TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

Transkriptio

1 TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI KARI HARING SAK RY

2 YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä /334 Työterveyshuoltolaki /1383 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 1484/2001 Työturvallisuuslaki /738 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta /44 (5 luku) Työsopimuslaki /55 Työkyvynhallinta Sairausvakuutuslain 13 luvun päivän sääntö Työterveyshuoltolaki 10a ja 12, sairausvakuutuslaki 5a

3 YHTEISTYÖN PERUSTEET Yhteiskunnallinen tarve Eläke- / työurakeskustelu Hyödyt työpaikalle Hyödyt työntekijöille, yksilölle Vaikutukset työhyvinvointiin, työviihtyvyyteen, tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin

4 TYÖIKÄINEN VÄESTÖ (15-64-VUOTIAAT) TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN, Työlliset Työttömät Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Vanhuuseläke Maatalouden erityiseläke Muut työvoiman ulkopuolella olevat (esim. opiskelijat) Työikäinen väestö yhteensä Hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyden kannalta keskeisintä on työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyden vähentäminen Lähteet: Tilastokeskus, ETK

5 Koko kansantaloudessa tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia

6 TYÖELÄMÄRYHMÄ (AHTELAN RYHMÄ) Työurien pidentämisessä työkyvyttömyyden vähentämisellä keskeinen asema Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentämisessä työterveyshuollolla keskeinen asema Työterveystoiminnan onnistuminen edellyttää työpaikalla tapahtuvaa, aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä = työterveysyhteistyötä Useat eri alojen työpaikkatason esimerkit osoittavat, että sairauspoissaolojen vähentämiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja tätä kautta työurien pidentämiseen on mahdollista vaikuttaa.

7 TTH-TYÖRYHMÄ ( STM 2011:6) Työterveyshuollon uudelleen suuntaaminen: Painopisteeksi työkyvyn seuranta ja edistäminen työuran eri vaiheissa, päivitetään valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (1484/2001), myös kirja HTTHK:stä päivitetään Työterveysyhteistyön periaatteet kirjataan em.asetukseen Työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy TTH:n vastuu työntekijän kokonaishoidossa ja kuntoutuksessa, yhteistyö: esh, pth Sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen lisääminen TTH:ssa (sosiaalityöntekijät)

8 MITÄ ON TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Työnantaja ja työntekijät tai heidän edustajansa sekä työterveyshuolto tekevät suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi TTH-lain tarkoitus: Työ- ja toimintakyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus, työyhteisön toiminnan edistäminen samalla työhyvinvoinnin edistäminen Pitää sisällään myös työturvallisuuden parantamisen

9 KELA: TERVEYSOSASTO/TYÖTERVEYSHUOLTORYHMÄ

10 TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ/TTH Työterveyshuolto tarvitsee kumppanin työpaikalla Työterveyshuolto asiantuntijana mukana työterveyshuollon vuorovaikutustaidot Työpaikkakäynnit (työpaikkaselvitykset) Terveyden ja työkyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa Työn mukauttaminen, neuvonta- ja ohjaus Työterveysneuvottelut Työsuojelutoimikunnan kokoukset TANO, terveys- ja elämäntapakampanjointi

11 TYÖPAIKKASELVITYS Muodostaa perustan koko työterveyshuollon toiminnalle Työnantaja, työntekijät ja tth yhdessä Työpaikkaselvityksen sisältö: Perustiedot: toimiala, henkilöstörakenne, työ- ja palvelusuhdemuodot, työaikajärjestelyt, todetut ammattitaudit, työtapaturmat, uhkatilanteet, muutokset, tulevaisuuden näkymät, sovitut käytännöt jne. työn fyysiset, kemialliset ja biologiset altisteet, työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus arviointi: työn vaaratekijöiden ja kuormittavuuden terveydellisen merkityksen arviointi Työpaikkaselvityksestä tehdään raportti, jossa esitetään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavat korjaus/toimenpide-ehdotukset

12

13 TERVEYDEN JA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Työkykyyn vaikuttavat monet tekijät Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää Työterveyshuoltolaissa (1383/2001)todetaan työterveyshuoltoon kuuluvan: toimenpide-ehdotusten tekeminen tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, myös työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen

14 TERVEYDEN JA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Työterveyshuollot perinteisesti antaneet suosituksia työntekijöiden uudelleen sijoittamisesta työpaikoilla Tavoitteena ollut työntekijöiden selviäminen töissä ilman sairastumista/vammautumista/sairauslomaa Erilaisia termejä käytetty : uudelleen sijoitus, korvaava työ, vaihtoehtoinen työ, mukautettu työ Kolmikanta- /työterveys- /työkykyneuvottelut

15 SAIRAUSVAKUUTUSLAIN 13 LUVUN 5 Pitäisi lisätä työpaikan ja TTH:n yhteistyötä Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista 1 :n 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista korvataan 60 prosenttia, mikäli työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Muuten korvaus on 50 prosenttia. Kirjallinen suunnitelma työkyvyn hallinnasta ja edistämisestä Varhainen tuki, sairauslomien seuranta, työhönpaluun tuki Työterveyshuollon raportointivelvollisuus (Lain muutoksen vaikutuksia tarkoitus tutkia)

16 PÄIVÄN SÄÄNTÖ Voimaan Muutokset sv-lakiin Työntekijän työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä viimeistäin silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä (yhtäjaksoinen tai pätkissä) Mahdollisuus päivärahan katkaisuun Sv-päivärahaa haettava 2 kuukauden kuluesssa Muutokset tth-lakiin Työnantajan ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo jatkunut kuukauden ajan Työterveyshuollon lausunto: arvio jäljellä olevasta työkyvystä ja selvitys mahdollisuuksista jatkaa töissä

17 Onko työpaikalla käyty 90 päivän sääntöön liittyviä työkykyneuvotteluja? % Kyllä Ei En osaa sanoa 40 Luottamushenkilöpaneeli tammikuu 2013

18 Onko keskustellut lakimuutoksista työnantajan kanssa? Kaikki 38 % 62 % Luottamusmies 42 % 58 % Kyllä Työsuojeluvaltuutettu 33 % 67 % En Molemmat tehtävät 36 % 64 % Luottamushenkilöpaneeli tammikuu 2013

19 Onko osallistunut työntekijän tukena työkykyneuvotteluihin? % Kaikki Luottamusmies Kyllä Työsuojeluvaltuutettu Ei Molemmat tehtävät Luottamushenkilöpaneeli tammikuu 2013

20 ONKO MIELESTÄSI TYÖPAIKALLASI MAHDOLLISTA MUOKATA TYÖTÄ JA TYÖOLOJA NIIN, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VOI JATKAA TÖISSÄ, VAIKKA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JOSTAKIN SYYSTÄ ON HEIKENTYNYT (ESIMERKIKSI SAIRAUS, IKÄÄNTYMINEN)? Luottamushenkilöpaneeli

21 Työkykyneuvottelun jälkeen työntekijä on (%, vastaaja osallistunut 90 pv säännön mukaisiin neuvotteluihin) n=249 Jatkanut sairauslomalla 28 Palannut omaan työhönsä 21 Palannut muuhun tai mukautettuun työhön 25 Palannut töihin osasairauspäivärahalla 21 En osaa sanoa 1 Jotain muuta 5 Luottamushenkilöpaneeli tammikuu 2013

22 Onko havainnut ongelmia? (%, vastaaja osallistunut 90 pv säännön mukaiseen neuvotteluun) n= Kyllä Ei Eos Luottamushenkilöpaneeli tammikuu 2013

23 Havaittuja ongelmia (%, vastaaja osallistunut 90 pv säännön mukaisiin neuvotteluihin) Työnantaja haluton muokkaamaan työoloja 39 Palkan suuruudesta epäselvyyttä töihin palaamisen jälkeen 14 Työterveyshuolto ei osaa asiaansa 4 Työntekijä halunnut jatkaa sairauslomaa, vaikka voisi palata töihin 25 Muita ongelmia 18 Luottamushenkilöpaneeli tammikuu 2013

24 YHTEENVETO Työpaikalla yhteiset pelinsäännöt, keskinäinen luottamus Työkyvyn hallintasuunnitelma Työpaikalla tehtävä yhteistyö luo edellytyksiä työkyvyttömyyden vähentämiselle, työhyvinvoinnille ja pitkille työurille Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työtä hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävä jatkuvasti Hyvin suunnitellut työkykyneuvottelut tuottavat tulosta