Väestön toiminta Sipoossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestön toiminta Sipoossa"

Transkriptio

1 henkilöitä Väestön toiminta Sipoossa Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA

2 Sipoon kunta/kehittämis- ja elinkeinoyksikkö/rlö /Käännös Lisätietoja: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, puh. (09) , rita.lonnroth (at)sipoo.fi Sipoon kunta, Iso Kylätie 18, Sipoo > Ajankohtaista > Avainluvut

3 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA Väestönkasvu Muuttoliike Ikärakenne Kielijakauma Väestön toiminta Osa-alueiden väestö.. 15 Taulukot 1. Sipoon väestönkasvu vuosina Väestömuutokset Sipoossa vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa Väestö ikäryhmittäin vuosina Väestö ikäryhmittäin vuosina Kieliryhmien kehitys Sipoossa vuosina Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna Väestön toiminta Sipoossa vuosina Osa-alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina Sipoon 27 osa-alueen tilastokartta vuosina Osa-alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina Asukasmäärän osa-alue- ja kielijakauma vuonna Osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007, henkilöitä 16. Osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007, % -osuudet 17. Suurten osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna Sipoon suurten osa-alueiden tilastokartta vuosina Lähde: Tilastokeskus

4 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA V Ä E S T Ö N K A S V U Sipoo on väkiluvultaan jatkuvasti kasvava kunta. Kolmenkymmenenkolmen viime vuoden aikana asukasluku on kasvanut 57 %:lla, runsaalla henkilöllä, henkilöstä vuonna henkilöön vuonna luvulla väestönkasvu on ollut vajaat 300 henkilöä vuodessa. henkilöitä Sipoon väestömäärä vuosina Katso liitetaulukko 1 Nopeimmin sipoolaisten määrä kasvoi vuosituhannenvaihteessa. Vuosina 1998, 1999, 2002 ja 2007 asukasluku kasvoi yli 400 henkilöllä vuodessa. Väestönkasvu oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella noin 1 % vuodessa luvun puolivälistä lähtien kasvu on ollut noin 2 % vuodessa. 3,4 %:n 1

5 huippulukema saavutettiin vuonna 1998 ja 0,3 %:n pohjalukema vuonna Vuonna 2007 väestönkasvu oli 2,2 %. % 4,0 Väestönkasvu vuosina , % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Katso liitetaulukko 1 Väestönkasvu johtuu sekä syntyvyyden enemmyydestä että muuttovoitosta. Syntyneiden määrä on henkilöä vuodessa, kuolleiden määrä noin 140 henkilöä vuodessa. Muuttovoitto on ollut henkilöä vuodessa, poikkeuksena vuosi 2004, jolloin lähtömuutto oli hieman suurempi kuin tulomuutto. Asukasluvun kasvaessa syntyneiden ja kuolleiden vuosittainen määrä on lisääntynyt. henkilötä Syntyneiden ja kuolleiden määrä vuosina syntyneitä kuolleita Katso liitetaulukko 2 2

6 1970-luvun loppupuolella Sipoossa syntyi vuosittain noin 150 lasta, vastasyntyneiden sipoolaisten määrä on nyt noin 230 vuodessa. Vastaavasti kuolleiden määrä on lisääntynyt 1970-luvun lopun noin 100 henkilöstä noin 140 henkilöön vuodessa. Vuonna 2007 syntyneiden määrä oli 251 ja kuolleiden määrä 152 henkilöä. henkilöitä 160 Kuolleiden määrä Sipoossa vuosina Katso liitetaulukko 2 Vuosien aikana on syntyneiden vuotuinen osuus vaihdellut 1,0 %:sta 1,5 %:iin koko väestömäärästä, kuolleiden osuus 0,7 %:sta 1,0 %:iin. Vuonna 2007 syntyneiden osuus oli 1,3 %, kuolleiden osuus 0,8 %. Runsaat 80 % kuolleista oli 60 vuotta täyttäneitä. 2. M U U T TO L I I K E Vuotuiset muuttotapahtumat ovat 1970-luvun puolivälistä lähtien kaksinkertaistuneet. Niitä on noin vuodessa. Muuttotapahtumilla tarkoitetaan tulomuuttoa Sipooseen ja lähtömuuttoa Sipoosta sekä kunnan sisäistä muuttoa. Muuttotapahtumat ovat kolmenkymmenenkolmen viime vuoden aikana lisääntyneet suhteessa kasvavaan asukasmäärään 13 %:sta %:iin. Täten keskimäärin joka kuudes sipoolainen muuttaa vuoden aikana. 3

7 henkilöitä M uuttotapahtumat vuosina Katso liitetaulukko luvun puolivälistä lähtien vuosittainen tulomuutto on kasvanut henkilöstä henkilöön. Lähtömuutto on kasvanut :sta noin 1 000:een. Vuonna henkilöä muutti Sipooseen, 992 henkilöä muutti pois. henkilöitä 1400 Tulo- ja lähtömuutto vuosina tulom uutto lähtöm uutto Katso liitetaulukko 2 Muuttovoitto on kasvanut keskimäärin 100 henkilöstä henkilöön, mutta se on vaihdellut voimakkaasti. Vuosina 1975, 1980 ja

8 lähtömuutto oli hieman tulomuuttoa suurempi. Vuonna 1998 muuttovoitto oli huippulukemissaan, 466 henkilöä, kun henkilöä muutti Sipooseen, mutta ainoastaan 690 henkilöä muutti pois. Sipoon ja ulkomaiden välinen muuttoliike on melko vaatimatonta. Vuosittain Sipooseen muuttaa noin 60 henkilöä ulkomailta ja noin 50 sipoolaista muuttaa ulkomaille. Vuosina Sipooseen muuttaneista 41 % tuli Helsingistä, 29 % poismuuttaneista muutti Helsinkiin. Vantaalta tuli 17 % tulomuuttajista, Vantaalle muutti 11 % poismuuttajista. Muuttoliike vuosina ulkomaat ö muut kunnat Pornainen Mäntsälä Turku Tuusula Vantaa tulomuutto Sipooseen lähtömuutto Sipoosta Porvoo Kerava Järvenpää Espoo Helsinki henkilöitä Katso liitetaulukko 3 Vuosina Sipooseen muutti henkilöä Helsingistä, Vantaalta, 477 Keravalta, 390 Porvoosta, 428 Espoosta, 279 Järvenpäästä, 188 Tuusulasta, 57 Pornaisista, 47 Mäntsälästä ja 68 Turusta. Muista maamme kunnista muutti henkilöä ja ulkomailta 381 henkilöä. Yhteensä uutta sipoolaista. Vuosina Sipoosta muutti henkilöä Helsinkiin, 760 Vantaalle, 593 Keravalle, 665 Porvooseen, 257 Espooseen, 216 Järvenpäähän, 170 Tuusulaan, 114 Pornaisiin, 68 Mäntsälään ja 97 Turkuun. Muihin maamme kuntiin muutti ja ulkomaille 301 henkilöä. Yhteensä henkilöä muutti Sipoosta vuosina

9 Vuonna 2007 muuttovirta oli seuraavanlainen (tulomuutto toiselta paikkakunnalta /lähtömuutto toiselle paikkakunnalle): Helsinki 528/294, Vantaa 211/94, Kerava 86/101, Porvoo 42/74, Espoo 47/33, Järvenpää 35/24, Tuusula 38/24, Pornainen 13/10, Mäntsälä 1/10, Turku 9/18 ja muut kunnat 219/245 sekä ulkomaat 65/43. Vuonna 2007 Sipooseen muutti henkilöä ja Sipoosta pois 935 henkilöä. Vuonna 2007 Sipooseen muutti muista kunnista 943 suomenkielistä ja 232 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 54). Sipoosta muutti vuonna 2007 muihin kuntiin 684 suomenkielistä ja 204 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 47). Lapsiperheet muodostavat suurimman tulomuuttoryhmän, kun taas suuri osa lähtömuuttajista on nuoria, jotka muuttavat muualle opintojen takia. henkilöitä Keskimääräinen vuosittainen muuttovoitto vuosina ikäryhmät Katso liitetaulukko 4 Vuosien keskimääräinen vuotuinen muuttovoitto osoittaa, että vilkas muuttoliike tuottaa selvän ylijäämän 0 4-vuotiaiden, 5 9-vuotiaiden, vuotiaiden, vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Muuttoliike tuottaa selvän alijäämän vuotiaden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Alle kouluikäiset ja vuotiaat muodostivat suurimmat tulomuuttoryhmät vuonna 2007, kun taas lähtömuutto oli vilkkainta vuotiaiden keskuudessa. 6

10 henkilöitä Tulo- ja lähtömuutto vuonna muuttajien ikä tulomuutto lähtömuutto Katso liitetaulukko 4 3. I K Ä R A K E N N E Väestön eri ikäryhmien välillä esiintyy suuria vaihteluja. Sipoon väestöpyram idi vuonna v. miehiä naisia Katso liitetaulukko 5 Vuosina ja vuotiaiden määrät ovat suuret ( ). Myös , ja vuotiaiden määrät ovat suuret ( ) vuotiaiden sekä vuotiaiden määrät 7

11 ovat pienet (< 150). Ikäryhmien väliset vaihtelut heijastavat vilkasta muuttoliikettä. Lapsiperheitä, ts. 30-vuotiaita lapsineen, muuttaa Sipooseen, kun taas nuoret muuttavat muualle lähinnä opintojensa takia. Ikäryhmät pienenevät luonnollisista syistä mitä vanhemmista ihmisistä on kyse. Vuonna 2007 henkilöiden määrä/ikäryhmä jää alle 100:n vasta 78:nnen ikävuoden jälkeen. henkilöitä Väestön ikärakenne Sipoossa vuonna år Katso liitetaulukko 5 Vuosina , jolloin väestönkasvu oli runsaat henkilöä, ovat 5 9-, , ja vuotiaiden ikäryhmät pienentyneet jossain määrin. Muut ikäryhmät ovat kasvaneet. 8

12 henkilöitä Väestön ikärakenne vuosina , viisivuotisryhmät vuotiaat Katso liitetaulukko 6 Vielä 1980-luvulla naisten osuus Sipoon väestöstä oli 1 % suurempi kuin miesten. Ero on kuitenkin tasaantunut. Vuonna 2007 Sipoossa oli naista (50,1 %) ja miestä (49,9 %). Miesten ja naisten osuus vuosina naisia 50 % miehiä år 101 Katso liitetaulukko 5 9

13 Nuoremmissa ikäryhmissä on enemmän poikia ja miehiä kuin tyttöjä ja naisia, kun taas naisia on enemmän etenkin 30-vuotiaiden ja eläkeläisten keskuudessa luvulla alle kouluikäisten lasten määrä on sekä määrällisesti että suhteellisesti vähentynyt hieman, kun taas kouluikäisten osuus on kasvanut vuotiaiden osuus on vähentynyt, kun taas vuotiaiden osuus on lisääntynyt nopeasti. Myös eläkeläisten osuus on kasvanut jossain määrin. henkilöitä Väestön ikärakenne vuosina Katso liitetaulukko 7 10

14 Vuonna vuotiaiden osuus oli 10 %, 7-18-vuotiaiden 19 %, vuotiaiden 22 %, vuotiaiden 37 %, vuotiaiden 7 % ja vuotiaiden 5 % koko väestömäärästä. Ikäryhmät vuonna % 75-5 % % % % % Katso liitetaulukko 7 4. K I E L I J A K A U M A Vuoden 2007 lopussa Sipoossa asui henkilöä, joista :lla oli Suomen kansalaisuus, vain 294:llä (1,5 %:lla) oli muun maan kansalaisuus. Suomenkielisiä oli (60 %), ruotsinkielisiä (38 %) ja muunkielisiä tai äidinkieleltään tuntemattomia 352 (2 %). Suurimmat ulkomaan kansalaisuuden omaavat ryhmät ovat Ruotsista (50 henkilöä) ja Virosta (57 henkilöä). Tavallisimmat ulkomaiset kielet ovat viron (71 henkilöä) ja venäjän kieli (90 henkilöä). 11

15 Sipoon väestö vuonna 2007 Kansalaisuus Kieli Suomi suomi muut maat 294 ruotsi R uotsi 50 muut kielet 352 Viro 57 viro 71 Venäjä 33 venäjä 90 Iso-Britannia 12 englanti 33 Saksa 15 saksa 22 Thaimaa 15 thai 18 Vietnam 5 vietnam 10 Norja 9 norja 12 Hollanti 12 hollanti 13 Sveitsi 5 ranska 6 Turkki 9 turkki 10 Tanska 6 italia 7 Irlanti 6 muut 60 muut 60 Äidinkieleltään muunkielisten kuin suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden määrä on pitkään ollut pieni. Ruotsinkielinen kieliryhmä on pysynyt lukumääräisesti samana usean vuosikymmenen ajan Kieliryhmien kehitys Sipoossa vuosina ruotsi suomi ym Katso liitetaulukko 8 Kokonaisväestönkasvu ja suomenkielisen kieliryhmän kasvu ovat kutakuinkin vastanneet toisiaan. Tästä syystä suomenkielisen väestön väestörakenne on huomattavasti nuorempaa kuin ruotsinkielisen väestön, sillä muuttoliikkeellä on nuorentava vaikutus väestön ikärakenteeseen. 12

16 % 70 Kielijakauma vuonna ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut -vuotiaat Katso liitetaulukko 9 Ruotsin-, suomen- ja muunkielisten osuus ikäryhmittäin vuonna 2007: Ikä %-osuus Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut Kaikki sipoolaiset Ruotsin-, suomen- ja muunkielisten osuus koko asukasmäärästä vuonna 2007: Ikä %-osuus Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut Kaikki sipoolaiset

17 henkilöitä Kieli ja ikärakenne vuonna ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut Katso liitetaulukko 9 5. V Ä E S T Ö N T O I M I N T A Vuonna 2006 asukasmäärä oli henkilöä. Näistä (50,2 %) kuului työvoimaan. Työllisiä oli henkilöä (48,0 %), työttömiä 418 henkilöä (2,2 %). Väestön toiminta Sipoossa vuonna 2006 Eläkeläiset 16,9 % Muut 2,9 % Varusmiehet 0,2 % Opiskelijat, koululaiset 6,6 % Työlliset 48,0 % vuotiaat 23,2 % Työttömät 2,2 % Katso liitetaulukko 10 14

18 9 493 henkilöä ei kuulunut työvoimaan. Näistä henkilöä oli vuotiaita (23,2 % väestöstä), opiskelijoita tai 15 vuotta täyttäneitä koululaisia (6,6 %), 50 varusmiehiä (0,3 %), eläkeläisiä (16, 9 %) sekä 549 muita työvoimaan kuulumattomia henkilöitä (2,9 %). 5. O S A A L U E I D E N V Ä E S T Ö Vuosina Sipoon väestömäärä on lisääntynyt henkilöstä henkilöön. Kasvua on +6 % (1 026 henkilöä). Määrällisesti suurinta kasvu oli Nikkilän Itäisen Jokipuiston osa-alueella, jossa se oli 211 henkilöä (+49 %), ja Söderkullan osa-alueella, jossa se oli 449 henkilöä (+20 %). Kaikista 27 osa-alueesta on useimpien väestö lisääntynyt jossain määrin, mutta Nikkilän keskusta-alueella väkiluku väheni 95 henkilöllä (-3 %). Itäisen Jokipuiston alueella vanhat sairaalarakennukset on kunnostettu asunnoiksi. Söderkullan osa-alueella sijaitsee kunnan kaksi uusinta asuinaluetta: Läntisen Taasjärven ja Eriksnäsin asuinalueet. Vuonna 2007 Sipoon väkiluku kasvoi 410 henkilöllä (+2,2 %:lla) henkilöstä henkilöön. Puolet kasvusta kohdistui Söderkullan osaalueseen (199 henkilöä). Ruotsinkielisten osuus koko kunnan väestöstä on vain 38 %, mutta saaristoalueilla, Västerskogissa, Träskbyssä, Spjutsundissa, Boxissa, Hangelbyssä, Gesterbyssä, Linnanpellossa ja Etelä-Paippisissa on ruotsinkielinen enemmistö. Suomenkielisten osuuden ollessa keskimäärin 60 % koko kunnan väestöstä suomenkielisten osuus on Itäsalmen, Majvikin, Myyraksen, Talman keskustan, Talman seudun, Martinkylän ja Itäisen Jokipuiston alueilla yli 70 %. Sipoon väestöstä oli vuonna vuotiaiden osuus 29 %, vuotiaiden 58 % ja 65 vuotta täyttäneiden 13 % (koko maan luvut: 22 %, 62 % ja 16 %). Itäsalmen seudun nopea väestönkasvu viime vuosikymmenen aikana on johtanut Lounais-Sipoon suhteellisen nuoren ikärakenteen syntymiseen Sipoon muihin alueisiin verrattuna. 15

19 Väestön ikärakenne vuonna vuotiaat vuotiaat 13 % 29 % 58 % vuotiaat Katso liitetaulukko 16 Itäsalmen, Majvikin, Nikkilän kartanon, Savijärven (Nikkilän kartanon asuinalue ulottuu rajan yli Savijärven osa-alueelle) ja Linnanpellon osa-alueilla on lasten ja nuorten osuus suuri (33-40 %) ja 65 vuotta täyttäneiden osuus pieni (5-10 %). Myös Itäisessä Jokipuistossa on 65 vuotta täyttäneiden osuus pieni (7 %). Lasten ja nuorten määrä on suhteellisen pieni Granön, Simsalön, Kitö- Löparön, Spjutsundin, Itäisen Jokipuiston ja Etelä-Paippisten osa-alueilla (13-24 %). Erityisesti saaristoalueilla, mutta myös Nikkilän keskustassa on 65 vuotta täyttäneiden määrä suuri (19-47 %). Eniten vuotiaita on Itäisen Jokipuiston ja Spjutsundin osa-alueilla (68-69 %), vähiten Granön osa-alueella (33 %) sekä Kitö-Löparön, Itäsalmen, Majvikin, Nikkilän keskustan ja Pohjois-Paippisten osa-alueilla (55-56 %)

20 L I I T T E E T Taulukko 1. Sipoon väestönkasvu vuosina Vuosi Asukasmäärä Kasvu Vuosi Asukasmäärä Kasvu % Määrä % Määrä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 109

21 Taulukko 2. Väestömuutokset Sipoossa vuosina Syntyneet Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Sisäinen muutto Korjaus Väestönlisäys Väkiluku Vuosi Henkilöitä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Syntyneet Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Sisäinen muutto Korjaus Väestönlisäys Väkiluku

22 Taulukko 3. Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina TULOMUUTTO henkilöitä/vuosi % Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat Muutto Sipooseen - muista kunnista ulkomailta TULOMUUTTO, henkilöitä LÄHTÖMUUTTO henkilöitä/vuosi % Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat Muutto Sipoosta - muihin kuntiin ulkomaille LÄHTÖMUUTTO, henkilöitä

23 Taulukko 4. Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina TULOMUUTTO Ikä % Henkilöitä LÄHTÖMUUTTO Ikä % Henkilöitä

24 Taulukko 5. Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa Vuosi Yhteensä Miehiä N aisia Vuosi Yhteensä Miehiä Naisia henkilöitä

25 Taulukko 6. Väestö ikäryhmittäin vuosina ikä henkilöitä

26 Taulukko 7. Väestö ikäryhmittäin vuosina vuonna henkilöitä % % % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , vuonna henkilöitä % % % % % %

27 Taulukko 8. Kieliryhmien kehitys Sipoossa vuosina Vuosi Asukasmäärä Ruotsink ieliset Suomenkieliset Muut Ruotsinkieliset Suomenkielis et Muut 1) 1) % % 1) % 1) ,1 41, ,5 42, ,6 43, ,4 43, ,1 43, ,0 44, ,1 44, ,5 45, ,9 46, ,5 46, ,9 47, ,3 47, ,8 48, ,9 49, ,6 49, ,2 49, ,8 50, ,0 51, ,4 51, ,9 52, ,3 52, ,4 53, ,5 54, ,6 55, ,6 56, ,6 57, ,7 57,0 1, ,8 57,9 1, ,1 58,4 1, ,0 58,5 1, ,9 59,5 1, ,3 60,0 1, ,6 60,6 1,8 1) vuosina muut kieliryhmät ovat sisältyneet suomenkieliseen ryhmään

28 Taulukko 9. Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna henkilöitä Koko väestö Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut kieliryhmät Osuus ikäryhmästä % Ruotsinkieliset 33,7 35,7 33,0 35,7 53,4 63,4 37,6 Suomenkieliset 65,1 63,3 63,6 62,4 47,2 36,3 60,6 Muut kieliryhmät 1,2 1,0 3,4 1,9 0,4 0,3 1,8 Osuus kieliryhmästä % Koko väestö 9,7 19,1 21,5 37,1 7,3 5,4 100 Ruotsinkieliset 8,6 18,2 18,8 35,2 10,2 9,0 100 Suomenkieliset 10,4 20,0 22,5 38,2 5,7 3,2 100 Muut kieliryhmät 6,5 11,1 40,1 39,8 1,7 0,9 100 Osuus koko väestöstä % Koko väestö 9,7 19,1 21,5 37,1 7,3 5,4 100 Ruotsinkieliset 3,3 6,8 7,1 13,2 3,8 3,4 37,6 Suomenkieliset 6,3 12,1 13,7 23,1 3,5 1,9 60,6 Muut kieliryhmät 0,1 0,2 0,7 0,7 0,0 0,0 1,8

29 Taulukko 10. Väestön toiminta Sipoossa vuosina Väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset Muut Väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset Muut

30 Taulukko 11. Osa-alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina osa-alue/vuosi henkilöitä % 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Jakamattomat arvot SIPOO

31 12. Sipoon 27 osa-alueen tilastokartta vuosina

32 Taulukko 13. Osa-alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina lisäys % lisäys % 1. Granö , ,8 2. Simsalö , ,3 3. Kitö-Löparö ,2 4. Itäsalmi ,1 76 6,0 5. Majvik , ,9 6. Immersby ,8 30 6,7 7. Västerskog ,5 33 4,1 8. Söderkulla , ,4 9. Hangelby , ,9 10. Massby , ,1 11. Träskby ,0 12. Spjutsund ,0 14 5,7 13. Box ,5 9 1,1 14. Myyras ,3 33 5,6 15. Hindsby , ,7 16. Kirkonkylä , ,2 17. Talman keskusta ,1 2 0,3 18. Talman seutu ,3 9 1,5 19. Martinkylä ,9 8 1,3 20. Gesterby ,1 32 6,3 21. Savijärvi ,5 46 6,4 22. Nikkilä , ,2 23. Itäinen Jokipuisto , ,2 24. Nikkilän kartano ,5 29 4,8 25. Linnanpelto ,9 23 4,5 26. Etelä-Paippinen ,7 49 6,9 27. Pohjois-Paippinen ,7 13 1,9 Jakamattomat arvot , ,3 SIPOO , ,6,

33 Taulukko 14. Asukasmäärän osa-alue- ja kielijakauma Sipoossa vuonna 2007 yhteensä suomi ruotsi muu suomi ruotsi muu totalt finska svenska övrigt finska svenska övrigt henkilöitä personer % % % 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi/Östersundom Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras/Myras Hindsby Kirkonkylä/Kyrkoby Talman keskusta/tallmo centrum Talman seutu/tallmonejden Martinkylä/Mårtensby Gesterby Savijärvi Nikkilä/Nickby Itäinen Jokipuisto/Östanåparken Nikkilän kartano/nickby gård Linnanpelto/Borgby Etelä-Paippinen/Södra Paipis Pohjois-Paippinen/Norra Paipis Jakamattomat arvot/ofördelade värden SIPOO/SIBBO

34 Taulukko 15. Osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007, henkilöitä osa-alue/ikäryhmät Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi/Östersundom Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras/Myras Hindsby Kirkonkylä/Kyrkoby Talman keskusta/tallmo centrum Talman seutu/tallmonejden Martinkylä/Mårtensby Gesterby Savijärvi Nikkilä/Nickby Itäinen Jokipuisto/Östanåparken Nikkilän kartano/nickby gård Linnanpelto/Borgby Etelä-Paippinen/Södra Paipis Pohjois-Paippinen/Norra Paipis Jakamattomat arvot Sipoo, henkilöitä

35 Taulukko 16. Osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007, % -osuudet osa-alue/ikäryhmät % 1. Granö 13,3 6,7 6,7 26,7 26,7 20, Simsalö 3,6 9,5 17,9 42,9 11,9 14, Kitö-Löparö 10,9 9,8 14,1 42,4 12,0 10, Itäsalmi/Östersundom 13,0 26,8 19,1 36,3 2,9 1, Majvik 10,4 23,4 18,2 38,1 6,8 3, Immersby 10,3 20,0 19,4 39,2 5,1 6, Västerskog 8,9 16,8 18,8 40,8 10,7 4, Söderkulla 11,4 17,2 26,1 33,1 6,2 5, Hangelby 10,3 16,6 17,0 42,6 9,0 4, Massby 11,8 14,5 22,9 38,8 6,5 5, Träskby 9,5 19,4 18,2 38,8 8,6 5, Spjutsund 5,0 11,6 22,9 45,0 9,7 5, Box 8,9 19,4 19,9 36,6 10,3 5, Myyras/Myras 9,2 19,0 22,2 36,8 10,5 2, Hindsby 9,3 18,1 19,9 41,1 7,5 4, Kirkonkylä/Kyrkoby 13,7 17,3 20,7 36,1 7,2 4, Talman keskusta/tallmo centrum 9,6 18,5 18,1 42,3 6,2 5, Talman seutu/tallmonejden 8,7 21,8 17,7 40,9 6,7 4, Martinkylä/Mårtensby 8,0 21,8 18,5 40,4 7,1 4, Gesterby 11,8 17,5 23,9 32,8 8,8 5, Savijärvi 13,2 21,1 23,2 34,7 4,6 3, Nikkilä/Nickby 6,3 18,2 20,3 36,1 9,5 9, Itäinen Jokipuisto/Östanåparken 12,5 11,9 33,4 35,0 4,5 2, Nikkilän kartano/nickby gård 7,8 25,4 19,9 39,2 4,9 2, Linnanpelto/Borgby 10,5 22,0 20,8 36,4 5,6 4, Etelä-Paippinen/Södra Paipis 7,7 15,1 25,6 35,4 9,6 6, Pohjois-Paippinen/Norra Paipis 9,2 21,3 18,0 38,1 7,2 6, Jakamattomat arvot 2,0 16,4 28,9 40,1 5,3 7, Sipoo, % 9,7 19,1 21,5 37,1 7,3 5,

36 Taulukko 17. Suurten osa-alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2007 osa-alue/ikäryhmät osa-alue nro Saaristo Lounais-Sipoo Immersby Söderkulla Kaakkois-Sipoo Keski-Sipoo Talma Nikkilä Pohjois-Sipoo SIPOO henkilöitä Saaristo ,9 9,4 15,2 41,4 13,1 13,1 100 Lounais-Sipoo ,1 23,1 18,8 38,1 6,1 2,8 100 Immersby ,0 17,4 21,0 39,0 5,7 5,8 100 Söderkulla 8 11,4 17,2 26,1 33,1 6,2 5,9 100 Kaakkois-Sipoo ,7 18,0 19,4 39,2 9,5 5,2 100 Keski-Sipoo ,9 19,5 21,6 36,7 7,5 3,9 100 Talma ,2 20,1 17,9 41,6 6,4 4,7 100 Nikkilä ,3 18,3 22,5 36,5 7,9 7,5 100 Pohjois-Sipoo ,0 19,1 21,7 36,6 7,7 6,0 100 SIPOO % 9,7 19,1 21,5 37,1 7,3 5,4 100

37 18. Sipoon suurten osa-alueiden tilastokartta vuosina

SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004-250-200-150-100-50 0 50 100 150 200 250 S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S

SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004-250-200-150-100-50 0 50 100 150 200 250 S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004 miehiä naisia -250-200 -150-100 -50 0 50 100 150 200 250 S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S VUOSINA 1975-2004 Sipoon kunta/ Hallinto- osasto/ RLÖ 12.9.2005/ Käännös

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö / Tietopalvelu B: ISBN 8-9-443-443-0 ISSN-L 99-7003 ISSN 99-7003 (painettu) ISSN 99-77 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

TURUN ALUEPROFIILI 2011

TURUN ALUEPROFIILI 2011 Juhani Pärtty TURUN ALUEPROFIILI 2011 Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 Turku Sisällysluettelo 1 Johdanto...5

Lisätiedot

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä?

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? Johdanto 2 l Muuttoliike 3 l Työssäkäynti 4 l Ulkomaalaiset 8 l Väestön koulutusrakenne 11 l Väestön määrä

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. Tilastoja. Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. Tilastoja. Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 28 4 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 27 Henkilöä 6 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985 27 5 4 Ulkomailla syntyneet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Aikataulut Tidtabeller 5.6.2006 3.6.2007

Aikataulut Tidtabeller 5.6.2006 3.6.2007 Aikataulut Tidtabeller 5.6.2006 3.6.2007 SIPOO SIBBO Kansikuva: Landbon pikavuoropysäkki, Itäsalmi Pärmbild: Landbo snabbturshållplats, Östersundom SIPOO SIBBO Aikataulut Tidtabeller 5.6.2006 3.6.2007

Lisätiedot

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Kuopio työsemiaari III Torstai johdatokalvot Projektisuuittelija Ero Hyvöe ero.hyvoe@miedu.fi NAO-kohderyhmä tilastoje valossa Molemmat sukupuolet, 2011 Ilma NAO4:sta NAO1 54683 45,1 % NAO1 54683 62,4

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Kainuun väestöennuste v. 2025

Kainuun väestöennuste v. 2025 Kainuun väestöennuste v. 2025 2 Kainuun väestöennuste v.2025 31.10.2008 Kainuun maakunta kuntayhtymä 2008 B:14 3 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Puh. (08) 615 541 Faksi (08)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Ab Jakobstadsregionens Utvecklingsbolag Concordia Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia

Ab Jakobstadsregionens Utvecklingsbolag Concordia Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia Gustav Nygård 3-2015 Ab Jakobstadsregionens Utvecklingsbolag Concordia Skolgatan 25-27, 68600 Jakobstad tel puh 010 239 7550 Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia Koulukatu 25-27, 68600 Pietarsaari

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma 1 Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma Kouluverkko-ohjausryhmän kannanotto 13.12.2010 LÄHTÖKOHTA Tulevaisuuden palveluverkko ja tuotanto rakennetaan niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin laadukkaasti

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...

Lisätiedot