HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Käsittelyt: Valmistelutyöryhmän viimeinen kokous Työsuojelujaosto Henkilöstötoimikunta

2 1. JOHDANTO Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työkyky määritelmät Työhyvinvointitalo TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ HYVINVOINTITOIMINTA VASTUUT TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ LÄHTEET: Liite 1. Työhyvinvonnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille (tarkistetaan vuosittain)

3 1. JOHDANTO Työhyvinvointiohjelma on yksi niistä toimenpideohjelmista, joilla toteutetaan HUS:n strategiaan pohjautuvia henkilöstöpoliittisia periaatteita. Se toimii työvälineenä ja oppaana työhyvinvointiasioiden edistämiselle. Työhyvinvointiohjelma perustuu HUS:n arvoihin, strategiaan ja henkilöstöpolitiikkaan. HUS:n arvot ovat: ihmisten yhdenvertaisuus, potilaslähtöisyys, luovuus ja innovatiivisuus, korkea laatu, tehokkuus ja avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus Työhyvinvoinnin kehittämiselle on asetettu päätavoitteet henkilöstötunnuslukujen työolobarometrin, työn riskien arvioinnin, laajojen työpaikkaselvitysten, työkykytoiminnan analyysin sekä Keva Kaarilaskuri-palvelun nykytila-analyysin pohjalta. Päätavoitteissa on kuvattu ne keskeiset osa-alueet, jotka huomioidaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. HUS:n työhyvinvointiseurantamittareita ovat: sairauspoissaolot ja työtapaturmat niihin liittyvät kustannukset varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työhyvinvoinnin tilaa seurataan työolobarometrilla ja työturvallisuutta riskienarvioinnilla. Tarkemmat tavoitteet, mittarit, toimenpiteet, aikataulut ja vastuutahot on kirjattu liitteenä olevaan Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmassa vuosille Koko henkilöstölle tarkoitettu HUS:n työhyvinvointiohjelma sisältää työturvallisuuslaissa (738/2002) määritellyn työterveyttä ja -turvallisuutta edistävän työsuojelun toimintaohjelman. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain (1383 /01) mukaisesti työterveyshuoltotoiminta tukee työsuojelun toimintaohjelmaa, joten HUS-Työterveyden toimintasuunnitelma on osa työhyvinvointiohjelmaa. Ohjelmassa huomioidaan terveyttä edistävä hyvinvointitoiminnan linjaukset ja muu terveyttä edistävä toiminta. HUS.n tulosalueet noudattavat toimintakauden aikana työhyvinvointiohjelmaa sekä liitteessä olevaa työhyvinvoinnin ja työsuojelun toiminta-suunnitelmaa huomioiden oman alueensa erityispiirteet ja ajankohtaiset tarpeet toiminnassaan. Liitteenä 1 olevassa Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan tulosalueet/yksiköt kirjaavat/lisäävät oman alueensa käytännön toimenpiteet esimerkiksi lisäämällä taulukkoon lisäsarakkeen ko. otsikolla. 3

4 1.1 Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työkyky määritelmät Osaava, hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö ja oikein mitoitetut henkilöstöresurssit ovat perusta organisaation menestymiselle. Tavoitteena on toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu yhteisestä työhyvinvoinnista. Jotta työhyvinvointia voidaan johtaa, sen toteutumista eri osa-alueilla on seurattava ja mitattava hyödyntämällä olemassa olevia kerättyjä tietoja. Esille nousevat epäkohdat korjataan. Esimiestaitojen rinnalla tarkastellaan myös alais- ja työyhteisötaitoja. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu hyvästä ilmapiiristä. Siihen tarvitaan mm. halua olla aidosti läsnä, arvostaa kaikkien työtä ja hyväksyä erilaisuutta. Asiallinen kohtelu on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Työhyvinvoinnin aineksia ovat työmäärän tasapuolinen jakautuminen, työkaverin auttaminen, oikeudenmukainen kohtelu, positiivinen ajattelu ja rakentava ongelmien ratkaisu. Hyvinvoiva työyhteisö kestää paineita esim. muutoksessa ja selviää myös ajoittaisista ruuhkahuipuista. TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN Työhyvinvoinnin johtaminen sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet TYÖHYVINVOINTI TYÖTURVALLISUUS TYÖKYKY Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työturvallisuus on perusta työhyvinvoinnin toteutumiselle. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Mielekkääksi ja palkitsevaksi koettu työ luo työhyvinvointia. Työsuojelu on yhteistyötä, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä parantaa työhyvinvointia työpaikoilla. Työnantaja ja esimiehet vastaavat työstä ja työoloista sekä turvallisten työolosuhteiden kehittämisestä. Työntekijä vastaa turvallisten toimintatapojen noudattamisesta. Työkyky on toimintakyky, joka riittää työn vaatimuksiin, jolloin työntekijän voimavarat ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa Työkyky on yhdistelmä terveyttä, toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja työmotivaatiota. 4

5 1.2 Työhyvinvointitalo 2. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet vuosina ovat tukemassa henkilöstöpoliittisten linjausten käytännön toteutusta. Tavoitteena on edistää työyhteisöjen toimivuutta, työympäristön turvallisuutta ja työntekijöiden työkykyä sekä terveyttä. HUS:n työhyvinvointiseurantamittareiden tulosten pohjalta seurataan tavoitteiden toteutumista. 5

6 TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET VUOSINA OVAT: HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työyhteisön ilmapiiri ja esimiestyön laatu Työturvallisuuskulttuuri TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Sisäympäristö Ergonomia HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ Sairauspoissaolojen hallinta Työurien pidentäminen ja / tai ennenaikaisen eläköitymisen väheneminen Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet on kuvattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmassa vuosille Päätavoitteiden toteutumista tuetaan yhteistoiminnallisilla työhyvinvointiteemoilla: hyvin toimiva työyhteisö vuosina ja turvallinen työympäristö Kun työyhteisö toimii hyvin ja työympäristö on turvallinen, työntekijä voi hyvin. Toimintakauden alussa kehitetään työhyvinvointia edistäviä palkitsemismuotoja ja laaditaan niille kriteerit sekä tarvittavat ohjeet. 2.1 HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Hyvin toimivassa työyhteisössä on yhteiset tavoitteet, jossa otetaan vastuuta työstä sekä noudatetaan sovittuja periaatteita. Kaikilla on tiedossa yhteinen perustehtävä, ja jokaisella työntekijällä on selkeä tehtäväkuva ja koulutustaan vastaavat tehtävät. Perustehtävän suorittaminen edellyttää toimivia vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja. Hyvin toimiva työyhteisö edellyttää hyvää johtamista, joka on vuorovaikutteista, osallistavaa ja innostavaa. Yhteistoiminta vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Terveellä työyhteisöllä on hyvät muutoksen hallintavalmiudet ja ongelmanratkaisutaidot. Työn kuormittuvuutta seurataan ja sitä aiheuttaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan muuttamalla työtapoja, työaikaergonomialla tai kohdentamalla resursseja paremmin. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mm joustavia työaikajärjestelyjä, kuten liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, työaika-autonomiaa ja etätyötä. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla vaikutetaan työhyvinvointiin. Huomioidaan mm rekrytointitarpeet ja eläköitymiset, sisäiset siirrot ja tehtävien uudelleen järjestelyt sekä sijais- ja varahenkilöstöjärjestelyt. 6

7 Esimies johtaa työhyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Toimivaan työyhteisöön liittyvät oleellisesti tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvä tiedonkulku sekä positiivinen, suvaitseva, erilaisuutta arvostava ja kannustava työilmapiiri, jossa on mahdollisuus antaa ja saada rakentavaa palautetta. Esimies kehittää oppimista edistävää ilmapiiriä ja tukee oppimisprosesseja sekä huolehtii pitkän aikavälin toiminnan ja osaamisen suunnittelusta. Työntekijät ylläpitävät ammattitaitoaan, kehittävät yksikön osaamista ja jakavat tietoa ja osaamista toisilleen. Henkilöstö kehittää työprosesseja, töiden sisältöjä ja toimintatapoja sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Toimivaa työyhteisöä edistetään toimintakauden aikana mm: ottamalla vastuuta omasta tekemisestään ja toimimalla yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti luomalla yhdessä työyhteisön me-henkeä pitämällä moniammatillisia työpaikkakokouksia säännöllisesti ja osallistumalla niihin aktiivisesti toimimalla yhteistoimintaohjeiden mukaisesti, myös muutostilanteissa pitämällä kehityskeskustelut säännöllisesti ja työskentelemällä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ottamalla ristiriidat ja ongelmat ajoissa esille sekä käsittelemällä ne asianmukaisesti HUS ohjeita noudattaen hyödyntämällä työolobarometrikyselyn ja riskienarvioinnin tuloksia tunnistamalla yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ja laatimalla toimenpidesuunnitelmat hyödyntämällä osaamiskartoituksia ja tunnistettuja osaamistarpeita koulutussuunnittelussa järjestämällä suunnitelmallista perehdytystä esimiestyön tukemisella, kuten työnohjauksella, sekä coaching ja mentoritoiminnalla esimies- ja johtamiskoulutuksella henkilöstösuunnittelulla Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma hyvin toimiva työyhteisö 2.2 TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työnantajan, esimiesten ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan yhtenä tavoitteena on kehittää työpaikoista turvallisia. Riskien arvioinnin tukena on HUS:ssa käytössä positiivisia ennakoivia työturvallisuusmittareita sekä menetelmiä, joilla edistetään turvallisuuskulttuurin omaksumista työpaikoilla. Seurantamittareiden tuloksia hyödyntämällä on mahdollisuus kehittää työpaikoista turvallisempia. Turvallisista toimintavoista huolehtiminen on kaikkien työntekijöiden vastuulla. Toimintaohjeiden tunteminen, poikkeavien tilanteiden käsittely ja analysointi ovat tärkeitä osatekijöitä, joilla voidaan edistää tavoitteiden toteutumista ja ennaltaehkäistä poikkeavia tilanteita. Väkivalta- ja uhkatilanteiden sekä tapaturmien osalta HUS:ssa on tavoitteena nolla-toleranssi. Ammattitautien ja työperäisten sairauksien ehkäisemiseksi on riskitekijöihin tärkeä puuttua ajoissa. 7

8 Työergonomiaan osalta toistotyön, yksipuolisten työliikkeiden, raskaiden nostojen sekä huonojen työasentojen aiheuttamat riskitekijät on tärkeä kartoittaa. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta ja opastetaan vastuuhenkilöitä osallistumaan järjestettäviin koulutuksiin. Potilaan siirtoergonomiakoulutus vakiinnutetaan osaksi työntekijän perehdyttämistä hyödyntäen ergonomiakouluttajien asiantuntemusta. Työvälineiden hankinnoissa on huomioitava turvallisuutta edistävien toimintojen vaikutus. Turvallista työympäristöä edistetään toimintakauden aikana mm: kartoittamalla riskin arvioinnin avulla työpaikoilla esiintyviä riskitekijöitä ja korjaamalla esiintyviä puutteita käyttämällä riskien arvioinnin tukena positiivisia eli ennakoivia havainnointimittareita, kuten työturvallisuuskierrosta ja työturvallisuustehtävää hyödyntämällä turvallisuusauditointia, turvallisuushavaintoja ja työturvallisuustuokioita puuttumalla havaittuihin työympäristön riskitekijöihin ja poistamalla mahdolliset altisteet toimimalla sisäympäristöongelmien hallinnassa HUS:n sisäilmaohjeen ja Savuton sairaala - toimintaohjeiden mukaisesti. hyödyntämällä eri asiantuntijoiden tuottamia arvioita ja tehtyjä raportteja työturvallisuuden kehittämiseksi Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma turvallinen työympäristö 2.3 HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ Työhyvinvointi on yksilön kokemus työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta. Työyhteisössä työhyvinvointiin vaikuttaa kokemus työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työhyvinvointiin vaikuttavat lisäksi työn ulkopuoliset tekijät. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu, että työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin puututaan jo varhaisessa vaiheessa. Työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät on osattava tunnistaa riittävän ajoissa. Vastuu on työyhteisön jokaisella työntekijällä. Varsinainen huolehtimisvelvoite on esimiehellä, jonka on varhaisessa vaiheessa otettava häiriötekijät puheeksi ja toimittava määrätietoisesti tilanteen korjaamiseksi. Sairauspoissaoloja ja pitkään työstä poissa olevien tilannetta seuraamalla sekä aktiivisella työhön paluun tuella esimies voi vaikuttaa työntekijän ennenaikaiseen eläköitymiseen. Täten esimies omalta osaltaan myös vaikuttaa varhaiseläkemenoperusteisiin maksuihin. Työntekijän hyvinvointia tuetaan toimintakauden aikana mm: oikeudenmukaisella johtamisella ja kannustavalla esimiestyöllä kehityskeskusteluilla ja mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhön hyödyntämällä työolobarometrin- ja riskienarvioinnin tuloksia varhaisella työkyvyn tukemisella terveystarkastuksilla kuntoutuksilla tukemalla jatkuvaa oppimista, täydennyskoulutusta ja työnkiertoa 8

9 huolehtimalla turvallisista, ergonomisista ja sujuvista työ- ja toimintatavoista sekä työaikaergonomiasta aktiivisella ja monipuolisella virkistys- ja hyvinvointitoiminnalla tuetaan työstä palautumista Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma hyvinvoiva työntekijä 3. TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan ja työterveyspalveluita tuottaa HUS- Työterveys tulosalue. HUS osoittaa vuosittain HUS-Työterveyden käyttöön budjetin, jonka turvin tarjotaan tasapuoliset palvelut kaikille HUS:laisille. Työterveyspalveluita antavat työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työfysioterapeutit, työterveyspsykologit sekä työterveyssihteerit. Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työhyvinvointiohjelman liitteenä 2. HUS-Työterveys tekee yhteistyötä HUS:n johdon, tulosalueiden johdon, henkilöstöjohdon, esimiesten, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa. Muita työterveyshuollon yhteistyökumppaneita ovat mm. Keva, Kela, tapaturmavakuutusyhtiö, kuntoutuslaitokset, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintoviranomainen (AVI) ja Valvira. Työterveyspalveluita ovat: Lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut Ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden (Kelan korvausluokka I) järjestäminen on työnantajalle pakollista lakisääteistä toimintaa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työkykyä tukevat toimet ja kuntoutukseen ohjaaminen. Työpaikkaselvityksiä tehdään sekä tulosalue- että työpaikkakohtaisesti, ja ne toteutetaan työpaikan, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkakäyntejä mm. ergonomiaan, sisäilmaan tai muihin aiheisiin liittyen. Terveystarkastus tehdään työsuhteen alussa kaikille työntekijöille. Työuran aikana lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään, mikäli työssä esiintyy altisteita (esim. melu, säteily, yötyö). Lisäksi terveystarkastukseen voi hakeutua, jos kokee siihen tarvetta. Työntekijöiden työkykyä tuetaan esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työkykyongelmia ratkaistaan Työkyvyn tuki ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä sekä edistää työ- ja toimintakykyä koko työuran ajan. Muita työterveystoiminnan muotoja yksilöasiakkaille ovat mm. kuntoutukseen ohjaaminen, biologisten altistumisten seuranta, rokotustoiminta (työn vaatimat rokotukset ja kausiinfluenssarokotukset) sekä päihdehoitoon ohjaaminen. Työpaikkojen palveluita ovat lisäksi 9

10 työyhteisötyö, ryhmämuotoinen ohjaus sekä työntekijöihin kohdistuvan ensiapuvalmiuden arviointi. Sairaanhoito Sairaanhoitopalveluiden (Kelan korvausluokka II) järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. HUS tarjoaa työntekijöilleen työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Sairaanhoidon painopistealueina ovat työhön tai työkykyyn pitkäaikaisesti liittyvät sairaudet 4. HYVINVOINTITOIMINTA Terveelliset elämäntavat ovat keskeisiä tekijöitä terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. HUS:ssa terveyttä edistävä hyvinvointitoiminta muodostuu yksilön omien tekojen lisäksi työntekijöiden erilaiset tarpeet huomioivasta hyvinvointia kehittävästä johtamisesta ja hyvinvointia kehittävästä työyhteisöstä. Suosimme menetelmiä, jotka perustuvat yhdessä työskentelyyn, kehittävät omatoimisuutta sekä lisäävät työn tuottavuutta ja työniloa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -yhdistykseen ja on siten sitoutunut sisällyttämään päivittäiseen työkulttuuriinsa työntekijöiden terveyden edistämisen. Myös HUS:n tarjoaman virkistys- ja harrastustoiminnan kautta pyritään tukemaan työkyvyn säilymistä. HUS intranetin hyvinvointisivusto tarjoaa eri elämäntilanteisiin sopivaa ja käytännönläheistä hyvinvointi- ja terveystietoa. Sivustolla annetaan suosituksiin pohjautuvaa tietoa mm monipuolisen liikunnan, mielen hyvinvoinnin ja terveellisen ruokavalion toteuttamiseksi. HUS:n työyhteisöliikunnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden liikuntatottumuksiin ja kannustaa henkilökuntaa sisällyttämään liikunnallinen tauko luonnolliseksi osaksi työpäivää. Säännöllistä liikuntatoimintaa järjestävät urheiluseurat, henkilöstöyhdistykset ja alueelliset työhyvinvointi- ja virkistysryhmät (TyVi). Työyksiköitä kannustetaan luomaan mahdollisuuksia omatoimiseen terveyden edistämiseen mm. omatoimisen kuntotestauksen ja kuntokampanjoiden avulla. Terveelliset lounasateriat ovat vaikuttava keino ylläpitää henkilöstön terveyttä. Henkilöstöruokailusta vastaavan Raviolin ateriat perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Palautuminen työstä tapahtuu tauoilla ja vapaa-ajalla. Taukojen aikaista palautumista edistetään kehittämällä taukotilojen toimivuutta elvyttävinä ympäristöinä. Tärkeitä ovat lisäksi riittävä lepo ja uni sekä rentoutumisen taidot sekä vapaa-ajan laatu. Henkilökunnalla on käytössään Lylyisten virkistysalue Lohjalla sekä eri sairaanhoitoalueilla sijaitsevia virkistyspaikkoja. Pohjois- ja Keski-Suomessa on henkilöstölle tarjolla edulliseen hintaan vuokrattavia lomaasuntoja. Hyvinvointitoiminnan tuloksellisuutta seurataan sekä taloudellisen panoksen, että laadullisella seurannalla. Tavoitteena on lisätä vuosittain HUS:n työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen toimintaan osallistumista viidellä prosentilla. Työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen asiakastyytyväisyyskyselyillä kartoitetaan henkilöstön liikuntatarpeita. Palautteiden avulla kehitetään paikallista liikuntatoimintaa. Ravioli seuraa sydänmerkki-aterioiden lukumäärää ruokalistasta. Kahden vuoden välein tehdään terveys ja hyvinvointikysely, jolla saadaan tietoa hen- 10

11 kilökunnan terveystottumuksista ja hyvinvoinnista. Tietoa hyödynnetään tulosyksiköiden ennaltaehkäisevässä terveys- ja hyvinvointitoiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Hyvinvointitoimintaa edistetään mm: edistämällä käytäntöjä, jotka tutkitusti lisäävät työntekijöiden hyvinvointia mm riittävä uni, liikunta, terveelliset ruokailutottumukset ja mielen hyvinvointi tarjoamalla mahdollisuuksia hyvinvointia edistävään toimintaan työn arjessa, kuten elpymisliikuntaa kannustamalla Hyvinvointisivuston yksilöllisellä terveysviestinnällä terveellisiin elämäntapoihin ja terveyskäyttäytymisen muutoksiin tunnistamalla terveys- ja hyvinvointikyselyllä hyvinvoinnin kehitystarpeet 5. VASTUUT Työhyvinvointitoiminnasta vastaavat linjaorganisaation johto ja esimiehet osana työyksikön normaalia toimintaa. Jokainen työntekijä vastaa omista voimavaroistaan ja yhteistoiminnallisesti oman työyhteisön työhyvinvoinnista. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen on osa hyvää johtamista ja ammattitaitoa sekä tärkeä osa laajempaa työhyvinvointitoimintaa. Muutostilanteissa työsuojelusta huolehditaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimiehet ovat toimivaltuuksiensa mukaisessa vastuussa työyhteisönsä työsuojelusta ja tarvittaessa eteenpäin viemisessä linjaorganisaatiossa. Työsuojeluvastuu määräytyy sen mukaan, mikä asema kullakin on linjaorganisaatiossa. Ylimmän johdon vastuulla on strateginen hyvinvoinnin johtaminen, johon kuluu mm strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta, työterveyshuolto ja henkilöstöetuudet. Ylimmällä johdolla on keskeinen merkitys yhteistoiminnan- ja muiden periaatteiden linjaamisessa lain ja asetusten edellyttämällä tavalla. Keskijohto vastaa mm selkeästä tehtäväjaosta ja resurssien mitoituksesta, ohjeistaa ja määrittää toimintatavat työturvallisuustyöhön, suunnittelee ja toteuttaa riskien arviointien pohjalta tarvittavat toimenpiteet sekä huolehtii osaltaan yhteistoiminnan toteutumisesta. Lähiesimiehen vastuulla on mm. valvoa sovittujen toimintatapojen käyttämistä, päivittää vuosittain riskien arviointi, seurata oman työyhteisönsä hyvinvointia ja puuttua tarvittaessa häiriöihin viivytyksettä sekä huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteutumisesta. Työntekijän vastuulla on mm. noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä, ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä, puutteista ja vioista, osallistua välittömään yhteistoimintaan sekä huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan. Työsuojeluyhteistyötä varten työsuojeluorganisaatioon nimetyt/valitut henkilöt toimivat linjaorganisaation tukena varmistamassa ja edistämässä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työhyvinvointia. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojeluyhteistoiminnan toteutumisesta alue- 11

12 kohtaisesti. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oman alueensa työpaikkojen työolosuhteisiin ja tukee henkilökuntaa työsuojelun asiantuntijana. Työpaikan työsuojelupari osallistuu toiminnan ja työolosuhteiden suunnitteluun sekä tukee muuta henkilökuntaa mm. tiedon hankinnassa ja esitysten eteenpäin viemisessä. Työsuojelupäälliköiden valtuutettujen ja -parien tehtävät Työsuojelupäälliköiden ja valtuutettuijen yhteystiedot 6. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA, ARVIOINTI JA VIES- TINTÄ Henkilöstötoimikunta ja sen alainen HUS työsuojelujaosto, yhteistyötoimikunta ja ryhmät sekä henkilöstöpäälliköiden ohjausryhmä (HR-ohjausryhmä) seuraavat ja arvioivat työhyvinvointiohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja suunnittelevat tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Henkilöstöjohto seuraa ja arvioi henkilöstökertomuksen laadinnan yhteydessä laajan työhyvinvointitoiminnan onnistumista. Arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös johtamisen, osaamisen ja henkilöstösuunnittelun kokonaistilannetta. Paikallista työhyvinvointitoimintaa seuraavat yhteistyötoimikunnat/ryhmät. Tarkasteluajankohdaksi ehdotetaan maaliskuun loppuun mennessä pidettävät työsuojelujaoston ja henkilöstötoimikunnan kokoukset. Seurannassa ja arvioinnissa tarkastellaan mm: missä on onnistuttu ja saavutettu tavoitteet, ja mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty, ja miksi näin on käynyt mitkä ovat johtopäätökset, ja miten työhyvinvointitoimintaa kehitetään, sekä onko painoalueet valittu oikein Viestintä työhyvinvointiohjelmasta Työhyvinvointiohjelma esitellään ja käsitellään toimintakauden aikana mm: johtoryhmissä, henkilöstötoimikunnassa, HR-ohjausryhmässä, työsuojeluorganisaatiossa, esimiesvalmennuksissa alueellisissa yhteistyötoimikunnissa ja ryhmissä sekä työhyvinvointiryhmissä työhyvinvointipäivillä ja muissa HUS-tasoisissa ja alueellisissa koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksissa HUSARIssa, intranetissa ja muissa sisäisissä tiedotusvälineissä Liitteet: Liite 1. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille Liite 2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille

13 LÄHTEET: Edelläkävijä. Strategia HUS HUS:n strategian toiminnallistaminen. HUS henkilöstöpoliittiset linjaukset (Hyväksytty hallituksessa ) Kevan Kaari-laskuri työkyvyttömyyskustannukset hallintaan Juhani Tarkkonen, luentomateriaali Työhyvinvoinnin kannalta yleisjohdettu ja kokonaiskehitetty kuntaorganisaatio- aiheesta. Innosafe Keskeiset Työterveyslaitos - Hyvinvointia työstä KT Kuntatyönantajat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Keva LähiTapiola FINLEX EDILEX Oheisaineisto: HUS:n ohjeet, ohjelmat, kyselyt ja selvitykset ja raportit Työhyvinvointia johtamaan Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt Kunta-alan strategisten hyvinvoinnin kehittämisohjelma KT Kuntatyönantajat 2011 Helsinki KT henkilöstövoimavarojen arviointi. Suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen KT Kuntatyönantajat, 2013 Helsinki Kuopion kaupungin työhyvinvointiohjelma Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelma Johda työkykyä, pidennä työuria. EK:n työkykyjohtamisen malli LähiTapiolan verkkokoulutus Työkykyä johtamalla hyvinvointia ja tulosta 13

14 Liite 1. Työhyvinvonnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille (tarkistetaan vuosittain) HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työyhteisön ilmapiiri ja esimiestyön laatu Linkki ko. ohjeeseen tai ohjelmaan TOB= työolobarometri RA = riskienarviointi Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Hyvät työyhteisötaidot ja niiden kehittäminen. Jokainen työntekijä ja esimies edistää työhyvinvointia omalla toiminnallaan. Työyhteisön toimintaindeksi tavoitetaso on 3.8 Ongelmatilanteiden asianmukainen käsittely. Häiriötilanteet tunnistetaan ja niihin reagoidaan ajoissa sekä käsitellään asianmukaisesti. Esimiesindeksi 3.9 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti TOB Riskienarviointi psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät TOB Työolobarometrikysely HUS-Riskit; työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät on arvioitu Tob-tulokset ja riskienarviointitulokset käsitellään työyhteisössä ja niiden pohjalta laaditaan yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelmat Työhyvinvointikyselyiden (TOB ja RA) tulosten käsittelyvalmennus osaksi työhyvinvoinnin johtamiskoulutusta 360 arviointi tarvittaessa (tulosaluejohto) Vuosittain Alkuvuosi 2014 lähtien Johto Esimiehet Työntekijät Henkilöstöjohto Työsuojelu Henkilöstöjohto Työsuojelu Luodaan malli työhyvinvoinnin 2014 Henkilöstöjohto 14

15 kehittämisen palkitsemiseen Luodaan malli varhaisen tuen seurantaan (vrt HUS-Servis) Johtamiskoulutus ja esimiesvalmennukset Mentorointi, coaching, työnohjaus. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen Yhteistoiminta suunnitellaan ja toteutetaan ohjeiden mukaisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Kehityskeskusteluiden toteutumisaste 80% / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti Moniammatillinen yhteistyö 4 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti TOB (tasa-arvokysely) Palkkakartoitus Henkilöstötoimikunnan,yhteistyötoimikunti en / ryhmien, kokoukset Työsuojelujaostojen kokoukset Työhyvinvointiryhmät tai vastaavien kokoukset TOB Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman noudattaminen: selvityksen ja palkkakartoituksen perusteella valitaan kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Maahanmuuttaja HUS:n palveluksessa pysyväisohje 2/2010 Yhteistoimintalain ja yhteistoimintaoppaan noudattaminen. Työsuojeluparit nimetty yksiköihin. Yhteistoiminta HUSkuntayhtymässä; määräaikaisohje 5/2009 Kehityskeskusteluohjeiden noudattaminen Säännölliset ammattiryhmien väliset yhteistyökokoukset toteutetaan Henkilöstöjohto Työnantajan edustajat Henkilöstön edustajat Työsuojelu Esimiehet Työntekijät Esimiehet Työntekijät 15

16 Työyksiköillä on ajantasaiset ja selkeät perehdytysohjelmat käytössä Perehdytysindeksi 4 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti Osaamisen kehittäminen on systemaattista ja suunnitelmallista. Tietojen ja taitojen riittävyys 4,2 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti. Henkilöstö voi hyvin ja työyhteisössä on hyvä ilmapiiri. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän nollatoleranssi Perehdytyskysely TOB ja riskienarviointi TOB Osavuosikatsaus Riskienarviointi TOB HUS Perehdytysohjelmaa noudatetaan uusien työntekijöiden, pitkältä vapaalta palanneiden tai organisaation sisällä siirtyneiden työntekijöiden kohdalla ja konkretisoidaan työyksiköiden omilla perehdytysohjelmilla. Perehdytyskysely Kyselyn tulokset käsitellään yhdessä TOB ja riskienarviointitulosten kanssa tulosalueen johtoryhmissä ja yhteistyötoimikunnassa kerran vuodessa ja niiden perusteella kirjataan kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelmat Osaamiskartoitukset Osaamisrakenne ja koulutussuunnitelmat /kehittämissuunnitelmat tehdään tulosyksikkötasoisesti/työyksikkötasoisesti Osaamisen kehittämiseen liittyvien suunnitelmien seuranta osavuosikatsausten yhteydessä Noudatetaan Toimintaohje työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle ohjetta Häiriötilanteiden puuttumisiin määritellään aikarajat. Johto Henkilöstöjohto Esimiehet Työntekijät Johto Esimiehet Työntekijät Henkilöstöjohto Kaikki Henkilöstöjohto, työsuojelu, luottamusmiehet 16

17 TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työturvallisuuskulttuuri Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Riskien arviointi tehdään jokaisessa työyksikössä toimintakauden aikana ja päivitetään vuosittain. Tehtyjen riskien arviointien / päivitysten lukumäärät Työturvallisuuskierros tehdään vähintään 1-2 kertaa vuodessa ja indeksi vähintään 80% Työturvallisuuskierrosten lukumäärät ja indeksi Esimies huolehtii riskien arviointien, työturvallisuus-kierrosten toteutumisesta sekä puuttuu turvallisuuspoikkeamiin ja riskikäyttäytymiseen HUS-riskit Työturvallisuuskierrosohje Johto ja esimiehet Työsuojelu Työterveyshuolto (terveydellisen merkityksen arviointi) Vuoteen 2017 mennessä työturvallisuusauditointeja, turvallisuushavaintoja ja turvallisuustuokioita hyödynnetään ja käyttöönottoa tuetaan Käyttöön ottaneiden alueiden lukumäärä toimintakauden aikana Luodaan HUS-riskit ohjelmaan turvallisuushavaintojen ym. ilmoittamisjärjestelmä, laaditaan turvallisuus-tuokiomateriaalia Johto ja esimiehet Työsuojelu Turvallisuus-asiantuntijat Väkivalta- ja uhkatilanteiden nollatoleranssi 1 ja 2 luokan väkivalta- ja uhkatilanteiden määrä vähenee toimintakauden aikana vähintään 20%. Tapahtumien lukumäärä ja muut tapahtumatiedot (tapahtumaraportit, vartijailmoitukset, tapaturmailmoituset, vakuutusyhtiön raportit) Jokaisesta väkivalta- ja uhkatilanteesta tehdään HUS-riskit ilmoitus Jokaiseen uhka- ja väkivaltatilanteeseen puututaan ja jokainen tilanne tutkitaan Johto ja esimiehet Työntekijät Työsuojelu Turvallisuusasiantuntijat HUS-riskit-ohjelman tutkintaosion analyysi/raportti 17

18 Kaikki työntekijät tuntevat uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle laaditut toimintaohjeet ja noudattavat niitä TOB-kyselyn väkivaltaindeksi Noudatetaan Toimintamallia työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen ja Määräaikaisohjetta 4/2012 tutkintapyyntö / rikosilmoitusprosessi väkivaltatilanteissa Henkilöturvallisuuskoulutuksiin osallistuneiden ja aggression hoidollisen hallinnan ja ennakoinnin koulutuksen saaneiden lukumäärä ammattiryhmittäin. HUS-Riskit tapahtumaraporttien täyttö Työntekijät osallistuvat Henkilöturvallisuuskoulutuksiin ja/tai aggression hoidollisen hallinnan ja ennakoinnin koulutuksiin (MAPA, AVEKKI tmv.) Tavoitteena 0-tapaturmaa. Työyksikkökohtainen turvallisuussuunnitelma tehdään kaikissa yksiköissä. Työssä sattuneet tapaturmat ja niistä aiheutuvat poissaolot sekä kustannukset vähenevät 10% toimintakauden aikana ja tapaturmataajuus*) on alle 5 toimintakauden aikana Työssä sattuneita vakavia tapaturmia (> 30 pvä) ei satu lainkaan Työmatkalla sattuneet tapaturmat ja niistä aiheutuvat poissaolot sekä kustannukset Työtapaturmista aiheutuvat työkyvyttömyyspäivät, tapaturmien lukumäärä ja kustannukset Tapaturmataajuus Työmatkatapaturmien lukumäärä, työkyvyttömyyspäivät ja kus- Kaikki tapaturmat ja läheltä piti - tilanteet tutkitaan ohjeiden mukaisesti ja ennaltaehkäisytoimenpiteet toteutetaan. Menettelytapaohje työtapaturman sattuessa Vakava työssä sattunut tapaturma, Tapaturmien tutkinta Tapaturma ja läheltäpititilanteiden analysointi ja raportointi Tapaturmaehkäisykampanjat Esimiehet Työsuojelu Turvallisuusasiantuntijat Esimiehet Työsuojelujaosto Yhteistyötoimikunnat/ Ryhmät 18

19 vähenevät 10% ja tapaturmataajuus on alle 5 toimintakauden aikana tannukset Tapaturmataajuus Luodaan malli työturvallisuuspalkitsemiseen osana työhyvinvointipalkitsemista Henkilöstöjohto Työsuojelu *) tapaturmataajuus lasketaan jakamalla poissaoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä (vähintään 3 sairaspoissaolopäivää) tehtyjen työtuntien määrällä ja kertomalla tämä miljoonalla Ulkokunnossapidosta huolehditaan ennakoivasti ja puutteista reklamoidaan Help-desk Kunnossapidon noudattaminen (hiekotus, valaistua, ym) Työsuojelu- ja turvallisuus-asiantuntijat HUS-Kiinteistöt Esimiehet Työsuojelu Ammattitauteja ei esiinny Ammattitautiepäilyilmoitusten lukumäärä Todettujen ammattitautien lukumäärä. Lakisääteiset terveystarkastukset Työpaikkaselvitykset HUS-riskit altistusilmoitukset ja jatkohoito sekä seuranta Mahdollisten altisteiden poistaminen. Työsuojelu Työterveyshuolto Esimiehet Työntekijät Johto ja esimiehet työsuojelu ja työterveyshuolto Turvallisten työtapojen noudattaminen ja suojainten ohjeiden mukainen käyttö. Esimiehet ja työntekijät 19

20 Sisäympäristö Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Sisäympäristöongelmien hallinta (väheneminen ja poistaminen) Riskien arvioinnit ja laajat työpaikkaselvitykset HUS:n sisäympäristöohje on vastuuhenkilöiden käytössä Ergonomia Sisäilmaongelmien lukumäärä / kiinteistö Sisäilmaohjeen mukainen menettelytapa Savuton sairaala toimintaohjelman mukainen toiminta Hyödynnetään HUSsisäympäristö-asiantuntijoiden ja HUS sisäympäristöohjausryhmän tuottamia raportteja Help Desk ja HUS-riskit välitön raportointi, selvittely ja arviointi Johto - linjaorganisaatio Käyttäjien edustajat Tilakeskus HUS- Kiinteistöt Työsuojelutoimijat Työterveyshuolto Hygieniayksikkö Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Työergonomia paranee Työolobarometrin ergonomiaindeksi TOBin ja riskien arvointitulosten Esimiehet mukaisesti kohdennettuja toimen- Työntekijät Riskienarviointi työn piteitä. fyysiset kuormitustekijät Ergonomia käsitellään osana jokaisen uuden työntekijän pereh- dytystä tai työpisteen vaihtuessa. Potilaan siirtoergonomiakoulutus on pysyvä käytäntö. Osallistujamäärä siirtoergonomiakoulutukseen. Potilaan siirto koulutus vakiinnutetaan osaksi perehdytystä HUS Ergonomiatyöryhmät (kouluttaja) Johto Esimiehet 20