Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Transkriptio

1 2016 Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1

2 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan (2013: ; 2012: ) Harkinnanvaraisia kuntoutujina (41 200; ), joista ASLAK-kuntoutujia ( ; ) TYK-kuntoutujia 460 (400; 320) Tules-kuntoutujat ( 8 630; 7 180) Mielenterveyskurssit (2 120; 2 240) Sopeutumisvalmennuskurssit (2 970; 3 340) Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutujia (13 400; 3 440), joista Tyk-kuntoutujia ( 2 390; 2 570) Psykoterapia ( ; ) Yli 26-vuotiaita (15 387; ) 2

3 Työ muuttuu Työ on yhä harvemmin pysyvä tila tai fyysinen paikka, jonne mennään ja jossa ollaan. Työ muuttuu asioiksi, joita tehdään. Yhä useampi meistä työskentelee monelle organisaatiolle ja työnantajalle Teppo Turkki, Sitran johtava asiantuntija Sosiaalivakuutus 1/2015

4 Miksi muutoksia Kelassa on tehty kehitystyötä kuntoutusmallin muuttamiseksi vuodesta 2004 lähtien. Tiedossa mm. sama paketti kaikille, kuntoutuksen kesto, laitosmaisuus, työkytkentä ohut, yhteistyö työpaikkaan ja työterveyshuoltoon yhteistyöpäivän varassa ASLAK-kuntoutuksen tausta-ajatus: työkyvyn oletettu heikentyvän vasta tulevaisuudessa -> tutkimus ei ole antanut vaikuttavuuden kannalta tukea ASLAK-tutkimuksen vähäisyys ASLAKia ei ole tutkittu satunnaistetussa asetelmassa Tutkimusnäyttö vaikuttavuudesta ristiriitainen, kuntoutujien valinta? Työelämä muuttuu Kuntoutuksen ajattelutavan muutos: sairauslähtöisestä ajattelusta biopsykososiaaliseen ja ICF- laaja-alaiseen tarkastelutapaan Kuntoutuksen tavoitteiden täsmentyminen 4

5 Työhönkuntoutuksen kehittämisen eteneminen TK1 HYPRO TUUKKA KOKONAISKUNTO MODULO JYRI TUULI TEOSTA Laaja tutkimus Yksilöllinen kuntoutustarpeen arviointi Mallin joustavuus Työkytkentä TK2 1 malli TK verkko

6 TK2 malli Lähemmäs työelämää integroitu malli, joka on yksilöllisten tavoitteiden mukaan räätälöity ja tuottaa hyötyjä sekä kuntoutujalle että työpaikalle

7 TK2- hanke :kuntoutujan polku Työterveyshuollon rooli Suunnittelu Yksilöjaksot Ryhmäjaksot Tilanneanalyysi Päätösosa Työnantaja rooli 7

8 TK-hankkeista standardeihin TK1: kuntoutuksen sovittaminen työn ja työelämän tarpeisiin, kuntoutusprosessiin osallistuvien yhteistyötahojen verkostoitumisen ja erityisosaamisen hyödyntäminen kuntoutuksessa 4 viikon laitos -kuntoutus -> lyhytjaksoisuus ja prosessinomaisuus Esimiesten osallistuminen ja osallistuminen Kuntoutuksen ammatillinen teema korostuu koko kuntoutus prosessin Yhteistyötä työterveyshuoltoon vahvistettiin TK2: lähemmäksi työtä, yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava malli Sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä Jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa työhön, työorganisaation toimintaan sekä omaan ammatilliseen kehitykseen Esimies ja työpaikan rooli vahvempana Yksilöllinen ja joustava malli ryhmässä Ammatilliset tavoitteet keskiössä Kohdentuminen ja oikea-aikaisuus 8

9 AURAn uudistukset Hakeminen muuttuu sähköiseksi Hakijataho (työnantajat, työterveyshuollot, liitot, järjestöt) valitsee palveluntuottajan (Katso-tunniste) Hakijataho saa päätöksen hyväksynnästä heti sähköisen hakemuksen lähettämisen jälkeen Kuntoutuksen suunnittelu voi alkaa hakijatahon ja palveluntuottajan välillä Hakijataho (työterveyshuolto) valitsee kuntoutujat ja ohjaa hakemusten toimittamisessa Kela tekee lakiperustepäätökset 12, 6

10 AURA kuntoutuspolku

11 Kenelle AURA kuntoutus Henkilöille joiden kuormittuneisuus, jaksamisvaikeudet ja sairauksien oireet aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, jos työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä Kelassa päätökset lakipykälien mukaan (6 ja 12 ) 11

12 Yhteistyökuntoutus Kuntoutusprosessiin osallistuu kuntoutujan lisäksi Työpaikka (HR ja työsuojelu mm.) Esimies (työyhteisö) Työterveyshuolto/terveydenhuolto Palveluntuottaja 12

13 Mitä kuntoutuksessa tapahtuu Jokaiselle kuntoutujalle kuntoutusprosessi toteutetaan oman suunnitelman mukaisesti (muotoilu syntyy alkuvaiheen yksilöllisessä arvioinnissa) ja ryhmätoteutukset mahdollistavat lisäksi ammatillisten asioiden yksilöllisen tuen Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely pohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalleihin tai työlähtöiseen ajatteluun. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta ja perhetilannetta. Esimies mukana työhön liittyvien asioiden käsittelyssä 13

14 AURA-KUNTOUTUS Uusi AURA-kuntoutus standardi on rakennettu TKhankkeiden, työikäisten kuntoutukseen kohdistuvien tutkimusten ja selvitysten tulosten sekä nykykäytännössä hyvien käytäntöjen kokemusten valossa. Kilpailutus vuonna 2015 Hakeminen mahdollista ympäri vuoden Finlandiatalon tilaisuus antaa tarkempia ohjeita 14

15 Hankkeiden julkaisuja 1. Hinkka K, Aalto L ja Toikka T; Uudenlaiseen Kelan työhönkuntoutukseen?viiden kuntoutusmallin arvioinnin tuloksia.helsinki:sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 134, Seppänen-Järvelä, R, toim. Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 84, TK2-hanke, raportti kuntoutuspalvelujen toteutumisesta, Kuntouta verkossa, Verkkokuntoututtajan opas, Teosta-kuntoutus,epätyypilliset työsuhteet, Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointia ja kuntoutus,tuuli-hanke, Uudenlaista työikäisten kuntoutusta.ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutushankkeessa, Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi.kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat, Seppänen-Järvelä R, Aalto A-M, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Tuusa M, toim. Tavoitteena työhön kytkeytyvä, yksilöllisesti räätälöity kuntoutus. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia (tulossa), Seppänen-Järvelä R, Pesonen S, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Savinainen M, Tuusa M, Syrjä V. Kuntoutumisen polku - yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia (tulossa), 2015.