Espoon yhdyskuntatekniset palvelut ja näiden tuotantokustannukset 2015 Raportti

Transkriptio

1 Espoon yhdyskuntatekniset palvelut ja näiden tuotantokustannukset 2015 Raportti Riitta Haapavaara Petri Vainio ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

2 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely TEKPA- tutkimus KUVE 6 3 Katualueet Talvihoito Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset 15 4 Viheralueet Viheralueiden hoito Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset 21 5 Katuvalaistus 23 6 Ulkoistetut alueurakka-alueet 26 7 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset Yhteenveto Kehittämiskohteet 28 8 Liitteet 29 Kannen kuva: Riitta Pinosto

3 2 RAPORTTI ESPOON YHDYSKUNTATEKNISISTÄ PALVELUISTA JA NÄIDEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA Johdanto Raportin tarkoituksena on esittää TEKPA asukaskyselyn ja KUVE vertailun tuloksia katujen, katuvalaistuksen ja viheralueiden hoidon tasosta ja yksikkökustannuksista, asukkaiden mielipiteitä siitä, mihin kunnan tulisi panostaa ja millä toimenpiteillä vaikuttaa katujen ja viheralueiden kuntoon ja viihtyvyyteen. TEKPA tutkimuksen tuloksia analysoidaan vastaajan asuinpaikan postinumeroalueen perusteella. Koko Espoon tuloksia verrataan viiden suurimman kaupungin tuloksiin sekä aikaisempiin tuloksiin vuodesta 1996 alkaen. KUVE vertailun tulokset esitellään osana tätä raporttia. KUVE -vertailussa pyritään selvittämään kuntien katujen ja viheralueiden hoidon yksikkökustannuksia tilinpäätöksiin 2014 perustuen. Lisäksi selvitetään Espoon mahdollisuuksia säästää katujen ja viheralueiden hoidossa verrattuna viiteen suurimpaan kaupunkiin säästöpotentiaalilaskennan avulla. Espoon ylläpidon alueurakoista kaksi on ulkopuolisen urakoitsijan hoitovastuulla, Pohjois- Espoon ja Tapiola lähtien. TEKPA tuloksia Tapiolan ja Pohjois-Espoon alueella on tarkasteltu erikseen. TEKPA ja KUVE tutkimukset voi lukea kokonaisuudessaan Espoon Sharepointista, Tekninen keskus > Julkaisut ja raportit >Teknisten palveluiden vertailut TEKPA ja Ylläpidon kustannusvertailut. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

4 3 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely Espoon TEKPA -tutkimuksen arvosanat katualueiden osalta ovat laskeneet kaikilla mittausalueilla, viime vuoden arvosanat olivat mittaushistorian parhaimmat ja nyt on palattu normaalitasoon tai hieman sen yli. Talvi oli vähäluminen talvi, joten lumi ei aiheuttanut lisätöitä eikä sitä kautta lisähoitokustannuksia (kuva 1). Viheralueiden hoitoon ja katuvalaistukseen Espoolaiset ovat hyvin tyytyväisiä vaikkakin hieman suurimpien kaupunkien keskiarvon alla. Kuva 1 Lumen syvyys maalis-/huhtikuun vaihteessa (lähde: Ilmatieteenlaitos) 2.1 TEKPA- tutkimus TEKPA- tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten mielipiteitä katujen ja viheralueiden hoidon laadusta. Kysely on valtakunnallinen tutkimus, jossa eri kuntien asukkailta kysytään samanlaisilla kysymyslomakkeilla (Liite 2) keskenään samat kysymykset. Kunnat voivat halutessaan ilmoittautua kyselyyn mukaan. Kysely toteutetaan parillisina vuosina laajempana

5 4 ja parittomina vuosina suppeampana. Espoo osallistui vuonna 2011 ensimmäistä kertaa myös suppeampaan kyselyyn. Yhteenveto Espoon tuloksista on esitetty liitteessä 1. TEKPA asukaskysely järjestettiin keväällä Valtakunnallisesti kyselyyn osallistui kaikkiaan 15 kuntaa, kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Espoon kaupunki on ollut mukana laajemmassa kyselyssä keskeytyksettä vuodesta 1996 saakka, joten aikasarjaanalyysi kattaa jo 19 vuoden jakson. Muista suurista kaupungeista (6-pack) ovat olleet vuodesta 2002 mukana kaikki paitsi Turku. Vuoden 2015 kyselystä puuttui suurista kaupungeista Oulu. Espoon vastaajat valittiin satunnaisesti kaikista vuotiaista espoolaisista. Vuodesta 2013 yläraja on ollut 79 vuotta, koska on haluttu huomioida paremmin vanhempien palveluiden käyttäjien näkemykset. Kyselylomake postitettiin 1500 vastaajiksi valituille henkilöille huhti toukokuussa Vastauksia saatiin tänä vuonna 434, vastausprosentti oli 29 %. Vuonna 2014 luvut olivat 431 ja 29 %, joten vastauksia saatiin nyt lähes yhtä paljon. Tapiolan alueelle lähetettiin hieman enemmän kyselyjä kuin keskimäärin koko Espoon alueelle. Kuvassa 2 on esitetty vastaajamäärät postinumeroalueittain. Alle 10 vastaajan alueissa (punaiset) vastausten keskiarvot ovat vain suuntaa-antavia. Vain neljällä alueella vastaajien määrä on yli 20, näiden alueiden vastausten keskiarvoista voidaan tehdä hieman pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Tutkimuksen tärkeintä informaatiota on nimenomaan aikasarjojen analyysi, josta saadaan kehityssuuntia selville. Kovin suuria johtopäätöksiä ei voida vetää jonkin tietyn yksittäisen vuoden arvosanoista tai kahden erillisen kokonaisuuden, esimerkiksi katujen ja viheralueiden hoidon arvosanoja vertailemalla.

6 Kuva 2 Vastaajamäärät postinumeroalueittain 5

7 6 2.2 KUVE Ylläpidon kustannusvertailu (KUVE) on RAPAL oy:n tuottama vertailu, jossa yhteismitallisesti pyritään selvittämään yleisten alueiden ylläpidon kustannuksia Suomen kunnissa. Vertailu perustuu vuoden 2014 tilinpäätöslukuihin. Vertailu on laskettu yksikkö- ja asiakaskustannuksilla. Yksikkökustannukset ilmaisevat palvelun hinnan tilaajalle, asiakaskustannukset palvelun hinnan asiakkaalle (asukkaalle). RAPAL on kehittänyt raportointityökalun, jonka avulla voidaan vertailla tutkimuksessa mukana olevien kuntien tuloksia. Lukuja voi raportissa tarkastella myös indeksikorjattuina vuoden 2014 kustannustasoon. Tässä raportissa kaikki kustannukset esitetään indeksikorjattuina. Indeksimuutokset on tehty vuodesta 2010 alkaen Tilastokeskuksen MAKU 2010 Katujen ylläpidon osaindeksin perusteella. Linkki KUVE raportointityökaluun NTI_ xlsx Ylläpidon kustannusvertailu on tehty vuosittain v Viimeisimpään vertailuun osallistui 16 kuntaa, joista Helsinki ( asukasta) oli suurin ja Imatra ( asukasta) oli pienin. Espoossa ylläpidon kustannukset laskivat noin 20 % (n. 7 M ) vuodesta 2013 vuoteen Kustannusten laskua selittää vähälumisen talven lisäksi uudet oman tuotannon aiempaa edullisemmat yksikköhinnat. Talvihoitokustannusten laskun lisäksi kustannusten lasku näkyy yleisesti katujen ylläpidossa, sekä uudelleenpäällystystyksessä. Vuonna 2014 uudelleenpäällystyksen määräraha oli noin pienempi vuoteen 2013 verrattuna. Katujen kunnossapito yhdessä uudelleenpäällystyksen kanssa on noin 60 % kokonaiskustannuksista. Puistojen ja liikennevihreän ylläpidon osuus on siis noin 40 %. Viime vuonna suhde oli 30/70 %, joten varsinkin katujen kunnossapidossa on säästetty. Kuvassa 3 on esitetty katu- ja viheralueiden kustannussuhde vuosina

8 7 Katu ja viherkustannukset / asukas / asukas Katukustannus / asukas Viherkustannus /asukas Kuva 3 Katu- ja viheralueiden kustannukset / asukasta kohden Kuvassa 4 on esitetty kolmen suurimman kunnan kokonaissuoritteen muutoksia Espoon yleisten ylläpidettävien alueiden pinta-alat ovat kasvaneet noin 2 % vuosittain, tämä ei kuitenkaan ole näkynyt kustannusten nousuna. m Kokonaissuoritteet vm % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Espoo Helsinki Tampere Kuva 4 Kolmen suurimman kaupungin kokonaissuoritteet (m 2 ) ja vuosimuutos

9 8 KUVE vertailun tulosten avulla voidaan laskea säästöpotentiaali katu- ja viheralueiden hoidossa. Säästöpotentiaali lasketaan vertailukelpoisille tunnusluvuille (esim. /asukas tai /pinta-alayksikkö) siten, että ää ö 0,1 ä Suhteellinen säästöpotentiaali on vastaavasti Espoon absoluuttinen säästöpotentiaali / Espoon vertailukustannukset. Mikäli säästöpotentiaali tai säästöpotentiaaliprosentti on negatiivinen, voidaan kohta tulkita siten, että säästöpotentiaalia ei enää ole ja tarkasteltava tehtävä tehdään verrokkeja edullisemmin. 3 Katualueet Katujen hoidon ja kunnossapidon tehtävät vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan ja siten niitä on käsiteltävä itsenäisinä osa-alueinaan. Katujen auraus ja liukkaudentorjunta liittyvät talvikunnossapitoon, kun taas muut tässä käsiteltävät seikat voivat koskea yhtä hyvin kesäkuin talviaikaakin. Liikennealueiden hoitoa kokonaisuudessaan on kartoitettu kymmenellä kysymyksellä (1-10), joista on johdettu neljä mittaria: Liikennealueiden hoidon kokonaismittari, talvihoidon mittari, puhtaanapidon mittari sekä päällysteen kunnon mittari. Liikennealueiden ylläpito -mittarin mukaan (kuva 5) Espoon taso on hieman laskenut viime vuoteen verrattuna, mutta on kuitenkin vielä yli keskiarvon. Oulu ei ollut mukana kyselyssä, joten 6-pack keskiarvo on laskettu vain viiden suurimman kesken.

10 9 Liikennealueiden ylläpito mittari 3,8 3,6 3,4 3,2 3 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa 6 pack 2,8 Kuva 5 Liikennealueiden ylläpito mittari Päällysteen kunto ja puhtaanapito- mittarien arvosanat Espoon osalta ovat niin ikään laskeneet hieman viime vuoteen verrattuna, kuvat 6 ja 7. Hajonta eri kaupunkien väillä on hyvin pieni. Vantaalla ollaan lähes ainoana tyytyväisempiä liikennealueiden hoitoon viime vuoteen verrattuna. 3,8 Päällysteen kunto 3,6 3,4 3,2 3 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa 6 pack 2,8 Kuvat 6 Päällysteen kunto

11 10 Puhtaanapito 3,8 3,6 3,4 3,2 3 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa 6 pack Kuva 7 Puhtaanapito -mittarit Kuvassa 8, liikennealueiden ylläpitoindeksi, näkyy eri postinumeroalueiden arvosanat. Espoon keskiarvosana (3,37) verrattuna vuoteen 2014 on laskenut hieman (2014 3,45). Alueellisesti arvosanoissa ei ole suuria muutoksia. Laaksolahdessa arvosana laski 0,72 pistettä. Siellä arvosanaan saattaa vaikuttaa pitkään jatkuneet Laaksolahdentien korjaustyöt.

12 Kuva 8 Liikennealueiden ylläpitoindeksi alueittain 11

13 Talvihoito Katujen talvihoitoa selvitettiin viidellä monivalintakysymyksellä, (kysymykset 6-10). Talvihoitoa mitattiin lumenauraukseen ja liukkauden torjuntaan liittyvillä kysymyksillä asunto- ja pääkaduilla sekä jalankulku- ja pyöräteillä. Talvihoidossa 6-pack kuntien osalta viime vuoden nousu on kääntynyt laskuun lähes kaikilla vertailukunnilla, ainoastaan Helsingin ja Vantaan arvosanat ovat nousseet (kuva 9). Espoon osalta notkahdus ei ole kuitenkaan ollut suuri. 3,8 Talvihoito mittari 3,6 3,4 3,2 3 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa 6 pack 2,8 Kuva 9 Katujen talvihoito mittari Talvihoitomittarin erilliskomponentit, lumenauraus ja liukkauden torjunta on nostettu esiin, koska on haluttu nähdä miten arvosanaan vaikuttaa jo toinen lähes lumeton talvi. Kummankin komponentin mukaan Espoon talvihoitoindeksi on laskenut, kuten kuvista 10 ja 11 voidaan havaita. Viiden suurimman kaupungin arvosanat ovat nyt lähes samalla tasolla. Vantaa on parantanut arvosanaansa huimasti, kun taas Espoon, Tampereen ja Turun luvut ovat laskeneet ja liukkauden torjunnan osalta myös Helsingin arvosana.

14 13 3,8 Lumenauraus 3,6 3,4 3,2 3 2,8 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa 6 pack 2,6 Kuva 10 Lumenauraus - mittari Liukkauden torjunta 3,8 3,6 3,4 3,2 3 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa 6 pack 2,8 Kuva 11 Liukkauden torjunta- mittari

15 Kuva 12 Talvihoitoindeksi 14

16 15 Talvihoitoindeksin postinumeroalueittaisen tarkastelun perusteella (kuva 12) Etelä- ja Länsi- Espoossa arvosanat ovat laskeneet eniten. Espoolahden arvosana on laskenut 0,64, vastaajia oli tänä vuonna 11 vähemmän, tämä voi osaltaan vaikuttaa arvosanaan. Tyytyväisimpiä talvihoitoon vaikuttaisivat olevan Laajalahti-Friisinmäki, Otaniemen, Suomenojan ja Siikajärven asukkaat. 3.2 Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset Espoon katupinta-aloja on korjattu, joten katupinta-alojen kehitys vastaa nyt paremmin todellista tilannetta. Katualueiden määrä asukasta kohden on edelleen noussut viime vuodesta (kuva 13). Muissa verrokkikaupungeissa kasvua ei ole juurikaan tapahtunut. Espoon katuverkon määrä asukasta kohti on osaltaan selitettävissä rekisteriin tehdyillä määritelmämuutoksilla ja tarkennuksilla. Katuverkon kasvava määrä asukasta kohden nostaa ylläpidon rahoituskuormaa asukasta kohti. Yleistäen voidaan todeta, että silloin kun katualueen määrä asukasta kohti nousee, rakennetaan enemmän uusia ja väljiä alueita ja kun se pienenee, rakennetaan tiiviitä alueita ja täydennysrakentamista. 45 Katualue / asukas m2/ aukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 13 Katualuetta m2 / asukas

17 Katukustannukset / asukas vuoden 2014 hinnoin / asukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 14 Vertailukuntien katualueiden ja uudelleenpäällystyksen hoitokustannukset asukasta kohden , vuoden 2014 indeksiin korjattuna / m2 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Katukustannukset / m2 vuoden 2014 hinnoin Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 15 Vertailukuntien katualueiden ja uudelleenpäällystyksen hoitokustannukset m2 kohden , vuoden 2014 indeksiin korjattuna Espoon katualueiden hoidon kustannus pinta-alaa ja asukasta kohti on laskenut huomattavasti vuoteen 2013 verrattuna, kuten kuvista 14 ja 15 voidaan todeta. Vuoden 2013 kevät oli vielä hyvin runsaslumien, mikä aiheutti paljon ylimääräisiä kustannuksia.

18 17 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katujen hoidossa on laskenut yli 15 % pinta-alayksikköä ja asukasta kohti laskettuna. Vaikka myös vertailukuntien odotuskustannukset ovat laskeneet, on Espoon säästöpotentiaali silti näihin verrattuna laskenut huomattavasti (kuva 16). Espoon katujen hoidossa vaikuttaisi olevan säästöpotentiaalia vielä 20 %. 45% Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / kadut 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% pintaalayksikköä kohden asukasta kohden 5% 0% Kuva 16 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katualueiden ylläpidossa

19 18 4 Viheralueet Viheralueiden rekisteröity pinta-ala on noussut viime vuodesta vain 1 %. Myös viherrekisterin puolella on tehty tarkistuksia ja uudelleenmäärityksiä. Todellisen kasvun arvioidaan olevan 3%:n luokkaa. 4.1 Viheralueiden hoito TEKPA tutkimuksessa viheralueista pyydettiin arvioimaan keskustapuistojen, asuinalueen puistojen ja asuntoalueiden läheisten metsien hoidon tasoa sekä leikkipaikkojen siisteyttä ja varusteiden kuntoa. Näistä laskettiin puistojen hoito mittari (kuva 17). 3,8 Puistojen hoito mittari 3,6 3,4 3,2 3 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa 6 pack 2,8 Kuva 17 Puistojen hoito mittari Espoon puistojen hoito mittarin tulos on laskenut ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008, jolloin oli tilapäinen notkahdus. Arvosana on hieman alle keskiarvon. Muilla verrokkiryhmän kunnilla on puistojen hoito -mittari edelleen nousujohteinen, paitsi Turussa, jossa on tapahtunut myös pieni notkahdus. Kuvassa 18 on esitetty Espoon puistojen hoitoindeksi postinumeroalueittain. Alueellisen tarkastelun perusteella puistojen hoidon parhaat alueet sijaitsisivat Länsi- ja Etelä-Espoossa. Matinkylän ja Espoon keskus läntisen alueen arvosanat laskeneet ja molemmilla alueilla vastusprosentti on ollut suuri. Alueilla ei ole hoidollisesti tehty vuoden aikana mitään

20 19 muutoksia, joten syytä muutokseen pitää tutkia tarkemmin. Kokonaisuutena Espoon viherhoitoon ollaan varsin tyytyväisiä.

21 Kuva 18 Puistojen hoitoindeksi 20

22 Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset Tarkastelujaksolla Espoon viheralueiden määrä asukasta kohden on pysynyt lähes samana, kuten myös muilla verrokkikunnilla. Espoon viheralueiden määrä asukasta kohti on nyt samalla tasolla Helsingin ja Tampereen kanssa (kuva 19). Eri kunnissa viheralueet tilastoidaan eri tavoin, esimerkiksi hoitoluokkien jaottelussa on eroja. m2 / asukas Viheralue / asukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 19 Viheralueiden määrä asukasta kohti vertailukunnissa Viheralueiden hoidon kustannus asukasta kohti on pysynyt hyvin tasaisena viimeisen kolmen vuoden aikana (kuva 20) ja se on lähes samalla tasolla Helsingin ja Tampereen kanssa. / asukas Viheraluekustannukset / asukas vuoden 2014 hinnoin Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 20 Vertailukuntien viheralueiden hoitokustannukset asukasta kohden , vuoden 2014 indeksiin korjattuna

23 22 Viheraluekustannukset / m2 vuoden 2014 hinnoin 1,40 / m2 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0, Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 21 Vertailukuntien viheralueiden hoitokustannukset pinta-alayksikköä kohden , vuoden 2014 indeksiin korjattuna Viheralueiden hoidon kustannus pinta-ala yksikköä kohden on viime vuoden tasolla. Rekisteröity viherpinta-ala on kasvanut noin 1 % kuten myös viheralueiden hoitokustannukset. Espoon viheralueiden hoitokustannus asukasta ja pinta-ala yksikköä kohden on tasaantunut. Säästöpotentiaalia laskelman mukaan näyttäisi olevan pinta-ala yksikköä kohden edelleen noin 60 %. Vastaava laskelma asukasta kohden on 40 % (kuva 22). Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / viheralueet 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 10% 20% pintaalayksikköä kohden asukasta kohden Kuva 22 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali viheralueiden hoidossa

24 23 5 Katuvalaistus Katuvalaistusta selvitettiin kolmella monivalintakysymyksellä, joissa pyydettiin arvioimaan seuraavia osa-alueita: Katuvalaistus keskustan kaduilla, katuvalaistus asuntokaduilla, ja katuvalaistus jalankulku- ja pyöräteillä. Espoon mittariarvo on laskenut viime vuodesta. Espoon arvosana on nyt vertailukuntien huonoin, eroa Helsinkiin on kuitenkin vain 0,2 yksikköä. 4,2 Katuvalaistus mittari 4 3,8 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa 6 pack 3,6 Kuva 23 Katuvalaistus -mittari Katuvalaistusmittarin keskinäiset suhteet ovat pysyneet jokseenkin vakioina. Tyytyväisyys katujen valaistukseen on hieman laskenut kaikilla osa-alueilla. Keskimäärin Espoolaiset ovat edelleen melko tai hyvin tyytyväisiä katuvalaistukseen Katuvalaistuksen arvosana JK + PP ASUNTOKADUT KESKUSTAN KADUT KATUVALAISTUS Kuva 24 Katuvalaistusindeksin komponentit

25 Kuva 25 Katuvalaistusindeksi postinumeroalueittain 24

26 25 Alueellisen tarkastelun perusteella suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Niittykummussa, Puolarmetsässä ja Karakalliossa ollaan hieman tyytyväisempiä viime vuoteen verrattuna. Kalajärvi on saanut huonoimmat arvosanat, mutta sieltä on saatu vain 5 vastusta, josta ei voida tehdä juurikaan johtopäätöksiä.

27 26 6 Ulkoistetut alueurakka-alueet Tapiolan urakka-alue oli ensimmäinen urakka-alue, jossa urakoitsijana on ulkopuolinen toimija. Urakoitsija aloitti siellä työt Tapiolan tuloksia on haluttu ottaa tarkempaan tarkasteluun ja kyselyjä lähetettiin alueelle suhteellisesti enemmän (kuva 26). Vastauksia saatiin 76 kpl (vuonna kpl). Urakka-alueen rajaus ei noudata täysin postinumeroalueita, mutta tässä vertailussa Tapiolan urakka-aluetta koskeviksi vastauksiksi on katsottu vastaukset postinumeroalueille: Tapiola, Otsolahti, Länsikorkee-Hakalehto, Pohjois-Tapiola, Laajalahti-Friisinmäki ja Otaniemi. 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 Tapiolan indeksit i01katu i02talvi i03lumi i04liuk i05puhta i07puist K arvo Muut ,20 3,14 3,08 3,19 3,47 3,30 3,23 Muut ,13 3,05 3,02 3,08 3,44 3,35 3,18 Muut ,45 3,44 3,44 3,44 3,64 3,49 3,48 Muut ,36 3,33 3,35 3,28 3,38 3,29 3,33 Tapiolan EKA12 3,19 3,18 3,14 3,23 3,39 3,29 3,24 Tapiola Yksit13 3,11 3,04 3,00 3,09 3,41 3,35 3,17 Tapiola Yksit14 3,44 3,43 3,43 3,42 3,63 3,33 3,45 Tapiola Yksit15 3,39 3,29 3,33 3,22 3,54 3,37 3,36 Kuva 26 Koko Espoon ja Tapiolan alueurakka-alueen kunnossapitoindeksi vertailu Espoo kaupunkitekniikan ja ulkoisen urakoitsijan hoitamilla alueilla kaikki indeksit ovat laskeneet paitsi Tapiolan alueen puistojen hoito. Yksityisen urakoitsijan ja Espoo kaupunkitekniikan hoidon laadussa ei voida edelleenkään sanoa olevan merkittävää eroa.

28 27 Pohjois-Espoon alueurakka ulkoistettiin ja tänä vuonna Pohjois-Espoon arvosanoja on tarkasteltu myös erikseen (kuva 27), kyselyjä alueelle ei kuitenkaan lähetetty normaalia enemmän. Alueurakan alueen postinumeroille kohdistuvia vastauksia saatiin 34 kpl. Vastauksia on pinta-alaan nähden vähän, joten tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Pohjois- Espoon alueurakka-alueen postinumeroalueet ovat: Karvasmäki-Kunnarla, Niipperi, Lippajärvi, Kalajärvi ja Lakisto. Lakistosta ei saatu yhtään vastusta. Viime vuonna ulkopuolisen urakoitsijan hoitamalla alueella vain liukkauden torjunta on saanut paremman arvosanana kuin Espoon Kaupunkitekniikan hoitamilla alueilla. Suuria eroja ei kuitenkaan ole havaittavissa. Pohjois Espoo indeksit ,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 i01katu i02talvi i03lumi i04liuk i05puhta i07puist K arvo Muut ,13 3,05 3,02 3,08 3,44 3,35 3,18 Muut ,45 3,44 3,44 3,44 3,64 3,33 3,46 Muut ,36 3,33 3,35 3,28 3,38 3,29 3,33 Pohjois Espoo Oma 13 3,14 3,06 3,04 3,09 3,44 3,09 3,35 Pohjois Espoo Yksit14 3,45 3,44 3,44 3,44 3,64 3,33 3,49 Pohjois Espoo Yksit15 3,24 3,27 3,17 3,34 3,26 3,29 3,26 Kuva 27 Koko Espoon ja Pohjois-Espoon alueurakka-alueen kunnossapitoindeksi vertailu

29 28 7 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 7.1 Yhteenveto Tyytyväisyys Espoon katu- ja viheralueiden hoitoon on laskenut hieman viime vuoteen verrattuna. Lasku ei kuitenkaan ole ollut suurta. Vertailukuntiin nähden Espoon tulokset ovat hieman alle keskiarvon. Vertailuun osallistuneiden kaupunkien tuloksia ei voida keskenään suoraan verrata, sillä kunnat, kuntien toiminnot ja kunnan asukkaiden palveluodotukset ovat hyvin erilaisia. Kustannusten osalta viime vuosi oli positiivinen, katukustannukset laskivat noin 20 %. Säästöpotentiaalia näyttäisi olevan silti vielä 20 %. Viheralueiden hoidossa ei ollut kustannuslaskua ja säästöpotentiaalia viherpuolella vaikuttaisi olevan vielä %, mutta säästöpotentiaali ei ollut enää kasvanut. 7.2 Kehittämiskohteet Tämän tutkimuksen mukaan Espoon suurimmat kehittämis- tai seurantakohteet ovat edelleen katu- ja viherpalveluiden hoidon kustannusseurannassa. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät vuoden 2016 alusta lähtien. Yhdistymisellä on tarkoitus parantaa tuottavuutta ja parantaa palvelua. Katu- ja viheralueiden kustannusseurantaa tullaan edelleen kehittämään ja yhdistymisen seurauksena saadaan läpinäkyvyyttä ja joitakin päällekkäisyyksiä poistuu. Poikkeuksellisten sääolojen vaikutukset normaalihoidosta pitää jatkossa pystyä erottamaan, jotta hoidon tehokkuutta voidaan luotettavasti mitata. Strategiset päätökset voidaan tehdä, kun luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa on saatavissa.

30 29 8 Liitteet Liite 1 Espoon TEKPA 2015-tulokset Liite 2 TEKPA 2015-kyselylomake 1/2

31 1 Liite 1 Espoon TEKPA-tulokset 2015 ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

32 2 Liite 2 TEKPA 2015-kyselylomake ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD