Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä AVH-päivät Maria Rautio, palvelukeskuspäällikkö, Työterveyslaitos

3 Taustaa Edessä merkittäviä haasteita; työurien pidentäminen, kestävyysvaje, ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden myöhentäminen, sairauspoissaolojen lyhentäminen, vähentäminen eikä työtapaturmia, ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia ole vielä voitettu uutena työhön liittyvät sairaudet

4 Eri ulottuvuuksien tarkastelua: Yksilön terveys minkälainen käsitys ohjaa suhtautumistamme? terveyden ja työkyvyn vajeet ja puutteet vai jäljellä olevan terveyden ja työkyvyn vahvistaminen ja mahdollisuudet

5 Elintavat ja työkuormitus vaikuttavat työ- ja toimintatyökykyyn Työ- ja toimintakyky heikentynyt työsuoritus sairauspoissaolot Varhainen eläköityminen ¾ sydän- ja verenkiertoelimis tön, mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista Liikuntaaktiivisuus Ylipaino ja ruokavalio Alkoholi Tupakointi Uni ja vireys Työstressi Työssäkäyvistä naisista 54 % ja miehistä 41 % harrastaa kuntoilua vähintään 3 x viikossa (TTL 2006). Alhainen fyysinen toimintakyky ennakoi ennenaikaista eläköitymistä. Ylipainoisten määrä on suuri: miehistä 60 % ja naisista 40 % ylipainoisia (BMI 25kg/m²; KTL 2005). 2/3 on huonot ruokatottumukset. Merkittävä ylipaino on yksi vahvoista fyysisen toimintakykyyn ja diabetes II sekä varhaiseen eläköitymiseen vaikuttavista tekijöistä. Alkoholin käyttö lisääntyy: miehistä 42 % ja naisista 28 % juo 5 alkoholiannosta viikossa (KTL 2005). Tupakointi on ongelma: työikäisistä miehistä 26 % ja naisista 18 % tupakoi päivittäin (KTL 2005). Työssäkäyvistä liian vähän nukkuu keskimäärin 19 %, julkishallinnon toimialalla unettomuuden esiintymisprosentti on 47 % (TTL 2006). Työn intensiteetin kasvu johtaa kiireen lisääntymiseen ja osalla fyysisiin ja psyykkisiin stressioireisiin: 16 % kokee melko tai erittäin paljon stressiä (TTL 2006)

6 Eurooppalainen vaikuttavuusgap: sairaus syrjäyttää työstä In Search of a Model: Outflow from the labour market as a result of illness, injury or impairment Work to Welfare Richard Wynne, Work Research Centre, Dublin Welfare Work Long Term Unemployment Untypical Employment Retirement Welfare Based Strategies Employment Services Vocational Rehabilitation General Health Care Income Maintanance Social Inclusion Short Term Unemployment Disability Registration The Gap Long Term Absence Sickness Injury Illness Impairment Short Term Absence Work Based Strategies Human Resources /Equal Opportunities Health and Safety/ Risk Management Occupational Health /Health Promotion Employee Assistance Permanent Health Insurance Pirjo Juvonen-Posti 6

7 Työurien jatkaminen keskeltä keskiöön? Sairaus seurauksineen syrjäyttää edelleen työstä. Työurien jatkaminen nähdään keskeisenä suomalaisen yhteiskunnan selviämisen haasteena. Toimijoista riippumatta työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen tulisi tukea tätä tavoitetta vaikuttavasti. Vaikuttavuuden parantamisen pääkeinoiksi on valittu suunnitelmallisuuden lisääminen ja yhteistyön tiivistäminen Pirjo Juvonen-Posti 7

8 Jäljellä oleva työkyky tässä työssä tässä työpaikassa " Kokonaisvaltaiset ja integroidut työkykymallit ovat erilaisia siinä, että ne tarjoavat perustan työterveyshuollon ja työpaikan toteuttamalle työkykyä ylläpitävälle toiminnalle ja varhaiskuntoutukselle. Ne muistuttavat työterveyshuollon toimijoita siitä, millaiset tekijät työkyvyn alenemista tuottavat ja millaisiin tekijöihin on mahdollista käydä käsiksi pyrittäessä kehittämään työkykyä tai ehkäisemään työkyvyn alentumista." Järvikoski, 2010; Kuntoutus ja työkyvyn tuki; Pirjo Juvonen-Posti 8

9 Työhön paluun ratkaisevat biopsykososiaaliset tekijät Pirjo Juvonen-Posti 9

10 Yhteistyössä Varhainen tuki (puheeksiotto, välittäminen) Sairauspoissaolon aikainen yhteydenpito, työkyvyn palauttavat toimenpiteet, työhön paluun suunnittelu, työkokeilut Työhön paluun tuki, osasairauspäiväraha, työn muokkaaminen, työympäristön muokkaaminen, apuvälineet

11 Työympäristö Ergonomia Sisäilma Työvälineet ja laitteet ja niiden toimivuus (sis. erilaiset ohjelmistot) Työturvallisuus, tässä yhteydessä esim. hälytysjärjestelmät Työsuojeluyhteistyö Huomioon jo suunniteltaessa työtiloja - vaikuttamismahdollisuus Esittäjän nimi 11

12 Työterveyshuollon mahdollisuudet Työpaikkaselvitys työolosuhteiden terveydellisen merkityksen arviointi, toimenpide-ehdotukset Työntekijän oma aktiivisuus; ergonomisesti hyvät työskentelytavat ongelmallisten, kuormittavien tekijöiden esille nostaminen Työjärjestelyt; yhteistyössä työnantaja ja työntekijä, tarvittaessa työterveyshuolto (mikäli terveyteen tai työkykyyn liittyvä problematiikka)

13 Työyhteisö Sosiaalisia suhteita Yhteistyötä Työn sujuvuutta Yhteisiä pelisääntöjä Oikeudenmuakisuuden kokemusta Arvostusta Palautetta

14 Työterveyshuollon mahdollisuudet Työyhteisön toimivuuden edistäminen on työterveyshuollon tehtävä Työyhteisön toimivuuden edistämisellä tarkoitetaan kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla lisätään työn hallinnan edellytyksiä ja vähennetään työn sujumisen esteitä. Työyhteisöristiriidat, -konfliktit, -kriisit Ratkaisuna käytetään usein sairauslomaa, työntekijöiden siirtämistä toisiin tehtäviin > ongelma ei poistu Sen sijaan työtoimintaan, yhteistyöhön kohdistuvalla toiminnalla on saatu hyviä tuloksia aikaan Vakavat kriisit; debriefing

15 terveen työyhteisön piirteitä

16 Johtaminen Työn organisointi sujuvuus Mahdollistaja ammatilliseen kehitykseen Osaamispääoman johtaja Tuki ja motivoija Yhteisöllisyyden rakentaja Johtaminen on myös jämäkkyyttä

17 Työterveyshuollon mahdollisuudet Esimiehen vastuulla; kehityskeskustelut; käsiteltäväksi työmäärä >< ylikuormitus, osaaminen urasuunnitelma >< työn hallinta, jaksaminen, kuuntelu Tarvittaessa tuki omalta osaltaan pitkän sairauspoissaolon aikana ja työhön palattaessa työn mukauttaminen Yhteisistä neuvotteluista seuraa se mitä on sovittu Työterveyshuolto osallistuu edellä kuvattuihin prosesseihin, esimiehen tukeminen tehtävässään Esimiesvalmennus

18 Osaaminen ja ammattitaito Työelämän muutosten aiheuttamat oppimistarpeet Työtehtävät muuttuvat Kokonaan uudet työtehtävät sairauden tai vamman aiheuttama uusia tilanne Oppimisvalmiudet auttavat muutosten keskellä ja kehittävät joustavuutta

19 Mahdollisuuksia Työntekijän oma aktiivisuus ja suhtautuminen uusiin asioihin, uskaltauminen uuden oppimiseen epävarmuuden sietokyky Yhdessä tapahtuva arviointi ja kehittäminen Opiskelijaohjaus mahdollisuutena Mahdollisesti pitkäkestoisempikin opiskeluun sitoutuminen työyhteisön ja esimiehen tuki Työterveyshuolto; ammatillinen kuntoutus, liian vähän käytetty

20 Työn hallinta Koostuu kaikesta edellisestä; osaamisesta, työn organisoinnista, yhteistyöstä, hyvästä johtamisesta, kehittymismahdollisuuksista, joustoista

21 Hyviä kokemuksia Hankkeet, joissa työpaikka yhdessä pohtii kuormittavia ja voimavaroja antavia tekijöitä, miettii mihin asioihin pitäisi saada muutoksia tekee kehittämissuunnitelman aikatauluineen ja vastuineen osallistuu toteuttamiseen ja arviointiin mm TYT, TEDI - hankkeet,

22 Erilaiset ryhmämuotoiset vertaistukea hyödyntävät ryhmät; aihepiireinä voi olla työhön, terveyteen, elintapojen muutospyrkimyksiin tai muihin yhteisiin asioihin liittyvät kysymykset

23 Mitä muuta voisi tehdä? Työkuormituksen arviointi ja muokkaaminen sopivaksi Työympäristöön tehtävät muutokset Työprosessien kehittäminen (sujuvuus) Laitteisto ja välineistö kuntoon työpaikalla Työyhteisölliset kysymykset hyvinvoinnin esteenä tai lähteenä Työn ja perheen yhteensovittaminen Työaikajoustot Osaamisen varmistaminen JOHTAMINEN henkilöstö on investointi, ei kuluerä

24 Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet (toimenpideperusteinen määrittely) ohjaus ja neuvonta selvitykset ja tutkimukset ammatillista kuntoutussuunnittelua varten työ- ja koulutuskokeilut työhönvalmennus / työhön suuntaava valmennus työn muokkaus/ työn rikastaminen/ työn ja työolosuhteiden muutokset työssä tarvittavien apuvälineiden arviointi ja kokeilu, hankinta uudelleenkoulutus elinkeinotuki /yritystuki työolosuhteiden järjestelytuki palkkatuki työnantajalle Pirjo Juvonen-Posti 24

25 ..Työterveyshuollon painopisteeksi tulee ottaa työkyvyn seuranta ja edistäminen työuran eri vaiheissa.. Työkyky- ja työkyvyttömyys-prosessit monitekijäisinä eivät noudata yksinomaan ennaltaehkäisyn logiikkaa, haaste terveydenhuollon preventiologiikalle. Sosiaalisten tekijöiden merkitys ja vaikutus tunnetaan, mutta yksilön kohdalla tunnistaminen on vaikeaa, haaste työpaikkojen ja työkyvyn tuki- verkoston yhteistyölle interventiot työkykyriskissä eikä vain, kun terveystekijä mukana (vrt. Järvikoski, 1994; Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä STM selvityksiä 2011:6; Juvonen-Posti et al., 2011) Pirjo Juvonen-Posti 25

26 Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus (Saari& Forma, 2003; Gould ym., 2008; Kivekäs& Uola, 2010, Järvikoski, 2010) kuntoutukseen osallistuneiden määrä lisääntynyt, mutta merkittävä osa työstä sairauden vuoksi syrjäytyvistä ei pääse kuntoutuksen piiriin kuntoutustarve havaitaan osalla myöhään tth:n rooli? toteutuuko tasa-arvo eri tavoin järjestetyissä tth:ssa? työpaikan ja esimiehen rooli kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa vähäinen työhön palattessa palattu entisiin tehtäviin tuki kuntoutuksen aikana ei aina riittävä huomattava osa kuntoutujista työssä kuntoutuksen päättyessä että sen jälkeen Pirjo Juvonen-Posti 26

27 Yksin tekemisestä yhteiseen työhön? työterveyshuollossa toiminta- ja työkykyarvion tulisi perustua työkykyjohtamiseen, työterveysyhteistyöhön ja ajankohtaiseen tietoon työstä toiminta- ja työkyvynarviointi vaatii aikaa ja prosessi on rakennettava siten, ettei siihen kukaan "joudu päivystystyönä" vaatii yhteisen moniammatillisen työkäytännön sopimista työterveyshuoltoyksikössä (keskeisen) työhön kuntoutuksen toimijaverkoston kokoaminen Pirjo Juvonen-Posti 27

28 KIITOKSIA ja HYVÄÄ ALKANUTTA SYKSYÄ Lisätietoa; Maria Rautio