Kertaustehtävien ratkaisut
|
|
- Tyyne Virtanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rtisist Nämä Intgrlilsnt -rssin rtsthtävin j -srjojn rtist prstvt oppiirjn titoihin j mntlmiin Kstin thtävästä on sä vin si rtis, miä i itnn troit sitä, ttä rtis olisi ino ti s prs mhollinn Vlitt rtistp on toivottvsti itnin mhollisimmn sorviivinn j mmärrttävä Rtist ovt mllirtisj Niissä rtisn tnminn on sittt niin trsti j prstl in hvässä rtisss pitää thä Hvään rtisn l rtisss ättn mntlmän j mrintöjn snllinn slittäminn Monn tämän rssin thtävän rtisn hhmottmisss trvitn vio, sä hn ti smmn fntion vj Kvjt on hlppo piirtää grfisll lsimll, jotn vio nntt piirtää, vi sitä i ivn välttämättä vittisin Kviot voi mös monsti ättää pn thtävän vstsn tristmisss Rtisn l mös vstsn ilmoittminn Milimmin nntt irjoitt rillinn vsts, vi ohisiss rtisiss i ti säästämissi ol näin thtään Rtist on itnin litt sitn, ttä vsts on rtisn lopss Ysä thtävin rtisiss trvitn sä snllisi prstlj vtivi välivihit ttä mnisi lsj, tn intgrointi j htälöin rtismist Ohisiss rtisiss on snllist prstlt sittt vähintäänin riittävällä trll Mös rtisihin liittvät viot on sä piirrtt Intgrointin väliviht on tvllissti sittt trsti, mtt määrättjn intgrlin sijoitstn ii välivihit i in ol irjtt Lisäsi simrisi toisn stn htälön rtis rtisvn vll i ol irjoittt näviin, vi tämä tällisn rtisn lin Opislijn pitää itnin omiss rtisissn ättää riittävästi välivihit, os tämä prhitn t virhttömän lopptlosn J Kngsho j Wrnr Sörström Oshtiö
2 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät Krtsthtävin rtist 7 f D g Kos f g iill, fntio f on fntion g intgrlifntio Fntio F on fntion F intgrlifntio b F D F D 9 D cos sin cos sin cos sin, jotn fntio cos sin on fntion sin intgrlifntio b D cos b sin c cos cos sin b sin b cos c sin sin b cos b c sin Drivttfntio on sin, n, b j b c Siis, b j c b c b-ohn nojll fntion sin ii intgrlifntiot ovt moto F cos sin cos C Fntion F vj l pistn, tt, n F F C, jotn C C Siis F cos sin cos
3 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät F C F : C C C Fntio on Tngntin lmrroin on fntion rivtt Siis f, jotn f on fntion intgrlifntio: f C Fntion f vj l pistn, tt, n f f C C C C jotn Siis f, jotn ärä on Kos f, niin f on fntion intgrlifntio: f C f C C, jotn C C Siis f Nolloht j sn toisn stn htälön rtisvll C C b C C
4 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät C C Fntion f, > intgrlifntiot ovt moto F C Fntion F rivtn f nolloht: ti Nollohist välillä ], [ on nolloht Klvio: F F f < f > Klvion prstll intgrlifntio F s pinimmän rvon ohss Pinin rvo on, jotn F Toislt C F C, jotn C Intgrlifntio on F
5 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät C b sin cos sin cos sin cos cos sin C 7 Intgrlifntio on moto F 7 7 C C Kvj l origon tt, n F C C 9 Intgrlifntio on 9 C C b cos sin7 D sin sin 7 sin C sin C 7
6 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 9 g f C C b g f C C c f g ** C C C f F C C F C, C C F 9 Kos, F on C, jotn C Kos, F on C, jotn
7 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 9 b cos t sin t t cos t t sin t t cos cos sin sin cos sin cos sin t t t t b
8 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät b c 9, n li n j, n < b, n j, n 9
9 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 7 C F : F C C Siis F 7 F f Nolloht: 9 Mritään noptt jn t ltt vt Tällöin vt t, missä on vio Ehost v sn, Kljtt mt on vt t,t t 7 m b vt t, missä on vio Ehost v sn,7 Kljtt mt on vt t,7t t 9 m
10 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 7 Prblin 9 j -slin lisoht: 9 9 ti Pint-l on A Pint-l on A sin cos cos cos 7 Al on -slin lpolll, jotn pint-l on intgrlin vstl: A, 7 Fntion f vjn j -slin lisoht: ti ti Välill [, ] rjtv ln os A on -slin läpolll j välill [, ] rjtv os A on -slin lpolll A A Pint-l: A A A 7
11 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 7 Prbli oill j s li -slin ohiss j Pint-l on A 7 Intgroin :n shtn Kos, niin, jotn Pint-l on A, 7 Sijoittn oorintisto niin, ttä poiilisprblin hipp on -slill pistssä ;, j prbli li -slin pistissä,; j,; Prblin htälö on moto c Sijoittmll sn c, Sijoittmll, sn,,,,,7 Poiilisn pint-l on, A,7,, m Mistomrin tilvs on V Ah,,,9 m Mistomri pin, g,,,
12 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 77 Aln pint-l on A Pint-l A, n 7 >
13 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 7 Prblin j sorn lisoht: Rtisvll ti Ylöspäin v prbli on lisohtin välissä sorn lpolll Aln pint-l: A 79 Al sn poistmll sorn j prblin rjmst lst A prblin j -slin j rjm l A Intgroimisrjt: A : : A A A A ti ti
14 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät Kärin j lisoht: Välillä [, ] on, jotn ln pint-l on A, Fntion f cos vjn j sorn cos lisoht: n ti n n ti n Yhn ln pint-l on cos sin sin sin, 9
15 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät Kärän j sorn lisoht: Välillä [, ] on, jotn ln pint-l on A Sorn li j prblin li lisoht: ti Vsmmll v prbli on lisohtin välissä sorn oill positiivisll polll Aln pint-l: A 7
16 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät Sorn j prblin ti lisoht: Kn >, niin rjtvn ln pint-l on Kn <, niin pint-l on Pint-l on, n li n ti li sm Drivoin fntio f : Tngntin lmrroin on f f Tngntin htälö on li Tngntti li -slin ohss Aln pint-l sn vähntämällä tngntin, -slin j sorn moostmst olmiost ärän j -slin välillä [, ] rjmn ln pint-l: A
17 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät Tilvs on V A,,,, m,,, 7 Pohjn sä r Mritään pohjn sipiststä täisll piirrtn poiilisnliön sivn pittt Pthgorn lsn mn r r Poiilisl on A r Smmtrin vosi tilvs on V A r r Poiilisolmion hpotns vstn piirrtt ors ohss on Hpotnsn pits on Kolmion pint-l on A Tilvs on V A m 9 m 9
18 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 9 Pörähsppl moost prblin nollohtin j väliin Tilvs on, V 9 Pörähsppl moost välill [, 9] Kpp tilvs on, V 9 Pörähspp poiilismprän sä ohss on r Kos, n, ppl moost välill ], [ Kpp tilvs:, r A V r
19 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 9 Kärä li sorn ohss Moostvn pp tilvs sn vähntämällä ärän välillä [, ] moostmn pörähspp tilvs sorn moostmn pörähspp liriön tilvst: 7,7 V b Intgroin :n shtn Rtistn htälöstä : Tilvs on, V 9 Intgroin :n shtn Rtistn htälöstä : Fntio on iosti svv, jotn ppl rjt -slin välill [, ] [, ] Moostvn pp tilvs:, V
20 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Krtsthtävät 9 Sijoittn rn moostv prbli oorintistoon sitn, ttä sn hipp on origoss j sli on -slin sntinn Prblin htälö on moto Prbli l pistn, tt, jotn R moost, n prblin välillä olv os, pörähtää -slin mpäri Rn tilvs on 9 cm,9 l,9 l Knttilä pl,9 h h 9 Intgroin :n shtn Rtistn htälöstä : Kppl rjt välill [, ] Kpp tilvs on V,
21 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Srj A b Fntion f intgrlifntiot ovt moto F C Fntion F rivtn f nolloht j sn toisn stn htälön rtisvll Klvio: Klvion prstll intgrlifntion F minimioht on Minimirvo on, jotn F Toislt C F, jotn C C Intgrlifntio on F F
22 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Fntion sin vj li -slin, n sin, li n n li n, missä n on oonisl Kvj on välillä [, ] -slin läpolll j välillä [, ] lpolll -slin läpolll olvn osn pint-l on cos cos cos sin -slin lpolll olvn osn pint-l on intgrlin cos cos cos sin vstl Koo pint-l on Voin oltt, ttä Tällöin pörähspp poiilismprän sä on r Pörähspp tilvs on V Tilvs s pinimmän rvons prblin hippohss li rivtn nollohss
23 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Sijoittn hlilisprbli oorintistoon sitn, ttä sn hipp on origoss j sli on -slin sntinn Prblin htälö on moto Jos oorintiston siö on simtri, prbli l pistn, tt, jolloin Pn sisäos moost, n prblin välillä olv os, pörähtää -slin mpäri Kn vnpint on orll h, vn tilvs on h h Tilvs on l m, n h h h h h,9 m h m Vnpint on m,9 m, m cm son lpolll Kärin j lisoht: ti Lisohtin välissä ärä on lmpänä Yhtälö tott, n j, jotn ärä on siömprän -slin läpolll olv polimprä Siis pint-l sn, n nljännsmprän lst vähnntään ärän j -slin välillä rjmn ln pint-l Pint-l on,
24 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Srj B Fntion f intgrlifntiot ovt moto F C F : C F : C Vähntämällä nsimmäisstä htälöstä jälimmäinn sn 9 Sijoittn nsimmäisn htälöön: C C Intgrlifntio on F Altt rj läpollt sor j lpollt prbli Lispistin -oorintit: ti Pint-l on 7 Mnti on b m m g g
25 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt 7 Pörähtävän ärän htälö on, missä Tilvs on V Tilvs on, n li n Kärin lisoht: cos cos n ti n n ti n, missä n on oonisl Välillä [, ] ärät livt mttjn rvon ohll Kn on cos < cos j n on cos > cos Siis ärä cos on lmpänä välillä [, ] j ärä cos on lmpänä välillä [, ] Pint l on cos cos cos cos,9 9 sin sin sin sin sin sin sin sin sin sin
26 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Sijoittn poiilisprbli oorintistoon vn osoittmll tvll, jolloin prblin htälö on moto c Prbli l pistin, j, tt Sijoittmll sn c j Siis prblin htälö on Poiilisn pint-l on Kmmnin ohtisorn livn osn tilvs on Yhtisn osn vsort poiilist ovt nliöitä Nliön sivn polis mtrin orll on htälön rtis Siis htisn osn tilvs on Koo rnnsn tilvs on m
27 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Srj C Fntio b on fntion intgrlifntio, jos fntion b rivttfntio on D b b b, jotn on oltv b joisll Yhtälö tott, n j b Siis j b cos sin cos cos sin sin Siis: cos sin cos sin sin cos cos sin cos sin sin sin 9
28 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Pohjn sä r Mritään pohjn sipiststä täisll piirrtn poiilispolimprän hlisijn pittt Pthgorn lsn mn: r r r Poiilisl on A r Smmtrin vosi tilvs on V r A, Kärä on smmtrinn molmpin oorinttislin shtn, sillä lvn itsisrvo on htä sri in sn vstlvn itsisrvo Koorintiston nsimmäisssä nljännsssä olvn ärän osn htälö on, jost sn li, missä Koo ln pint-l on
29 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Fntion f rivttfntio on toisn stn poomifntio Kos rivtll on tsn si nolloht, rivtt on moto f Siis: f D j f C Kos f '', on Kos f C C C, on C Siis f, jotn f
30 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Srj D t t t t t t f Nolloht: ti ti Altt rj läpollt lspäin v prbli 9 j lpollt sor Kärin lispistin -oorintit: 7 9 ti Pint-l on Jott olisi määritlt, tl oll > Yhtälö tott, n li n
31 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Sor li li j ärän, n li n ti Lispistin välissä sor on lmpänä Al on smmtrinn -slin shtn Positiivisn -slin polll olvn osn tilvs sn, n mpräliriön tilvst h r V vähnntään ärän pörähtässä moostvn pp tilvs V Siis tilvs on, V V V Mritään f Tällöin f Pistsn, piirrtn tngntin lm- rroin on f j htälö Tngntin j -slin lisoht: Pint-l: A Pint-l i riip lvst iä sitn piststä, johon tngntti on piirrtt,
32 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt D sin cos cos cos sin sin Siis fntio sin cos on fntion sin intgrlifntio Fntion f sin nolloht ovt fntion sin nolloht n, missä n on oonisl Siis välin [n, n ] päätpistt ovt fntion f prääist nolloht, jotn pint-l ti intgrlin vstl n n jotn: n n n A n on joo intgrli n sin f sin cos n n n cos n n cos n, n n f sin n n cos n sin n n cos n f n n n n n, n n on prillinn j n n f n n n, n n on priton Siis A n n iill n Aln pint-l on ritmttinn smm: A A A
33 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Srj E Fntion f intgrlifntiot ovt moto F C Fntioin vjt ovt löspäin vi prblj, join hipn -oorintti on fntion F f nolloht Intgrlifntiot svt pinimmän rvon ohss 9 Pinin rvo on F C C Pinin rvo on, n 9 C 9 C Intgrlifntio on 9 b Väli [, ] on prblin F hipn oill polll, jotn F on iosti svv välillä [, ] Siis fntion pinin rvo on F C C Pinin rvo on, n C C Intgrlifntio on, f cos cos sin sin cos sin sin sin sin g Kos f g iill, fntio f on fntion g intgrlifntio
34 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Kärä li -slin, n nliöönorotshto: Korottn nliöön; ti Pörähspp tilvs on, Tngntti on vsor ohss, joss fntion rivtt on noll Fntion f rivttfntio: D f Drivtn nolloht ovt tijän nolloht j, jotn nsimmäisn nljännsn piirrtn vsorn tngntin sivmispistn -oorintti on Sivmispistn -oorintti on, f jotn tngntin htälö on Aln pint-l on,
35 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt 7 Aln pint-l on A Drivoin: A Drivtn nolloht: :,9 Klvio: Klvion prstll pint-l on srin, n Srin pint-l on A A A A,, > A,97 <
36 Intgrlilsnt Krtsthtävin rtist Thtäväsrjt Kärä li -slin, n li n ti Kos fntion vj on lspäin v prbli, ärä on määritlt nollohtin välissä Kn ärä pörähtää -slin mpäri, moostvn pp tilvs on V b Rtistn ärän htälöstä Kärä on määritlt prblin j välissä nollohtin Kn ärä pörähtää -slin mpäri, moostvn pp tilvs on V Tilvt V j V ovt htä srt, n ti Kos on positiivinn, on
Kertaustehtävien ratkaisut
Rtkisuist Nämä Juuri- j logritmiunktiot -kurssin krtusthtävin j -srjojn rtkisut prustuvt oppikirjn titoihin j mntlmiin. Kustkin thtävästä on ylnsä vin yksi rtkisu, mikä i kuitnkn trkoit sitä, ttä rtkisu
Lisätiedot4 Pinta-alasovelluksia
Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion
LisätiedotRistitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
LisätiedotII.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku
II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä
LisätiedotPuolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla
OY/PJKOMP R1 17 Puolijohkoonnttin rustt 5171A Rtkisut 1, Kvät 17 1. ( Trvittv kstoriouus tyyin krroksn sn kvll kbt ln Ł ni ni Ł kbt 1 ( 1 c,85 V 17» 1,8 1 c. 17 1 c Ł,59V Mtrilivkiot on otttu luntoonistn
Lisätiedot1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [
1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x
Lisätiedot2 INTEGRAALILASKENTAA 2.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI
37 INTEGRAALILASKENTAA.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI Trstell ploitti jtuv j rjoitettu (siis ei ääretötä) futiot f ( ) välillä [, ] (s. uv) Jet väli [, ] :ää h-levyisee os h j meritää h, missä 0,1,,..., Joo liittyvä
LisätiedotMITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?
MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti
Lisätiedot4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT
KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Krtalukua n olvassa diffrntiaalihtälössä F(,,,, (n) ) = siint n:nnn krtaluvun drivaatta (n) = d n /d n ja mahdollissti almpia drivaattoja, :tä ja :ää.
LisätiedotParaabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.
5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson
LisätiedotPinta-alan laskeminen
Pint-ln lskeminen Esimerkki Välillä, jtkuvn, einegtiivisen funktion f määrätt integrli nt suorn pint-ln, eli f = A. INTEGRAALILASKENTA, MAA9 A = f Toislt, jos f on välillä,, eipositiivinen, eli f R, niin
Lisätiedot( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,
Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
Lisätiedot10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA
MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion
LisätiedotIntegraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO
Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten
LisätiedotS-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006
S-55.0/4 Piirianalyyi. Välioe 0.3.006 ae tehtävät 3 eri paperille in tehtävät 4 5. Mita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanmero, rin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Mita
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti.
/ EEMENIMENEEMÄN PERUSEE SESSIO : Aarskhän palkkilmntti. AARUUSKEHÄN EEMENIERKKO solm solm Ka. Aarskhän lmnttirkko ja sn lmntti. Jos khä sisältää ain tasapaksja ja soria osia, sn tarkka ratkais saaaan
Lisätiedot3 Integraali ja derivaatta
3 Integrli j erivtt 3.1 Integrli ylärjns funktion Olkoon funktio f Riemnn-integroituv välin I jokisell suljetull osvälillä j välin I jokin kiinteä luku. Tällöin integrli määrittelee funktion G(): I R,
Lisätiedotlim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.
Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös
Lisätiedot2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä
2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn
LisätiedotS Fysiikka III (EST), Tentti
S-114.137 Fysiikk III (ES), entti 30.8.006 1. Lämpövoimkone toteutt oheisen kuvn Crnotin prosessi. Koneess on työineen yksi mooli ideliksu. Lske yksitomisen ksun kierroksen ikn tekemän työn suhde kksitomisen
LisätiedotSyksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
Lisätiedot11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS
11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 10: Avaruusristikon sauvaelementti.
/ EEMEIMEEEMÄ PERSEE SESSIO : Avasistion savalmntti. AVARSRISIKO EEMEIVERKKO Avasistion taaan ataisn päästään ättämällä lmnttivoa jona solmt ovat istion nivlin ohdilla in istion sava on lmntti. Kvassa
LisätiedotKäydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.
DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.
Lisätiedota) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että
TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij
LisätiedotPainopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1
Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon
LisätiedotPyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 352 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio
Pramidi 4 Analttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 5 Päivitett 9..7 Pramidi 4 Luku 8..6 Ensimmäinen julkaistu versio 7.5.6 Korjattu tehtävän 865 ratkaisua. 8..7 Korjattu tehtävässä 85 luku 5 luvuksi
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja epädeterministisistä äärellisistä automaateista
Täydentäviä muistiinpnoj epädeterministisistä äärellisistä utomteist Antti-Juhni Kijnho 2. mrrsuut 25 NFA Trstelln seurv NFA:t. 2 3 Sen toimint merijonoll voidn esittää päätöspuun: 3 3 2 2 3 3 TIEA24 Automtit
Lisätiedotnormaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät
TAVOITTEET Johdetaan htälöt, joilla muutetaan jännitskomponentit koordinaatistosta toiseen Kätetään muunnoshtälöitä suurimpien normaali- ja leikkaus jännitsten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot,
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS
0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö
LisätiedotIntegraalilaskenta. Määrätty integraali
9..08 Integrlilskent Määräämätön Etsitään funktiot Derivoinnille käänteistoimenpide integroiminen Integrlifunktio F(x), jolle F x = f x, lisäksi integrlifunktioille G x = F x + C. Vkion C lisäys (merkitys),
Lisätiedot.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek
S-446, FYSIIKKA IV (Sf) Kevät 5, HSf Rtkisut HSf- Kvnttimekninen hrmoninen värähtelijä on perustillln (mss m) Värähtelyn mplitudi on A () ske p (Värähtelijä sijitsee välillä A ) (b) Vert p :tä vstv kineettistä
LisätiedotMarkkinoinnin laitos Rehtorinpellonkatu 3 20500 Turku KYSELYLOMAKE
Turun upporoulu LUOTTAMUKSELLINEN Mrnonnn ltos Rtornpllontu 000 Turu KYSELYLOMAKE. Kun mont rt tloussnn ttn vm voll lntrv- mut pävttästvrostos? Mtn ostost utuvt survn ostospon sn mä ol smääränn rtostostn
Lisätiedot1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,
LisätiedotVastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.
S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn
LisätiedotSinilause ja kosinilause
Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,
LisätiedotTee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti
MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.
LisätiedotA-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.
MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin
Lisätiedot2) Kaksi lentokonetta lähestyy toisiaan samalla korkeudella kuvan osoittamalla tavalla. Millä korkeudella ja kuinka kaukana toisistaan ne ovat?
2..207 Määritelmä, (terävän kulman) trigonometriset funktiot: Suorakulmaisessa kolmiossa terävän kulman trigonometriset funktiot ovat: kulman sini hpotenuusa sin a c kulman kosini hpotenuusa kulman tangentti
LisätiedotF e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi.
S-436, FYSIIKKA IV (EST) Kevät 5, LH Rtisut LH- Lse liui Ferieergi olettll että joie toi luovutt yhde eletroi johtovyöhö Johtvuuseletroit uodostvt vp vuoroviutttto eletroisu Kliui tiheys o 8,5 g / c 3
LisätiedotIntegrointi ja sovellukset
Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,
LisätiedotRiemannin integraali
LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu
LisätiedotKnauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.
Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää
LisätiedotTeoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta
Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset
Differentili- j integrlilskent (CHEM) Lskuhrjoitus / vko 7, mllivstukset Johdntotehtävä x dx = ln.693, joten rvo ln voidn pproksimoid integroimll numeerisesti funktiot x välillä [,]. Jetn väli [,] khteen
LisätiedotTee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!
MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske
Lisätiedot102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.
Pramidi 4 Analttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 1 Päivitett 19..6 11 Todistus 1 Kärä x + = x + 4 5 3 31 = x x+ 4, jos ja vain jos pisteen 3,7 koordinaatit toteuttavat kärän htälön. Kun x = 3 ja
LisätiedotKertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)
Kertusos Kertusos ). ) : j 7 0 7 ) 0 :( ) c) :( ). Merkitää merirosvorht (kg) sukltrffelit (kg) ) 7, 0 hit: /kg hit: 7 /kg ) 00 g 0,kg 7 0,,0,,0, 0, (kg) :. ) Vstus: ) 7, 0 ( ) ) 00 g. ) 0 7 9 7 0 0 Kertusos
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Rtkisuist Nämä Trigoometriset fuktiot j lukujoot kurssi kertustehtävie j -srjoje rtkisut perustuvt oppikirj tietoihi j meetelmii. Kustki tehtävästä o yleesä vi yksi rtkisu, mikä ei kuitek trkoit sitä,
Lisätiedot1+kx 2, x [0, 1] 4. f k (x) = (sin x) k, x R Tehtävä 2. Osoita suoraan määritelmään perustuen, että funktiojono (f k ), missä
Funtiojonojen j -srjojen tehtävät, 11. syysuut 5, sivu 1 / 19 Perustehtäviä Tehtävä 1. Tuti seurvien funtiojonojen (f (x)) suppenemist. pisteittäistä j tsist 1. f (x) = cos x, x R. f (x) = 1 1+x, x R 3.
LisätiedotIntegroimistekniikkaa 1/5 Sisältö ESITIEDOT: integraalifunktio, määrätty integraali, derivointisäännöt Hakemisto
Integroimistekniikk /5 Sisältö Sijoitsmenettely Annetn fnktion integrlifnktiot lskettess fnktiot pyritään mntmn siten, että tlos voidn tnnist jonkin lkeisfnktion derivtksi. Usein mntminen jodtn tekemään
Lisätiedot4. Reaalifunktioiden määrätty integraali
6 4. Relifunktioiden määrätt integrli Vrsinisesti termi "integrli" tulee seurvss esitettävästä määrätstä integrlist, jok on läheistä suku summmiselle. Yhtes derivttn on sitten perustv ltu olev tulos, jot
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Rtkiuit Nämä Dirtili- j itgrlilk jtkokuri krtuthtävi j -rjoj rtkiut prutuvt oppikirj titoihi j mtlmii Kutki thtävätä o ylä vi yki rtkiu mikä i kuitk trkoit itä ttä rtkiu olii io ti d pr mhdolli Vlittu
Lisätiedot2.2 Monotoniset jonot
Mtemtiik tito 9, RATKAISUT Mootoiset joot ) Kosk,,,, ii 0 Lukujoo ( ) o siis lhlt rjoitettu Toislt 0 Lukujoo (
Lisätiedotsin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.
Mtemtiikn j tilstotieteen litos Osittisdifferentiliyhtälöt Kevät 21 Hrjoitus 9 Rtkisuj Jussi Mrtin 1. Osoit, että Lplce-yhtälö pllokoordinteiss on 2 u 1 r 2 2 u r r 1 r 2 sin θ u 1 2 u sin θ θ θ r 2 sin
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv
Lisätiedot2. Tutki toteuttaako seuraava vapaassa tilassa oleva kenttä Maxwellin yhtälöt:
84 RDIOTKNIIKN PRUSTT aois. Las a gadini f, n f,, b divgnssi, n c oooi, n on n b- ohdassa.. Ti oaao saava vapaassa ilassa olva nä Mawllin hälö:.. Oloon vapaassa ilassa sähönä oplsivoina sinä. Määiä a aallon
LisätiedotMATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikk Infrrkentmisen j kivnnisln työnjohdon koulutus (ESR) MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI Hrjoitustehtävien rtkisut Ari Tuomenlehto - 0 - Hrjoitustehtävien rtkisut 1.
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013
Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)
Lisätiedot4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa
6 VEKTORIANALYYSI Lento 3 4. Derivointi seammassa lottvdessa Osittaisderivaatta. Kerrataan alksi osittaisderivaatan käsite. Fnktio f f ( r) f ( x, y, z) on kolmen mttjan fnktio, jonka arvo yleensä mtt,
Lisätiedot601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,
Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.
Lisätiedoty 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista
9 5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT 5. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmät Diffrtilihtälörhmiä trvit usiss sovlluksiss. Näistä usimmt void mllit simmäis krtluvu diffrtilihtälörhmi vull. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmä
LisätiedotHERTTONIEMI HERTTON S
/ L 00 Hronmn y 0 00 HM r 0 0 0 HM H (/) 0 s 0 : =0. P Hronmn y 0 Pos Y =0. - (/) L D Y =.00 0 (/) (/) Lsn vo m- ~ j m 0 Y m (/) 0 Y Prso 00+yh0 Pvo P00 0 m 00 rh vm 0 00 m 0 so 0 0 0 H 0 P r 0 0 0 =0.
Lisätiedot= + + = 4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa
30 VEKTORIANALYYSI Lento 4 4. Derivointi seammassa lottvdessa Osittaisderivaatta. Kerrataan alksi osittaisderivaatan käsite. Fnktio f= f( r) = f( xyz,, ) on kolmen mttjan fnktio, jonka arvo yleensä mtt,
LisätiedotViikon aiheet. Pinta-ala
info Viikon iheet Mpu I:sen voit suoritt: Kurssin loppukokeess 23.10. Arvosn: koe + lskrit Mikäli yo. ik ei sovi, voit suoritt loppukokeen yleistenttitilisuudess 24.11. Arvosn: koe + lskrit. Ilmoittudu
Lisätiedot5 Epäoleellinen integraali
5 Epäoleellinen integrli 5. Integrlin suppeneminen Olkoon f sellinen välillä [, b[ (ei siis välttämättä pisteessä b) määritelty funktio, että f on Riemnn-integroituv välillä [, ] kikill ], b[ eli on olemss
LisätiedotNelisolmuinen levyelementti
Lv hm 6..3 Nliolminn lvlmntti arkatllaan kvan nliolmita lvlmnttiä. q 6 q 8 η 3 q 5 ( 3, 3 q 7 (, q (, v P q ξ (, q q 3 Pitn P koordinaatit voidaan laa mokoordinaattin ξ ja η avlla, jotka ovat normratt
LisätiedotSyksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 015 Lhen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Tekijät: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen Ratkaisut on laadittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmalla kättäen Muistiinpanot -sovellusta.
Lisätiedot0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan
Lisätiedot, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä
Pitkä matematiikka 8.9.0, ratkaisut:. a) ( x + x ) = ( + x + x ) 6x + 6x = + 6x + 6x x = x =. b) Jos x > 0, on x = + x x = + x. Tällä ei ole ratkaisua. Jos x 0, on x = + x x = + x x =. c) x = x ( x) =
LisätiedotRuskon Laakeritie 22
äi äättä Rs Lri lvsitrstl.... g Sittll sijitt rär rl vl-lll (), issä dll sj vl-l (.) ltvll. lvdt lsvt Rsj yyösjärv j sjärv tt rär. sj vl-l it-l ~ l-l äi äättä.. g Lri vl-lt äi äättä Al läisyydssä lss lv
LisätiedotJohdnto Numeers rtsumenetelm ytett ess on oltv stys nden mtemttsst perustest se nden soveltuvuudest j truudest. Tetooneohjelmn on oltv vrheet n j robu
Johdnto Numeers rtsumenetelm ytett ess on oltv stys nden mtemttsst perustest se nden soveltuvuudest j truudest. Tetooneohjelmn on oltv vrheet n j robust el yenev tunnstmn teht v t sngulrteett, jot se e
LisätiedotDI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30
DI matematiikan opettajaksi: Tädennskurssi, kevät Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle : ti 6 klo :-5: Kädään läpi: funktioita f : D f R n R m ja integrointia R n :ssä Oletetaan, että, R n ovat mielivaltaisia
Lisätiedot6 Kertausosa. 6 Kertausosa
Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)
LisätiedotHakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto
kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n
Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitsten luonnehdinta
LisätiedotPakkauksen sisältö: Sire e ni
S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el
LisätiedotQ 17.1/27.2/74/3. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto HP 9820 A-ohjelmaseloste. T. Jokinen SUSKEPTIBILITEETTIPROFIILI
Q 171/272/74/3 T Jokinen 1974-12-02 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto HP 9820 A-ohjelmaseloste SUSKEPTIBILITEETTIPROFIILI 4 171 /272/74/3 T Jokinen 1974-12-02 GEOLOGIIVEIV 'i-litkimuslaitos
Lisätiedotmissä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min
S-11446 Fysiikk IV (Sf), I Välikoe 154 1 Elektronisuihku, joss elektronien noeus on v, suu kohtisuorsti rkoon, jonk leveys on d Ron läi kuljettun elektronit osuvt etäisyydellä D olevn vrjostimeen Mikä
LisätiedotTukilaitteet
Tukilaitteet Tukemattomalla kappaleella on tasossa 3 liikemahdollisuutta, vapausastetta. Kun halutaan, että kappale on tasapainossa, on nämä liikemahdollisuudet poistettava kättämällä tukilaitteita. Tuet
LisätiedotJohdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus luuteoriaan Harjoitus 1 ss 008 Eemeli Blåsten Rataisuehdotelma Tehtävä 1 Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja. Osoita, että on olemassa siäsitteinen luu h ('luujen a ja b pienin hteinen jaettava',
Lisätiedot2.1 Vaillinaiset yhtälöt
.1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.
Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä
LisätiedotSisäpiirintiedon syntyminen
Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi
Lisätiedot1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot
. Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,
LisätiedotKristuksen syntymän kalanda kreikaksi
Krstuks syntymän klnd krekk 1 F G7 7 G7 K ln es pe Hrs tu n th Hrsts j n U r n rn, n r hn des, j n n rn gl ln de n n he, p, V, r, n ne rs n p strhn Vthem he r ks ms k p ss, ss. l, 9 7. 8. F G7 7 G7 En
LisätiedotSuoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on
Suoran htälöt Suoran ratkaistu ja leinen muoto: Suoran htälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 = k + b, tai = a missä vakiotermi b ilmoittaa suoran ja -akselin
LisätiedotEnsimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()
LisätiedotELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1.
ELE- E89 väliko 8..5 rkiu. ll olvn kuvn muki vrko on onglmi. Tiln ov kuvillii ikä kiki vihohdoi ol kyä mnlinn vrkko. Vli opivi oimnpiiä, oill onglm dn poiu miä hdään minn nn rkiulli prulu. Vikk ohonkin
LisätiedotKorkojärjestelmä N2000 Asemakaava ( ), P Leikki. kt kt Päiväkoti
K n s n - s än y ä K ä vä dn s h n d ä v ä Ksn / Svn ähvss K Tnn n-: m Rnnss n m x, = m Nyynn j ävä: n m Ss - s: m - b: bm - vs: m vms: /, yönjä Työnjä yhnsä: (ävä: yönjää, : yönjää) v: n Snsnn v Ksnn
Lisätiedot