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Alle kouluikäiset ja vuotiaat muodostivat suurimmat tulomuuttoryhmät vuonna 2007, kun taas lähtömuutto oli vilkkainta vuotiaiden keskuudessa. 6

10 henkilöitä Tulo- ja lähtömuutto vuonna muuttajien ikä tulomuutto lähtömuutto Katso liitetaulukko 4 3. I K Ä R A K E N N E Väestön eri ikäryhmien välillä esiintyy suuria vaihteluja. Sipoon väestöpyram idi vuonna v. miehiä naisia Katso liitetaulukko 5 Vuosina ja vuotiaiden määrät ovat suuret ( ). Myös , ja vuotiaiden määrät ovat suuret ( ) vuotiaiden sekä vuotiaiden määrät 7

11 ovat pienet (< 150). Ikäryhmien väliset vaihtelut heijastavat vilkasta muuttoliikettä. Lapsiperheitä, ts. 30-vuotiaita lapsineen, muuttaa Sipooseen, kun taas nuoret muuttavat muualle lähinnä opintojensa takia. Ikäryhmät pienenevät luonnollisista syistä mitä vanhemmista ihmisistä on kyse. Vuonna 2007 henkilöiden määrä/ikäryhmä jää alle 100:n vasta 78:nnen ikävuoden jälkeen. henkilöitä Väestön ikärakenne Sipoossa vuonna år Katso liitetaulukko 5 Vuosina , jolloin väestönkasvu oli runsaat henkilöä, ovat 5 9-, , ja vuotiaiden ikäryhmät pienentyneet jossain määrin. Muut ikäryhmät ovat kasvaneet. 8

12 henkilöitä Väestön ikärakenne vuosina , viisivuotisryhmät vuotiaat Katso liitetaulukko 6 Vielä 1980-luvulla naisten osuus Sipoon väestöstä oli 1 % suurempi kuin miesten. Ero on kuitenkin tasaantunut. Vuonna 2007 Sipoossa oli naista (50,1 %) ja miestä (49,9 %). Miesten ja naisten osuus vuosina naisia 50 % miehiä år 101 Katso liitetaulukko 5 9

13 Nuoremmissa ikäryhmissä on enemmän poikia ja miehiä kuin tyttöjä ja naisia, kun taas naisia on enemmän etenkin 30-vuotiaiden ja eläkeläisten keskuudessa luvulla alle kouluikäisten lasten määrä on sekä määrällisesti että suhteellisesti vähentynyt hieman, kun taas kouluikäisten osuus on kasvanut vuotiaiden osuus on vähentynyt, kun taas vuotiaiden osuus on lisääntynyt nopeasti. Myös eläkeläisten osuus on kasvanut jossain määrin. henkilöitä Väestön ikärakenne vuosina Katso liitetaulukko 7 10

14 Vuonna vuotiaiden osuus oli 10 %, 7-18-vuotiaiden 19 %, vuotiaiden 22 %, vuotiaiden 37 %, vuotiaiden 7 % ja vuotiaiden 5 % koko väestömäärästä. Ikäryhmät vuonna % 75-5 % % % % % Katso liitetaulukko 7 4. K I E L I J A K A U M A Vuoden 2007 lopussa Sipoossa asui henkilöä, joista :lla oli Suomen kansalaisuus, vain 294:llä (1,5 %:lla) oli muun maan kansalaisuus. Suomenkielisiä oli (60 %), ruotsinkielisiä (38 %) ja muunkielisiä tai äidinkieleltään tuntemattomia 352 (2 %). Suurimmat ulkomaan kansalaisuuden omaavat ryhmät ovat Ruotsista (50 henkilöä) ja Virosta (57 henkilöä). Tavallisimmat ulkomaiset kielet ovat viron (71 henkilöä) ja venäjän kieli (90 henkilöä). 11

15 Sipoon väestö vuonna 2007 Kansalaisuus Kieli Suomi suomi muut maat 294 ruotsi R uotsi 50 muut kielet 352 Viro 57 viro 71 Venäjä 33 venäjä 90 Iso-Britannia 12 englanti 33 Saksa 15 saksa 22 Thaimaa 15 thai 18 Vietnam 5 vietnam 10 Norja 9 norja 12 Hollanti 12 hollanti 13 Sveitsi 5 ranska 6 Turkki 9 turkki 10 Tanska 6 italia 7 Irlanti 6 muut 60 muut 60 Äidinkieleltään muunkielisten kuin suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden määrä on pitkään ollut pieni. Ruotsinkielinen kieliryhmä on pysynyt lukumääräisesti samana usean vuosikymmenen ajan Kieliryhmien kehitys Sipoossa vuosina ruotsi suomi ym Katso liitetaulukko 8 Kokonaisväestönkasvu ja suomenkielisen kieliryhmän kasvu ovat kutakuinkin vastanneet toisiaan. Tästä syystä suomenkielisen väestön väestörakenne on huomattavasti nuorempaa kuin ruotsinkielisen väestön, sillä muuttoliikkeellä on nuorentava vaikutus väestön ikärakenteeseen. 12

16 % 70 Kielijakauma vuonna ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut -vuotiaat Katso liitetaulukko 9 Ruotsin-, suomen- ja muunkielisten osuus ikäryhmittäin vuonna 2007: Ikä %-osuus Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut Kaikki sipoolaiset Ruotsin-, suomen- ja muunkielisten osuus koko asukasmäärästä vuonna 2007: Ikä %-osuus Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut Kaikki sipoolaiset

17 henkilöitä Kieli ja ikärakenne vuonna ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut Katso liitetaulukko 9 5. V Ä E S T Ö N T O I M I N T A Vuonna 2006 asukasmäärä oli henkilöä. Näistä (50,2 %) kuului työvoimaan. Työllisiä oli henkilöä (48,0 %), työttömiä 418 henkilöä (2,2 %). Väestön toiminta Sipoossa vuonna 2006 Eläkeläiset 16,9 % Muut 2,9 % Varusmiehet 0,2 % Opiskelijat, koululaiset 6,6 % Työlliset 48,0 % vuotiaat 23,2 % Työttömät 2,2 % Katso liitetaulukko 10 14

18 9 493 henkilöä ei kuulunut työvoimaan. Näistä henkilöä oli vuotiaita (23,2 % väestöstä), opiskelijoita tai 15 vuotta täyttäneitä koululaisia (6,6 %), 50 varusmiehiä (0,3 %), eläkeläisiä (16, 9 %) sekä 549 muita työvoimaan kuulumattomia henkilöitä (2,9 %). 5. O S A A L U E I D E N V Ä E S T Ö Vuosina Sipoon väestömäärä on lisääntynyt henkilöstä henkilöön. Kasvua on +6 % (1 026 henkilöä). Määrällisesti suurinta kasvu oli Nikkilän Itäisen Jokipuiston osa-alueella, jossa se oli 211 henkilöä (+49 %), ja Söderkullan osa-alueella, jossa se oli 449 henkilöä (+20 %). Kaikista 27 osa-alueesta on useimpien väestö lisääntynyt jossain määrin, mutta Nikkilän keskusta-alueella väkiluku väheni 95 henkilöllä (-3 %). Itäisen Jokipuiston alueella vanhat sairaalarakennukset on kunnostettu asunnoiksi. Söderkullan osa-alueella sijaitsee kunnan kaksi uusinta asuinaluetta: Läntisen Taasjärven ja Eriksnäsin asuinalueet. Vuonna 2007 Sipoon väkiluku kasvoi 410 henkilöllä (+2,2 %:lla) henkilöstä henkilöön. Puolet kasvusta kohdistui Söderkullan osaalueseen (199 henkilöä). Ruotsinkielisten osuus koko kunnan väestöstä on vain 38 %, mutta saaristoalueilla, Västerskogissa, Träskbyssä, Spjutsundissa, Boxissa, Hangelbyssä, Gesterbyssä, Linnanpellossa ja Etelä-Paippisissa on ruotsinkielinen enemmistö. Suomenkielisten osuuden ollessa keskimäärin 60 % koko kunnan väestöstä suomenkielisten osuus on Itäsalmen, Majvikin, Myyraksen, Talman keskustan, Talman seudun, Martinkylän ja Itäisen Jokipuiston alueilla yli 70 %. Sipoon väestöstä oli vuonna vuotiaiden osuus 29 %, vuotiaiden 58 % ja 65 vuotta täyttäneiden 13 % (koko maan luvut: 22 %, 62 % ja 16 %). Itäsalmen seudun nopea väestönkasvu viime vuosikymmenen aikana on johtanut Lounais-Sipoon suhteellisen nuoren ikärakenteen syntymiseen Sipoon muihin alueisiin verrattuna. 15

19 Väestön ikärakenne vuonna vuotiaat vuotiaat 13 % 29 % 58 % vuotiaat Katso liitetaulukko 16 Itäsalmen, Majvikin, Nikkilän kartanon, Savijärven (Nikkilän kartanon asuinalue ulottuu rajan yli Savijärven osa-alueelle) ja Linnanpellon osa-alueilla on lasten ja nuorten osuus suuri (33-40 %) ja 65 vuotta täyttäneiden osuus pieni (5-10 %). Myös Itäisessä Jokipuistossa on 65 vuotta täyttäneiden osuus pieni (7 %). Lasten ja nuorten määrä on suhteellisen pieni Granön, Simsalön, Kitö- Löparön, Spjutsundin, Itäisen Jokipuiston ja Etelä-Paippisten osa-alueilla (13-24 %). Erityisesti saaristoalueilla, mutta myös Nikkilän keskustassa on 65 vuotta täyttäneiden määrä suuri (19-47 %). Eniten vuotiaita on Itäisen Jokipuiston ja Spjutsundin osa-alueilla (68-69 %), vähiten Granön osa-alueella (33 %) sekä Kitö-Löparön, Itäsalmen, Majvikin, Nikkilän keskustan ja Pohjois-Paippisten osa-alueilla (55-56 %)

20 L I I T T E E T Taulukko 1. Sipoon väestönkasvu vuosina Vuosi Asukasmäärä Kasvu Vuosi Asukasmäärä Kasvu % Määrä % Määrä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 109

21 Taulukko 2. Väestömuutokset Sipoossa vuosina Syntyneet Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Sisäinen muutto Korjaus Väestönlisäys Väkiluku Vuosi Henkilöitä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Syntyneet Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Sisäinen muutto Korjaus Väestönlisäys Väkiluku

22 Taulukko 3. Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina TULOMUUTTO henkilöitä/vuosi % Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat Muutto Sipooseen - muista kunnista ulkomailta TULOMUUTTO, henkilöitä LÄHTÖMUUTTO henkilöitä/vuosi % Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat Muutto Sipoosta - muihin kuntiin ulkomaille LÄHTÖMUUTTO, henkilöitä

23 Taulukko 4. Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina TULOMUUTTO Ikä % Henkilöitä LÄHTÖMUUTTO Ikä % Henkilöitä

24 Taulukko 5. Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa Vuosi Yhteensä Miehiä N aisia Vuosi Yhteensä Miehiä Naisia henkilöitä

25 Taulukko 6. Väestö ikäryhmittäin vuosina ikä henkilöitä

26 Taulukko 7. Väestö ikäryhmittäin vuosina vuonna henkilöitä % % % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , vuonna henkilöitä % % % % % %

27 Taulukko 8. Kieliryhmien kehitys Sipoossa vuosina Vuosi Asukasmäärä Ruotsink ieliset Suomenkieliset Muut Ruotsinkieliset Suomenkielis et Muut 1) 1) % % 1) % 1) ,1 41, ,5 42, ,6 43, ,4 43, ,1 43, ,0 44, ,1 44, ,5 45, ,9 46, ,5 46, ,9 47, ,3 47, ,8 48, ,9 49, ,6 49, ,2 49, ,8 50, ,0 51, ,4 51, ,9 52, ,3 52, ,4 53, ,5 54, ,6 55, ,6 56, ,6 57, ,7 57,0 1, ,8 57,9 1, ,1 58,4 1, ,0 58,5 1, ,9 59,5 1, ,3 60,0 1, ,6 60,6 1,8 1) vuosina muut kieliryhmät ovat sisältyneet suomenkieliseen ryhmään

28 Taulukko 9. Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna henkilöitä Koko väestö Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut kieliryhmät Osuus ikäryhmästä % Ruotsinkieliset 33,7 35,7 33,0 35,7 53,4 63,4 37,6 Suomenkieliset 65,1 63,3 63,6 62,4 47,2 36,3 60,6 Muut kieliryhmät 1,2 1,0 3,4 1,9 0,4 0,3 1,8 Osuus kieliryhmästä % Koko väestö 9,7 19,1 21,5 37,1 7,3 5,4 100 Ruotsinkieliset 8,6 18,2 18,8 35,2 10,2 9,0 100 Suomenkieliset 10,4 20,0 22,5 38,2 5,7 3,2 100 Muut kieliryhmät 6,5 11,1 40,1 39,8 1,7 0,9 100 Osuus koko väestöstä % Koko väestö 9,7 19,1 21,5 37,1 7,3 5,4 100 Ruotsinkieliset 3,3 6,8 7,1 13,2 3,8 3,4 37,6 Suomenkieliset 6,3 12,1 13,7 23,1 3,5 1,9 60,6 Muut kieliryhmät 0,1 0,2 0,7 0,7 0,0 0,0 1,8

29 Taulukko 10. Väestön toiminta Sipoossa vuosina Väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset Muut Väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset Muut

30 Taulukko 11. Osa-alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina osa-alue/vuosi henkilöitä % 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Jakamattomat arvot SIPOO

31 12. Sipoon 27 osa-alueen tilastokartta vuosina

32 Taulukko 13. Osa-alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina lisäys % lisäys % 1. Granö , ,8 2. Simsalö , ,3 3. Kitö-Löparö ,2 4. Itäsalmi ,1 76 6,0 5. Majvik , ,9 6. Immersby ,8 30 6,7 7. Västerskog ,5 33 4,1 8. Söderkulla , ,4 9. Hangelby , ,9 10. Massby , ,1 11. Träskby ,0 12. Spjutsund ,0 14 5,7 13. Box ,5 9 1,1 14. Myyras ,3 33 5,6 15. Hindsby , ,7 16. Kirkonkylä , ,2 17. Talman keskusta ,1 2 0,3 18. Talman seutu ,3 9 1,5 19. Martinkylä ,9 8 1,3 20. Gesterby ,1 32 6,3 21. Savijärvi ,5 46 6,4 22. Nikkilä , ,2 23. Itäinen Jokipuisto , ,2 24. Nikkilän kartano ,5 29 4,8 25. Linnanpelto ,9 23 4,5 26. Etelä-Paippinen ,7 49 6,9 27. Pohjois-Paippinen ,7 13 1,9 Jakamattomat arvot , ,3 SIPOO , ,6,

33 Taulukko 14. Asukasmäärän osa-alue- ja kielijakauma Sipoossa vuonna 2007 yhteensä suomi ruotsi muu suomi ruotsi muu totalt finska svenska övrigt finska svenska övrigt henkilöitä personer % % % 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi/Östersundom Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras/Myras Hindsby Kirkonkylä/Kyrkoby Talman keskusta/tallmo centrum Talman seutu/tallmonejden Martinkylä/Mårtensby Gesterby Savijärvi Nikkilä/Nickby Itäinen Jokipuisto/Östanåparken Nikkilän kartano/nickby gård Linnanpelto/Borgby Etelä-Paippinen/Södra Paipis Pohjois-Paippinen/Norra Paipis Jakamattomat arvot/ofördelade värden SIPOO/SIBBO

34 Taulukko 15. Osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007, henkilöitä osa-alue/ikäryhmät Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi/Östersundom Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras/Myras Hindsby Kirkonkylä/Kyrkoby Talman keskusta/tallmo centrum Talman seutu/tallmonejden Martinkylä/Mårtensby Gesterby Savijärvi Nikkilä/Nickby Itäinen Jokipuisto/Östanåparken Nikkilän kartano/nickby gård Linnanpelto/Borgby Etelä-Paippinen/Södra Paipis Pohjois-Paippinen/Norra Paipis Jakamattomat arvot Sipoo, henkilöitä

35 Taulukko 16. Osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007, % -osuudet osa-alue/ikäryhmät % 1. Granö 13,3 6,7 6,7 26,7 26,7 20, Simsalö 3,6 9,5 17,9 42,9 11,9 14, Kitö-Löparö 10,9 9,8 14,1 42,4 12,0 10, Itäsalmi/Östersundom 13,0 26,8 19,1 36,3 2,9 1, Majvik 10,4 23,4 18,2 38,1 6,8 3, Immersby 10,3 20,0 19,4 39,2 5,1 6, Västerskog 8,9 16,8 18,8 40,8 10,7 4, Söderkulla 11,4 17,2 26,1 33,1 6,2 5, Hangelby 10,3 16,6 17,0 42,6 9,0 4, Massby 11,8 14,5 22,9 38,8 6,5 5, Träskby 9,5 19,4 18,2 38,8 8,6 5, Spjutsund 5,0 11,6 22,9 45,0 9,7 5, Box 8,9 19,4 19,9 36,6 10,3 5, Myyras/Myras 9,2 19,0 22,2 36,8 10,5 2, Hindsby 9,3 18,1 19,9 41,1 7,5 4, Kirkonkylä/Kyrkoby 13,7 17,3 20,7 36,1 7,2 4, Talman keskusta/tallmo centrum 9,6 18,5 18,1 42,3 6,2 5, Talman seutu/tallmonejden 8,7 21,8 17,7 40,9 6,7 4, Martinkylä/Mårtensby 8,0 21,8 18,5 40,4 7,1 4, Gesterby 11,8 17,5 23,9 32,8 8,8 5, Savijärvi 13,2 21,1 23,2 34,7 4,6 3, Nikkilä/Nickby 6,3 18,2 20,3 36,1 9,5 9, Itäinen Jokipuisto/Östanåparken 12,5 11,9 33,4 35,0 4,5 2, Nikkilän kartano/nickby gård 7,8 25,4 19,9 39,2 4,9 2, Linnanpelto/Borgby 10,5 22,0 20,8 36,4 5,6 4, Etelä-Paippinen/Södra Paipis 7,7 15,1 25,6 35,4 9,6 6, Pohjois-Paippinen/Norra Paipis 9,2 21,3 18,0 38,1 7,2 6, Jakamattomat arvot 2,0 16,4 28,9 40,1 5,3 7, Sipoo, % 9,7 19,1 21,5 37,1 7,3 5,

36 Taulukko 17. Suurten osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007 osa-alue/ikäryhmät osa-alue nro Saaristo Lounais-Sipoo Immersby Söderkulla Kaakkois-Sipoo Keski-Sipoo Talma Nikkilä Pohjois-Sipoo SIPOO henkilöitä Saaristo ,9 9,4 15,2 41,4 13,1 13,1 100 Lounais-Sipoo ,1 23,1 18,8 38,1 6,1 2,8 100 Immersby ,0 17,4 21,0 39,0 5,7 5,8 100 Söderkulla 8 11,4 17,2 26,1 33,1 6,2 5,9 100 Kaakkois-Sipoo ,7 18,0 19,4 39,2 9,5 5,2 100 Keski-Sipoo ,9 19,5 21,6 36,7 7,5 3,9 100 Talma ,2 20,1 17,9 41,6 6,4 4,7 100 Nikkilä ,3 18,3 22,5 36,5 7,9 7,5 100 Pohjois-Sipoo ,0 19,1 21,7 36,6 7,7 6,0 100 SIPOO % 9,7 19,1 21,5 37,1 7,3 5,4 100

37 18. Sipoon suurten osa-alueiden tilastokartta vuosina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2016 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2015 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4 TILASTOTIETOA 2015 1 SISÄLTÖ SIVU KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3 VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4 VÄESTÖMUUTOKSET Väestömuutokset 5

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot