vrs10 Henkilöstötoimikunta HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto ja

Transkriptio

1 VUOSILLE vrs10 Henkilöstötoimikunta HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto ja VUOSILLE

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUT 2 4. TYÖTERVEYSHUOLTO 4 5. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 4 6. TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖSUOJELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 4 7. TYÖSUOJELUTOIMINNAN PAINOALUEET KAUDELLA SEURANTA 7 9. LIITTEET 8 Yhteistoimintaopas Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio esitelty oppaan sivulla 19 Työsuojelupäälliköiden, valtuutettujen ja parien tehtävät Osa HUS:n työsuojelutoiminta mitä ja kuka? Työturvallisuuskoulutusta Työhyvinvointiohjelma Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma vuosille Työterveyshuollon toimintasuunnitelma , A osa 10. LAIT JA SÄÄDÖKSET LINKIT 9 1

3 1. JOHDANTO Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi sellainen toimintaohjelma, joka kattaa työympäristön ja työolojen kehittämistarpeet. Työsuojelun toimintaohjelma vuosille määrittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työsuojelutoiminnan periaatteet, painopistealueet sekä johdon, esimiesten sekä työntekijöiden työsuojeluvastuut. Tällä ohjelmalla edistetään työpaikan turvallisuutta, terveellisyyttä ja työhyvinvointia. Toimintaohjelman pohjalta HUS:n työsuojelujaosto sekä työsuojelun toiminta alueet laativat omat vuosittaiset toimintasuunnitelmansa, huomioiden työsuojelutoiminnan painopistealueet: häiriötön työyhteisö ja käytännön työsuojelutoiminnan kehittäminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus on hyväksynyt työsuojelun toimintaohjelman TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA TAVOITTEET HUS kuntayhtymän työsuojelutoiminta on osa henkilöstöstrategiaa. Se perustuu kuntayhtymän arvoihin: yhteistyöllä huipputuloksiin, tahto toimia edelläkävijänä, arvostamme asiakkaitamme ja toisiamme. Työsuojelu on päivittäistä linjaorganisaation toimintaa ja keskeinen osa työyhteisön johtamista sekä kehittämistä. Työsuojelutoiminnan avulla kehitetään henkilöstön osaamista sekä työja toimintakykyä. Työsuojeluorganisaatio toimii asiantuntijana ja sen tehtävänä on tukea ja auttaa työyhteisöjä mm. tiedottamalla ja kouluttamalla henkilöstöä ajankohtaisista työsuojeluun liittyvistä asioista. Työsuojelutoiminnan tavoitteena on: tunnistaa ja ennaltaehkäistä työympäristömme vaaratekijöitä arvioimalla riskejä säännöllisesti ylläpitää ja kehittää turvallista ja terveellistä työympäristöä edistää työntekijöiden työhyvinvointia edistää työntekijöiden välistä tasa arvoa HUS kuntayhtymän työsuojelutoiminnan painoalueet toimintakaudella ovat häiriötön työyhteisö käytännön työsuojelutoiminnan kehittäminen 3. TYÖSUOJELUVASTUUT Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelullisten näkökohtien huomioon ottaminen on osa hyvää johtamista ja ammattitaitoa sekä tärkeä osa laajempaa työhyvinvointitoimintaa. Muutostilanteissa työsuojelusta huolehditaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimiehet ovat toimivaltuuksiensa mukaisessa vastuussa työyhteisönsä työsuojelusta ja tarvittaessa esitysten eteenpäin viemisestä linjaorganisaatiossa. Työsuojeluvastuu määräytyy sen mukaan, mikä asema kullakin on linjaorganisaatiossa. 2

4 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen vastuulla on konsernin esitysten pohjalta päättää työsuojelun ja työhyvinvointitoiminnan periaatteista, ohjelmista ja suunnitelmista Tulosalueiden ja liikelaitosten johdon vastuulla on mm. huolehtia, että työhön ja työympäristöön liittyvät riskit on arvioitu ja niiden edellyttämät toimenpiteet suoritettu päättää työsuojelutoiminnan aineellisista ja toiminnallisista edellytyksistä vastata selkeästä tehtäväjaosta ja henkilöstöresurssien mitoituksesta huolehtia yhteistoiminnan periaatteiden toteutumisesta tulosalueella/liikelaitoksissa päättää työhyvinvointitoiminnan linjauksista tulosalueella/liikelaitoksessa HUS työhyvinvointiohjelman linjauksen mukaisesti Tulosyksiköiden ja vastuualueiden esimiesten vastuulla on mm. suunnitella ja toteuttaa riskienarvioinnin pohjalta tarvittavia toimenpiteitä tehdä esityksiä ylemmälle johdolle tarvittavista uudistuksista tai korjauksista laatia turvallisuusohjeita ja valvoa niiden noudattamista huomioida laitehankintaesityksissä työturvallisuusnäkökohdat ja valvoa laitteiden turvallisuutta toteuttaa työhyvinvointitoimintaa johdon linjausten mukaisesti huolehtia osaltaan yhteistoiminnan toteutumisesta seurata oman alueen työyhteisöjen hyvinvointia ja tarvittaessa puuttua häiriöihin viivytyksettä Lähiesimiehen vastuulla on mm. päivittää vuosittain riskienarviointi ja seurata, että tarvittaviin toimenpiteisiin on suunnitelman mukaisesti ryhdytty huolehtia, että työmenetelmät ja välineet ovat turvallisia ja että työnopastus ja perehdytys on järjestetty valvoa, että henkilökunta noudattaa ohjeita ja suojautuu asianmukaisesti seurata oman työyhteisön hyvinvointia ja tarvittaessa puuttua häiriöihin viivytyksettä huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteutumisesta työyksikössä tiedottaa työhön ja työympäristöön liittyvistä muutoksista ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön Työntekijän vastuulla on mm. osallistua työn ja työympäristön riskienarviointiin perehtyä riittävästi omaan työhönsä ja työympäristöönsä noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä suojautua oikein ilmoittaa havaitsemistaan vaaroista, puutteista ja vioista osallistua välittömään yhteistoimintaan huolehtia omasta työhyvinvoinnista Työsuojeluyhteistyötä varten työsuojeluorganisaatioon nimetyt/valitut henkilöt toimivat linjaorganisaation tukena varmistamassa ja edistämässä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojeluyhteistoiminnan toteutumisesta aluekohtaisesti. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oman alueensa työpaikkojen työolosuhteisiin ja tukee henkilökuntaa työsuojelun asiantuntijana. Työpaikan työsuojelupari osallistuu toiminnan ja työolosuhteiden suunnitteluun sekä tukee muuta henkilökuntaa mm. tiedon hankinnassa ja esitysten eteenpäin viemisessä. 3

5 Työsuojelun kannalta merkittävimmät organisaation ulkopuoliset asiantuntijat ja yhteistyökumppanit ovat Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue, vakuutusyhtiö, Keva, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Tarvittaessa konsultoidaan eri alojen asiantuntijoita. 4. TYÖTERVEYSHUOLTO HUS työterveysyksikön toimintasuunnitelma on osa HUS kuntayhtymän työsuojelun toimintaohjelmaa. Työturvallisuuslain (738/2002) ja työterveyshuoltolain (1383/01) mukaisesti työterveyshuoltotoiminta tukee työsuojelun toimintaohjelmaa. HUS:n konsernin johto osallistuu työterveysyksikön toimintasuunnitelman laatimiseen. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on toiminnallaan tukea myös HUS:n strategisia tavoitteita. Toimintasuunnitelma hyväksytään HUS:n työsuojelujaostossa ja henkilöstötoimikunnassa. Työterveysyksikön toimintasuunnitelmaan (A osa) pohjautuen sairaanhoitoalueiden, tulosyksiköiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden johto ja henkilöstövastaavat laativat omat (B osa) vuosittaiset toimintasuunnitelmansa yhteistyössä työterveyshuoltopalveluista vastaavan työterveyshuoltotiimin kanssa. Toiminnan suunnittelussa hyödynnetään sekä henkilöstötutkimuksista (esim. TOB), riskienarvioinneista, työpaikkaselvityksistä, työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja sairausvastaanotosta sekä työterveyshuollon tietojärjestelmästä saatua tietoa. Alueelliset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat käsitellään paikallisesti työsuojelujaostoissa ja yhteistyötoimikunnissa. 5. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Työhyvinvointitoiminnan kokonaisuus on kuvattu HUS:n työhyvinvointiohjelmassa ja HUS:n työhyvinvointia tukevassa toimenpidesuunnitelmassa vuosille Tasa arvoasiat on kuvattu HUS:n tasa arvosuunnitelmassa. HUS:n työhyvinvoinnin edistäminen on ennakoivaa, yhteistoiminnallista ja se pohjautuu kuntayhtymän strategiaan ja arvoihin. Työntekijöiden hyvinvointia edistetään kehittämällä heidän osaamistaan ja tukemalla heidän työ, ja toimintakykyään sekä oman työnsä hallintaa. Työyhteisön toimivuutta ja työympäristöä parannetaan rohkaisemalla työyhteisöjä avoimeen vuorovaikutukseen sekä yhteistoiminnalliseen vuoropuheluun. Työsuojelu liittyy kiinteästi työhyvinvointitoimintaan. Työhyvinvoinnin tukeminen on jatkuva prosessi, jota edistetään, seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti. 6. TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖSUOJELU TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työsuojelun tehtävänä on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tukea ja kannustaa esimiehiä ja työntekijöitä sitoutumaan työturvallisuuden edistämiseen ja riskien torjuntaan työpaikoilla. Tavoitteena on 4

6 henkilökunnan terveyden ylläpitämiseen ja työympäristön turvallisuuteen vaikuttavien riskitekijöiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Riskienarviointi on koko konsernin alueella yhtenäistä, kaikki työpaikat käsittävää jatkuvaa toimintaa. Koko henkilökunta on mukana kehittämässä oman työpaikan olosuhteita. Riskienarvioinnin avulla löydetään työsuojelulle oikeat painoalueet ja toimenpiteille tärkeysjärjestys. Toimintakauden aikana kuntayhtymässä otetaan käyttöön kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä, joka sisältää mm. poikkeamaraportoinnin, riskienarviointi työkaluja sekä turvallisuusdokumenttien hallinnan. Tavoitteena on turvallisuuskulttuurin edistäminen kaikilla organisaation tasoilla sekä kaikkien sitoutuminen turvallisiin työ ja toimintatapoihin. Työtapaturmien, häirinnän ja väkivallan osalta noudatetaan nolla toleranssia. Yhdessä vakuutusyhtiön, turvallisuushenkilöstön ja riskienhallintatoimen kanssa toteutetaan kohdennettuja turvallisuusauditointeja. Lisäksi toimintakauden aikana laajennetaan työturvallisuuskierros toiminta koko konsernin alueelle. Työsuojelu ja työterveyshuolto yhdessä linjaorganisaation kanssa seuraavat sairauspoissaoloja. Toimintakauden tavoitteena on, että sairauspäivien määrä/henkilö on alle 14. Erityishuomio kiinnitetään tuki ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn, jatkamalla potilaan siirtokoulutuksen sekä näyttöpäätetyön ergonomian kehittämistä. Ennaltaehkäisevä toiminta kohdistetaan myös työyhteisöjen henkiseen jaksamiseen. Työsuojelu ja työterveyshuolto yhdessä linjaorganisaation kanssa seuraavat mahdollisia ammattitauteja sekä muita työperäisiä sairauksia ja puuttuvat työympäristössä esille tuleviin vaaratekijöihin. Toimintakauden aikana työsuojelu ja työhyvinvointitoimintaan liittyvistä ohjeista ja oppaista järjestetään systemaattista koulutusta ja tiedotusta. Viestinnässä hyödynnetään intranettia, Husaria ja sähköpostia. Koko kuntayhtymän alueelle luodaan yhtenäinen turvallisuuskoulutuksen kokonaisuus, joka sisältää omat moduulit paloturvallisuudesta, henkilöturvallisuudesta, työsuojelun perusteista sekä tietoturvallisuudesta. 7. TYÖSUOJELUTOIMINNAN PAINOALUEET TOIMINTAKAUDELLA HUS kuntayhtymän työsuojelutoiminnan painoalueet toimintakaudella ovat: 1. Häiriötön työyhteisö 2. Käytännön työsuojelutoiminnan kehittäminen 5

7 TAULUKKO 1. HÄIRIÖTÖN TYÖYHTEISÖ Häiriötön työyhteisö mahdollistaa perustehtävän toteuttamisen sujuvasti ilman poikkeamia tai häiriöitä. Päätavoitteena on nollatoleranssi niin työtapaturmien, väkivaltatilanteiden kuin työpaikkahäirinnän osalta. Poikkeama ja häiriötilanteissa toimitaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Käytännön toimenpiteet on kirjattu HUS työsuojelujaoston sekä alueellisiin työsuojelun toimintasuunnitelmiin. Mittarit ja toimenpiteet Vakavien työpaikkatapaturmien lkm Lähtötilanne / 0 10% vrt 2011 / 0 10% vrt / 0 10% vrt / 0 10% vrt 2012 Vakavien työmatkatapaturmien lkm % vrt 0 10% vrt % vrt % vrt 2012 *Työtapaturmista aiheutuvat: Sairauspäivät lkm % vrt 10% vrt % vrt % vrt 2012 Ohimenevät korvaukset % vrt 10% vrt % vrt % vrt 2012 **Tapaturmataajuus 16,9 10% vrt 10% vrt % vrt % vrt 2012 ***Keskimääräiset / tapaturma (6,4 milj kokonaiskustannukset) % vrt 10% vrt % vrt % vrt 2012 Uhka ja väkivaltatilanteet: I luokan väkivaltatilanteiden lkm ****Häirintä ka (TOB) ka 1,50 0 toleranssi 0 toleranssi 0 toleranssi 0 toleranssi * Työtapaturmat sisältää työpaikkatapaturmat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit ** Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoona työtuntia kohden. *** Laskentakaavio sairaspoissaolopäivät x 170 x 4 / tapaturmat. **** TOB:ssa häirintää kokeneiden keskiarvo. Keskiarvo 1,50 on noin 5% ja he ovat usein tai erittäin usein häirintää kokeneita. 6

8 TAULUKKO 2. KÄYTÄNNÖN TYÖSUOJELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Käytännön työsuojelutoiminnan kehittämisen tavoitteena on tukea arjen perustehtävää, vaikuttaa turvallisuuskulttuuriin kehittämällä myönteistä asennetta työturvallisuuteen, lisätä henkilöstön käytännön työturvallisuusosaamista ja tehdä tunnetuksi HUS:n työhyvinvointia tukevia toimintamalleja, menetelmiä ja ohjeistuksia. Toimintakauden aikana kehitetään ja tuetaan edelleen työsuojeluparitoimintaa sekä täsmennetään työsuojeluparien tehtäviä ja vastuita. Mittarit ja toimenpiteet Työturvallisuuskierrokset: Käyttöönottaneiden tulosalueiden lkm Lähtötilanne / / / / 19 = Kaikki tulosalueet Turvallisuusindeksi (keskiarvo) pilotoitu kahdella alueella indeksin ka 75% indeksin ka vuoden 2010 taso +5% indeksin ka vuoden 2011 taso +5% indeksin ka vuoden 2012 taso +5% Työsuojelun perusteet koulutuspaketti: (Luotu 2008) Käyttöönottaneiden tulosalueiden lkm = Kaikki tulosalueet Työturvallisuusperehdytys: Yhtenäinen henkilöturvallisuusperehdytysrunko työyksiköille perehdytysrunko luotu perehdytysrunko päivitetty perehdytysrunkoa pilotoitu 3:lla tulosalueella perehdytysrunkoa pilotoitu 6:lla tulosalueella perehdytysrunko käytössä > 60% tulosalueista 8. SEURANTA Tämä työsuojelun toimintaohjelma on voimassa toimintakauden Konsernin johto seuraa ja arvioi toimintaohjelman toteutumista vuosittain. Työsuojeluorganisaatio arvioi toimintansa tuloksellisuutta HUS:n työsuojelujaoston toimintakertomuksen laadinnan ja työsuojelutoimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. 7

9 9. LIITTEET Yhteistoimintaopas Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio esitelty oppaan sivulla 19 Työsuojelupäälliköiden, valtuutettujen ja parien tehtävät Osa HUS:n työsuojelutoiminta mitä ja kuka? Työturvallisuuskoulutus esitystä Työhyvinvointiohjelma Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma vuosille Työterveyshuollon toimintasuunnitelma , A osa 10. LAIT JA SÄÄDÖKSET Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa. Suurin osa työsuojelua määrittelevistä laeista on ns. työsuojelulainsäädäntöä, jota työsuojeluviranomaiset valvovat. Lisäksi on muita lakeja, säädöksiä tai sopimuksia, jotka sisältävät työturvallisuutta koskevia määräyksiä. Seuraavassa on listattuna keskeisimmät lait ja säädökset, jotka löytyvät lain numeron tai nimen perusteella säädöstietopankista Keskeiset työsuojelutoimintaa ohjaavat lait, asetukset, sopimukset ja suositukset ovat: Työturvallisuuslaki 738/2002 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista 400/2004 Ammattitautilaki 1343/1988 Henkilötietolaki 523/1999 Kemikaalilaki 744/1989 Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 Työaikalaki 605/1996 Työehtosopimuslaki 436/1946 Työsopimuslaki 55/2001 Vuosilomalaki 162/2005 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 8

10 11. LINKIT Euroopan työterveys ja työturvallisuusvirasto ( Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue ( Entiset Työsuojeluhallinnon ja Työsuojelupiirien verkkopalveluosoitteet ja ovat käytettävissä ja sivujen asiasisältö pidetään ajan tasalla. KKI sivusto ( Kunnallinen työmarkkinalaitos ( Kunnat.net Kuntatiedon keskus ( Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira ( Sosiaali ja terveysministeriö, työsuojelusivut ( Säteilyturvakeskus ( Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ( Turvatekniikan keskus ( TYKY sivusto Työterveyslaitoksen sivuilla ( Työsuojelurahasto ( Työterveyslaitos ( Työturvallisuuskeskus ( 9