HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Käsittelyt: Valmistelutyöryhmän viimeinen kokous Työsuojelujaosto Henkilöstötoimikunta

2 1. JOHDANTO Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työkyky määritelmät Työhyvinvointitalo TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ HYVINVOINTITOIMINTA VASTUUT TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ LÄHTEET: Liite 1. Työhyvinvonnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille (tarkistetaan vuosittain)

3 1. JOHDANTO Työhyvinvointiohjelma on yksi niistä toimenpideohjelmista, joilla toteutetaan HUS:n strategiaan pohjautuvia henkilöstöpoliittisia periaatteita. Se toimii työvälineenä ja oppaana työhyvinvointiasioiden edistämiselle. Työhyvinvointiohjelma perustuu HUS:n arvoihin, strategiaan ja henkilöstöpolitiikkaan. HUS:n arvot ovat: ihmisten yhdenvertaisuus, potilaslähtöisyys, luovuus ja innovatiivisuus, korkea laatu, tehokkuus ja avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus Työhyvinvoinnin kehittämiselle on asetettu päätavoitteet henkilöstötunnuslukujen työolobarometrin, työn riskien arvioinnin, laajojen työpaikkaselvitysten, työkykytoiminnan analyysin sekä Keva Kaarilaskuri-palvelun nykytila-analyysin pohjalta. Päätavoitteissa on kuvattu ne keskeiset osa-alueet, jotka huomioidaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. HUS:n työhyvinvointiseurantamittareita ovat: sairauspoissaolot ja työtapaturmat niihin liittyvät kustannukset varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työhyvinvoinnin tilaa seurataan työolobarometrilla ja työturvallisuutta riskienarvioinnilla. Tarkemmat tavoitteet, mittarit, toimenpiteet, aikataulut ja vastuutahot on kirjattu liitteenä olevaan Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmassa vuosille Koko henkilöstölle tarkoitettu HUS:n työhyvinvointiohjelma sisältää työturvallisuuslaissa (738/2002) määritellyn työterveyttä ja -turvallisuutta edistävän työsuojelun toimintaohjelman. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain (1383 /01) mukaisesti työterveyshuoltotoiminta tukee työsuojelun toimintaohjelmaa, joten HUS-Työterveyden toimintasuunnitelma on osa työhyvinvointiohjelmaa. Ohjelmassa huomioidaan terveyttä edistävä hyvinvointitoiminnan linjaukset ja muu terveyttä edistävä toiminta. HUS.n tulosalueet noudattavat toimintakauden aikana työhyvinvointiohjelmaa sekä liitteessä olevaa työhyvinvoinnin ja työsuojelun toiminta-suunnitelmaa huomioiden oman alueensa erityispiirteet ja ajankohtaiset tarpeet toiminnassaan. Liitteenä 1 olevassa Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan tulosalueet/yksiköt kirjaavat/lisäävät oman alueensa käytännön toimenpiteet esimerkiksi lisäämällä taulukkoon lisäsarakkeen ko. otsikolla. 3

4 1.1 Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työkyky määritelmät Osaava, hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö ja oikein mitoitetut henkilöstöresurssit ovat perusta organisaation menestymiselle. Tavoitteena on toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu yhteisestä työhyvinvoinnista. Jotta työhyvinvointia voidaan johtaa, sen toteutumista eri osa-alueilla on seurattava ja mitattava hyödyntämällä olemassa olevia kerättyjä tietoja. Esille nousevat epäkohdat korjataan. Esimiestaitojen rinnalla tarkastellaan myös alais- ja työyhteisötaitoja. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu hyvästä ilmapiiristä. Siihen tarvitaan mm. halua olla aidosti läsnä, arvostaa kaikkien työtä ja hyväksyä erilaisuutta. Asiallinen kohtelu on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Työhyvinvoinnin aineksia ovat työmäärän tasapuolinen jakautuminen, työkaverin auttaminen, oikeudenmukainen kohtelu, positiivinen ajattelu ja rakentava ongelmien ratkaisu. Hyvinvoiva työyhteisö kestää paineita esim. muutoksessa ja selviää myös ajoittaisista ruuhkahuipuista. TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN Työhyvinvoinnin johtaminen sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet TYÖHYVINVOINTI TYÖTURVALLISUUS TYÖKYKY Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työturvallisuus on perusta työhyvinvoinnin toteutumiselle. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Mielekkääksi ja palkitsevaksi koettu työ luo työhyvinvointia. Työsuojelu on yhteistyötä, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä parantaa työhyvinvointia työpaikoilla. Työnantaja ja esimiehet vastaavat työstä ja työoloista sekä turvallisten työolosuhteiden kehittämisestä. Työntekijä vastaa turvallisten toimintatapojen noudattamisesta. Työkyky on toimintakyky, joka riittää työn vaatimuksiin, jolloin työntekijän voimavarat ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa Työkyky on yhdistelmä terveyttä, toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja työmotivaatiota. 4

5 1.2 Työhyvinvointitalo 2. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet vuosina ovat tukemassa henkilöstöpoliittisten linjausten käytännön toteutusta. Tavoitteena on edistää työyhteisöjen toimivuutta, työympäristön turvallisuutta ja työntekijöiden työkykyä sekä terveyttä. HUS:n työhyvinvointiseurantamittareiden tulosten pohjalta seurataan tavoitteiden toteutumista. 5

6 TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET VUOSINA OVAT: HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työyhteisön ilmapiiri ja esimiestyön laatu Työturvallisuuskulttuuri TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Sisäympäristö Ergonomia HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ Sairauspoissaolojen hallinta Työurien pidentäminen ja / tai ennenaikaisen eläköitymisen väheneminen Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet on kuvattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmassa vuosille Päätavoitteiden toteutumista tuetaan yhteistoiminnallisilla työhyvinvointiteemoilla: hyvin toimiva työyhteisö vuosina ja turvallinen työympäristö Kun työyhteisö toimii hyvin ja työympäristö on turvallinen, työntekijä voi hyvin. Toimintakauden alussa kehitetään työhyvinvointia edistäviä palkitsemismuotoja ja laaditaan niille kriteerit sekä tarvittavat ohjeet. 2.1 HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Hyvin toimivassa työyhteisössä on yhteiset tavoitteet, jossa otetaan vastuuta työstä sekä noudatetaan sovittuja periaatteita. Kaikilla on tiedossa yhteinen perustehtävä, ja jokaisella työntekijällä on selkeä tehtäväkuva ja koulutustaan vastaavat tehtävät. Perustehtävän suorittaminen edellyttää toimivia vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja. Hyvin toimiva työyhteisö edellyttää hyvää johtamista, joka on vuorovaikutteista, osallistavaa ja innostavaa. Yhteistoiminta vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Terveellä työyhteisöllä on hyvät muutoksen hallintavalmiudet ja ongelmanratkaisutaidot. Työn kuormittuvuutta seurataan ja sitä aiheuttaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan muuttamalla työtapoja, työaikaergonomialla tai kohdentamalla resursseja paremmin. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mm joustavia työaikajärjestelyjä, kuten liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, työaika-autonomiaa ja etätyötä. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla vaikutetaan työhyvinvointiin. Huomioidaan mm rekrytointitarpeet ja eläköitymiset, sisäiset siirrot ja tehtävien uudelleen järjestelyt sekä sijais- ja varahenkilöstöjärjestelyt. 6

7 Esimies johtaa työhyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Toimivaan työyhteisöön liittyvät oleellisesti tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvä tiedonkulku sekä positiivinen, suvaitseva, erilaisuutta arvostava ja kannustava työilmapiiri, jossa on mahdollisuus antaa ja saada rakentavaa palautetta. Esimies kehittää oppimista edistävää ilmapiiriä ja tukee oppimisprosesseja sekä huolehtii pitkän aikavälin toiminnan ja osaamisen suunnittelusta. Työntekijät ylläpitävät ammattitaitoaan, kehittävät yksikön osaamista ja jakavat tietoa ja osaamista toisilleen. Henkilöstö kehittää työprosesseja, töiden sisältöjä ja toimintatapoja sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Toimivaa työyhteisöä edistetään toimintakauden aikana mm: ottamalla vastuuta omasta tekemisestään ja toimimalla yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti luomalla yhdessä työyhteisön me-henkeä pitämällä moniammatillisia työpaikkakokouksia säännöllisesti ja osallistumalla niihin aktiivisesti toimimalla yhteistoimintaohjeiden mukaisesti, myös muutostilanteissa pitämällä kehityskeskustelut säännöllisesti ja työskentelemällä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ottamalla ristiriidat ja ongelmat ajoissa esille sekä käsittelemällä ne asianmukaisesti HUS ohjeita noudattaen hyödyntämällä työolobarometrikyselyn ja riskienarvioinnin tuloksia tunnistamalla yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ja laatimalla toimenpidesuunnitelmat hyödyntämällä osaamiskartoituksia ja tunnistettuja osaamistarpeita koulutussuunnittelussa järjestämällä suunnitelmallista perehdytystä esimiestyön tukemisella, kuten työnohjauksella, sekä coaching ja mentoritoiminnalla esimies- ja johtamiskoulutuksella henkilöstösuunnittelulla Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma hyvin toimiva työyhteisö 2.2 TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työnantajan, esimiesten ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan yhtenä tavoitteena on kehittää työpaikoista turvallisia. Riskien arvioinnin tukena on HUS:ssa käytössä positiivisia ennakoivia työturvallisuusmittareita sekä menetelmiä, joilla edistetään turvallisuuskulttuurin omaksumista työpaikoilla. Seurantamittareiden tuloksia hyödyntämällä on mahdollisuus kehittää työpaikoista turvallisempia. Turvallisista toimintavoista huolehtiminen on kaikkien työntekijöiden vastuulla. Toimintaohjeiden tunteminen, poikkeavien tilanteiden käsittely ja analysointi ovat tärkeitä osatekijöitä, joilla voidaan edistää tavoitteiden toteutumista ja ennaltaehkäistä poikkeavia tilanteita. Väkivalta- ja uhkatilanteiden sekä tapaturmien osalta HUS:ssa on tavoitteena nolla-toleranssi. Ammattitautien ja työperäisten sairauksien ehkäisemiseksi on riskitekijöihin tärkeä puuttua ajoissa. 7

8 Työergonomiaan osalta toistotyön, yksipuolisten työliikkeiden, raskaiden nostojen sekä huonojen työasentojen aiheuttamat riskitekijät on tärkeä kartoittaa. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta ja opastetaan vastuuhenkilöitä osallistumaan järjestettäviin koulutuksiin. Potilaan siirtoergonomiakoulutus vakiinnutetaan osaksi työntekijän perehdyttämistä hyödyntäen ergonomiakouluttajien asiantuntemusta. Työvälineiden hankinnoissa on huomioitava turvallisuutta edistävien toimintojen vaikutus. Turvallista työympäristöä edistetään toimintakauden aikana mm: kartoittamalla riskin arvioinnin avulla työpaikoilla esiintyviä riskitekijöitä ja korjaamalla esiintyviä puutteita käyttämällä riskien arvioinnin tukena positiivisia eli ennakoivia havainnointimittareita, kuten työturvallisuuskierrosta ja työturvallisuustehtävää hyödyntämällä turvallisuusauditointia, turvallisuushavaintoja ja työturvallisuustuokioita puuttumalla havaittuihin työympäristön riskitekijöihin ja poistamalla mahdolliset altisteet toimimalla sisäympäristöongelmien hallinnassa HUS:n sisäilmaohjeen ja Savuton sairaala - toimintaohjeiden mukaisesti. hyödyntämällä eri asiantuntijoiden tuottamia arvioita ja tehtyjä raportteja työturvallisuuden kehittämiseksi Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma turvallinen työympäristö 2.3 HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ Työhyvinvointi on yksilön kokemus työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta. Työyhteisössä työhyvinvointiin vaikuttaa kokemus työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työhyvinvointiin vaikuttavat lisäksi työn ulkopuoliset tekijät. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu, että työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin puututaan jo varhaisessa vaiheessa. Työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät on osattava tunnistaa riittävän ajoissa. Vastuu on työyhteisön jokaisella työntekijällä. Varsinainen huolehtimisvelvoite on esimiehellä, jonka on varhaisessa vaiheessa otettava häiriötekijät puheeksi ja toimittava määrätietoisesti tilanteen korjaamiseksi. Sairauspoissaoloja ja pitkään työstä poissa olevien tilannetta seuraamalla sekä aktiivisella työhön paluun tuella esimies voi vaikuttaa työntekijän ennenaikaiseen eläköitymiseen. Täten esimies omalta osaltaan myös vaikuttaa varhaiseläkemenoperusteisiin maksuihin. Työntekijän hyvinvointia tuetaan toimintakauden aikana mm: oikeudenmukaisella johtamisella ja kannustavalla esimiestyöllä kehityskeskusteluilla ja mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhön hyödyntämällä työolobarometrin- ja riskienarvioinnin tuloksia varhaisella työkyvyn tukemisella terveystarkastuksilla kuntoutuksilla tukemalla jatkuvaa oppimista, täydennyskoulutusta ja työnkiertoa 8

9 huolehtimalla turvallisista, ergonomisista ja sujuvista työ- ja toimintatavoista sekä työaikaergonomiasta aktiivisella ja monipuolisella virkistys- ja hyvinvointitoiminnalla tuetaan työstä palautumista Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma hyvinvoiva työntekijä 3. TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan ja työterveyspalveluita tuottaa HUS- Työterveys tulosalue. HUS osoittaa vuosittain HUS-Työterveyden käyttöön budjetin, jonka turvin tarjotaan tasapuoliset palvelut kaikille HUS:laisille. Työterveyspalveluita antavat työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työfysioterapeutit, työterveyspsykologit sekä työterveyssihteerit. Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työhyvinvointiohjelman liitteenä 2. HUS-Työterveys tekee yhteistyötä HUS:n johdon, tulosalueiden johdon, henkilöstöjohdon, esimiesten, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa. Muita työterveyshuollon yhteistyökumppaneita ovat mm. Keva, Kela, tapaturmavakuutusyhtiö, kuntoutuslaitokset, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintoviranomainen (AVI) ja Valvira. Työterveyspalveluita ovat: Lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut Ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden (Kelan korvausluokka I) järjestäminen on työnantajalle pakollista lakisääteistä toimintaa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työkykyä tukevat toimet ja kuntoutukseen ohjaaminen. Työpaikkaselvityksiä tehdään sekä tulosalue- että työpaikkakohtaisesti, ja ne toteutetaan työpaikan, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkakäyntejä mm. ergonomiaan, sisäilmaan tai muihin aiheisiin liittyen. Terveystarkastus tehdään työsuhteen alussa kaikille työntekijöille. Työuran aikana lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään, mikäli työssä esiintyy altisteita (esim. melu, säteily, yötyö). Lisäksi terveystarkastukseen voi hakeutua, jos kokee siihen tarvetta. Työntekijöiden työkykyä tuetaan esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työkykyongelmia ratkaistaan Työkyvyn tuki ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä sekä edistää työ- ja toimintakykyä koko työuran ajan. Muita työterveystoiminnan muotoja yksilöasiakkaille ovat mm. kuntoutukseen ohjaaminen, biologisten altistumisten seuranta, rokotustoiminta (työn vaatimat rokotukset ja kausiinfluenssarokotukset) sekä päihdehoitoon ohjaaminen. Työpaikkojen palveluita ovat lisäksi 9

10 työyhteisötyö, ryhmämuotoinen ohjaus sekä työntekijöihin kohdistuvan ensiapuvalmiuden arviointi. Sairaanhoito Sairaanhoitopalveluiden (Kelan korvausluokka II) järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. HUS tarjoaa työntekijöilleen työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Sairaanhoidon painopistealueina ovat työhön tai työkykyyn pitkäaikaisesti liittyvät sairaudet 4. HYVINVOINTITOIMINTA Terveelliset elämäntavat ovat keskeisiä tekijöitä terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. HUS:ssa terveyttä edistävä hyvinvointitoiminta muodostuu yksilön omien tekojen lisäksi työntekijöiden erilaiset tarpeet huomioivasta hyvinvointia kehittävästä johtamisesta ja hyvinvointia kehittävästä työyhteisöstä. Suosimme menetelmiä, jotka perustuvat yhdessä työskentelyyn, kehittävät omatoimisuutta sekä lisäävät työn tuottavuutta ja työniloa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -yhdistykseen ja on siten sitoutunut sisällyttämään päivittäiseen työkulttuuriinsa työntekijöiden terveyden edistämisen. Myös HUS:n tarjoaman virkistys- ja harrastustoiminnan kautta pyritään tukemaan työkyvyn säilymistä. HUS intranetin hyvinvointisivusto tarjoaa eri elämäntilanteisiin sopivaa ja käytännönläheistä hyvinvointi- ja terveystietoa. Sivustolla annetaan suosituksiin pohjautuvaa tietoa mm monipuolisen liikunnan, mielen hyvinvoinnin ja terveellisen ruokavalion toteuttamiseksi. HUS:n työyhteisöliikunnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden liikuntatottumuksiin ja kannustaa henkilökuntaa sisällyttämään liikunnallinen tauko luonnolliseksi osaksi työpäivää. Säännöllistä liikuntatoimintaa järjestävät urheiluseurat, henkilöstöyhdistykset ja alueelliset työhyvinvointi- ja virkistysryhmät (TyVi). Työyksiköitä kannustetaan luomaan mahdollisuuksia omatoimiseen terveyden edistämiseen mm. omatoimisen kuntotestauksen ja kuntokampanjoiden avulla. Terveelliset lounasateriat ovat vaikuttava keino ylläpitää henkilöstön terveyttä. Henkilöstöruokailusta vastaavan Raviolin ateriat perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Palautuminen työstä tapahtuu tauoilla ja vapaa-ajalla. Taukojen aikaista palautumista edistetään kehittämällä taukotilojen toimivuutta elvyttävinä ympäristöinä. Tärkeitä ovat lisäksi riittävä lepo ja uni sekä rentoutumisen taidot sekä vapaa-ajan laatu. Henkilökunnalla on käytössään Lylyisten virkistysalue Lohjalla sekä eri sairaanhoitoalueilla sijaitsevia virkistyspaikkoja. Pohjois- ja Keski-Suomessa on henkilöstölle tarjolla edulliseen hintaan vuokrattavia lomaasuntoja. Hyvinvointitoiminnan tuloksellisuutta seurataan sekä taloudellisen panoksen, että laadullisella seurannalla. Tavoitteena on lisätä vuosittain HUS:n työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen toimintaan osallistumista viidellä prosentilla. Työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen asiakastyytyväisyyskyselyillä kartoitetaan henkilöstön liikuntatarpeita. Palautteiden avulla kehitetään paikallista liikuntatoimintaa. Ravioli seuraa sydänmerkki-aterioiden lukumäärää ruokalistasta. Kahden vuoden välein tehdään terveys ja hyvinvointikysely, jolla saadaan tietoa hen- 10

11 kilökunnan terveystottumuksista ja hyvinvoinnista. Tietoa hyödynnetään tulosyksiköiden ennaltaehkäisevässä terveys- ja hyvinvointitoiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Hyvinvointitoimintaa edistetään mm: edistämällä käytäntöjä, jotka tutkitusti lisäävät työntekijöiden hyvinvointia mm riittävä uni, liikunta, terveelliset ruokailutottumukset ja mielen hyvinvointi tarjoamalla mahdollisuuksia hyvinvointia edistävään toimintaan työn arjessa, kuten elpymisliikuntaa kannustamalla Hyvinvointisivuston yksilöllisellä terveysviestinnällä terveellisiin elämäntapoihin ja terveyskäyttäytymisen muutoksiin tunnistamalla terveys- ja hyvinvointikyselyllä hyvinvoinnin kehitystarpeet 5. VASTUUT Työhyvinvointitoiminnasta vastaavat linjaorganisaation johto ja esimiehet osana työyksikön normaalia toimintaa. Jokainen työntekijä vastaa omista voimavaroistaan ja yhteistoiminnallisesti oman työyhteisön työhyvinvoinnista. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen on osa hyvää johtamista ja ammattitaitoa sekä tärkeä osa laajempaa työhyvinvointitoimintaa. Muutostilanteissa työsuojelusta huolehditaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimiehet ovat toimivaltuuksiensa mukaisessa vastuussa työyhteisönsä työsuojelusta ja tarvittaessa eteenpäin viemisessä linjaorganisaatiossa. Työsuojeluvastuu määräytyy sen mukaan, mikä asema kullakin on linjaorganisaatiossa. Ylimmän johdon vastuulla on strateginen hyvinvoinnin johtaminen, johon kuluu mm strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta, työterveyshuolto ja henkilöstöetuudet. Ylimmällä johdolla on keskeinen merkitys yhteistoiminnan- ja muiden periaatteiden linjaamisessa lain ja asetusten edellyttämällä tavalla. Keskijohto vastaa mm selkeästä tehtäväjaosta ja resurssien mitoituksesta, ohjeistaa ja määrittää toimintatavat työturvallisuustyöhön, suunnittelee ja toteuttaa riskien arviointien pohjalta tarvittavat toimenpiteet sekä huolehtii osaltaan yhteistoiminnan toteutumisesta. Lähiesimiehen vastuulla on mm. valvoa sovittujen toimintatapojen käyttämistä, päivittää vuosittain riskien arviointi, seurata oman työyhteisönsä hyvinvointia ja puuttua tarvittaessa häiriöihin viivytyksettä sekä huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteutumisesta. Työntekijän vastuulla on mm. noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä, ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä, puutteista ja vioista, osallistua välittömään yhteistoimintaan sekä huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan. Työsuojeluyhteistyötä varten työsuojeluorganisaatioon nimetyt/valitut henkilöt toimivat linjaorganisaation tukena varmistamassa ja edistämässä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työhyvinvointia. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojeluyhteistoiminnan toteutumisesta alue- 11

12 kohtaisesti. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oman alueensa työpaikkojen työolosuhteisiin ja tukee henkilökuntaa työsuojelun asiantuntijana. Työpaikan työsuojelupari osallistuu toiminnan ja työolosuhteiden suunnitteluun sekä tukee muuta henkilökuntaa mm. tiedon hankinnassa ja esitysten eteenpäin viemisessä. Työsuojelupäälliköiden valtuutettujen ja -parien tehtävät Työsuojelupäälliköiden ja valtuutettuijen yhteystiedot 6. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA, ARVIOINTI JA VIES- TINTÄ Henkilöstötoimikunta ja sen alainen HUS työsuojelujaosto, yhteistyötoimikunta ja ryhmät sekä henkilöstöpäälliköiden ohjausryhmä (HR-ohjausryhmä) seuraavat ja arvioivat työhyvinvointiohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja suunnittelevat tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Henkilöstöjohto seuraa ja arvioi henkilöstökertomuksen laadinnan yhteydessä laajan työhyvinvointitoiminnan onnistumista. Arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös johtamisen, osaamisen ja henkilöstösuunnittelun kokonaistilannetta. Paikallista työhyvinvointitoimintaa seuraavat yhteistyötoimikunnat/ryhmät. Tarkasteluajankohdaksi ehdotetaan maaliskuun loppuun mennessä pidettävät työsuojelujaoston ja henkilöstötoimikunnan kokoukset. Seurannassa ja arvioinnissa tarkastellaan mm: missä on onnistuttu ja saavutettu tavoitteet, ja mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty, ja miksi näin on käynyt mitkä ovat johtopäätökset, ja miten työhyvinvointitoimintaa kehitetään, sekä onko painoalueet valittu oikein Viestintä työhyvinvointiohjelmasta Työhyvinvointiohjelma esitellään ja käsitellään toimintakauden aikana mm: johtoryhmissä, henkilöstötoimikunnassa, HR-ohjausryhmässä, työsuojeluorganisaatiossa, esimiesvalmennuksissa alueellisissa yhteistyötoimikunnissa ja ryhmissä sekä työhyvinvointiryhmissä työhyvinvointipäivillä ja muissa HUS-tasoisissa ja alueellisissa koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksissa HUSARIssa, intranetissa ja muissa sisäisissä tiedotusvälineissä Liitteet: Liite 1. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille Liite 2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille

13 LÄHTEET: Edelläkävijä. Strategia HUS HUS:n strategian toiminnallistaminen. HUS henkilöstöpoliittiset linjaukset (Hyväksytty hallituksessa ) Kevan Kaari-laskuri työkyvyttömyyskustannukset hallintaan Juhani Tarkkonen, luentomateriaali Työhyvinvoinnin kannalta yleisjohdettu ja kokonaiskehitetty kuntaorganisaatio- aiheesta. Innosafe Keskeiset Työterveyslaitos - Hyvinvointia työstä KT Kuntatyönantajat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Keva LähiTapiola FINLEX EDILEX Oheisaineisto: HUS:n ohjeet, ohjelmat, kyselyt ja selvitykset ja raportit Työhyvinvointia johtamaan Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt Kunta-alan strategisten hyvinvoinnin kehittämisohjelma KT Kuntatyönantajat 2011 Helsinki KT henkilöstövoimavarojen arviointi. Suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen KT Kuntatyönantajat, 2013 Helsinki Kuopion kaupungin työhyvinvointiohjelma Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelma Johda työkykyä, pidennä työuria. EK:n työkykyjohtamisen malli LähiTapiolan verkkokoulutus Työkykyä johtamalla hyvinvointia ja tulosta 13

14 Liite 1. Työhyvinvonnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille (tarkistetaan vuosittain) HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työyhteisön ilmapiiri ja esimiestyön laatu Linkki ko. ohjeeseen tai ohjelmaan TOB= työolobarometri RA = riskienarviointi Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Hyvät työyhteisötaidot ja niiden kehittäminen. Jokainen työntekijä ja esimies edistää työhyvinvointia omalla toiminnallaan. Työyhteisön toimintaindeksi tavoitetaso on 3.8 Ongelmatilanteiden asianmukainen käsittely. Häiriötilanteet tunnistetaan ja niihin reagoidaan ajoissa sekä käsitellään asianmukaisesti. Esimiesindeksi 3.9 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti TOB Riskienarviointi psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät TOB Työolobarometrikysely HUS-Riskit; työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät on arvioitu Tob-tulokset ja riskienarviointitulokset käsitellään työyhteisössä ja niiden pohjalta laaditaan yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelmat Työhyvinvointikyselyiden (TOB ja RA) tulosten käsittelyvalmennus osaksi työhyvinvoinnin johtamiskoulutusta 360 arviointi tarvittaessa (tulosaluejohto) Vuosittain Alkuvuosi 2014 lähtien Johto Esimiehet Työntekijät Henkilöstöjohto Työsuojelu Henkilöstöjohto Työsuojelu Luodaan malli työhyvinvoinnin 2014 Henkilöstöjohto 14

15 kehittämisen palkitsemiseen Luodaan malli varhaisen tuen seurantaan (vrt HUS-Servis) Johtamiskoulutus ja esimiesvalmennukset Mentorointi, coaching, työnohjaus. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen Yhteistoiminta suunnitellaan ja toteutetaan ohjeiden mukaisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Kehityskeskusteluiden toteutumisaste 80% / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti Moniammatillinen yhteistyö 4 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti TOB (tasa-arvokysely) Palkkakartoitus Henkilöstötoimikunnan,yhteistyötoimikunti en / ryhmien, kokoukset Työsuojelujaostojen kokoukset Työhyvinvointiryhmät tai vastaavien kokoukset TOB Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman noudattaminen: selvityksen ja palkkakartoituksen perusteella valitaan kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Maahanmuuttaja HUS:n palveluksessa pysyväisohje 2/2010 Yhteistoimintalain ja yhteistoimintaoppaan noudattaminen. Työsuojeluparit nimetty yksiköihin. Yhteistoiminta HUSkuntayhtymässä; määräaikaisohje 5/2009 Kehityskeskusteluohjeiden noudattaminen Säännölliset ammattiryhmien väliset yhteistyökokoukset toteutetaan Henkilöstöjohto Työnantajan edustajat Henkilöstön edustajat Työsuojelu Esimiehet Työntekijät Esimiehet Työntekijät 15

16 Työyksiköillä on ajantasaiset ja selkeät perehdytysohjelmat käytössä Perehdytysindeksi 4 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti Osaamisen kehittäminen on systemaattista ja suunnitelmallista. Tietojen ja taitojen riittävyys 4,2 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti. Henkilöstö voi hyvin ja työyhteisössä on hyvä ilmapiiri. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän nollatoleranssi Perehdytyskysely TOB ja riskienarviointi TOB Osavuosikatsaus Riskienarviointi TOB HUS Perehdytysohjelmaa noudatetaan uusien työntekijöiden, pitkältä vapaalta palanneiden tai organisaation sisällä siirtyneiden työntekijöiden kohdalla ja konkretisoidaan työyksiköiden omilla perehdytysohjelmilla. Perehdytyskysely Kyselyn tulokset käsitellään yhdessä TOB ja riskienarviointitulosten kanssa tulosalueen johtoryhmissä ja yhteistyötoimikunnassa kerran vuodessa ja niiden perusteella kirjataan kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelmat Osaamiskartoitukset Osaamisrakenne ja koulutussuunnitelmat /kehittämissuunnitelmat tehdään tulosyksikkötasoisesti/työyksikkötasoisesti Osaamisen kehittämiseen liittyvien suunnitelmien seuranta osavuosikatsausten yhteydessä Noudatetaan Toimintaohje työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle ohjetta Häiriötilanteiden puuttumisiin määritellään aikarajat. Johto Henkilöstöjohto Esimiehet Työntekijät Johto Esimiehet Työntekijät Henkilöstöjohto Kaikki Henkilöstöjohto, työsuojelu, luottamusmiehet 16

17 TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työturvallisuuskulttuuri Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Riskien arviointi tehdään jokaisessa työyksikössä toimintakauden aikana ja päivitetään vuosittain. Tehtyjen riskien arviointien / päivitysten lukumäärät Työturvallisuuskierros tehdään vähintään 1-2 kertaa vuodessa ja indeksi vähintään 80% Työturvallisuuskierrosten lukumäärät ja indeksi Esimies huolehtii riskien arviointien, työturvallisuus-kierrosten toteutumisesta sekä puuttuu turvallisuuspoikkeamiin ja riskikäyttäytymiseen HUS-riskit Työturvallisuuskierrosohje Johto ja esimiehet Työsuojelu Työterveyshuolto (terveydellisen merkityksen arviointi) Vuoteen 2017 mennessä työturvallisuusauditointeja, turvallisuushavaintoja ja turvallisuustuokioita hyödynnetään ja käyttöönottoa tuetaan Käyttöön ottaneiden alueiden lukumäärä toimintakauden aikana Luodaan HUS-riskit ohjelmaan turvallisuushavaintojen ym. ilmoittamisjärjestelmä, laaditaan turvallisuus-tuokiomateriaalia Johto ja esimiehet Työsuojelu Turvallisuus-asiantuntijat Väkivalta- ja uhkatilanteiden nollatoleranssi 1 ja 2 luokan väkivalta- ja uhkatilanteiden määrä vähenee toimintakauden aikana vähintään 20%. Tapahtumien lukumäärä ja muut tapahtumatiedot (tapahtumaraportit, vartijailmoitukset, tapaturmailmoituset, vakuutusyhtiön raportit) Jokaisesta väkivalta- ja uhkatilanteesta tehdään HUS-riskit ilmoitus Jokaiseen uhka- ja väkivaltatilanteeseen puututaan ja jokainen tilanne tutkitaan Johto ja esimiehet Työntekijät Työsuojelu Turvallisuusasiantuntijat HUS-riskit-ohjelman tutkintaosion analyysi/raportti 17

18 Kaikki työntekijät tuntevat uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle laaditut toimintaohjeet ja noudattavat niitä TOB-kyselyn väkivaltaindeksi Noudatetaan Toimintamallia työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen ja Määräaikaisohjetta 4/2012 tutkintapyyntö / rikosilmoitusprosessi väkivaltatilanteissa Henkilöturvallisuuskoulutuksiin osallistuneiden ja aggression hoidollisen hallinnan ja ennakoinnin koulutuksen saaneiden lukumäärä ammattiryhmittäin. HUS-Riskit tapahtumaraporttien täyttö Työntekijät osallistuvat Henkilöturvallisuuskoulutuksiin ja/tai aggression hoidollisen hallinnan ja ennakoinnin koulutuksiin (MAPA, AVEKKI tmv.) Tavoitteena 0-tapaturmaa. Työyksikkökohtainen turvallisuussuunnitelma tehdään kaikissa yksiköissä. Työssä sattuneet tapaturmat ja niistä aiheutuvat poissaolot sekä kustannukset vähenevät 10% toimintakauden aikana ja tapaturmataajuus*) on alle 5 toimintakauden aikana Työssä sattuneita vakavia tapaturmia (> 30 pvä) ei satu lainkaan Työmatkalla sattuneet tapaturmat ja niistä aiheutuvat poissaolot sekä kustannukset Työtapaturmista aiheutuvat työkyvyttömyyspäivät, tapaturmien lukumäärä ja kustannukset Tapaturmataajuus Työmatkatapaturmien lukumäärä, työkyvyttömyyspäivät ja kus- Kaikki tapaturmat ja läheltä piti - tilanteet tutkitaan ohjeiden mukaisesti ja ennaltaehkäisytoimenpiteet toteutetaan. Menettelytapaohje työtapaturman sattuessa Vakava työssä sattunut tapaturma, Tapaturmien tutkinta Tapaturma ja läheltäpititilanteiden analysointi ja raportointi Tapaturmaehkäisykampanjat Esimiehet Työsuojelu Turvallisuusasiantuntijat Esimiehet Työsuojelujaosto Yhteistyötoimikunnat/ Ryhmät 18

19 vähenevät 10% ja tapaturmataajuus on alle 5 toimintakauden aikana tannukset Tapaturmataajuus Luodaan malli työturvallisuuspalkitsemiseen osana työhyvinvointipalkitsemista Henkilöstöjohto Työsuojelu *) tapaturmataajuus lasketaan jakamalla poissaoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä (vähintään 3 sairaspoissaolopäivää) tehtyjen työtuntien määrällä ja kertomalla tämä miljoonalla Ulkokunnossapidosta huolehditaan ennakoivasti ja puutteista reklamoidaan Help-desk Kunnossapidon noudattaminen (hiekotus, valaistua, ym) Työsuojelu- ja turvallisuus-asiantuntijat HUS-Kiinteistöt Esimiehet Työsuojelu Ammattitauteja ei esiinny Ammattitautiepäilyilmoitusten lukumäärä Todettujen ammattitautien lukumäärä. Lakisääteiset terveystarkastukset Työpaikkaselvitykset HUS-riskit altistusilmoitukset ja jatkohoito sekä seuranta Mahdollisten altisteiden poistaminen. Työsuojelu Työterveyshuolto Esimiehet Työntekijät Johto ja esimiehet työsuojelu ja työterveyshuolto Turvallisten työtapojen noudattaminen ja suojainten ohjeiden mukainen käyttö. Esimiehet ja työntekijät 19

20 Sisäympäristö Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Sisäympäristöongelmien hallinta (väheneminen ja poistaminen) Riskien arvioinnit ja laajat työpaikkaselvitykset HUS:n sisäympäristöohje on vastuuhenkilöiden käytössä Ergonomia Sisäilmaongelmien lukumäärä / kiinteistö Sisäilmaohjeen mukainen menettelytapa Savuton sairaala toimintaohjelman mukainen toiminta Hyödynnetään HUSsisäympäristö-asiantuntijoiden ja HUS sisäympäristöohjausryhmän tuottamia raportteja Help Desk ja HUS-riskit välitön raportointi, selvittely ja arviointi Johto - linjaorganisaatio Käyttäjien edustajat Tilakeskus HUS- Kiinteistöt Työsuojelutoimijat Työterveyshuolto Hygieniayksikkö Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Työergonomia paranee Työolobarometrin ergonomiaindeksi TOBin ja riskien arvointitulosten Esimiehet mukaisesti kohdennettuja toimen- Työntekijät Riskienarviointi työn piteitä. fyysiset kuormitustekijät Ergonomia käsitellään osana jokaisen uuden työntekijän pereh- dytystä tai työpisteen vaihtuessa. Potilaan siirtoergonomiakoulutus on pysyvä käytäntö. Osallistujamäärä siirtoergonomiakoulutukseen. Potilaan siirto koulutus vakiinnutetaan osaksi perehdytystä HUS Ergonomiatyöryhmät (kouluttaja) Johto Esimiehet 20

Työhyvinvointiohjelma 2014 2017 YHDESSÄ OSAAMME JA JAKSAMME

Työhyvinvointiohjelma 2014 2017 YHDESSÄ OSAAMME JA JAKSAMME Työhyvinvointiohjelma 2014 2017 YHDESSÄ OSAAMME JA JAKSAMME HUS:ssa jokaisen työpanosta arvostetaan. SISÄLTÖ 3 Johdanto 4 Työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkyvyn määritelmät 5 Työhyvinvointitalo

Lisätiedot

Hallitus 3.3.2014, LIITE 8 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017

Hallitus 3.3.2014, LIITE 8 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017 Hallitus 3.3.2014, LIITE 8 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017 Käsittelyt: Valmistelutyöryhmän viimeinen kokous 21.10.2013 Työsuojelujaosto 21.11.2013 Henkilöstötoimikunta

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT 7.4.2010 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 1.1 Työhyvinvointi 3 1.2

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Henkilöstötoimikunta 23.2.2012

Henkilöstötoimikunta 23.2.2012 Henkilöstötoimikunta 23.2.2012 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YH- DENVERTAI SUUSSUUNNITELMA 2010 2013 - seuranta 2012 HUS:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet 1 (5) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelujaosto 6.8.2014 1. Yleiset periaatteet Tämä ohjelma on työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n tarkoittama turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työntekijöiden

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri HUS-Työterveys Henkilöstötoimikunta 13.6.2013

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Hyväksytty sairaanhoitopiirin yhtymähallituksessa 10 /27.1.2014 HYVÄÄ TYÖTÄ! Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma vuosille 2014-2016

Hyväksytty sairaanhoitopiirin yhtymähallituksessa 10 /27.1.2014 HYVÄÄ TYÖTÄ! Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma vuosille 2014-2016 Hyväksytty sairaanhoitopiirin yhtymähallituksessa 10 /27.1.2014 HYVÄÄ TYÖTÄ! Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma vuosille 2014-2016 2 Tehdään yhdessä Hyvää Työtä! Toimintamme perustana

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLIITTISET LINJAUKSET

HENKILÖSTÖPOLIITTISET LINJAUKSET Hallitus 7.10.2013, LIITE 3 HENKILÖSTÖPOLIITTISET LINJAUKSET 1 JOHDANTO HUS:n valtuusto hyväksyi kokouksessaan 17.10.2012 HUS-konsernin johtamisen ja ohjauksen periaatteet. Näiden johtamisperiaatteiden

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot