Espoon yhdyskuntatekniset palvelut ja näiden tuotantokustannukset 2014 Raportti

Transkriptio

1 Espoon yhdyskuntatekniset palvelut ja näiden tuotantokustannukset 2014 Raportti Riitta Haapavaara Petri Vainio Katu- ja Viherpalveluiden julkaisuja 2/2015 ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

2 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely TEKPA- tutkimus KUVE 6 3 Katualueet Talvihoito Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset Katujen hoidon panostuskohteet 16 4 Viheralueet Viheralueiden hoito Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset Viheralueiden hoidon panostuskohteet 21 5 Katuvalaistus 22 6 Ulkoistetut alueurakka-alueet 24 7 Asiointi teknisen palvelun kanssa 25 8 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset Yhteenveto Kehittämiskohteet 26 9 Liitteet 27

3 2 RAPORTTI ESPOON YHDYSKUNTATEKNISISTÄ PALVELUISTA JA NÄIDEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA Johdanto Raportin tarkoituksena on esittää TEKPA asukaskyselyn ja KUVE vertailun tuloksia katujen, katuvalaistuksen ja viheralueiden hoidon tasosta ja yksikkökustannuksista, asukkaiden mielipiteitä siitä, mihin kunnan tulisi panostaa ja millä toimenpiteillä vaikuttaa katujen ja viheralueiden kuntoon ja viihtyvyyteen. TEKPA tutkimuksen tuloksia analysoidaan vastaajan asuinpaikan postinumeroalueen perusteella. Koko Espoon tuloksia verrataan viiden suurimman kaupungin tuloksiin sekä aikaisempiin tuloksiin vuodesta 1996 alkaen. KUVE vertailun tulokset esitellään osana tätä raporttia. KUVE -vertailussa pyritään selvittämään kuntien katujen ja viheralueiden hoidon yksikkökustannuksia tilinpäätöksiin 2013 perustuen. Lisäksi selvitetään Espoon mahdollisuuksia säästää katujen ja viheralueiden hoidossa verrattuna viiteen suurimpaan kaupunkiin säästöpotentiaalilaskennan avulla. Pohjois-Espoon alueurakka alue siirtyi ulkopuolisen urakoitsijan hoitovastuulle ja oli siten toinen ulkopuolisen urakoitsijan vastuulle siirretty alue, Tapiolan ylläpito alue siirtyi vuotta aikaisemmin lokakuussa TEKPA tuloksia Tapiolan alueella on tarkasteltu erikseen. TEKPA ja KUVE tutkimukset voi lukea kokonaisuudessaan Espoon Sharepointista, Tekninen keskus > Julkaisut ja raportit >Teknisten palveluiden vertailut TEKPA ja Ylläpidon kustannusvertailut. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

4 3 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely Espoon TEKPA -tutkimuksen arvosanat katualueiden osalta ovat nousseet kaikilla mittausalueilla, osasyynä voidaan pitää erittäin vähälumista talvea verrattuna kahteen edelliseen (Kuva 1). Talvesta 2013 johtuen myös hoitokustannukset (kustannustiedot vuodelta 2013) ovat edelleen nousseet. Viheralueiden hoitoon Espoolaiset ovat hyvin tyytyväisiä ja arvosanat ovat edelleen nousseet. Katuvalaistuksen arvosana oli myös noussut hieman. Kuva 1 Lumen syvyys maalis-/huhtikuun vaihteessa (lähde: Ilmatieteenlaitos) 2.1 TEKPA- tutkimus TEKPA- tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten mielipiteitä katujen ja viheralueiden hoidon laadusta. Kysely on valtakunnallinen tutkimus, jossa eri kuntien asukkailta kysytään samanlaisilla kysymyslomakkeilla (Liite 2 ja 3) keskenään samat kysymykset. Kunnat voivat halutessaan ilmoittautua kyselyyn mukaan. Kysely toteutetaan laajana parillisina vuosina ja parittomina vuosina suppeampana. Espoo osallistui vuonna 2011 ensimmäistä kertaa myös suppeampaan kyselyyn. Yhteenveto Espoon tuloksista on esitetty liitteessä 1. TEKPA asukaskysely järjestettiin keväällä Valtakunnallisesti kyselyyn osallistui kaikkiaan 28 kuntaa, kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Espoon kaupunki on

5 4 ollut mukana laajemmassa kyselyssä keskeytyksettä vuodesta 1996 saakka, joten aikasarjaanalyysi kattaa jo 18 vuoden jakson. Muista suurista kaupungeista (6-pack) ovat olleet vuodesta 2002 mukana kaikki paitsi Turku. Vuoden 2014 kyselystä puuttui suurista kaupungeista Vantaa. Espoon vastaajat valittiin satunnaisesti kaikista vuotiaista espoolaisista. Vuodesta 2013 yläraja on ollut 79 vuotta, koska on haluttu huomioida paremmin vanhempien palveluiden käyttäjien näkemykset. Kyselylomake postitettiin 1500 vastaajiksi valituille henkilöille huhti toukokuussa Vastauksia saatiin tänä vuonna 431, vastausprosentti oli 29 %. Vuonna 2013 luvut olivat 462 ja 31 %, joten vastauksia saatiin nyt hieman vähemmän. Kuvassa 1 on esitetty vastaajamäärät postinumeroalueittain. Alle 10 vastaajan alueissa (punaiset) vastausten keskiarvot ovat vain suuntaa-antavia. Vain kuudella alueella vastaajien määrä on yli 20, näiden alueiden vastausten keskiarvot antavat hieman luotettavampaa tietoa. Tutkimuksen tärkeintä informaatiota on nimenomaan aikasarjojen analyysi, josta saadaan kehityssuuntia selville. Kovin suuria johtopäätöksiä ei voida vetää jonkin tietyn yksittäisen vuoden arvosanoista tai kahden erillisen kokonaisuuden, esimerkiksi katujen ja viheralueiden hoidon arvosanoja vertailemalla.

6 Kuva 2 Vastaajamäärät postinumeroalueittain 5

7 6 2.2 KUVE Ylläpidon kustannusvertailu (KUVE) on RAPAL oy:n tuottama vertailu, jossa mahdollisimman yhteismitallisesti pyritään selvittämään yleisten alueiden ylläpidon kustannuksia Suomen kunnissa. Vertailu perustuu vuoden 2013 tilinpäätöslukuihin. Vertailu on laskettu yksikkö- ja asiakaskustannuksilla. Yksikkökustannukset ilmaisevat palvelun hinnan tilaajalle, asiakaskustannukset palvelun hinnan asiakkaalle (asukkaalle). RAPAL:n kehittämä raportointityökalu on nyt toista vuotta käytössä, sen avulla eri kuntien tuloksia on helppo vertailla. Lukuja voi raportissa tarkastella myös indeksikorjattuina vuoden 2013 kustannustasoon. Indeksimuutokset on tehty vuodesta 2010 alkaen Tilastokeskuksen MAKU 2010 Katujen ylläpidon osaindeksin perusteella. Linkki KUVE raportointityökaluun xlsx Ylläpidon kustannusvertailu on tehty vuosittain vv Viimeisimpään vertailuun osallistui 23 kuntaa, joista Helsinki ( asukasta) oli suurin ja Pornainen (5 148 asukasta) oli pienin. Espoossa ylläpidon kustannukset kasvoivat noin 4 % (n. 1,46 M ) edellisvuoteen verrattuna. Kustannusnousu johtui hankalasta lumikeväästä 2013, runsaasta uudelleenpäällystämisestä sekä kustannustason yleisestä noususta. m Kokonaissuoritteet vm-% 8, ,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0 Espoo Helsinki Tampere ,0 Kuva 3 Kolmen suurimman kaupungin kokonaissuoritteet indeksiin sidottuna

8 7 KUVE vertailun tulosten avulla voidaan laskea säästöpotentiaali katu- ja viheralueiden hoidossa. Säästöpotentiaali lasketaan vertailukelpoisille tunnusluvuille (esim. /asukas tai /pinta-alayksikkö) siten, että ää ö = h 0,1 h ä Suhteellinen säästöpotentiaali on vastaavasti Espoon absoluuttinen säästöpotentiaali / Espoon vertailukustannukset. Mikäli säästöpotentiaali tai säästöpotentiaaliprosentti on negatiivinen, voidaan kohta tulkita siten, että säästöpotentiaalia ei enää ole ja tarkasteltava tehtävä tehdään verrokkeja edullisemmin. 3 Katualueet Katujen hoidon ja kunnossapidon tehtävät vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan ja siten niitä on käsiteltävä itsenäisinä osa-alueinaan. Katujen auraus ja liukkaudentorjunta liittyvät talvikunnossapitoon, kun taas muut tässä käsiteltävät seikat voivat koskea yhtä hyvin kesäkuin talviaikaakin. Liikennealueiden hoitoa kokonaisuudessaan on kartoitettu kymmenellä kysymyksellä (1-10), joista on johdettu neljä mittaria: Liikennealueiden hoidon kokonaismittari, talvihoidon mittari, puhtaanapidon mittari sekä päällysteen kunnon mittari.

9 8 Liikennealueiden ylläpito -mittarin mukaan Espoon taso on noussut selvästi viime vuoteen verrattuna ja on nyt yli keskiarvon. Vantaa ei ollut mukana kyselyssä, joten 6-pack keskiarvo on laskettu vain viiden suurimman kesken. 3,8 Liikennealueiden ylläpito -mittari 3,6 3,4 3,2 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 6-pack Kuva 4 Liikennealueiden ylläpito mittari Päällysteen kunto ja puhtaanapito- mittarien arvosanat Espoon osalta ovat nousseet huomattavasti viime vuoteen verrattuna. Hajonta eri kaupunkien väillä on hyvin pieni. Ainoastaan Tampereen arvosanat ovat laskeneet. 3,8 3,6 3,4 3,2 Päällysteen kunto Espoo Helsinki Oulu Turku 6-pack Tampere Kuvat 5 Päällysteen kunto

10 9 3,8 Puhtaanapito 3,6 3,4 3, Espoo Helsinki Oulu Turku 6-pack Tampere Kuva 6 Puhtaanapito -mittarit

11 10 Kuva 7 Liikennealueiden ylläpitoindeksi alueittain Kuvassa 7 Liikealueiden ylläpitoindeksi näkyy eri postinumeroalueiden arvosanat. Espoon keskiarvosana (3,45) verrattuna vuoteen 2013 on noussut 0,31 yksikköä (2013 3,14). Alueellisesti arvosanat ovat nousseet kaikilla postinumeroalueilla.

12 Talvihoito Katujen talvihoitoa selvitettiin viidellä monivalintakysymyksellä, (kysymykset 6-10). Talvihoitoa mitattiin lumenauraukseen ja liukkauden torjuntaan liittyvillä kysymyksillä asunto- ja pääkaduilla sekä jalankulku- ja pyöräteillä. Talvihoidossa kaikki 6-back kunnat ovat saaneet parempia arvosanoja, Espoon ja Helsingin arvosanoihin on voinut vaikuttaa korottavasti erittäin vähäluminen talvi. 3,8 Talvihoito -mittari 3,6 3,4 3,2 3 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 6-pack 2, Kuva 8 Katujen talvihoito mittari Talvihoitomittarin erilliskomponentit, lumenauraus ja liukkauden torjunta on nostettu esiin, koska on haluttu nähdä miten arvosanaan vaikuttaa lähes lumeton talvi. Kummankin komponentin mukaan Espoon talvihoitoindeksi on noussut. Kaikissa viidessä vertailukaupungissa liukkauden torjuntaindeksi on noussut viime vuodesta. Espoolaisista 76 % oli sitä mieltä, että lumenauraus keskustaan johtavilla pääkaduilla oli hoidettu hyvin.

13 12 3,8 Lumenauraus 3,8 Liukkauden torjunta 3,6 3,6 3,4 3,4 3,2 3, , , Kuvat 9 ja 10 Lumenauraus ja liukkauden torjunta- mittarit

14 13 Kuva 11 Talvihoitoindeksi Talvihoitoindeksin postinumeroalueittaisessa tarkastelun perusteella alueellisia muutosta ei ole juurikaan tapahtunut, Uusimäen alueella arvosana on laskenut eniten, mutta siellä on ollut

15 14 vain yksi vastaaja, joten siitä ei voida tehdä johtopäätöksiä. Tyytyväisimpiä talvihoitoon vaikuttaisivat olevan Etelä- ja Luoteis-Espoon asukkaat. 3.2 Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset Espoossa katualueiden määrä asukasta kohden on edelleen noussut viime vuodesta. Muissa verrokkikaupungeissa kasvua ei ole juurikaan tapahtunut. Espoon katuverkon määrä asukasta kohti on osaltaan selitettävissä rekisteriin tehdyillä määrittely muutoksilla ja tarkennuksilla. Katuverkon kasvava määrä asukasta kohden nostaa ylläpidon rahoituskuormaa yhtä asukasta kohti. Yleistäen voidaan todeta, että silloin kun katualueen määrä asukasta kohti nousee, rakennetaan enemmän uusia ja väljiä alueita ja kun se pienenee, rakennetaan tiiviitä alueita ja täydennysrakentamista. Katualue / asukas m2/asukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 12 Katualuetta m2 / asukas

16 15 Katukustannukset /asukas vuoden 2013 hinnoin Espoo / asukas Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 13 Vertailukuntien katualueiden hoitokustannukset asukasta kohden , vuoden 2013 indeksiin korjattuna Katukustannukset / m2 vuoden 2013 hinnoin 5,00 4,50 / m2 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 14 Vertailukuntien katualueiden hoitokustannukset m2 kohden , vuoden 2013 indeksiin korjattuna Espoon katualueiden hoidon kustannukset pinta-alaa kohti laskettuna on kääntynyt laskuun. Kustannukset ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2007 vuoteen Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katujen hoidossa on hieman kääntynyt laskuun pintaalayksikköä kohti laskettuna. Asukasta kohti laskettuna säästöpotentiaali on taas kääntynyt

17 16 nousuun, tämä johtuu vertailukuntien odotuskustannusten laskusta. Espoon katujen hoidossa vaikuttaisi olevan säästöpotentiaalia yli 35 %. 40% 35% 30% Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / kadut 25% 20% 15% 10% pintaalayksikköä kohden asukasta kohden 5% 0% Kuva 15 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katualueiden ylläpidossa 3.3 Katujen hoidon panostuskohteet Kysymysryhmässä 2 vastaajilta tiedusteltiin, mihin kunnan tulisi heidän mielestään katuasioissa ensisijaisesti panostaa. Valittavaksi oli annettu yhdeksän vastausvaihtoehtoa, joista vastaaja sai valita enintään kolme. Espoossa tärkeimmiksi nousivat päällysteiden kunnossapito, katujen lumen poisto ja kevyenliikenteen väylien lumenpoisto ja hiekoitus. Kuva 16 Katujen hoidon panostuskohteet

18 17 4 Viheralueet Viheralueiden pinta-ala on laskenut viime vuodesta. Muutos johtuu viheralueiden pinta-alan laskentatavan muutoksesta. Määrittelyjä on tarkennettu ja päällekkäisyyksiä poistettu. 4.1 Viheralueiden hoito TEKPA tutkimuksessa viheralueista pyydettiin arvioimaan keskustapuistojen, asuinalueen puistojen ja asuntoalueiden läheisten metsien hoidon tasoa sekä leikkipaikkojen siisteyttä ja varusteiden kuntoa. Näistä laskettiin puistojen hoito -mittari. 3,8 Puistojen hoito -mittari 3,6 3,4 3,2 3 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 6-pack 2, Kuva 17 Puistojen hoito mittari Espoon puistojen hoito mittarin tulos on noussut vuodesta 2008, jolloin oli tilapäinen notkahdus. Mittaustulos on nyt paras koko seurantajakson aikana. Myös muilla verrokkiryhmän kunnilla on puistojen hoito -mittari kääntynyt nousuun. Espoon arvosana on nyt ensimmäisen kerran hieman keskitasoa parempi. Kuvassa 17 on esitetty Espoon puistojen hoitoindeksi postinumeroalueittain. Alueellisen tarkastelun perusteella puistojen hoito mittarin parhaat alueet sijaitsevat Kaakkois- ja Luoteis-Espoossa. Nöykkiön alueella on ollut vain yksi vastaaja, joten tulos tuskin antaa oikeaa kuvaa puistojen hoidosta koko alueella.. Hyvin tyytyväisiä oltiin 5 alueella 44:stä.

19 18 Puistoalueiden hoitoindeksin komponenteista asuntoalueiden läheisten metsien hoito on edelleen saanut kyselyssä huonoimman arvosanan. Kuva 18 Puistojen hoitoindeksi

20 Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset Tarkastelujaksolla Espoon viheralueiden määrä asukasta kohden on hieman laskenut, kuten myös muilla verrokkikunnilla. Espoon viheralueiden määrä asukasta kohti on nyt samalla tasolla Tampereen kanssa. Eri kunnissa viheralueet tilastoidaan eri tavoin, esimerkiksi hoitoluokkien jaottelussa on eroja. 75 Viheralue / asukas m2 / aukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 19 Viheralueiden määrä asukasta kohti vertailukunnissa Viheralueiden hoidon kustannuksien määrittelyssä on myös tehty edelleen tarkennuksia viime vuoteen nähden, osaltaan sen vaikutus näkyy alla olevasta kuvasta viherkustannusten noususta asukasta kohden. Eur / as Viheraluekustannukset / asukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 20 Vertailukuntien viheralueiden hoitokustannukset asukasta kohden , vuoden 2013 indeksiin korjattuna

21 20 Eur / m² 1,20 Viheralueidenkustannukset / m2 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0, Kuva 21 Vertailukuntien viheralueiden hoitokustannukset pinta-alayksikköä kohden , vuoden 2013 indeksiin korjattuna Viheralueiden hoidon kustannukset pinta-ala yksikköä kohden ovat edelleen nousseet viime vuodesta, kuitenkin hyvin maltillisesti. Tähän vaikuttaa myös tilastointitavan tarkentaminen. Espoon viheralueiden hoitokustannukset asukasta ja pinta-ala yksikköä kohden ovat jatkaneet nousua kuitenkin hillitymmin edellisiin vuosiin nähden. Säästöpotentiaalia laskelman mukaan olisi pinta-ala yksikköä kohden kuitenkin yli 60 %. Asiaa arvioitaessa täytyy muistaa, että Oulun mukaantulo on vaikuttanut Espoon säästöpotentiaaliarvioon ratkaisevasti. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / viheralueet pintaalayksikköä kohden asukasta kohden Kuva 22 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali viheralueiden hoidossa

22 Viheralueiden hoidon panostuskohteet Myös viheralueista pyydettiin mielipidettä, mihin niiden hoidossa tulisi keskittyä. Kysymysryhmässä 4 oli 12 vastausvaihtoehtoa, joista vastaajat valitsivat enintään kolme. Espoolaisten vastauksissa puistojen hoidon panostuskohteesta nousi viisi toivetta esille. Vastaajat toivoivat puistoihin lisää penkkejä, panostusta lasten leikkipaikkoihin, lähimetsien hoitoon sekä valaistukseen ja kasvillisuuteen. Kuva 23 Viheralueiden hoidon panostuskohteet Puistojen viihtyisyyttä parantavia tekijöitä kysyttiin myös. Tutkimuksen perusteella ylivoimaisesti eniten viihtyvyyttä lisää puhtaanapito ja siivous. Toiseksi eniten vastaajien mielestä Kuva 24 Puistojen viihtyvyyden lisääminen viihtyvyyttä lisäisi luonnonmukaisuuden lisääminen ja kolmanneksi eniten kukkaistutukset. Luonnonmukaisuuden lisääminen ja kukkaistutukset ovat osittain vastakkaisia toimenpiteitä, joten hyvä puistosuunnittelu ja -profilointi on tärkeä tekijä viihtyisyyden lisäämisessä.

23 22 5 Katuvalaistus Katuvalaistusta selvitettiin kolmella monivalintakysymyksellä, joissa pyydettiin arvioimaan seuraavia osa-alueita: Katuvalaistus keskustan kaduilla, katuvalaistus asuntokaduilla, ja katuvalaistus jalankulku- ja pyöräteillä. Espoon mittariarvo on parantunut viime vuodesta. Vertailukuntien erot ovat pienentyneet ja ovat hyvin lähellä toisiaan. Keskimäärin vastaajat ovat tyytyväisiä katuvalaistukseen. 4,2 4 3,8 Katuvalaistus -mittari Espoo Helsinki Oulu 3,6 3, Tamper e Kuva 25 Katuvalaistus -mittari Katuvalaistusmittarin keskinäiset suhteet ovat pysyneet jokseenkin vakioina. Tyytyväisyys katujen valaistukseen on noussut kaikilla alueilla. Keskimäärin Espoolaiset ovat melko tai hyvin tyytyväisiä katuvalaistukseen. 5 Katuvalaistus KESKIARVO JK + PP ASUNTOKADUT KESKUSTAN KADUT KATUVALAISTUS Kuva 26 Katuvalaistusindeksin komponentit

24 23 Kuva 27 Katuvalaistusindeksi postinumeroalueittain Alueellisen tarkastelun perusteella suuria muutoksia ei ole tapahtunut, Etelä-Espoossa ollaan hieman tyytyväisempiä viime vuoteen verrattuna. Siikajärvi ja Uusimäki ovat saanut huonoimmat arvosanat, mutta molemmista on saatu vain yksi vastus. Mankkaalla (vastaajia 4) ja Saunalahdessa (7) katuvalaistusindeksin arvosana on laskenut eniten.

25 24 6 Ulkoistetut alueurakka-alueet Tapiolan urakka-alue on ensimmäinen urakka-alue, jossa urakoitsijana on ulkopuolinen toimija. Tästä syystä Tapiolan tuloksia on haluttu ottaa tarkempaan tarkasteluun. Urakoitsija aloitti siellä työt Pohjois-Espoon alueurakka ulkoistettiin joten siellä ei voida vielä arvioida TEKPAn perusteella kesähoidon laatua lainkaan. Muutenkin Pohjois- Espoon alueurakan postinumeroille kohdistuvat vastaukset ovat niin vähäiset (noin 13 kpl), että sen hoidon laadun arviointi tämän tutkimuksen perusteella ei ole luotettavasti mahdollista. Urakka-alueen rajaus ei noudata täysin postinumeroalueita, mutta tässä vertailussa Tapiolan urakka-aluetta koskeviksi vastauksiksi on katsottu vastaukset postinumeroalueille: Tapiola, Otsolahti, Länsikorkee-Hakalehto, Pohjois-Tapiola, Laajalahti-Friisinmäki ja Otaniemi. Näiltä postinumeroalueilta saatiin ja vastausta. Indeksit ,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 i01katu i02talvi i03lumi i04liuk i05puhta i07puist Karvo Muut ,20 3,14 3,08 3,19 3,47 3,31 3,23 Muut ,13 3,05 3,02 3,08 3,44 3,35 3,18 Muut ,45 3,44 3,44 3,44 3,64 3,33 3,49 Tapiolan EKA12 3,19 3,18 3,14 3,23 3,39 3,29 3,24 Tapiola Yksit13 3,11 3,04 3,00 3,09 3,41 3,35 3,17 Tapiola Yksit14 3,44 3,43 3,43 3,42 3,63 3,33 3,48 Kuva 28 Koko Espoon ja Tapiolan alueurakka-alueen kunnossapitoindeksi vertailu

26 25 Vuosien 2013 ja 2014 välillä Espoo kaupunkitekniikan ja ulkoisen urakoitsijan hoitamilla alueilla kaikki indeksit olivat parantuneet selvästi paitsi puistojen hoito. Yksityisen urakoitsijan ja Espoo kaupunkitekniikan hoidon laadussa ei voida tämän tutkimuksen perusteella sanoa olevan merkittävää eroa. 7 Asiointi teknisen palvelun kanssa Asiointia kunnan teknisen palvelun kanssa tutkitaan vain joka toinen vuosi, laajemman kyselyn yhteydessä. Suurin osa vastaajista ei ollut asioinut kunnan teknisen hallinnon kanssa edellisten 12 kuukauden aikana. Koko aineistossa yhteydenottajia oli kolmasosa kyselyyn vastanneista. Eniten yhteydenottajia oli katuasioissa. Tyytyväisyys v % 60 % 40 % 20 % 0 % Tyytyväinen 2014 Tyytyväinen 2012 Tyytymätön 2014 Tyytymätön % -40 % Henkilökunnan käytös Henkilökunnan asiantuntemus Aukioloajat Asian hoitoaika Tiedottamisen ymmärrettävyys Kielenkäytön selkeys Henkilöiden tavoitettavuus Kuva 29 Asiakkaiden tyytyväisyys Espoon teknisiin palveluihin Verrattaessa vastaajien tyytyväisyyttä vuosien 2012 ja 2014 huomataan, että tyytyväisyys on hiukan vähentynyt. Tämän tutkimuksen perusteella eniten parannettavaa Espoolla olisi henkilökunnan tavoitettavuudessa, asian hoitoajassa sekä palveluiden aukioloajoissa.

27 26 8 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 8.1 Yhteenveto Näiden tutkimusten mukaan tyytyväisyys Espoon katualueiden hoitoon on noussut selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Puistojen hoito sai kaikilla osa-alueilla paremmat arvosanat jo toisena vuonna peräkkäin. Vertailukuntiin nähden Espoon tulokset ovat nousseet hieman yli keskiarvon. Vertailuun osallistuneiden kaupunkien tuloksia ei voida keskenään suoraan verrata, sillä kunnat, kuntien toiminnot ja kunnan asukkaiden palveluodotukset ovat hyvin erilaisia. Kaikilla tässä dokumentissa seuratuilla osa-alueilla tyytyväisyys on kasvanut yli 0,3 yksikköä; liikennealueiden hoito 0,31, talvihoito 0,38, lumenauraus 0,4, ja liukkauden torjunta 0,35 yksikköä. 8.2 Kehittämiskohteet Tämän tutkimuksen mukaan Espoon suurimmat kehittämis- tai seurantakohteet ovat edelleen katu- ja viherpalveluiden hoidon kustannusseurannassa. Hoidon vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnin kannalta pitää jatkossa pystyä erottamaan poikkeuksellisten sääolojen vaikutukset normaalihoidosta, jonka jälkeen voidaan säästöpotentiaaliajattelun kautta tehdä strategisia linjauksia tavoiteltavasta hoitotasosta. Asiakaspalvelun kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2014 on ollut selkeästi negatiivinen. Tämän perusteella pitäisi toiminnan kehittämisessä keskittyä myös asiakaspalveluun erityisesti henkilökunnan tavoitettavuuden ja asioiden hoitoajan suhteen.

28 27 9 Liitteet Liite 1 Espoon TEKPA 2014-tulokset Liite 2 TEKPA 2014-kyselylomake 1/2

29 1 Liite 1 Espoon TEKPA-tulokset 2014 ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

30 2 Liite 2 TEKPA 2014-kyselylomake ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

31 ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD 3

32 4

33 5