Työhön paluun tuki työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteisenä työnä - onko sitä olemassa?

Transkriptio

1 Työhön paluun tuki työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteisenä työnä - onko sitä olemassa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Avire Kuntoutus Oy, Helsinki Maria Rautio TtT, palvelukeskuspäällikkö Työterveyshuollon kehittämispalvelut Työterveyslaitos Pirjo Juvonen-Posti 1

2 Eurooppalainen vaikuttavuusgap: sairaus syrjäyttää työstä In Search of a Model: Outflow from the labour market as a result of illness, injury or impairment Work to Welfare Richard Wynne, Work Research Centre, Dublin Welfare Work Long Term Unemployment Untypical Employment Retirement Welfare Based Strategies Employment Services Vocational Rehabilitation General Health Care Income Maintanance Social Inclusion Short Term Unemployment Disability Registration The Gap Long Term Absence Sickness Injury Illness Impairment Short Term Absence Work Based Strategies Human Resources /Equal Opportunities Health and Safety/ Risk Management Occupational Health /Health Promotion Employee Assistance Permanent Health Insurance Pirjo Juvonen-Posti 2

3 Työurien jatkaminen keskeltä keskiöön? Sairaus seurauksineen syrjäyttää edelleen työstä. Työurien jatkaminen nähdään keskeisenä suomalaisen yhteiskunnan selviämisen haasteena. Toimijoista riippumatta työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen tulisi tukea tätä tavoitetta vaikuttavasti. Vaikuttavuuden parantamisen pääkeinoiksi on valittu suunnitelmallisuuden lisääminen ja yhteistyön tiivistäminen Pirjo Juvonen-Posti 3

4 Työurasta ja työkyvyttömyydestä Pirjo Juvonen-Posti 4

5 Tästä lähdettiin 2010: Työterveysyhteistyön kehittäminen Lähde:EHDOTUKSIA TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSI. Työelämäryhmän loppuraportti (nk. Ahtelan työryhmä) Työpaikalla työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto selvittävät yhteistoiminnassa menettelytavat, joilla edistetään työpaikan hyvinvointia, työterveyttä ja työturvallisuutta. Työterveysyhteistyön tavoitteena on, että kaikki edellä mainitut osapuolet tietävät oman vastuunsa seuraavissa kysymyksissä. Työnantajan on huomioitava nämä periaatteet työterveyshuoltopalvelun järjestämisessä. : Selvillä olemisen periaate: henkilöstön tila (mm. työtyytyväisyys, osaaminen, terveydentila ja työkyky), työkykyyn liittyvät riskit, terveyteen liittyvät riskit, työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus, työkyvyttömyyskustannukset Varautumisen periaate: henkilöstöriskien hallinta, varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimet Osallistumisen periaate: työterveysyhteistyö ja sen suhde työpaikan työturvallisuusyhteistyöhön, tilannekohtainen työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittäminen Pirjo Juvonen-Posti 5

6 Jäljellä oleva työkyky tässä työssä tässä työpaikassa " Kokonaisvaltaiset ja integroidut työkykymallit ovat erilaisia siinä, että ne tarjoavat perustan työterveyshuollon ja työpaikan toteuttamalle työkykyä ylläpitävälle toiminnalle ja varhaiskuntoutukselle. Ne muistuttavat työterveyshuollon toimijoita siitä, millaiset tekijät työkyvyn alenemista tuottavat ja millaisiin tekijöihin on mahdollista käydä käsiksi pyrittäessä kehittämään työkykyä tai ehkäisemään työkyvyn alentumista." Järvikoski, 2010; Kuntoutus ja työkyvyn tuki; Pirjo Juvonen-Posti 6

7 Työhön paluun ratkaisevat biopsykososiaaliset tekijät Pirjo Juvonen-Posti 7

8 ..Työterveyshuollon painopisteeksi tulee ottaa työkyvyn seuranta ja edistäminen työuran eri vaiheissa.. Työkyky- ja työkyvyttömyys-prosessit monitekijäisinä eivät noudata yksinomaan ennaltaehkäisyn logiikkaa, haaste terveydenhuollon preventiologiikalle. Sosiaalisten tekijöiden merkitys ja vaikutus tunnetaan, mutta yksilön kohdalla tunnistaminen on vaikeaa, haaste työpaikkojen ja työkyvyn tuki- verkoston yhteistyölle interventiot työkykyriskissä eikä vain, kun terveystekijä mukana (vrt. Järvikoski, 1994; Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä STM selvityksiä 2011:6; Juvonen-Posti et al., 2011) Pirjo Juvonen-Posti 8

9 Työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyö Pirjo Juvonen-Posti 9

10 Suomalainen kuntoutusjärjestelmä Kuntoutuksen käsite on laajentunut. Aikaisemmin suppeaa ryhmää koskevista palveluista on tullut monialainen, suuren väestönosan hyvinvointia edistävä toimintakokonaisuus. Suomessa kuntoutus on INTEGROITU osaksi eri sektoreiden toimintaa Kuntoutuksen organisointi on monimutkaistunut ja toimijoita - rahoittajia ja palvelutuottajia - on useita. Kuntoutuksella on sekä yhteiskunnallisia että yksilöä koskevia tavoitteita ja se palvelee molempien Pirjo Juvonen-Posti 10

11 Ammatillinen kuntoutus (tavoiteperusteinen määrittely) Ammatillinen kuntoutus (Waddell ym., 2008) on kaikki se toiminta, joka auttaa terveysongelmaista ihmistä pysymään työssä tai palaamaan työhön. Ammatillisessa kuntoutuksessa on tärkeää: varhainen reagointi toiminnan fokuksessa on selkeästi työssä jaksaminen tai työhön palaaminen työpaikkojen rooli: tuloksellinen ammatillinen kuntoutus edellyttää, että työpaikat eivät syrji ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita, vaan ovat valmiita mukauttamaan työolosuhteita tarpeen mukaan Pirjo Juvonen-Posti 11

12 Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet (toimenpideperusteinen määrittely) ohjaus ja neuvonta selvitykset ja tutkimukset ammatillista kuntoutussuunnittelua varten työ- ja koulutuskokeilut työhönvalmennus / työhön suuntaava valmennus työn muokkaus/ työn rikastaminen/ työn ja työolosuhteiden muutokset työssä tarvittavien apuvälineiden arviointi ja kokeilu, hankinta uudelleenkoulutus elinkeinotuki /yritystuki työolosuhteiden järjestelytuki palkkatuki työnantajalle Pirjo Juvonen-Posti 12

13 ASLAK vaikuttavaa vai vaikuttamatonta? Kenen näkökulmasta? ASLAKvaikutukset itsestä huolehtiminen motivaatio, pystyvyys, työn ja ajan hallinta, selviytymiskeinot työssä jaksaminen ja selviytyminen -vaikutuksen ylläpito? -heijastuminen työuraan? -vahvan näytön saamisen mahdollisuudet? työuran pidentyminen työn voimavaratekijät työn vaatimustekijät Helo 2000; Hinkka ym 2000; Arokoski ym. 2002; Holopainen ym.2004; Kurki 2004;; Turja 2009; Suoyrjö ym. 2009;Tirkkonen ja Kinnunen 2010, Suoyrjö, Pirjo Juvonen-Posti 13

14 ASLAK-vaikutuksia (Syoyrjö ym., 2009, Holopainen ym., 2004, Tirkkonen & Kinnunen, 2010, Tirkkonen ym., 2011, Härkäpää, 2002, Kurki 1999, Helo, 2000, Turja 2009, Ylisassi 2009, Järvikoski, 2010) + pystytään vahvistamaan osallistujien elämänlaatua monipuolisesti + työkyvyttömyyseläkeriski pienempi, spolot vähenevät, koettu työkykyisyys parantunut, myönteisiä muutoksia yleiseen terveydentilaan ja toimintakykyyn, naiset ja miehet hyötyvät eri tavalla - vaikutukset työhön, työympäristöön tai psyk. sos. työoloihin vähäisiä - vahvaa näyttöä, miten aikaasaatuja muutoksia voidaan ylläpitää tai miten muutokset heijastuvat työuran pitenemiseen, on vähän ja vaikea saada Pirjo Juvonen-Posti 14

15 Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus (Saari& Forma, 2003; Gould ym., 2008; Kivekäs& Uola, 2010, Järvikoski, 2010) kuntoutukseen osallistuneiden määrä lisääntynyt, mutta merkittävä osa työstä sairauden vuoksi syrjäytyvistä ei pääse kuntoutuksen piiriin kuntoutustarve havaitaan osalla myöhään tth:n rooli? toteutuuko tasa-arvo eri tavoin järjestetyissä tth:ssa? työpaikan ja esimiehen rooli kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa vähäinen työhön palattessa palattu entisiin tehtäviin tuki kuntoutuksen aikana ei aina riittävä huomattava osa kuntoutujista työssä kuntoutuksen päättyessä että sen jälkeen Pirjo Juvonen-Posti 15

16 Uudet haasteet?

17 Sateenkaarihankkeen tuloksia: Työterveyshuollon toiminta ei tue työkykyä tapauskohtaisesti (Rautio M., Leino T., Manninen P., käsikirj.) Työterveyshuollon prosesseista ei ilmennyt, miten työterveyshuolto on mukana työpaikan työhyvinvointi- ja työturvallisuustoiminnassa. Työpaikan ja työterveyshuollon vastuiden ja tehtävien jaosta oli sovittu harvoin. Työpaikalla saatua tietoa ja työterveyshuoltoon kertynyttä tietoa ei systemaattisesti arvioitu eikä hyödynnetty työpaikkakohtaisessa suunnittelussa ja toiminnassa. Tietotekniikka ei tukenut tätä riittävästi. Työterveyshuollon prosesseja toteutettiin itsenäisinä eikä työpaikan tai työntekijän kokonaistilanne hahmottunut. Työpaikka fokukseen: työpaikat odottavat läsnäoloa ja osallistumista ja toimenpiteitä työkyvyn tukemiseksi. Uudistuva työterveyshuolto-kiertue 2010 Työterveyslaitos Pirjo Juvonen-Posti, Juha Liira, Pirjo Manninen, Kimmo Räsänen Pirjo Juvonen-Posti 17 17

18 Työkyvyn tuki työterveysyhteistyössä Interventiotaso (varhainen reagointi) Työssä jatkamisen edistäminen, työterveyshuollon primaaripreventio Varhainen tuki, työterveyshuollon sekundaaripreventio Työhön paluun tuki, työterveyshuollon tertiääripreventio Työntekijän toimintakykytaso Toimintakyvyn alenemisen riskin havaitseminen ja reagointi - terveystarkastukset analyysi ja suunnatut toimenpiteet ja toimintakyvyn seuranta yksilötasolla Työkyvyn alenemisriskin havaitseminen ja reagointi -Sairausvastaanottotyössä aina johtopäätöstä työkyvyn näkökulmasta (ei/seuranta/edellyttää työkyvyn tuki toimenpiteitä) - Varhainen työkyvynarviointi käytäntö - Aktiivinen vajaakuntoisen työntekijän (varhais)kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus Työkyvyttömyysriskin havaitseminen ja reagointi Työkyvyttömyydestä työhön (kuntoutustuki) Työttömyydestä työhön (outplacement) -Vajaakuntoisen työntekijän kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus - Aktiivinen työhön paluu tuki: tuettu työnvaihtoa (vs tuettu työllistyminen) Pirjo Juvonen-Posti 18 Työkykyjohtaminen työorganisaatiossa Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistoimenpiteiden tietoon perustuva vaikuttavuuden arviointi yhdessä työorg. edustajien kanssa vuosittain. - Kuntoutustarpeen tunnistus osaamis- ja jaksamis-näkökulmien yhdistäminen. - Työyhteisön hyvinvointia heikentävien asioiden tunnistaminen ja puuttuminen yhteistyössä - Varhaisen tuen mallin käyttöaste ja kokemukset Tapausennakointi yhteisistä tietojärjestelmistä (sairauspoissaolot) -Työhön paluu ohjelmien arviointi, työyhteisöesteisiin vaikuttaminen - Työkyvyn tuen taloudelliset vaikutukset: poissaolokustannukset, maksuluokkavaikutus eläke ja tapaturmakustannukset, tthkustannukset, muut

19 Toiminta- ja työkyvyn arviointi Yhteiset tehtävät eri vaiheissa Työssä jatkamisen edistäminen primaaripreventio Varhainen tuki sekundaaripreventio Työhön paluun tuki, tertiääripreventio Toiveet työterveyshuollolle ja kuntoutukselle Toimintakyvyn havaitseminen ja - TOIMINTAKYVYN KEHITTÄMINEN Työkyvyn havaitseminen - TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ - VARHAISKUNTOUTUS Työkyvyttömyysriskin ja reagointi - KOORDINOINTI Toiveet yritykselle, johdon ja esimiesten työhön alenemisen riskin reagointi - TYÖSSÄ JAKSAMISEN SEURAAMINEN alenemisriskin ja reagointi - PUHEEKSIOTTO - SOVITTUJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN havaitseminen -TYÖN MUKAUTTAMINEN, - UUSI TYÖ Pirjo Juvonen-Posti 19

20 Työkyvyn tuki työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä: Työterveyshuollon ja työpaikan interventiotaso Työntekijän toimintakykytaso Kuntoutuksen sisältö (kuntoutusmuoto: avo/monimuoto/laitos) Työssä jatkamisen edistäminen, työterveyshuollon primaaripreventio Toimintakyvyn alenemisen riski Elämäntapamuutosten tukeminen (liikuntatoimi, pth), kuntoremontti (Kela kura), ohjaus ja neuvonta (TANO) Varhainen tuki, työterveyshuollon sekundaaripreventio Työhön paluun tuki, työterveyshuollon tertiääri-preventio Työkyvyn alenemisriski Vajaakuntoisten/osatyökykyis ten tuki ja seuranta Työkyvyttömyysriski Vajaakuntoisten/osatyökykyi sten tuki ja seuranta Työkyvyttömyydestä työhön (kuntoutustuki) Työttömyysriskistä työhön (outplacement) - Terveydenhuollon järjestämä toimintakykykuntoutus -Varhaiskuntoutus /Kela (Sairausryhmäkoht., ASLAK, TYK) - TEM/työhön paluun tukitoimet Ammatillinen kuntoutus/työeläke ja ammatillinen ja lääkinnällinen/lita (Vaativa)toimintakykykuntoutus/ terveydenhuolto ja kela TEM/työhön paluun tukitoimet Pirjo Juvonen-Posti 20

21 Yksin tekemisestä yhteiseen työhön? työterveyshuollossa toiminta- ja työkykyarvion tulisi perustua työkykyjohtamiseen, työterveysyhteistyöhön ja ajankohtaiseen tietoon työstä toiminta- ja työkyvynarviointi vaatii aikaa ja prosessi on rakennettava siten, ettei siihen kukaan "joudu päivystystyönä" vaatii yhteisen moniammatillisen työkäytännön sopimista työterveyshuoltoyksikössä (keskeisen) työhön kuntoutuksen toimijaverkoston kokoaminen Pirjo Juvonen-Posti 21

22 Palveluohjausratkaisuja työterveysyhteistyössä työterveyshuollossa (iso kunnallinen työterveyshuolto, yrityksen integroitu työterveyshuolto, valtakunnallinen lääkäriasemaketju) oma kuntoutussuunnittelija (3-4) tai työvalmentaja (1) organisaation tai yrityksen HR-toiminnoissa työkykycontroller (n.3), kuntoutusasiantuntija (1), työvalmentaja (1) yksilöintensiivistä työhön paluu vaiheeseen keskittynyttä, eri asiakastyöotteista vähän tietoa, taustoiltaan erilaisia ammattilaisia, mutta kuntoutuksen osaamista usealla Pirjo Juvonen-Posti 22

23 Yksilöllinen työkyvyn seuranta ja tuki työterveyshuollossa Juvonen-Posti, Liira ja Järvisalo, 2011 Työntekijätaso käytännön ohjaus ja organisointi työkyvyn tuen tarpeen havaitseminen ohjaus, konsultointi, seuranta yhteistyö esimiesten kanssa Työpaikkataso ennakointi & sopiminen & seuranta sovittu toimintatapa, roolit, vastuut ja yhteistyö: varhainen ja työhön paluun tuki työpaikan määrittelemät kumppanit Työhön kuntoutuksen toimijaverkoston kokoaminen työorganisaatiokohtaisesti työpaikan määrittelemä verkosto 1. työeläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt palvelutuottajan aktiviinen paikallinen ja alueellinen verkosto 1. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito: lääkinnällinen kuntoutus 2. TE-toimisto 3. sosiaalitoimi: sosiaalinen kuntoutus (mm. päihde) Pirjo Juvonen-Posti 23

24 Yhteistyöhön työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaisten yhteisen osaamisen lisäämisellä - integratiiviset yhteiset käsitteet Työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa tulisi vahvistaa toiminta- ja työkyky -käsitteistä lähtevä yksilöasiakastyöotetta -> jäljellä oleva toiminta- ja työkyky "haltuun"! Kokonaisvaltainen työkyvyn hallinta ja seuranta (Work Disability Prevention, Disability Management ) käsitteistä lähtevä työpaikkatyön yhteiseksi viitekehykseksi. Palveluohjaus(case mangement)- osaamisen vahvistaminen: suunnittelu, koordinaatio, ohjaus (työterveyshuolto); suunnittelu, valmennus; intensiivinen ohjaus (kuntoutus), kontrollointi (controller) (työnantaja) Verkostotyö (verkostoneuvottelut, työterveysneuvottelut, kuntoutusneuvottelu) osaamisen ja työmallien vahvistaminen ja sen resurssointi palvelutyöhön Pirjo Juvonen-Posti 24

25 Työterveyshuolto ja kuntoutus: Nykykäytäntöjen muuttaminen Työterveyshuollolle resurssi-allokointi kuntoutusyhteistyöhön: nykytoiminnasta vahvistetaan vajaakuntoisen työntekijän kuntoutustarpeen arviointi ja ohjaus -työtä ja siirretään työstä osa työpaikalla ja muissa verkostoissa tapahtuvaksi työksi. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaisten keskinäinen konsultointi ja muu yhteistyö mahdolliseksi ja arkiseksi. Mm. kattavuuden ja tasapuolisuuden näkökulmista entistä vaikuttavampien, ja joustavampien kuntoutuspalveluiden kehittäminen työssä jatkamis -, varhainen- ja työhön paluu- tasoille. Kuntoutuspalvelutuottajille työpaikkakuntoutuksen ja verkostotyön tehtävät ("jalkautuminen") palvelutuotteisiin ja kuntoutuksen eri rahoittajien yhteiseksi tahtotilaksi, palvelujen kehittäminen tähän suuntaan Pirjo Juvonen-Posti 25

26 Lisälukemisto Rissanen P., Kallanranta T., Suikkanen A. (toim.) Kuntoutus. 2. uud. painos. Duodecim (2008)- myös verkkoversio Järvikoski A., Härkäpää K.: Kuntoutuksen perusteet 5. uud. painos. WSOYpro (2011) Juvonen-Posti P., Liira J., Järvisalo J.: Kuntoutus työterveyhuollossa ja työuran pidentämistä koskevassa keskustelussa.teoksessa Järvikoski A.,Lindh J., Suikkanen A.: Kuntoutus muutoksessa. Lapin yliopistokustannus, 2011: Liira J., Redemann B., Juvonen-Posti P., Elo A-L., Joensuu M.,Parvinen A.: Dynaamisen työkykyjohtamisen haasteet. Työterveyslääkäri I/2011: Redemann B., Liira J., Juvonen-Posti P.: Case management moniammattilisessa työterveyshuollossa (hyväksytty käsikirjoitus Työterveyslääkärilehteen, 2011) Pirjo Juvonen-Posti 26

27 Kiitos kiinnostuksestasi! Pirjo Juvonen-Posti 27