Työhyvinvointiohjelma YHDESSÄ OSAAMME JA JAKSAMME

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointiohjelma 2014 2017 YHDESSÄ OSAAMME JA JAKSAMME"

Transkriptio

1 Työhyvinvointiohjelma YHDESSÄ OSAAMME JA JAKSAMME

2 HUS:ssa jokaisen työpanosta arvostetaan. SISÄLTÖ 3 Johdanto 4 Työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkyvyn määritelmät 5 Työhyvinvointitalo 6 Työhyvinvointiohjelman päätavoitteet 7 Hyvin toimiva työyhteisö 8 Turvallinen työympäristö 9 Hyvinvoiva työntekijä 10 Työterveysyhteistyö 12 Hyvinvointitoiminta 14 Vastuut 15 Seuranta, arviointi ja viestintä 2

3 JOHDANTO Työhyvinvointiohjelma on yksi niistä toimenpideohjelmista, joilla toteutetaan HUS:n strategiaan pohjautuvia henkilöstöpoliittisia periaatteita. Se toimii työvälineenä ja oppaana työhyvinvointiasioiden edistämiselle. Työhyvinvointiohjelma perustuu HUS:n arvoihin, strategiaan ja henkilöstöpolitiikkaan. Työhyvinvoinnin kehittämiselle on asetettu päätavoitteet henkilöstötunnuslukujen työolobarometrin, työn riskien arvioinnin, laajojen työpaikkaselvitysten, työkykytoiminnan analyysin sekä Keva Kaarilaskuri-palvelun nykytila-analyysin pohjalta. Päätavoitteissa on kuvattu ne keskeiset osa-alueet, jotka huomioidaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työhyvinvoinnin tilaa seurataan työolobarometrilla ja työturvallisuutta riskienarvioinnilla. Tarkemmat tavoitteet, mittarit, toimenpiteet, aikataulut ja vastuutahot on kirjattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan vuosille * Koko henkilöstölle tarkoitettu HUS:n työhyvinvointiohjelma sisältää työturvallisuuslaissa (738/2002) määritellyn työterveyttä ja -turvallisuutta edistävän työsuojelun toimintaohjelman. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain (1383 /01) mukaisesti työterveyshuoltotoiminta tukee työsuojelun toimintaohjelmaa, joten HUS-Työterveyden toimintasuunnitelma on osa työhyvinvointiohjelmaa. Ohjelmassa huomioidaan terveyttä edistävän hyvinvointitoiminnan linjaukset ja muu terveyttä edistävä toiminta. HUS:n tulosalueet noudattavat toimintakauden aikana työhyvinvointiohjelmaa sekä liitteessä olevaa työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaa huomioiden oman alueensa erityispiirteet ja ajankohtaiset tarpeet toiminnassaan. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan* tulosalueet/yksiköt kirjaavat/lisäävät oman alueensa käytännön toimenpiteet esimerkiksi lisäämällä taulukkoon lisäsarakkeen ko. otsikolla. HUS:N ARVOT ihmisten yhdenvertaisuus potilaslähtöisyys luovuus ja innovatiivisuus korkea laatu ja tehokkuus avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS:N TYÖHYVIN- VOINNIN SEURANTA- MITTAREITA sairauspoissaolot ja työtapaturmat niihin liittyvät kustannukset varhaiseläkemenoperusteiset maksut työolobarometri riskienarviointi *Tutustu tarkemmin intrassa: henkilöstö / työhyvinvointi 3

4 Työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkyvyn määritelmät Osaava, hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö ja oikein mitoitetut henkilöstöresurssit ovat perusta organisaation menestymiselle. Tavoitteena on toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu yhteisestä työhyvinvoinnista. Jotta työhyvinvointia voidaan johtaa, sen toteutumista eri osa-alueilla on seurattava ja mitattava hyödyntämällä olemassa olevia kerättyjä tietoja. Esille nousevat epäkohdat korjataan. Esimiestaitojen rinnalla tarkastellaan myös alais- ja työyhteisötaitoja. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu hyvästä ilmapiiristä. Siihen tarvitaan muun muassa halua olla aidosti läsnä, arvostaa kaikkien työtä ja hyväksyä erilaisuutta. Asiallinen kohtelu on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Työhyvinvoinnin aineksia ovat työmäärän tasapuolinen jakautuminen, työkaverin auttaminen, oikeudenmukainen kohtelu, positiivinen ajattelu ja rakentava ongelmien ratkaisu. Hyvinvoiva työyhteisö kestää paineita esimerkiksi muutoksessa ja selviää myös ajoittaisista ruuhkahuipuista. Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvoinnin johtaminen sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet Työhyvinvointi Työturvallisuus Työkyky Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Mielekkääksi ja palkitsevaksi koettu työ luo työhyvinvointia. Työturvallisuus on perusta työhyvinvoinnin toteutumiselle. Työsuojelu on yhteistyötä, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä parantaa työhyvinvointia työpaikoilla. Työnantaja ja esimiehet vastaavat työstä ja työoloista sekä turvallisten työolosuhteiden kehittämisestä. Työntekijä vastaa turvallisten toimintatapojen noudattamisesta. Työkyky on toimintakyky, joka riittää työn vaatimuksiin, jolloin työntekijän voimavarat ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa. Työkyky on yhdistelmä terveyttä, toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja työmotivaatiota. 4

5 Työhyvinvointitalo HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ! TOIMIVA TYÖ- YHTEISÖ HYVINVOIVA TYÖN- TEKIJÄ TERVETULOA! TURVALLINEN TYÖ- YMPÄRISTÖ TYÖHYVINVOINTI SYNTYY YHTEISESTÄ ARJESTA, JOSSA JOKAINEN ON VASTUUSSA OMAN TYÖYHTEISÖNSÄ HYVINVOINNISTA. HYVIN TOIMIVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ ON hyvä johtaminen osaava henkilöstö hyvät työyhteisötaidot toimiva yhteistoiminta ja tiedonkulku tasa-arvoinen ja suvaitseva ilmapiiri turvallinen ympäristö MIELEKÄS JA PALKITSEVA TYÖ LUO HYVINVOINTIA. TYÖ- HYVIN- VOINNIN TOIMIJAT henkilöstö esimiehet johto työsuojelu työhyvinvointivastaavat työterveyshuolto luottamusmiehet 5

6 Työhyvinvointiohjelman päätavoitteet vuosina Hyvin toimiva työyhteisö työyhteisön ilmapiiri ja esimiestyön laatu työturvallisuuskulttuuri Turvallinen työympäristö sisäympäristö ergonomia Hyvinvoiva työntekijä sairauspoissaolojen hallinta työurien pidentäminen ja/tai ennenaikaisen eläköitymisen väheneminen 6

7 TYÖHYVINVOINTI- OHJELMAN PÄÄTAVOITTEET Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet vuosina ovat tukemassa henkilöstöpoliittisten linjausten käytännön toteutusta. Tavoitteena on edistää työyhteisöjen toimivuutta, työympäristön turvallisuutta ja työntekijöiden työkykyä sekä terveyttä. HUS:n työhyvinvointiseurantamittareiden tulosten pohjalta seurataan tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet on kuvattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmassa vuosille Päätavoitteiden toteutumista tuetaan yhteistoiminnallisilla työhyvinvointiteemoilla: Hyvin toimiva työyhteisö Turvallinen työympäristö Kun työyhteisö toimii hyvin ja työympäristö on turvallinen, työntekijä voi hyvin. Toimintakauden alussa kehitetään työhyvinvointia edistäviä palkitsemismuotoja ja laaditaan niille kriteerit sekä tarvittavat ohjeet. Hyvin toimiva työyhteisö Hyvin toimivassa työyhteisössä on yhteiset tavoitteet, jossa otetaan vastuuta työstä sekä noudatetaan sovittuja periaatteita. Kaikilla on tiedossa yhteinen perustehtävä, ja jokaisella työntekijällä on selkeä tehtäväkuva ja koulutustaan vastaavat tehtävät. Perustehtävän suorittaminen edellyttää toimivia vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja. Hyvin toimiva työyhteisö edellyttää hyvää johtamista, joka on vuorovaikutteista, osallistavaa ja innostavaa. Yhteistoiminta vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Terveellä työyhteisöllä on hyvät muutoksen hallintavalmiudet ja ongelmanratkaisutaidot. Työn kuormittuvuutta seurataan ja sitä aiheuttaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan muuttamalla työtapoja, työaikaergonomialla tai kohdentamalla resursseja paremmin. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mm. joustavia työaikajärjestelyjä, kuten liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, työaika-autonomiaa ja etätyötä. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla vaikutetaan työhyvinvointiin. Huomioidaan mm. rekrytointitarpeet ja eläköitymiset, sisäiset siirrot ja tehtävien uudel- 7

8 leen järjestelyt sekä sijais- ja varahenkilöstöjärjestelyt. Esimies johtaa työhyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Esimies kehittää oppimista edistävää ilmapiiriä ja tukee oppimisprosesse- ja sekä huolehtii pitkän aikavälin toiminnan ja osaamisen suunnittelusta. Työntekijät ylläpitävät ammattitaitoaan, kehittävät yksikön osaamista ja jakavat tietoa ja osaamista toisilleen. Henkilöstö kehittää työprosesseja, töiden sisältöjä ja toimintatapoja sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Toimivaan työyhteisöön liittyvät oleellisesti: Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvä tiedonkulku sekä positiivinen, suvaitseva, erilaisuutta arvostava ja kannustava työilmapiiri, jossa on mahdollisuus antaa ja saada rakentavaa palautetta. Toimivaa työyhteisöä edistetään toimintakauden aikana mm.* ottamalla vastuuta omasta tekemisestään ja toimimalla yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti luomalla yhdessä työyhteisön me-henkeä pitämällä moniammatillisia työpaikkakokouksia säännöllisesti ja osallistumalla niihin aktiivisesti toimimalla yhteistoimintaohjeiden mukaisesti, myös muutostilanteissa pitämällä kehityskeskustelut säännöllisesti ja työskentelemällä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ottamalla ristiriidat ja ongelmat ajoissa esille sekä käsittelemällä ne asianmukaisesti HUS:n ohjeita noudattaen hyödyntämällä työolobarometrikyselyn ja riskien arvioinnin tuloksia tunnistamalla yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ja laatimalla toimenpidesuunnitelmat hyödyntämällä osaamiskartoituksia ja tunnistettuja osaamistarpeita koulutussuunnittelussa järjestämällä suunnitelmallista perehdytystä esimiestyön tukemisella, kuten työnohjauksella, sekä coaching- ja mentoritoiminnalla esimies- ja johtamiskoulutuksella henkilöstösuunnittelulla. Turvallinen työympäristö Työnantajan, esimiesten ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan yhtenä tavoitteena on kehittää työpaikoista turvallisia. Riskien arvioinnin tukena on HUS:ssa käytössä positiivisia ennakoivia työturvallisuusmittareita sekä menetelmiä, joilla edistetään turvallisuuskulttuurin omaksumista työpaikoilla. Seurantamittareiden tuloksia hyödyntämällä on mahdollisuus kehittää työpaikoista turvallisempia. Turvallisista toimintavoista huolehtiminen on kaikkien työntekijöiden vastuulla. Toimintaohjeiden tunteminen, poikkeavien tilanteiden käsittely ja analysointi ovat tärkeitä osatekijöitä, joilla voidaan edistää tavoitteiden toteutumista ja ennalta ehkäistä poikkeavia tilanteita. Väkivalta- ja uhkatilanteiden sekä tapaturmien osalta HUS:ssa on tavoitteena nollatoleranssi. Ammattitautien ja työperäisten sairauksien ehkäisemiseksi on riskitekijöihin tärkeä puuttua ajoissa. Työergonomiaan osalta toistotyön, yksipuolisten työliikkeiden, raskaiden nosto- 8

9 jen sekä huonojen työasentojen aiheuttamat riskitekijät on tärkeä kartoittaa. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta ja opastetaan vastuuhenkilöitä osallistumaan järjestettäviin koulutuksiin. Potilaan siirtoergonomiakoulutus vakiinnutetaan osaksi työntekijän perehdyttämistä hyödyntäen ergonomiakouluttajien asiantuntemusta. Työvälineiden hankinnoissa on huomioitava turvallisuutta edistävien toimintojen vaikutus. Turvallista työympäristöä edistetään toimintakauden aikana mm.* kartoittamalla riskin arvioinnin avulla työpaikoilla esiintyviä riskitekijöitä ja korjaamalla esiintyviä puutteita käyttämällä riskien arvioinnin tukena positiivisia eli ennakoivia havainnointimittareita, kuten työturvallisuuskierrosta ja työturvallisuustehtävää hyödyntämällä turvallisuusauditointia, turvallisuushavaintoja ja työturvallisuustuokioita puuttumalla havaittuihin työympäristön riskitekijöihin ja poistamalla mahdolliset altisteet toimimalla sisäympäristöongelmien hallinnassa HUS:n sisäilmaohjeen ja Savuton sairaala -toimintaohjeiden mukaisesti hyödyntämällä eri asiantuntijoiden tuottamia arvioita ja tehtyjä raportteja työturvallisuuden kehittämiseksi. Hyvinvoiva työntekijä Työhyvinvointi on yksilön kokemus työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta. Työyhteisössä työhyvinvointiin vaikuttaa kokemus työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työhyvinvointiin vaikuttavat lisäksi työn ulkopuoliset tekijät. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu, että työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin puututaan jo varhaisessa vaiheessa. Työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät on osattava tunnistaa riittävän ajoissa. Vastuu on työyhteisön jokaisella työntekijällä. Varsinainen huolehtimisvelvoite on esimiehellä, jonka on varhaisessa vaiheessa otettava häiriötekijät puheeksi ja toimittava määrätietoisesti tilanteen korjaamiseksi. Sairauspoissaoloja ja pitkään työstä poissa olevien tilannetta seuraamalla sekä aktiivisella työhön paluun tuella esimies voi vaikuttaa työntekijän ennenaikaiseen eläköitymiseen. Täten esimies omalta osaltaan myös vaikuttaa varhaiseläkemenoperusteisiin maksuihin. *Tutustu tarkemmin intrassa: henkilöstö / työhyvinvointi Työntekijän hyvinvointia tuetaan toimintakauden aikana mm. * oikeudenmukaisella johtamisella ja kannustavalla esimiestyöllä kehityskeskusteluilla ja mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhön hyödyntämällä työolobarometrin- ja riskienarvioinnin tuloksia varhaisella työkyvyn tukemisella terveystarkastuksilla kuntoutuksilla tukemalla jatkuvaa oppimista, täydennyskoulutusta ja työnkiertoa huolehtimalla turvallisista, ergonomisista ja sujuvista työ- ja toimintatavoista sekä työaika-ergonomiasta aktiivisella ja monipuolisella virkistysja hyvinvointitoiminnalla tuetaan työstä palautumista. 9

10 Meidän tehtävämme on huolehtia huslaisten terveydestä. HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan ja työterveyspalveluita tuottaa HUS-Työterveys -tulosalue. HUS osoittaa vuosittain HUS-Työterveyden käyttöön budjetin, jonka turvin tarjotaan tasapuoliset palvelut kaikille HUS:laisille. Työterveyspalveluita antavat työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työfysioterapeutit, työterveyspsykologit sekä työterveyssihteerit. 10

11 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja -asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työhyvinvointiohjelman liitteenä 2. HUS-Työterveys tekee yhteistyötä HUS:n johdon, tulosalueiden johdon, henkilöstöjohdon, esimiesten, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa. Muita työterveyshuollon yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Keva, Kela, tapaturmavakuutusyhtiö, kuntoutuslaitokset, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintoviranomainen (AVI) ja Valvira. Työterveyspalveluita ovat: Lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut Ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden (Kelan korvausluokka I) järjestäminen on työnantajalle pakollista lakisääteistä toimintaa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työkykyä tukevat toimet ja kuntoutukseen ohjaaminen. Työpaikkaselvityksiä tehdään sekä tulosalue- että työpaikkakohtaisesti, ja ne toteutetaan työpaikan, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkakäyntejä mm. ergonomiaan, sisäilmaan tai muihin aiheisiin liittyen. Terveystarkastus tehdään työsuhteen alussa kaikille työntekijöille. Työuran aikana lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään, mikäli työssä esiintyy altisteita (esim. melu, säteily, yötyö). Lisäksi terveystarkastukseen voi hakeutua, jos kokee siihen tarvetta. Työntekijöiden työkykyä tuetaan esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työkykyongelmia ratkaistaan Työkyvyn tuki -ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä sekä edistää työ- ja toimintakykyä koko työuran ajan. Muita työterveystoiminnan muotoja yksilöasiakkaille ovat mm. kuntoutukseen ohjaaminen, biologisten altistumisten seuranta, rokotustoiminta (työn vaatimat rokotukset ja kausi-influenssarokotukset) sekä päihdehoitoon ohjaaminen. Työpaikkojen palveluita ovat lisäksi työyhteisötyö, ryhmämuotoinen ohjaus sekä työntekijöihin kohdistuvan ensiapuvalmiuden arviointi. Sairaanhoito Sairaanhoitopalveluiden (Kelan korvausluokka II) järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. HUS tarjoaa työntekijöilleen työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Sairaanhoidon painopistealueina ovat työhön tai työkykyyn pitkäaikaisesti liittyvät sairaudet. 11

12 HUS intranetin hyvinvointisivusto tarjoaa käytännönläheistä hyvinvointi- ja terveystietoa. Hyvinvointitoimintaa edistetään mm: edistämällä käytäntöjä, jotka tutkitusti lisäävät työntekijöiden hyvinvointia mm. riittävä uni, liikunta, terveelliset ruokailutottumukset ja mielen hyvinvointi tarjoamalla mahdollisuuksia hyvinvointia edistävään toimintaan työn arjessa, kuten elpymisliikuntaa kannustamalla hyvinvointisivuston yksilöllisellä terveysviestinnällä terveellisiin elämäntapoihin ja terveyskäyttäytymisen muutoksiin tunnistamalla terveys- ja hyvinvointikyselyllä hyvinvoinnin kehitystarpeet. 12

13 HYVINVOINTITOIMINTA Terveelliset elämäntavat ovat keskeisiä tekijöitä terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. HUS:ssa terveyttä edistävä hyvinvointitoiminta muodostuu yksilön omien tekojen lisäksi työntekijöiden erilaiset tarpeet huomioivasta hyvinvointia kehittävästä johtamisesta ja hyvinvointia kehittävästä työyhteisöstä. Suosimme menetelmiä, jotka perustuvat yhdessä työskentelyyn, kehittävät omatoimisuutta sekä lisäävät työn tuottavuutta ja työniloa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -yhdistykseen ja on siten sitoutunut sisällyttämään päivittäiseen työkulttuuriinsa työntekijöiden terveyden edistämisen. Myös HUS:n tarjoaman virkistys- ja harrastustoiminnan kautta pyritään tukemaan työkyvyn säilymistä. HUS intranetin hyvinvointisivusto tarjoaa eri elämäntilanteisiin sopivaa ja käytännönläheistä hyvinvointi- ja terveystietoa. Sivustolla annetaan suosituksiin pohjautuvaa tietoa mm. monipuolisen liikunnan, mielen hyvinvoinnin ja terveellisen ruokavalion toteuttamiseksi. HUS:n työyhteisöliikunnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden liikuntatottumuksiin ja kannustaa henkilökuntaa sisällyttämään liikunnallinen tauko luonnolliseksi osaksi työpäivää. Säännöllistä liikuntatoimintaa järjestävät urheiluseurat, henkilöstö-yhdistykset ja alueelliset työhyvinvointija virkistysryhmät (TyVi). Työyksiköitä kannustetaan luomaan mahdollisuuksia omatoimiseen terveyden edistämiseen mm. omatoimisen kuntotestauksen ja kuntokampanjoiden avulla. Terveelliset lounasateriat ovat vaikuttava keino ylläpitää henkilöstön terveyttä. Henkilöstöruokailusta vastaavan Raviolin ateriat perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Palautuminen työstä tapahtuu tauoilla ja vapaa-ajalla. Taukojen aikaista palautumista edistetään kehittämällä taukotilojen toimivuutta elvyttävinä ympäristöinä. Tärkeitä ovat lisäksi riittävä lepo ja uni sekä rentoutumisen taidot sekä vapaaajan laatu. Henkilökunnalla on käytössään Lylyisten virkistysalue Lohjalla sekä eri sairaanhoitoalueilla sijaitsevia virkistyspaikkoja. Pohjois- ja Keski-Suomessa on henkilöstölle tarjolla edulliseen hintaan vuokrattavia loma-asuntoja. Hyvinvointitoiminnan tuloksellisuutta seurataan sekä taloudellisella että laadullisella seurannalla. Tavoitteena on lisätä vuosittain HUS:n työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen toimintaan osallistumista viidellä prosentilla. Työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen asiakastyytyväisyyskyselyillä kartoitetaan henkilöstön liikuntatarpeita. Palautteiden avulla kehitetään paikallista liikuntatoimintaa. Ravioli seuraa sydänmerkkiaterioiden lukumäärää ruokalistasta. Kahden vuoden välein tehdään terveys ja hyvinvointikysely, jolla saadaan tietoa henkilökunnan terveystottumuksista ja hyvinvoinnista. Tietoa hyödynnetään tulosyksiköiden ennaltaehkäisevässä terveys- ja hyvinvointitoiminnan suunnittelussa ja seurannassa. 13

14 VASTUUT Työhyvinvointitoiminnasta vastaavat linjaorganisaation johto ja esimiehet osana työyksikön normaalia toimintaa. Jokainen työntekijä vastaa omista voimavaroistaan ja yhteistoiminnallisesti oman työyhteisönsä työhyvinvoinnista. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen on osa hyvää johtamista ja ammattitaitoa sekä tärkeä osa laajempaa työhyvinvointitoimintaa. Muutostilanteissa työsuojelusta huolehditaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimiehet ovat toimivaltuuksiensa mukaisessa vastuussa työyhteisönsä työsuojelusta ja tarvittaessa eteenpäin viemisessä linjaorganisaatiossa. Työsuojeluvastuu määräytyy sen mukaan, mikä asema kullakin on linjaorganisaatiossa. Ylimmän johdon vastuulla on strateginen hyvinvoinnin johtaminen, johon kuuluu mm. strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta, työterveyshuolto ja henkilöstöetuudet. Ylimmällä johdolla on keskeinen merkitys yhteistoiminnan- ja muiden periaatteiden linjaamisessa lain ja asetusten edellyttämällä tavalla. Keskijohto vastaa mm. selkeästä tehtäväjaosta ja resurssien mitoituksesta, ohjeistaa ja määrittää toimintatavat työturvallisuustyöhön, suunnittelee ja toteuttaa riskien arviointien pohjalta tarvittavat toimenpiteet sekä huolehtii osaltaan yhteistoiminnan toteutumisesta. Lähiesimiehen vastuulla on mm. valvoa sovittujen toimintatapojen käyttämistä, päivittää vuosittain riskien arviointi, seurata oman työyhteisönsä hyvinvointia ja puuttua tarvittaessa häiriöihin viivytyksettä sekä huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteutumisesta. Työntekijän vastuulla on mm. noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä, ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä, puutteista ja vioista, osallistua välittömään yhteistoimintaan sekä huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan. Työsuojeluyhteistyötä varten työsuojeluorganisaatioon nimetyt/valitut henkilöt toimivat linjaorganisaation tukena varmistamassa ja edistämässä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työhyvinvointia. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojeluyhteistoiminnan toteutumisesta aluekohtaisesti. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oman alueensa työpaikkojen työolosuhteisiin ja tukee henkilökuntaa työsuojelun asiantuntijana. Työpaikan työsuojelupari osallistuu toiminnan ja työolosuhteiden suunnitteluun sekä tukee muuta henkilökuntaa mm. tiedon hankinnassa ja esitysten eteenpäin viemisessä. Työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen ja -parien tehtävät ja yhteystiedot löydät intranetistä: henkilöstö / työhyvinvointi / työsuojelu 14

15 SEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ Henkilöstötoimikunta ja sen alainen HUS työsuojelujaosto, yhteistyötoimikunta ja -ryhmät sekä henkilöstöpäälliköiden ohjausryhmä (HR-ohjausryhmä) seuraavat ja arvioivat työhyvinvointiohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja suunnittelevat tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Henkilöstöjohto seuraa ja arvioi henkilöstökertomuksen laadinnan yhteydessä laajan työhyvinvointitoiminnan onnistumista. Arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös johtamisen, osaamisen ja henkilöstösuunnittelun kokonaistilannetta. Paikallista työhyvinvointitoimintaa seuraavat yhteistyötoimikunnat/ryhmät. Tarkasteluajankohdaksi ehdotetaan maaliskuun loppuun mennessä pidettäviä työsuojelujaoston ja henkilöstötoimikunnan kokouksia. Seurannassa ja arvioinnissa tarkastellaan mm. missä on onnistuttu ja saavutettu tavoitteet, ja mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty, ja miksi näin on käynyt mitkä ovat johtopäätökset, ja miten työhyvinvointitoimintaa kehitetään, sekä onko painoalueet valittu oikein. Viestintä työhyvinvointiohjelmasta Työhyvinvointiohjelma esitellään ja käsitellään toimintakauden aikana mm.: johtoryhmissä, henkilöstötoimikunnassa, HR-ohjausryhmässä, työsuojeluorganisaatiossa, esimiesvalmennuksissa alueellisissa yhteistyötoimikunnissa ja -ryhmissä sekä työhyvinvointiryhmissä työhyvinvointipäivillä ja muissa HUS-tasoisissa ja alueellisissa koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksissa HUSARIssa, intranetissa ja muissa sisäisissä tiedotusvälineissä. Liitteet: Liite 1. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille Liite 2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille (löytyvät intranetista henkilöstö / työhyvinvointi) Lähteet: HUS:n strategia HUS-edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi, Valtuusto , LIITE 2 HUS:n strategian toiminnallistaminen HUS henkilöstöpoliittiset linjaukset (hyväksytty hallituksessa ) Kevan Kaari-laskuri työkyvyttömyyskustannukset hallintaan Juhani Tarkkonen, luentomateriaali Työhyvinvoinnin kannalta yleisjohdettu ja kokonaiskehitetty kuntaorganisaatio -aiheesta. Innosafe Keskeiset www-sivut: Oheisaineisto: HUS:n ohjeet, ohjelmat, kyselyt ja selvitykset ja raportit Työhyvinvointia johtamaan Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt Kunta-alan strategisten hyvinvoinnin kehittämisohjelma KT Kuntatyönantajat 2011 Helsinki KT henkilöstövoimavarojen arviointi. Suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen KT Kuntatyönantajat, 2013 Helsinki Kuopion kaupungin työhyvinvointiohjelma Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelma Johda työkykyä, pidennä työuria. EK:n työkykyjohtamisen malli LähiTapiolan verkkokoulutus Työkykyä johtamalla hyvinvointia ja tulosta 15

16 Stenbäckinkatu 9 PL 100, HUS puh twitter.com/hus_uutisoi HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja lähes 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme määrättyjen erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa potilasta saa hoitoa 22 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on yli 1,8 mrd. euroa ja palveluksessamme on lähes ammattilaista. HUS on savuton. Kopio Niini, 2014

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Henkilöstöohjelma

Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma 2015 2017 Hyvä työ ja reilu meininki Esimiesinfo 12.2.2015 1 Kh 26.1.2015 2 Henkilöstöohjelma 2015 2017 Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupunkistrategian toteutumista. Henkilöstöohjelmassa

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen

Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvoinnin johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 20.4.2016 Hanna.pratsch@ttk.fi P. 050 544 4889 Työhyvinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot