TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Sivistysltk liite nro 1. Khall liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi

2 JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Se on työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä, jolla parannetaan tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen koskien työhyvinvoinnin toimintalinjoja ja hyviä käytäntöjä. Suosituksella kannustetaan kuntien työyhteisöjä kehittämään hyvinvointia suunnitelmallisesti ja ennakoivasti. Kuntatyönantaja pitää tärkeänä, että työhyvinvointi on osa kuntien strategista toimintaa ja hyvää henkilöstöjohtamista. Padasjoen kunnan sivistystoimen alaisuuteen kuuluvat koulutoimi, varhaiskasvatus, aikuiskoulutus, kirjasto ja vapaa-aikatoimi (nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut). Sivistystoimen toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä peruspalveluja kaikenikäisille kuntalaisille. Sivistystoimen tavoitteena vuosille on kehittää olemassa olevaa toimintaympäristöä ja edistää kuntalaisten osallisuutta sekä edistää työntekijöiden hyvinvointia. 1. HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutetaan sivistystoimen henkilöstölle joka toinen vuosi. Työtyytyväisyyttä arvioidaan työolosuhteiden, ihmissuhteiden, johtamisen, työn sisällön, kannustamisen ja kehittämisen sekä organisoinnin osalta. Lisäksi kyselyssä voi olla ajankohtaisia kysymyksiä. Työtyytyväisyyskysely tuottaa paljon tietoa työyhteisöstä ja se toimii pohjana kehittämistoiminnalle ja vuosittaisille tavoitteille. Hyvä yhteisö auttaa jokaista jäsentään toteuttamaan omaa yksilöllisyyttään ja yksilöiden erilaisuus tuo yhteisöön sitä energiaa, jolla yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Yhteisöllisen työyhteisön edellytykset: Työyhteisön perustehtävä kaikilla selvillä Työyhteisö tukee työntekoa Johtaminen palvelee työntekoa Työt on selkeästi määritelty Yhteiset pelisäännöt on sovittu Vuorovaikutus on avointa ja tiedonkulku sujuvaa Toimintaa arvioidaan jatkuvasti

3 1.2. Työntekijän terveyden edistäminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan terveystarkastuksiin sisällytetään työkyvyn arviointi. Tarvittaessa tarkastuksen perusteella käynnistetään työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä. Padasjoen kunnan työterveyshuollosta vastaa Työterveys Wellamo. (Liitteenä Työterveyshuollon järjestäminen ja toimintasuunnitelma / Työterveys Wellamo). Sairauspoissaolot (sekä lääkärintodistuksella että esimiehen luvalla) merkitään Populukseen. Työntekijä hoitaa tämän itse tai sopii niin, että esimies kirjaa poissaolon. Tärkeää on, että KAIKISTA poissaoloista tehdään merkintä Populukseen. Sairauspoissaoloja seurataan yksiköittäin. Sairauspoissaolotilastojen tarkoitus on antaa työnantajalle tietoa henkilöstön terveydentilasta, työkyvystä ja työkyvyn alenemisen uhkatekijöistä. Tilastoja voidaan käyttää apuna suunnattaessa toimenpiteitä niitä tarvitseville yksiköille. Esimiehet voivat seurata poissaolotilastoja Populuksesta tai pyytää omia alaisiaan koskevia raportteja keskushallinnon kanslistilta. Padasjoen kunnassa esimies voi myöntää 1-3 päivän sairauspoissaolot. Yli 3 päivää kestävistä sairauspoissaoloista on työnantajalle toimitettava viivytyksettä hyväksyttävä lääkärintodistus. (Liitteenä Yhteistoimintaryhmän laatima ohjeistus sairauslomista, terveystarkastuksista, tutkimuksista, kuntoutuksista ja perhevapaista). Oman ilmoituksen perusteella myönnettyjen sairauspoissaolojen määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön, työolosuhteisiin tai elämäntilanteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisimmiksi ja turvallisemmiksi. Joskus sairauspoissaolojen takana saattaa olla omaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita, esim. päihteidenkäyttö. Työnantajalla on velvollisuus ohjata työntekijä asianmukaiseen hoitoon. (liitteenä työterveyshuollon päihdeohjelma)

4 Toimiva työsuojelu Padasjoen kunnassa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluu edustajat työntekijöistä sekä työnantajalta. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävät on jaettu alueittain ja jokaisesta toimipisteestä tulee löytyä työsuojelutoimikunnan yhteystiedot. Sivistystoimen osalta eri toimipisteiden vastuuhenkilöt huolehtivat, että toimipisteestä löytyy ajantasaiset asiakirjat riskien- ja vaarojenarvioinneista ja turvallisuusasiakirjat. Yksikön esimies vastaa toimipaikkansa turvallisuudesta. (liitteinä Padasjoen kunnan työsuojelun toimintaohjelma, Ohjeet epäasiallisesta kohtelusta, riskienarviointilomake) 1.3 Työntekijöiden ammatillisen osaamisen edistäminen Esimiehet vastaavat oman henkilöstönsä koulutuksen suunnittelusta ja työnohjauksen järjestämisestä tarvittaessa. Koulutustarpeita kartoitetaan kehityskeskustelun yhteydessä. Esimiehet kannustavat henkilöstöä koulutukseen. Ensisijaisesti kannustetaan osaamista täydentävään alueelliseen koulutukseen, hankkeiden kautta tulevaan koulutukseen tai muuhun kohtuuhintaiseen koulutukseen. Työnantaja ei tue tutkintoihin tähtäävää erillistä koulutusta, ellei se suoranaisesti tue ammatillista kehitystä omalla toimialalla. 1.4 Sisäisen viestinnän kehittäminen Perehdyttämisen tavoitteena on antaa työntekijälle kuva työyksikön tavoitteista ja toiminnasta sekä työntekijän osuudesta tässä kokonaisuudessa. Lisäksi perehdyttämistä tarvitaan palattaessa työhön pitkien poissaolojen jälkeen, työtehtävien vaihtuessa tai kun tilanne poikkeaa tavanomaisesta. Perehdyttämisestä, sen toteutuksesta ja seurannasta vastaa työyksikön esimies. Perehdyttäminen tulee tehdä sekä työyksikkötasolla että kunnan yleisellä tasolla (esim. Populuksen ym. käyttö). Työyksikön esimiehet huolehtivat, että yksikkökohtaiset perehdyttämiskansiot tehdään Henkilöstöpalavereissa on tarkoituksena kehittää aitoa vuorovaikutusta. Yhteistyö edellyttää luottamusta kaikkien työntekijöiden ja esimiehen kesken. Työhyvinvointia tuetaan antamalla palautetta, hyväksymällä ja arvostamalla erilaisuutta ja kuuntelemalla. Työpaikkakohtaisissa palavereissa tulee selvittää myös työpaikan prosessien sujuvuutta, tehokkuutta sekä työntekijöiden välisen työnjaon ja vastuiden selkeyttä. Sivistystoimi edellyttää säännöllisiä henkilöstöpalavereja kaikilla toimialoillaan.

5 Puheeksiotto on tärkeää varhaista puuttumista. Asian ottaminen esille heti, kun on havaittu ongelmia helpottaa asian jatkokäsittelyä. Esimiehen tehtävänä on tarvittaessa ottaa yhteyttä asiantuntijatahoon (työterveys, työsuojelu), mikäli asian jatkokäsittely sitä edellyttää. Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida ja suunnitella työntekoa, muutosten etenemistä, työyhteisön toimintaa ja työyksikön asioita sekä sopia keinoista tulostavoitteisiin pääsemiseksi. Kehityskeskustelu on keskeinen johtamisen väline. Kehityskeskustelu on tilaisuus, jossa voi ottaa puheeksi kaikki omaan työntekoon, jaksamiseen, muutoksiin sekä työyksikön käytäntöihin liittyvät asiat. Kehityskeskustelut käydään sivistystoimen kaikissa työyksiköissä vuosittain ja ne kirjataan liitteenä olevalle lomakkeelle. Tehtävänkuvauslomake tarkistetaan kehityskeskustelun yhteydessä. 1.5 Työhyvinvointiin liittyvät muut asiat Uimahallin ja kuntosalin ilmainen käyttö rajattomasti Työhyvinvointipäivät työyksiköittäin 1-2 kertaa vuodessa Työvaateraha (varhaiskasvatuspalvelut, vapaa-aikatoimi ja keittiöhenkilökunta) lautakunnan ja sivistystoimen henkilöstön yhteistapaamiset 1.6 Arviointi ja kehittäminen Padasjoen sivistystoimeen perustetaan työhyvinvointiryhmä, jota johtaa sivistystoimenjohtaja. Ryhmään kuuluvat rehtori, kirjastonjohtaja, vapaaaikavastaava, päivähoidon johtaja, kaksi sivistyslautakunnan jäsentä ja henkilöstön edustajana työsuojeluvaltuutettu. Työhyvinvointiryhmän tarkoituksena on työhyvinvoinnin seuranta ja arviointi kaikilla sivistystoimen aloilla. Työhyvinvointiryhmä kokoontuu kerran vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia järjestetään tarpeen mukaan.