HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Työhyvinvointi Vastuut Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma 3 2. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN JA TOIMENPIDESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS Lähtökohdat Työhyvinvointitalo ja HUS:n työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Kattava työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työhyvinvointia tukeva seuranta 5 3. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOALUEET Kehittämistoimenpiteet vuosina edesauttamassa henkilöstöjohtamisen tavoitteiden toteutumista Työkyvyn tukiohjelman kehittäminen ja implementointi ja työhyvinvointitoimintojen itsearviointimatriisi Työsuojelun toimintaohjelman ja -suunnitelman vuosille toimenpiteiden toteuttamisen käynnistäminen 4. KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET Työntekijän työhyvinvointi Työyhteisön työhyvinvointi Yhteistoiminta ja muutosvalmius Työturvallisuus ja työterveyshuolto TYÖHYVINVOINNIN SEURANTA JA ARVIOINTI VIESTINTÄ TYÖHYVINVOINTIASIOISTA 12 Taulukko 1 Työntekijän työhyvinvointi 7 Taulukko 2 Työyhteisön työhyvinvointi 9 Taulukko 3 Yhteistoiminta ja muutosvalmius 10 Liite Taulukko 4 Työhyvinvointia kuvaavia työolobarometrin tunnuslukuja 13 2

3 1. JOHDANTO 1.1 Työhyvinvointi Työhyvinvointi kuvaa työn psykososiaalista ulottuvuutta: työn mielekkyyttä ja hallintaa, työn iloa ja imua, korkeaa osaamista, avointa yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Työhyvinvointiohjelmaa valmistelleen työryhmän mukaan työhyvinvointi perustuu käsitykseen, jossa yksilön hyvinvointi, työ ja sen organisointi sekä työyhteisön vuorovaikutussuhteet, turvallinen ja terveellinen työympäristö sekä tasa-arvo nähdään toisistaan riippuvina. Henkilöstön hyvinvointi syntyy arjessa työpaikoilla. Me kaikki voimme vaikuttaa siihen toimimalla vastuuntuntoisesti, toisiamme ja osaamistamme kunnioittaen. HUS:n arvoilla (yhteistyöllä huipputuloksiin, tahto toimia edelläkävijöinä, arvostamme asiakkaitamme ja toisiamme) voimme ylläpitää ja kehittää HUS:a työpaikkana, jossa on hyvä tehdä työtä Yhteistyötä edistävä, tavoitteellinen ja kannustava johtamisilmapiiri vaikuttaa olennaisesti työhyvinvointiin ja ilmapiiriin työyksiköissä. Laadukasta työhyvinvoinityötä edistetään hyvällä henkilöstöjohtamisella, työn hallinnalla, työn organisoinnilla ja tukemalla henkilöstön osaamisen kehittämistä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäjinä avainasemassa ovat esimiehet ja johto. Tosin työhyvinvointia ei voi parantaa työnantajan yksipuolisin toimenpitein vaan jokainen työntekijä voi omalla panoksellaan edesauttaa työhyvinvoinnin kehittymistä. Toiminnan tuloksellisuuden ja työelämän laatuvaatimukset edellyttävät yhteistyön kehittämistä kaikilla organisaatiotasoilla. Henkilöstön työhyvinvointi ja sen kehittäminen on nähtävä laajasti kokonaisuutena, joka sisältää työntekijöihin, työyhteisöön, työoloihin ja työympäristöön suunnattuja toimenpiteitä. Eri-ikäisten työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää kullekin ryhmälle kohdennettuja räätälöityjä toimenpiteitä. 1.2 Vastuut Työhyvinvointitoiminnasta vastaavat linjaorganisaation johto ja esimiehet osana työyksikön normaalia toimintaa. Jokainen työntekijä vastaa omista voimavaroistaan ja yhteistoiminnallisesti oman työyhteisön työhyvinvoinnista. HUS:n työhyvinvointitoimintaa linjaa, seuraa ja kehittää työhyvinvoinnin ohjausryhmä. Ohjausryhmä on toiminut lukien ja uudistetulla kokoonpanolla lukien. 1.3 Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma on työkaluapuväline, jonka avulla HUS:n johto, esimiehet, henkilöstö, luottamushenkilöt, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto voivat luoda työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan, kehitysmyönteisen ilmapiirin. Se on ohje suunniteltaessa eri tasoista työhyvinvoinnin kehittämistoimintaa. Työhyvinvointia tukevassa toimenpidesuunnitelmassa vuosille määritellään painoalueet ja toimenpiteet, joihin kiinnitetään huomiota pyrittäessä parantamaan HUS:n henkilöstön työssä viihtymistä ja jaksamista. 2. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN JA TOIMENPIDESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDATJA TAR- KOITUS 2.1 Lähtökohdat HUS:n työhyvinvoinnin edistäminen on ennakoivaa, yhteistoiminnallista ja se pohjautuu kuntayhtymän strategiaan ja arvoihin. Työntekijöiden hyvinvointia edistetään kehittämällä heidän osaamistaan 3

4 ja tukemalla heidän työ- ja toimintakykyään sekä oman työnsä hallintaa. Työyhteisön toimivuutta ja työympäristöä parannetaan rohkaisemalla työyhteisöjä avoimeen vuorovaikutukseen sekä yhteistoiminnalliseen vuoropuheluun. Työhyvinvointiohjelma ja -toimenpidesuunnitelma vuosille on tehty yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa, ja ne perustuvat HUS:n henkilöstöstrategiaan. Niissä on huomioitu organisaatiomme arvot, johtamiskäytäntöjen linjaukset sekä henkilöstöjohtamisen tavoitteet. Työhyvinvointiohjelman ja toimenpidesuunnitelman päätavoitteina ovat: edistää työmotivaatiota organisaatiossamme ja kehittää työnantajamielikuvaamme tuleville HUS:laisille. Ongelmien ratkaisemisen sijaan keskitymme ennaltaehkäisyyn, uudistamiseen ja kehittämiseen. Tiedon lähteinä ja työvälineinä ovat henkilöstöraportissa esitetyt henkilöstöä koskevat tunnusluvut, työolobarometri, vaarojen riskien arviointi, TYKY-STEP- itsearviointimatriisi, työterveyshuollon ja työsuojelun tekemät selvitykset sekä havainnot ja työyhteisöistä saadut palautteet. Työhyvinvointiohjelma Hyvää työpäivää on julkaistu vuonna Työhyvinvointitalo ja HUS:n työhyvinvointia edistävät toimenpiteet HUS:n työhyvinvointiohjelmaa kuvataan talona, jota rakennetaan yhdessä, työn tekemisen arjessa. Työhyvinvointitalo toimii vakaasti, kun kerrokset tukevat toisiaan. Tavoitteena on turvata työhyvinvoinnin osa-alueiden - eri kerrosten toiminta ihmisten ja työn muuttuessa. Jokainen huslainen vastaa omista voimavaroistaan. Työnantaja ja esimiehet puolestaan vastaavat työstä ja työoloista. HUS:ssa kehitetään työhyvinvointiohjelman avulla ajatustapaa Miten asiat ovat, kun ne ovat parhaimmillaan? Ongelmien ratkaisemiseen keskittymisen sijaan panostetaan ennaltaehkäisyyn, uudistamiseen ja kehittämiseen. Toiminnassa tarkastellaan terveyttä edistäviä tekijöitä eikä sairauksia. Ajattelutavassa on mukana käsite pitkäaikaisterve, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut työsuhteessa vähintään kolme vuotta eikä ole ollut poissa sairauden takia kahden viime vuoden aikana. Tavoitteena on toimintakauden aikana vähentää sairaspoissaoloja ja niihin liittyviä kustannuksia sekä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamat kulut vähenevät. HUS:n henkilöstön työhyvinvointia edistetään suuntaamalla toimintaa seuraaville alueille: työntekijän työhyvinvointi työyhteisön työhyvinvointi henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta yhteistoiminta ja muutosvalmius kehittymismahdollisuudet johtaminen ja työprosessien kehittäminen palkkaus- ja muut kannustejärjestelmät työturvallisuus ja työterveyshuolto Tässä työhyvinvointia tukevassa toimenpidesuunnitelmassa käsitellään tavoitteita ja toimenpiteitä, joita esimiehet ja työntekijät voivat toteuttaa työntekijän ja työyhteisön työhyvinvoinnin näkökulmasta. Yhteistoiminta ja muutosvalmius sekä työturvallisuus ja työterveyshuolto osioissa on kirjattu ne keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka ohjaavat esimiestoimintaa työsuojelu- ja työturvallisuusasioissa kuluvan toimintakauden aikana. Muita henkilöstön työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä toteutetaan henkilöstöjohtamiselle asetettujen tavoitteiden, suunnitelmien ja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi annettujen ohjeistusten avulla. Tulosalueilla ja tulosyksiköissä työhyvinvointitoiminta voidaan sisällyttää joko työsuojelun vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan tai erilliseen työhyvinvointisuunnitelmaan. 4

5 2.3 Kattava työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä koko HUS-organisaation kanssa mm. työsuojeluyhteistyössä, työpaikkaselvityksissä ja erilaisissa neuvotteluissa. Työterveyshuollon toimintaa määrittävät työterveyshuoltolaki (TThl ), Vna , Vna ja HUS toimintaohje työterveyshuollon toteuttamisesta ( ). Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa HUS:n Työsuojelun toimintaohjelmaa, jossa on määritelty työterveyshuollon ja työsuojelun roolit sekä yhteistyö. Työterveyshuoltotoiminnan tavoitteena ovat terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisy sekä työntekijöiden toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen. Lakisääteiset ja muut ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut: Työhönsijoitustarkastukset Määräaikaiset terveystarkastukset Suunnatut terveystarkastukset Ennaltaehkäisevät vastaanotot Työkyvyn tukiprosessi Työpaikkaselvitykset Työyhteisötyö Työkykyä ylläpitävä toiminta Tietojen anto ja ohjaus Työterveyshuoltopainotteiset yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut: Yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut Laboratorio- ja radiologiset tutkimukset työterveyslääkärin lähetteellä Poliklinikkakäynniterikoislääkärikonsultaatiot veloituksetta lääkärin lähetteellä Tarvittaessa työterveyshuoltolain mukaiset erikoislääkärikonsultaatiotkokonaisvaltainen työkyvyn arvio työnantajan maksusitoumuksella Työkykyä tukevat kuntoutukset: Kuntoremontit ASLAK -kuntoutukset TYK -kuntoutukset Työterveyshuollon tuloksellisuuden seuranta tehdään seuraamalla sairaslomia. Lisäksi tavoitteena on ottaa vuosittaiseen seurantaan voimassa olevat päihdehoitosopimukset sekä työkyvyn tukiprosessissa olevat työntekijät. 2.4 Työhyvinvointia tukeva seuranta Pitkäaikaisterveet Työtapaturmat ja ammattitauti-ilmoitukset Henkilöstön keski-ikä ja rakenne Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Tavoitteena on myös tarkemmin kuvata eri indikaattoreiden avulla mitä taloudellisia vaikutuksia työhyvinvoinnin tunnusluvuilla on. Esim. 0,5% lasku vuoden 2008 sairauslomissa merkitsee seitsemän 5

6 henkilötyövuoden työpanosta. (Yhden henkilötyövuoden henkilöstöinvestoinnit vuonna 2009 olivat euroa.) 3. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOALUEET 3.1 Kehittämistoimenpiteet vuosina edesauttamassa henkilöstöjohtamisen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstöstrategian linjausten toteuttaminen 3.2 Työkyvyn tukiohjelman kehittäminen ja implementointi Työkyvyn tukiohjelman kehittäminen ja vakiinnuttaminen Työkykyrajoitteisten työhön sijoittamiseen tähtäävän toiminnan kehittäminen Päihdeohjelman toteutuksen seuranta ja tulosten analysointi 3.3 ja työhyvinvointitoimintojen itsearviointimatriisi tulosten hyödyntäminen toimenpiteet tulosaluetyöyhteisökohtaisesti tulosten perusteella jaettavien työhyvinvoinnin palkintokriteereiden kehittäminen ja toteutus TYKY-STEP-itsearviointimatriisin käyttöönoton laajentaminen ja tehostaminen (työhyvinvointoimintojen itsearvointimatriisi) TYKY-STEP-itsearviointimatriisin kehittäminen työhyvinvointitoimintojen itsearvioinitmatriisiksi yhteistyön käynnistäminen Työterveyslaitoksen kanssa 3.4 Työsuojelun toimintaohjelman ja -suunnitelman vuosille toimenpiteiden toteuttamisen käynnistäminen Turvallisuuskierrosten käynnistäminen Eri oppaiden ja ohjeiden käyttöönottoa tukeva toiminta Yhteistoimintaoppaan mukaisen toiminnan edistäminen tavoitteena on henkilöstön työelämän laadun parantaminen KKI-hanke Liikunnasta työkykyä HUS:ssa hankkeen jatko ja KKI-hankkeen päivitetyn työyhteisöliikuntatoimenpidesuunnitelman käynnistäminen ja toteuttaminen 4. KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET Työyhteisössä tutustutaan tässä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin ja valitaan niistä kehittämisalueeksi -alueksi ne toimenpiteet, jotka eniten tukevat työhyvinvointia omassa yksikössä. Työyhteisöjä kannustetaan jatkamaan ja vahvistamaan omaa, jo hyväksi koettua työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Tulosalueet ja tulosyksiköt sekä liikelaitokset voivat perustaa TYHY-ryhmiä, jotka toteuttavat, seuraavat ja kehittävät työhyvinvointitoimintaa. Työyhteisöihin ehdotetaan valittavan TYHY-vastaavat (esim. työsuojelupari). Esimiesten on hyvä laatia vuosittain, yhteistyössä työntekijöiden kanssa, työhyvinvointisuunnitelma esimerkiksi vuosikellon muotoon. Työhyvinvointia tukevia työkaluja ovat mm: Työhyvinvointiohjelma Hyvää työpäivää Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma (nelivuotiskautinen) Työsuojelun toimintaohjelma ja -suunnitelma (nelivuotiskautinen) HUS Liikkeelle liikuntaohjelma (nelivuotiskautinen) Työpaikkana HUS Tervetuloa töihin! Opas yhteistoiminnan toteuttamiseksi HUS-kuntayhtymässä Tasa-arvo-ohjelmasuunnitelma (päivitettävänä) : Suositus tulosten käsittelyyn TYKY-STEP itsearviointimatriisi 6

7 Kieliohjelma Perehdyttämisohjelma (HUS-PLUS, työn alla) Työturvallisuusperehdytys (työn alla HUS-PLUS) Tavoite ja kehityskeskustelu ohjeistus (HUS-PLUS) Työkyvyn tuki-ohjelma (päivitettävänä) Päihdeohjelma Toimintaohje työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa Riskienarviointiohjeistus Työturvallisuuskierros ohjeistus (tulossa) Työhyvinvointitoimijat ovat: henkilöstö esimiehet johto henkilöstöjohto työhyvinvointiryhmät työhyvinvointivastaavat työsuojelu työterveyshuolto luottamusmiehet 7

8 4.1 Työntekijän työhyvinvointi HUS:ssa jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Työntekijän oma työ- ja terveyskäyttäytyminen vaikuttaa hänen työhyvinvointiinsa ja työyhteisön menestykseen. Kun työntekijät voivat hyvin, yritys voi hyvin. Terveellinen ja turvallinen työ, joka vastaa yksilön edellytyksiä ja johon liittyy aikaansaamisen tunne sekä oppimiskokemuksia, edistää hyvinvointia. Terveelliset elintavat, yksilön kannalta mielekkäät vapaa-ajanharrastukset ja läheiset ihmissuhteet tasapainottavat työn aiheuttamaa rasitusta. Työnantaja, esimiehet, työyhteisö ja työterveyshuolto tukevat yksittäisen työntekijän työhyvinvointia. Tärkein toimija on kuitenkin jokainen työntekijä itse. TAULUKKO 1. Työntekijän työhyvinvointi TAVOITETILA MITTARIT TAVOITE TOIMENPITEET VASTUU JA Työntekijä tuo esille työkyvyn muutokset esimiehelle Sairauspoissaolot pvv Työkykyindeksi (vähintään 4.1) Sairaslomat max 14 pvählö Kehityskeskustelut käydään suunnitelmallisesti vuosittain ohjeistuksen mukaan Työkykyasiat otetaan kehityskeskustelussa esille Työkyvyn tukiohjelma on aktiivisesti käytössä SEURANTA Työntekijät Esimiehet Esimies ja työntekijä ovat tietoisia ja osaavat käyttää lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä työterveyshuoltopalveluita Työntekijä osallistuu tarvittaessa ennaltaehkäisevään ja työkykyä tukevaan kuntoutukseen Toimintasuunnitelmien teko yhdessä organisaation kanssa. Toimintasuunnitelman toteutuminen Seuranta vuoden kuluttua kuntoutuksesta; kuntoutujan subjektiivinen arvio hyödystä Kuntotestit TOB 29:Koen jaksavani työssäni hyvin (vähintään 4.0) Sairaslomat max 14 pvählö TOB 3031: Työkykyni työn fyysisiinhenkisiin vaatimuksiin nähden (vähintään 4.1) Toiminta kuntoutusprosessin mukaista Yksilön hyödyn seuranta -kuntotestit -subjektiiviset arviot (TTH) Terveystarkastukset Työpaikkaselvitykset Työyhteisötyö Kohdennetut kuntoremontit ASLAK, TYK Esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon kuntoutustarvearviointiin. Esimies osallistuu AS- LAK - yhteistoimintapäivään. Työterveyshuolto yhteistyössä organisaation ja työsuojelun kanssa Työterveyshuolto Esimiehet Henkilöstöjohto 8

9 Terveysliikuntaan liittyvä työyhteisöliikuntakysely joka toinen vuosi 4000 uutta säännöllistä terveysliikkujaa Työntekijä pitää huolta omasta terveydestään Liikuntaneuvontalähetteiden vuosittainen määrä Liikuntaneuvontalähetteiden määrä kasvaa Työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen osallistujamäärän vuosittainen kehittyminen: + 5 % edelliseen vuoteen verrattuna Esimies kannustaa ja tiedottaa - KKI hankkeesta - Liikuntatoimenpidesuunnitelman toteutuksesta - Tupakan vieroitustuesta (TTH) Työterveyshuolto Esimiehet, TYHYohjausryhmä Työhyvinvointikonsultti Yhteistyötoimikunnat,- ryhmät Pitkäaikaisterveiden lkm terveys% x1vuosi Sairaslomat max 14 pvählö Pitkäaikaisterveiden lkm nouseva 9

10 4.2 Työyhteisön työhyvinvointi Mukava ja kannustava ilmapiiri maistuu ruuassakin. Työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille. Sitä kehitetään työyhteisössätyöpaikalla johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöllä. Johtajan ja esimiehen tehtävänä on edistää innostavaa ja kannustavaa työilmapiiriä sekä toimia HUS:n arvojen ja tavoitteiden mukaisesti vastuunsa kantavana johtajana. Toimenpiteiden tulee tukea paitsi taloudellista menestystä myös henkilöstön terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia sekä ikääntyvien tahtoa ja kykyä tehdä työtä eläkeikään saakka. Hyvässä työyhteisössä uskalletaan ottaa ongelmat ajoissa esille ja havainnoidaan toinen toisensa jaksamista. Turvalliseen työyhteisöön liittyvät oleellisesti myös tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvä tiedonkulku, mielekkäät työtehtävät sekä positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Henkilöstöjohto, työterveyshuolto, työsuojelu, luottamusmiehet ja muut työterveyteen tai työn ja organisaation kehittämiseen erikoistuneet yksilöiden ja työyhteisöjen kanssa työskentelevät asiantuntijatahot tukevat työyhteisöjen toimintaa. Taulukko 2. Työyhteisön työhyvinvointi TAVOITETILA MITTARIT TAVOITE TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Henkilöstö voi hyvin ja työyhteisössä on hyvä ilmapiiri TOB 19:Koen työyksikköni työilmapiirin hyväksi (vähintään 4) TOB 7:HUS:n arvot ohjaavat työyksikköni toimintaa (vähintään 3,5) Esimies käsittelee työolobarometritulokset yhdessä työyhteisön kanssa ja niiden pohjalta laaditaan työhyvinvointisuunnitelma käyttäen tarvittaessa apuna TYKY-STEP itsearviointimatriisia (Tyhy-ryhmät tarvittaessa) Henkilöstöjohdon talousarviossa on varaus työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtääviin työolobarometri- ja innovaatiopalkitsemisiin. Johtoryhmät, esimiehet, työsuojeluparit TYHY-ohjausryhmä Opiskelijat kokevat työilmapiirin hyväksi Noudatetaan tasa-arvo-suunnitelmaa Opiskelijakysely CLES (summamuuttuja työyksikön ilmapiiristä) Henkilöstöraportin vuosittaiset tiedot Asteikko 0-10 Vähintään 8,0 TOB 4: Saan riittävästi omassa työssäni tarvittavaa tietoa (vähintään 4) Työyhteisössä käsitellään CLES-kyselyn tulokset Esimies noudattaa tasa-arvosuunnitelmaa ja toteuttaa sitä omassa toiminnassaan Johtoryhmät, esimiehet Esimiehet Tulosalueen johto Yhteistyöelimet TOB 17: Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö toimii työyksikössämme hyvin (vähintään 4) HR -johto TOB 13: Lähiesimieheni on oikeudenmukainen ja kannustava (vähintään 4) Työyhteisössä tunnistetaan ja reagoidaan ajoissa häiriötilantei siin 3T Monitori, riskienhallintajärjestelmä TOB 35 (työpaikkakiusaaminen) ja 36 (fyysinen väkivalta) erittäin usein tai usein vastanneiden määrä laskee TOBsta 2005 Esimies tiedottaa toimintaohjeista. Työyhteisössä noudatetaan työpaikkaväkivallan ehkäisyn ja kohtaamisen toimintaohjetta, toimintaohjetta työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle sekä päihdeohjelmaa Työntekijät, esimiehet, johtoryhmät, työsuojelu ja työterveyshuolto *CLES Clinical Learning Environment and Supervision Evaluation Scale opiskelijakysely käytännön harjoittelujaksoilla 10

11 11

12 4.3 Yhteistoiminta ja muutosvalmius Onnistumme yhdessä avoimuuden, luottamuksen, osaamisen ja verkostoitumisen avulla! Tuloksellinen työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää yhteistyön ja yhteistoiminnan toteutumista kaikilla organisaation tasoilla. HUS:ssa hyvin toimivalla yhteistoiminnalla edistetään kuntayhtymän palvelutuotannon tuloksellisuutta. Henkilöstön työelämän laatua parannetaan antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa etenkin muutostilanteissa. Taulukko 3. Yhteistoiminta ja muutosvalmius TAVOITETILA MITTARIT TAVOITE TOIMENPITEET VASTUU JA SEURAN- TA Yhteistoiminta suunnitellaan ja toteutetaan sopimusten mukaisesti kaikilla organisaatiotasoilla Henkilöstötoimikunta Yhteistyötoimikunta Työpaikkakokousten lukumäärä Työpaikkakokouksia pidetään vähintään x 4vuosi Henkilöstötoimikunnan kokouksia pidetään vähintään X 6 vuosi Noudatetaan yhteistoimintalakia kaikilla organisaatiotasoilla. Esimies noudattaa HUS yhteistoiminta-opasta ja toteuttaa sen linjauksia omassa toiminnassaan. Työntekijä osallistuu yhteistoimintaan Esimiehet Yhteistyötoimikunnat -ryhmät Henkilöstötoimikunta Johtoryhmät ty- johtajat ja henkilöstöjohto (Opas yhteistoiminnan totteuttamiseksi HUSkuntayhtymässä) Yhteistoimintakysely Yhteistyötoimikunnan ja ryhmien kokouksia pidetään vähintään x 4 vuosi Henkilöstötoimikunta seuraa yhteistyötoimikuntien -ryhmien toiminnan toteutumista vuosittain kyselyllä Esimies pitää suunnitelmalliset työpaikkakokoukset vuosikellokäytäntöä noudattaen. Työntekijä osallistuu kokouksiin. TOB 20: Minulla on mahdollisuus olla mukana omaa työtä koskevia muutoksia suunniteltaessa (tavoite 4) Henkilökuntaa kuullaan toiminnan suunnittelussa ja muutostilanteissa Moni-ammatillinen yhteistyö toimii hyvin TOB 17:Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö toimii työyksikössämme hyvin (tavoite 4) Esimiehet huolehtivat eri ammattiryhmien säännöllisistä yhteistyökokouksista Esimiehet, johtoryhmät Työyksiköt tekevät systemaattista kehittämistyötä käyttäen apuvälineenä esim. TYKY Stepiä TOB-tulokset käsitellään 100% työyksiköissä 50 % työyksiköistä TY- KY-STEP käytössä Esimiehet laativat yhteistyössä henkilöstön kanssa kehittämissuunnitelman TOBTYKY-step tulosten perusteella. Esimiehet, johtoryhmät Työhyvinvointiryhmät 12

13 4.4 Työturvallisuus ja työterveyshuolto Työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden avulla työympäristö on terveellinen ja turvallinen. Työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnassa toteutetaan HUS:n työsuojelun toimintaohjelmaa vuosille ja HUS:n työsuojelun vuosittaista toimintasuunnitelmaa. Esimies tutustuu HUS:n työsuojelun toimintaohjelmaan liitteineen ja tulosyksikön työsuojelunja työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Näiden asiakirjojen pohjalta esimies yhteistyössä henkilöstönsä kanssa suunnittelee toiminnan ko asioissa. (suunnittelua voi tehdä esimerkiksi työpaikkakokouksissa, kehittämis- ja tyhy-päivissä) Esimies tekee yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. Työntekijä voi halutessaan kysyä neuvoa omassa asiassaan työsuojelulta tai työterveyshuollolta. Ensisijaisesti työntekijä hoitaa asiaansa työyksikön esimiehen tai työsuojeluparin kanssa. Esimies huolehtii, että työsuojelu- ja turvallisuuskoulutukset huomioidaan osana yksikön koulutussuunnitelmaa. Työntekijä osallistuu työsuojelu- ja turvallisuuskoulutukseen työyhteisössä laaditun suunnitelman mukaisesti Tulosyksiköiden johto, työsuojelu ja ko tulosyksikölle osoitettu työterveyshuoltotiimi pitävät kahdesti vuodessa yhteiset suunnittelu- ja arviointikeskustelut Tulosalueiden ja tulosyksiköiden työsuojelun toimintasuunnitelmat noudattavat soveltuvin osin HUS:n työsuojelun linjauksia huomioiden paikallisia kehittämistarpeita. Tavoitteena on henkilökunnan terveyden ylläpitämiseen ja työympäristön turvallisuuteen vaikuttavien vaaratekijöiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Tavoitteena on työtapaturmien, häirinnän ja väkivallan Nolla-toleranssi. Työsuojelutoimintaohjelman painoalueet ovat häiriötön työyhteisö ja käytännön työsuojelutoiminnan kehittäminen. Työsuojelun tavoitteena on myös työsuojeluparien kiinteä kytkeminen työhyvinvointia edistävään toimintaan. Työsuojelun teemakoulutukset liittyvät lakisääteisiin työturvallisuuskoulutuksiin sekä erilaisten työhyvinvointia käsittelevien tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi työsuojelu osallistuu KKI-hankkeen liikuntasuunnitelman terveys- ja työhyvinvointia tukevien tilaisuuksien toteutukseen. Työsuojelu tekee myös yhteistyötä HUS.n sisäisten turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. Tulosalueiden ja tuloyksiköiden työsuojelupäälliköt laativat omat kustannusarvionsa paikallisiin työsuojelullisiin koulutuksiin ja kehittämistoimenpiteisiin. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa toteutetaan työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti. Toimintaohjelmaa noudatetaan myös työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmien laadinnassa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma sisältyy HUS yhtymän työsuojelun toimintasuunnitelmaan. Alueelliset työterveyshuoltosuunnitelmat käsitellään paikallisesti työsuojelujaostoissa ja yhteistyötoimikunnissa ja -ryhmissä. 13

14 5. TYÖHYVINVOINNIN SEURANTA JA ARVIOINTI HUS:n työhyvinvoinnin kehittymistä seurataan henkilöstökertomuksessa siinä olevilla henkilöstöä kuvaavilla tilastoilla sekä työolobarometrilla. Lisäksi työsuojelun tekemät selvitykset ja työpaikkakäynnit antavat lisätietoa sekä yksittäisen työntekijän hyvinvoinnista että työyhteisön kokonaistilasta. Työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointia seurataan HUS Työterveysyksikössä. HR- ja työhyvinvoinninohjausryhmät seuraavat ja arvioivat työhyvinvointia tukevan toimenpidesuunnitelman tavoitetasojen toteutumista ja suunnittelevat tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. HR seuraa ja arvioi henkilöstökertomuksen laadinnan yhteydessä työhyvinvointitoiminnan onnistumista. Seurannassa ja arvioinnissa tarkastellaan mm: missä onnistuttu ja saavutettu tavoitetasot mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty miksi näin on käynyt mitkä ovat johtopäätökset miten työhyvinvointia tukevaa toimenpidesuunnitelmaa kehitetään onko painoalueet valittu oikein Henkilöstötoimikunta ja HUS:n työsuojelujaosto seuraavat vuosittain työhyvinvointitoimenpidesuunnitelman toteutumista. Paikallista työhyvinvointitoimintaa seuraavat yhteistyötoimikunnatryhmät. Tarkasteluajankohdaksi ehdotetaan maaliskuun loppuun mennessä pidettävät työsuojelujaoston ja henkilöstötoimikunnan kokoukset. Vuonna 2013 tarkistetaan työhyvinvointia tukevan toimenpidesuunnitelman kokonaisuus ja sen liittämistä työsuojelun toimintaohjelmaan. 6. VIESTINTÄ TYÖHYVINVOINTIASIOISTA Työhyvinvointiohjelma ja työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma esitellään ja käsitellään toimintakauden aikana mm: johtoryhmissä, HR-ohjausryhmässä, työsuojeluorganisaatiossa, esimiesvalmennuksissa, alueellisissa tyhy-ryhmissä työhyvinvointipäivillä ja muissa HUS-tasoisissa ja alueellisissa koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksissa HUSARIssa, intranetissa ja muissa sisäisissä tiedotusvälineissä 14

15 Liite Taulukko 4. Työhyvinvointia kuvaavia työolobarometrin tunnuslukuja TYÖHYVIN- VOINNIN OSA-ALUEET JOHTAMINEN Indeksit ja kysymykset Lähtötilanne 2009 tavoite toteutuma Tavoite toteutuma 2010 Tavoite toteutuma 2011 Tavoite toteutuma 2012 Tavoite toteutuma 2013 Vastaus % yli 80% 53% yli 80% yli 80% yli 80% yli 80% Muokattu indeksi Esimiestoiminta indeksi 3,5 3,5 3,8 3,8 3,9 3, Tob: Muokattu indeksi Vuorovaikutus indeksi 3,5 3,5 3,7 3,8 3, Tob:17-20 Tob 21 Kehityskeskustelut toteutettu 80% 60 % yli 80 % yli 80 % yli 80 % yli 80 % Tob 22 Kehityskeskustelun hyöty 65% 71% 80% 80% 80% 80% Uusi kysymys Lähiesimieheni on oikeudenmukainen 4 3, Tob 13 ja kannustava Uusi kysymys Lähiesimieheni on tavoitteellinen 4 3, Tob 12 johtaja Tob 17 Eri ammattiryhmien välinen 3,8 3,8 3, yhteistyö toimii työyksikössämme hyvin Tob 7 HUS arvot ohjaavat työyksikköni 3,5 3,5 3,6 3,7 3,8 3,8 toimintaa Tob 39 TYKY-STEP 50 % käyttää 50 % käyttää 50 % käyttää 50 % käyttää 50 % käyttää käyttöönotto ( yksikkö lkm) 13 % MOTIVAATIO Tob 24 Olen tyytyväinen työhöni 4 3, Tob 20 Minulla on mahdollisuus olla 4 3, mukana omaa työtä koskevia muutoksia suunniteltaessa Tob 18 Työyksikössä saa kiitosta onnistumisesta 4 3, Tob 19 Koen työyksikköni ilmapiirin 4 3, hyväksi TYÖHYVIN-VOIN- TI Muokattu indeksi Työkyky indeksi 4 4,1 4,1 4,1 4,1 4, Tob Muokattu indeksi Ergonomia indeksi alle 3 3 alle 3 alle 3 alle 3 alle Tob Tob Työn kuormitus indeksi alle 3 2,7 alle 3 alle 3 alle 3 alle 3 Tob 33 Tunnen olevani ylirasittunut alle 3 2,7 alle 3 alle 3 alle 3 alle 3 Tob 34 Pidän työmäärääni alle 3 2,6 alle 3 alle 3 alle 3 alle 3 kohtuuttomana Tob 30 Työkykyni työn fyysisiin väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 vaatimuksiin nähden Tob 31 Työkykyni työn henkisiin vaatimuksiin nähden väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 Tob 35 Työpaikkakiusaaminen % 1,5 (Ka = 5%) Tob 36 Työpaikkaväkivalta % 1,5 (Ka = 5%) OSAAMINEN (Kehittymismahdollisuudet) Tob 11 Perehdyttäminen 4 3, Tob 26 Tietoni ja taitoni ovat riittäviä 4,2 4,2 4,2 4,3 4,4 4,4 työtehtävien hoitamiseen Uusi indeksi Tob Ammatillinen itsetunto 4 3,

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla?

Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? 9.12.2016 Osallistu keskusteluun Twitterissä: #kevaseminaari Raportti ladattavissa: keva.fi > julkaisut > tutkimusjulkaisut Tervetuloa

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia Lapin yliopiston henkilöstöstrategia SISÄLTÖ 1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa 2. Strategiaa tukeva osaaminen 3. Osaamisen rekrytointi 4. Perehdyttäen yliopistoyhteisöön 5. Osaamisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot