Rak RAKENTEIDEN MEKANIIKAN PERUSTEET Luentomoniste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rak RAKENTEIDEN MEKANIIKAN PERUSTEET Luentomoniste"

Transkriptio

1 Rk-5. RKENTEIDEN EKNIIKN ERUSTEET unomonis Jukk lo ( ) ( ) 6 q EI 6 q EI EI qd d d q ds dq ( q ds) d ds ds q

2 . STTTISESTI ÄÄRÄTTYJEN R- KENTEIDEN STTIIKK Tässä luvuss pln sissi määräjn rknidn siikn käsiln. Ensimmäinn koskus ihsn siin, kun Siikn kurssiss käsiliin risikkoj j suvojn likkusrsiusn määriämisä. Rknidn lujuusopin kurssin osn II luvuiss, j ihn käsilä jkiin j n jkn vilä jonkin vrrn npäin. Kosk siävä on suor jko Rknidn lujuusopin miniuill luvuill, knn n ässä vihss kädä läpi kruksn vuoksi.. Sisn määräämäömdn krluku. Sissi määrä j sissi määräämäön rknn Rknn (i sn os) on sissi määrä, jos siihn vikuv unmom voimsuur voidn rkis ksikäsiissi kään spinohälöiä. Jos näin i ol, rknn on sissi määräämäön. Rknn on ulkoissi sissi määrä, jos sn ukivoim voidn määriää spinohälöiä kään. uuss puksss s on ulkoissi sissi määräämäön.. Sisn määräämäömdn krluku Trkslln rknn (i sn os), j hlun määriää siihn vikuv voimsuur. Jos rkns piirrään vpkpplkuvio, os siihn vikuvis ulkoisis voimsuuris on unmomi. rkiään näidn lukumäärää smbolill n un. Siikn prusll rknll voidn muodos i määrä riippumomi spinohälöiä. rkiään näidn lukumäärää smbolill n h. Jos unmom voimsuur voidn määriää plkäsään spinohälöidn vull (li siikn kinoin), snon, ä rknn on sissi määrä. roblm muodosuu siis n h hälösä, joiss on n un unmon. Jos hälöiä on hä pljon kuin unmomi li n n, hälörhmällä on ksikäsiinn rkisu. h un Yhälörhmän piää lisäksi oll rkisviss, li sn krroinmriisin ul oll i-singulrinn. Tämä ho ouuu, jos spinohälö ov riippumomi. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rknn (i sn osn) sisn määräämäömdn krluku määrillään kvll n n n (.) s un h Sissi määrässä rknss siis nun nh li sisn määräämäömdn krluku ns. Jos ns on rknn sissi määräämäön. Tällöin n s ilmis niidn unmomin voimsuuridn lukumäärän, joi i siikn kinoin kä määriämään. Näidn määriämisksi rvin lisähälöiä, joidn muodosmis käsillään sissi määräämäömin rknidn rkismisn hdssä. Jos ns rknn muodos mknismin.. Risikon sisn määräämäömdn krluku () Kuv.: Tsorisikko: () u (b) ukirkio Trkslln sorisikko (kuv.). Tunmomin ov suvvoim j ukivoim jon n un s, missä s on suvojn lukumäärä j on unn liivin siirmärjoiidn (ns. ksirvoisn ukin) lukumäärä. Tsorisikoss kukin nivlä kohi voidn kirjoi kksi spinohälöä, jon n h k, missä k on nivln lukumäärä. Tsorisikon sisn määräämäömdn krluku on sin n s k (.) s (b) (Kuvn. puksss sdn ns 5 6 ). Jos ns, risikko on vllissi sissi määrä, jos ns, risikko on sissi määräämäön j jos ns, risikko muodos mknismin. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

3 vruusrisikoll voidn suori vsvnlinn rkslu. vruusrisikoss kukin nivlä kohi voidn kirjoi kolm spinohälöä, jon hälöidn lukumäärä on n k. usk (.) vs n lusk n s k, (.) s joss rmin k pikll on rmi k.. lkin, khän i krn sisn määräämäömdn krluku Rknn, joss i ol suljuj rnki Trkslmm nsin plkki, sokhää, sokr i niidn hdislmää, joss i ol suljuj rnki. Kuv. siää ällis rknn, jonk os on lii oisiins monoliiissi li liikkumomin liioksin. () Kuvn. mukissi rknn pisn vk- j pssiirmä skä kirmä on s, pisn pssiirmä on s j pisn vk j pssiirmä on s. Näisä unnois muodosuu rknn ksirvois u (rjoi) j niidn lukumäärä on 6. Näiä unoj vsvsi rknn vpkpplkuvioss (kuv.b) rknsn kohdisuu nun 6 unmon ukirkio (5 voim j ksi momni). Kosk sorknll voidn kirjoi riippumon spinohälöä, nh. Näin rknn sisn määräämäömdn krluvull sdn kv n n n s un h (j riissi kuvn. puksss ulos ns 6 ). () D 6 6 (b) (b) n n un kok h 6 n n un h 6 (c) D n vs h Kuv.: () Tsorknn, jonk os liivä oisiins monoliiissi j (b) sn vpkpplkuvi. D Kuv.: () Tsorknn, joss on nivl, (b) sn vpkpplkuvio skä (c) nivln vsmmn puolisn osn vpkpplkuvio. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

4 Trkslln survksi kuvn. sorknn, jok muodosuu khds monoliiiss oss, joidn välillä on nivl. Tsorknn nivl mhdollis kirmisn siihn liivin rknn osin välillä. Nivl on sin liios, joll on ksi vpuss, kirmä. Rknmm liiosn vpussidn lukumäärä on sin c. Koko rknn vpkpplkuvioss (kuv.b) on sm kuusi unmon ukivoim, jon n un 6 j sill voidn muodos n spinohälöä. Näidn hälöidn lisäksi rknll voidn kok h muodos ksi lisäspinohälö survsi. jlln rknn osin välinn nivl poisuksi, j rkslln vsmmn puolisn osn vpkpplkuvio (kuv.c). Kirjoimll ämän osn momnispinohälö nivlpisn D suhn, sdn lkupräisn unmomin ukirkioidn välill uusi riippumon spinohälö. kok vs Näin kuvn. rknll siin nh nh nh riippumon spinohälöä. Jos rknss on usmpi liioksi, sdn kukin liios kohi vsvsi ksi uusi riippumon spinohälö. Näin, jos rknn liiosn vpussidn lukumäärä on c, sill voidn kirjoi n h c riippumon spinohälöä. Näin rknn sisn määräämäömdn krluvull sdn kv nivl. Khdn rknn osn välisn nivln vpussidn lukumäärä c, kosk nivl sllii rknn osin välisn kirmän. Kolmn rknn osn välisn nivln vpussidn lukumäärä c, jn. Kuv. hvinnollis si, kun suvoj on nljä j c. uunlisikin liioksi siin. () (b) Kuv.: Nivl khärknn nurkss: () nljään suvn liivä nivl, jonk c, (b) vsv ksivpussis nivl Kuvss.5 on kolm liios. Kuvn () liios on khdn suvn välinn nivl, jon c, kuvn (b) liios on kolmn suvn välinn nivl, jon c j kuvn (c) liios sllii khdn suvn välisn vksiirvän j kirmän, jon c. () (b) (c) n n n c s un h (j riissi kuvn. puksss ulos ns 6 ). Tämän johdlvn rkslun prusll päädmm johopääöksn, ä plkin, sokhän, sokrn i niidn hdislmän, joss i ol suljuj rnki, sisn määräämäömdn krluku voidn määriää kvll c c Kuv.5: iioksi. Rknn, joss on suljuj rnki c ns c, (.) missä on rknn ksirvoisn ukin (rjoiidn) lukumäärä j c on sn liiosn vpussidn lukumäärä. Survss rkslln joikin pillisiä liioksi j niidn vpussi. iioksn vpussidn lukumäärä iioksn vpussidn lukumäärällä c mmärrään sn sllimin liikmhdollisuuksin lukumäärä. Ylisin suvrknidn liios on Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5 Jos rknss on suljuj rnki, unmomin lukumäärä ksv. Tvoin nä on, ä rknn kikki voimsuur (mös likkusrsiuks) voidn määriää spinorksluill. Trkslln kuvn.6 mukis monoliiis sokhää, joss on sulju rngs. Yksirvoisn ukin lukumäärä uill j on 5, joi vsv kuvn.6b unmom ukirkio. Vikk jälkimmäis unnisiin, likkusrsiuksi suljun rnkn suvoiss i käisi määriämään. jlln rknn sulju rngs likuksi pissä kuvn (c) mukissi, jolloin hävään ul Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6

5 lisäunmon, likkusrsiuks N, Q j. Jos ukirkioidn lisäksi nämä unnisiin, voiisiin rknn kikki voimsuur määriää. Thävässä on sin n un määriävää unmon j käävissä on nh spinohälöä. Vsvsi, jos rknss on usmpi suljuj rnki, sn unmomin lukumäärä ksv rvoll r, missä r on suljujn rnkidn lukumäärä, jolloin hävän unmomin lukumäärä on nun r. Näin monoliiisn rknn, joss on r sulju rngs, sisn määräämäömdn krluku on Jos rknss on lisäksi liioksi niidn vikuus on smnlinn kuin dllä. Tämän johdlvn rkslun prusll päädmm uloksn, ä plkin, sokhän, sokrn i niidn hdislmän, joss on suljuj rnki, sisn määräämäömdn krluku voidn määriää kvll n rc, (.5) s n nun nh r. s () (b) missä on rknn ksirvoisn ukin (rjoiidn) lukumäärä, r on suljujn rnkidn lukumäärä j c on sn liiosn vpussidn lukumäärä. Vsvn vruusrknn sisn määräämäömdn krluvun kv on n 6rc 6, (.6) s Tämä kv ro kvs (.5) vin sin, ä luvu on korvu luvuill 6. Tämä johuu siiä, ä kolmidimnsioisss puksss on käävissä kuusi riippumon spinohälöä j ä jokisss kkisuss on 6 jännisrsulni. (c) Q N Q Kolmidimnsioisn suvrknidn lisimmä liioks ov srnj pllonivl. Srnnivl mhdollis kirmisn in kslin mpäri j sn vpussidn lukumäärä on. llonivl mhdollis kirmisn kolmn kslin mpäri j sn vpussidn lukumäärä on. Kuv.6: () Tsokhä, joss on sulju rngs, (b) sn vpkpplkuvio j (b) sn khdn osn vpkpplkuvio. Khän ulkois kuormius i ol mrki kuvn. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8

6 Esimrkki.: ääriään ohisn sorisikon sisn määräämäömdn krluku. (Risävä digonlisuv pääsvä vpsi liukumn oisns suhn.) Esimrkki.: ääriään ohisn sokhän sisn määräämäömdn krluku. Sdn: s 5, k 8,, n sk 58 s Esimrkki.: ääriään ohisn sokhän sisn määräämäömdn krluku. Sdn: 6, r, c, n rc6. s Esimrkki.: ääriään ohisn vruuskhän sisn määräämäömdn krluku. llonivl Jäkkä kiinnis Sdn: 6, c, n c6. s Sdn: 5, r, c, n 6rc s Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

7 . Klvn i pssuorn sosuvn likkusrsiuks lkuos Q N N Q oppuos Kuv.7: Klvn suorn suvn likkusrsiusn posiiivis suunn Klvn i pssuorn suvn likkusrsiusn posiiivis suunn on si kuvss.7. N voidn ilmis snllissi survsi: Esimrkki.5: ääriään ohisn sokhän rsiuskuvio. Rkisu: m kn 5m Sisn määräämäömdn krluku: ns c Sissi määrä m kn/m D m Normlivoim N on suvn kslin suuninn j sn posiiivinn suun on rkslvs suvn oss ulospäin. ikkusvoim Q on suvn ksli vsn kohisuor j sn posiiivinn suun on suvn lkuosss kohi posiiivis run j suvn loppuosss kohi ngiivis run. osiiivinn ivuusmomni prkii vnämään plkin posiiivis run, s. momninuoln hänä on posiiivisll puolll. Tukirkio: VKK: m kn 9,5m kn (5kN) 8m kn 5m D,5m D m kn kn D m kn 9,5m kn m kn m D,95kN D m kn 8m kn m kn,5m,5kn Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

8 Väli : Väli : VKK X X Q kn sin (kn) kn cos,5kn cos,5kn sin (, 5kN) N cos 5 sin 5 5 VKK X m kn, 5kN m kn X Q N X N kn cos,5kn sin N kn, 5kN 5, 6kN 5 5 Q kn sin,5kn cos Q kn, 5kN, 77kN 5 5 kn sin, 5kN cos ( kn, 5kN ), 77kN 5 5 N kn N kn Q,5kN kn Q,5kN X,5kN (m ) kn m+kn,85knm,5kn Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

9 Väli D: Rsiuskuvio: VKK XD kn/m (5m ) N Q X kn/m 5m 5m D,95kN cos,95kn sin (,95kN) N-kuvio: 5,6kN kn,6kn D N,95kN sin N,95kN,6kN 5 QkN/m (5m ),95kN cos Q5kN kn/m,95kn, kn kn/m 5 Q-kuvio:, 77kN, 5kN, kn D, 77kN 5m X,95kN cos (5m ) kn/m (5m ),65kNm,kN,5kN/m -kuvio:,85knm,65knm,knm D Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6

10 Esimrkki.6: ääriään ohisn kolminivlkhän rsiuskuvio. D E G G VKK EG: G 8 G E E E Huomuus: Kolminivlkhäksi kusun khdll siirmäömällä nivlull uu khää, joss on ksi nivl. S on riäin käöklpoinn sissi määrä rknn. Rkisu: Sisn määräämäömdn krluku: E G G G G G G G ns c Sissi määrä Tukirkio: Huomuus: Sissi määrän rknn, joss on nivl, ukirkio voidn määriää (simrkiksi) muodosmll koko rknn spinohälö skä nivln kohdl kkisun rknn jommn kummn osn momnispinohälö nivlpisn suhn. VKK: D E G G G Sdn vilä: G, G. 8 Ohisn kuvn on piirr koko rknn vpkpplkuvio, jonk ukirkio n unnn. S rkoius on hlpo likkusrsiusn määriämisä vrn rvivin rknn osin vpkpplkuvioidn piirämisä. VKK: D 5 E 5 5 G G G Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8

11 ikkusrsiuks: ääriään ässä likkusrsiuks kään hödksi Rknidn lujuusopin osn II luvun lus. Kosk välillä,,...,g i viku jkuunu kuorm, ov normlivoim j likkusvoim niillä vkioi j ivuusmomni jkuuu linrissi. Normlivoim j likkusvoim: Väli : 5 Väli : N Q 5 5 cos sin Q N N sin cos 5 N sin cos, 5 Q cos sin 5 Q cos sin,7 cos 5 N sin cos sin N, 5 Q cos sin cos Q,, sin Väli D: Väli DE: D Q N Väli E: Väli G: N 5 5 Q 5 5 Q 5 G Q 5 N 5 N sin cos sin N,8 5 Q cos sin cos Q,8 N 5 N sin cos sin N,5 5 Q cos sin cos Q, N cos sin N, Q sin cos Q, N cos sin N, Q sin cos Q,9 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

12 Tivuusmomni: is E: is : 5 is : E 5 5 G E 5 5 is : 5 is : G is G: G 5 5 G is D: D 8 5 D Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

13 Rsiuskuvio: N-kuvio:,, 5,8, E D, 98,86 G Q-kuvio:,76 D E,8,,7,66,9 -kuvio:,58 D, 6 E,8,8 G Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

14 . Krv sosuv Krvn sosuvn ksli on soss olv kri. Siihn voidn liiää piuuskoordini s, jok h suvn ksliin. Kulm on vkson j s-kslin välinn kulm, rkslvn likkuksn kohdll. lkuos Q oppuos Q N s Esimrkki.7: Kuvn mprän nljännksn muoois kr kuormi vkson piuusksikköä kohi sn jkuunu kuorm q. ääriä krn likkusrsiuks kulmn funkion. q Rkisu: Kuv.8: Krvn sosuvn likkusrsiusn posiiivis suunn Krvn sosuvn likkusrsiusn posiiivis suunn on si kuvss.8. N voidn ilmis snllissi survsi: Normlivoim N on suvn kslin kkisukohn sun ngnin suuninn j sn posiiivinn suun on rkslvs suvn oss ulospäin. ikkusvoim Q on suvn kslin kkisukohn sun normlin suuninn j sn posiiivinn suun on suvn lkuosss kohi posiiivis run j suvn loppuosss kohi ngiivis run. Sisn määräämäömdn krluku: ns c Sissi määrä Tukirkio: VKK q osiiivinn ivuusmomni prkii vnämään plkin posiiivis run, s. momninuoln hänä on posiiivisll puolll. Krvn sosuvn normlivoimn j likkusvoimn määriäminn on mukvin suori muodosmll suvn kslin rkslvn likkuksn kohdll olvn ngnin suuninn j siä vsn kohisuor spinohälö. Edllissä hälösä sdn suorn rkisuksi normlivoim j jälkimmäissä likkusvoim. q q q q, q Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5

15 Normlivoim j likkusvoim: q VKK X: cos q qsin X q sin N qsin Q qsin cos Normlivoimkuvio:,5 N q [] 9 q q N cos qsin N (cos sin ) q q Q sin qsincos Q sin ( cos ) Tivuusmomni: VKK X: ( cos ) q qsin Q sin X N ikkusvoimkuvio:,5 Q q Tivuusmomnikuvio:, q 9 [] [] 9 sin q X qsin ( cos ) q ( cos sin ) Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7

16 Esimrkki.8: Ohis kolminivlkr kuormi piskuorm j vkson piuu kohi lsku sinn kuorm q /. Kri on prblin muooinn j sn hälö on ( ),5,5. ääriä krn rsiuskuvio.,5,5 q / VKK D: D D D D Huomuus: Kolminivlkrksi kusun khdll siirmäömällä nivlull uu kr, joss on ksi nivl. S on riäin linn j käöklpoinn sissi määrä krirknn. D,5 Rkisu: Sisn määräämäömdn krluku: ns c Sissi määrä Tukirkio: Ohisn kuvn on piirr koko rknn vpkpplkuvio, jonk ukirkio n unnn. S rkoius on hlpo likkusrsiusn määriämisä vrn rvivin rknn osin vpkpplkuvioidn piirämisä. VKK: q / VKK: D,5 ( ) D,5 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9

17 ikkusrsiuks: Väli jkuu Gomri: Tivuusmomni: ( ),5,5, n ( ),5 n sin, cos n n n n X Väli : (, krn lkuosn vull) Normlivoim j likkusvoim:,5 sin sin cos,5 sin,5 Q cos,5 cos X N X,5,5,5 (,5,5 ),5,5( ) N sin cos,5sin N sin cos,5sin [cos (,5 )sin ] Q cos sin,5cos Q cos sin,5cos [ sin (,5 ) cos ] Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

18 Väli : Väli jkuu ( ; krn loppuosn vull) Tivuusmomni: Normlivoim j likkusvoim: Q D N X ( )cos ( )sin,5 cos ( ),5 sin,5 sin cos X D ( ),5 N ( )sin cos,5sin N [cos (,5 )sin ] Q( )cos sin,5cos Q[ sin (,5 )cos ] X ( ),5 ( ) ( ),5 ( ),5,5 (,5,5 ) (,5,5 ) sklm: / n sin cos N/ Q/ /( ),5,8,555 -,,8,5,77,77 -,5,7,75,5,7,89 -,9,,5,7,89 -,56 -,,5 - -,75 -,5 -,7,89 -,6 -,5, ,77 -,8 -,5 -,5 -,8,555 -,9,8 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

19 D N-kuvio:,,5,9, 56,9, 6,8,5 D N Q-kuvio:,, 5, 8 D, 8,7 Q, -kuvio: D,75,75 Vihohoinn p määriää normlivoim j likkusvoim: Klvin, suorin suvojn skä krvin suvojn hdssä normlivoim N j likkusvoim Q voidn määriää mös sin, ä niidn sijs määriään nsin ns. horisonlirsius H j ns. vriklirsius V (kuv.9), jok ov jännisrsulnivoimn vk- j pssuor komponni. s Kuv.9: Horisonlirsius j vriklirsius. Kun nämä sin unnn voidn normlivoim N j likkusvoim Q, jok ov jännisrsulnivoimn ksili- j poikiiskomponni, määriää kvoill N Hcos Vsin, Q Hsin Vcos. V N Q H (.) Kvoj (.) käässä on ärkää piää milssä, ä kulm on kuvn.9 mukissi määril vksuunnn (vsmml oikll) j suvn kslin suunnn s välisksi kulmksi, jonk posiiivinn suun on vspäivään. Huomuus : Horisonlirsiuksn H j vriklirsiuksn V määriäminn phuu pljoli smn pn kuin vksuorn suvn normlivoimn j likkusvoimn määriäminn. Huomuus : Jos kr kuormi plkäsään pssuor kuormius, on horisonlirsius H vkio. Huomuus : Suuri H j V voiisiin kusu plkäsään horisonlivoimksi j vriklivoimksi. Tässä on kuinkin kä rmjä horisonlirsius j vriklirsius muisumn siiä, ä ksms on likkusrsiuksis. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5

20 Esimrkki.9: ääriään simrkin.8 horisonli- j vriklirsiusn luskk j niidn vull normli- j likkusvoimn luskk. Väli : (, krn lkuosn vull) Horisonli- j vriklirsius: Väli : ( ; krn loppuosn vull) Horisonli- j vriklirsius: H V X D X V H ( ),5,5 H H V,5 ( ) V (,5 ) H H V,5 V (,5 ) Normli- j likkusvoim: N Hcos Vsin [cos (,5 )sin ] Q Hsin Vcos [ sin (,5 )cos ] Normli- j likkusvoim: N Hcos Vsin [cos (,5 )sin ] Q Hsin Vcos [ sin (,5 )cos ] Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7

21 . urisusviiv nnu kuormius vsvll purisusviivll mmärrään sllisn suvn ksli, johon nnu kuormius snnää plkän (purisvn) normlivoimn. urisusviiv on jo hvin kun ollu riäin ärkä suunnilun punuvo. Siä käiin vo ksämäömin rknidn kun muurujn holvin j krin konsruoimisn. Edullinn muoo krll (i holvill), jonk om pino suhss sn muihin kuormiuksiin on vrrin suuri, siin konsruoimll ko. rknll purisusviiv. Ylisssä puksss purisusviivn muooisn krn konsruoiminn on iriivinn prosssi: luksi oksun krn gomri (krn kslin muoo j poikkilikkuksn vihlu), jonk prusll sdn omn pinon j psvän kuormn jkuum. ääriään ko. kuormius vsv purisusviiv. Sn prusll sdn krll uusi muoo j mös poikkilikkus voidn jouu muumn. ääriään uusi kuormn jkuum, jn. Kun purisusviiv j krn gomri on su vlmiiksi, joudun krn oimin vrmismn muuuvill kuormill. urisusviivn ul kikiss kuormiuspuksiss, krn kusskin poikkilikkuksss psä ns. sdänkuvion sisäpuolll. oikkilikkuksn sdänkuvio rkslln möhmmin ässä kurssiss. urisusviivn määriäminn Ennn lskinn j iokonidn ik purisusviiv määriiin grfissi ns. kösimonikulmioll, jo käiin mös kösin nlsissä. Tässä siksssä i kösimonikulmio rksll, vn purisusviiv priään määriämään nlissi. Esiävä mnl prusuu siihn, ä purisusviivn muooisn suvn ivuusmomni on jokisss suvn pisssä noll. Rjoiun rknisiin, joi rsi pssuor kuormius. Om pino j usin mös psvä kuorm ov ällisi. Eräänlisn prushävänä purisusviivn määriämisssä voidn piää kuvn. kr, jok on uu liikkuvill nivluill pisisä j j johon viku purisv vkvoim. Käään krn (purisusviivn) korkussmll vliuun vksoon (-ksli) nähdn mrkinää (). isidn j ku kulkvn purisusviivn korkussm () sdn kirjoimll pisn X vsmmn i oikn puolisn rknn osn momnispinohälö pisn X suhn j rkismll () sdus hälösä. Kuv.: isidn j ku kulkv purisusviiv. Tvllissi problmn on määriää purisusviiv, jok kulk kolmn pisn ku. Kuvss. rkslln pisidn, j ku kulkvn purisusviivn määriämisä. Ensin määriään pisidn j ku kulkvn purisusviivn pisn korkussm ( ) piän vkvoim unmomn prmrin. isidn, j ku kulkv purisusviiv vsv :n rvo sdn sin hdos ( ). ( ) q ( ) q ( ) : (, ) Kuv.: isidn, j ku kulkv purisusviiv. Huomuus: urisusviivn korkussmll on ässä kä mrkinää (), jonk posiiivinn suun on löspäin j vsv globli,- ( ) urisusviiv urisusviiv? Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9

22 koordiniso on siis oikkäinn. Tsosuvoill kä pikllinn,-koordiniso s oli (,-soss rkslun) vsnkäinn j vksuorn suvn -koordini oli lspäin. Ksmksssä ov siis ri koordiniso. urisusviivn muooisn suvn normlivoim urisusviivn muooisn suvn normlivoimll (purisusviiv vsvs kuormiukss) sdn kuvn. prusll kv N H -V s Esimrkki.: ääriään purisusviiv rknll, jo kuormi ohinn sinn kuorm j piskuorm j jok kulk pisidn, j ku. ääriään mös normlivoimn jkuum purisusviivll. q / : (, ) Kuv.: lkän normlivoimn rsim poikkilikkus. : (,) : (8, ) H N, (.) cos missä H on suvn horisonlirsius. Kuvn. VKK:n vksuors spinohdos sur horisonlirsiuksll hlposi ulos H j kuvn.b prusll nähdään, ä cos / ( ) sdn purisusviivn muooisn suvn normlivoimll ulos. Sijoimll nämä uloks kvn (.) Rkisu: q / D N ( ). (.5) () q ( ) (b) urisusviiv? V H ( ) n ( ) Kuv.: urisusviiv vsvn normlivoimn määriäminn. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

23 Tukirkio: Vkvoimn rvo: 8 D ( ) 7 urisusviivn määris: Tukirkioill sdn n isn korkussm: Väli : X N 8 N ( ) omnispinohälö pisn X suhn: X omnispinohälö pisn suhn: 7 ( ) ( ) 8 ( ) 8 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

24 Väli D: X N Tulos: q / omnispinohälö pisn X suhn: 7 D urisusviiv X ( ) 7 7 Normlivoim: Väli : Väli D: D X 5 7 ( ) 5 7 N( ) ( ) ( ) N 6 Väli D: ( ) 7 7 N( ) ( ) ( ),6 Väli D: omnispinohälö pisn X suhn: X 8 ( ) ( 6 ) ( ) 7 N( ) ( ) ( ), Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5

25 N-kuvio: 7,8,, 6, N( ) Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6

26 .5 Väänn rkn on käännön rkn voidn riiävällä rkkuudll nlsoid kään dllä käsilä sosuvrknn mlli, joss likkusrsiuks oliv N, Q j. Omll näidn lisäksi käöön nljäs likkusrsius, väänömomni, voimm sisällää rkslumm piiriin ksli j sllis vksoss olv suvrkn, joi kuormi pssuuninn kuormius. Vksoss olv khärknn, jo kuormi pssuuninn kuormius, kusun usin rinksi. Trkslmm mös vksoss krv plkki. Rjoiumm luonnollissi ässäkin sissi määräihin puksiin..5 Väänömomni Survss rkslln vin väänömomnin määriämisä. uidn likkusrsiusn määriäminn onkin jo uu. Väänömomnin posiiivinn suun on kuvn. mukinn. omnin kirosuun määrä oikn kädn ruuvisäännön mukn. Väänömomnill käään ässä lnsä kksoisnuolimrkinää..5 Väänömomnin määriäminn Kun ukirkio on määri rkslln rknn, jo kuormi spinoss olv voimssmi. Rknn in suvn pisssä X vikuv väänömomni sdn jlmll rknn likuksi pisn X kohdl khn osn j määriämällä jommn kummn osn momnispinohälö suvn kslin suhn..5 Väännn suv-lkion spinohälö Trkslln kuvn.6 suor suv, jo kuormi jkuunu väänävä ulkoinn momni m. ( ) m ( ) lkuos oppuos d Kuv.: Väänömomnin posiiivinn suun. Hvin, ä Väänömomninuoli on suvn kslin suuninn j sn posiiivinn suun on rkslvs likkuskohds ulospäin (mrilis poispäin) Huomuus: Tsopuksss momnill (sim. ivuusmomni) on ouu käämään krv nuol (kuv.5). Kolmidimnsioisss puksss momni mrkiään joko kksoisnuolll (kuv.5b) i nuolll j kirosuunnn ilmisvll krvll nuolll (kuv.5c) () (b) (c) Kuv.5: omninuoli: () sopus, (b) j (c) kolmidimnsioinn pus. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7 Kuv.6: Väänn suor suv m d Kuv.7: Väänn suv-lkio d d d Suv-lkion, jonk piuus on d, (kuv.7) momnispinohälöksi suvn kslin suhn sdn d d md d d d ( md ) m d d Huomuus: Kksoisnuolimrkinä rkoi ässä siä, ä muodosn momnispinohälö vk-kslin suhn piän kksoisnuoln ilmism kirosuun posiiivisn. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8

27 Suv-lkion momnispinohälö sn kslin suhn on siis m (.5) Esimrkki.: iirrään ohisn sissi pörivän kslin rsiuskuvio. Tu j ov lkri, jok mhdollisv kslin pörimisn, j uki sää mös kslin liukumisn piuussuunnss. Tulokss (.5) sur hlposi surv lus, jok ov voimss suorll suvll: us : Suvn kuormimomll osll ( m ) on on vkio. 5N 5N D on linrinn kulm- us : Tsisn kuormiuksn m lull on kroimn ollss m. us : Väänävän ulkoisn pismomnin kohdll on ämän momnin suuruinn hppäs. :n rvoss Rkisu: cm cm cm5n cm cm Kosk ksli pörii sissi (vkio kulmnopudll) on ksmksssä siikn problm. Tukirkio j voim : Kosk rknsn viku vin pssuori kuormi, on rkslu hlpoin suori pisidn j ku kulkvss pssoss. Sms ssä voidn päällä, ä lhn rdililkrin j lhn ksililkrin ukirkioidn vksuunis komponni häviävä. iirrään kslin VKK, johon on rdusoiu kikoil välivä väänävä momni. Sn vull ukirkio j voim voidn hlposi määriää: VKK: 5N 5Ncm 5cm D Ncm N cm cm cm 5Ncm 5cm Ncm 5N N 8cm N cm (5N ) cm 75N Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5

28 N ikkusrsiuks: Rknn VKK, johon on mrki ukirkio: VKK: (5N ) cm 8cm N cm 75N ääriään nsin väänömomni j likkusvoim kään hväksi io, ä n ov kslin kuormimomll osll vkioi. Väli : Ncm Ncm kn Q N cm cm cm 75N DNcm N 75N Väli D: Ncm Ncm+Ncm Q N 75N N 75N ääriään sin ivuusmomni kään hväksi io, ä s on kslin kuormimomll osll linrinn. Trvin siis vin ivuusmomnin rvo pisissä,, D j. is : is : N N N 75N DNcm N Q N Ncm Ncm QN Q N cm N cm 6Ncm Väli D: kn is D: N Ncm 75N Q D cm 75N cm Ncm Ncm QN 75N Q 5N D N 6cm 75N cm 7Ncm Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5

29 is : N -kuvio: D 75N D N cm cm cm N cm 75N 8cm N cm Trkisus kslin loppuoss: 75N 75N Rsiuskuvio: kuvio: D Ncm Q-kuvio: 75N D 5N N Q Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5.5 ikkusrsiusn posiiivis suunn rinrknss rinrknn on siis vksoss olv khä, johon viku pssuuninn kuormius. Sn likkusrsiuks ov likkusvoim Q, ivuusmomni j väänömomni. rinrknn on usin rkoiuksnmukis rksll lhääläpäin ksoun. Kuv.8 siää likkusrsiusn posiiivisi suuni rinrknn suvss lhääläpäin ksoun. lkuos 6Nm Q 7Nm oppuos Kuv.8: ikkusrsiusn posiiivis suunn rinrknss Huomuus: rkinä (nuoln kärki ksojn päin) rkoi ksojn päin suunuuv voim j mrkinä (nuoln prsö ksojn päin) rkoi ksojs poispäin suunuuv voim. ös ksojs poispäin suunuuv -ksli kuvn kuvss.8 mrkinnällä. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5 Q

30 Esimrkki.: Kuvn rinrknn kuormi pssuor sn jkuunu viivkuorm q suvll D. Rknn on uu sin, ä u, j ov pllo-nivluki, jok sävä psliikkn. iirrään rknn, Q- j -kuvio. posiiivisn. rkinnällä s-pinohälön dssä rkoin siä, ä on kirjoiu kuvso vsn kohisuor voimspinohälö piän suun ksojn päin posiiivisn. Vsvnlisi muikin mrkinöjä, joidn mrkis on ilminn käään survss. q D E Rkisu: Tukirkio: ikkusrsiuks: VKK: q q D E q rin on mukvin rksll lhääläpäin. Kosk ukin psliik on s, niillä on vin pssuor ukirkiokomponni. VKK: q D E q q q D Suv D: q X Q Suv E: q X X Q q Q q q q q q Q Q q q Huomuus: rkinnällä spinohälön dssä rkoin siä, ä on kirjoiu momnispinohälö pisidn j ku kulkvn suorn suhn piän kksoisnuoln osoim kirosuun X Q X X q q Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 55 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 56

31 Suv D: q X Q X X q q Q Q q q Rsiuskuvio: Rsiuskuvio voidn piirää simrkiksi rknn soon. Käään kkoviiv viimn vliuun rsiuskuvion posiiivisn suunn kullkin suvll. Q-kuvio: Suv DE: q q q q q D Q -kuvio: D E q X D X q q Q q Q q ( ) q q( ) q q D E q q kuvio: q q 8 q D E Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 57 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 58

32 Esimrkki.: Kuvn mukinn vksoss krv silplkki on mprän muooinn j sn säd on. lkki on uu pikällä srnnivlllä pisssä j pllonivlllä, jonk liikä vksoss i ol s, pisssä. Siä kuormi sinn viivkuorm q kuvn mukissi. ääriä Q-, - j kuvio. (Kuvn misuh ivä ol rlisis, vn plkin poikkilikkus on sn piuun nähdn suhomn suuri.) Rkisu: Gomri: Ympränkrll olvn viivkuormn rsulni sijis mprän krn viivkskiön kohdll. Sn smll lö siikn oppikirjois ohisn kuvn mukinn kv. q sin ääriään ukän joikin mioj krll, jonk kskuskulm on j viivkskiö on. Niiä käään survss siinvin vpkpplkuvioidn mioj lskss. sin( / ) sin( / ) / cos ( cos ) 5 / sin( / ) / sin sin( / ) sin cos( / ) / Tukirkio:,79,79 q, q,77,99,997q,q q,7q, q, 99,997 s / /8,77 q q,997,99 q,79,77 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 59 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6

33 ikkusrsiuks: Q X sin ( cos ) Rsiuskuvio: Q-kuvio:,5,5,75 5, q, cos q,7q,q,q sin cos sin kuvio: Q,7q,q,5,5,75 5 Q,qq Q(,7 ) q X sin q q q, cos,7 ( cos ) (,cos,7,7cos sin ) (,7,cos sin ) q -kuvio:,5,5,75 5,8q X cos q q q, sin,7 sin (,sin cos ) q sklm: [] [rd] Q/( q) /( q ) /( q ),7 -,,5 /6,79 -,6,66,5 /8 -,5 -,5,8,75 /6 -,78 -,,66 5 / -, Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6

34 .6 Kolmidimnsiois rkn Ylisssä kolmidimnsioisss puksss likkusrsiuksi on siis kuusi kppl. Niidn määriämisä vrn suvn liiään suorkulminn, koordiniso, sin, ä ksli h suvn ksliin. uidn kslin suunn määrävä simrkiksi sin, ä ksli sn vksoon. lkuos Q Q N N Q Kuv.9: Kolmidimnsioisn suvn likkusrsiusn posiiivis suunn. Q oppuos Esimrkki.: ääriä ohisn vruuskhän suvn likkusrsiuks. Rkisu: Kosk rknn on ulokminn, i ukirkioi rvis määriää, jos likkusrsiuks määriään rkslmll likkuskohdn ulokkn puolisn rknn osn spino. sn suvn koordiniso, jonk ksli h jnn, ksli on vksuor j ksli suunuuu lspäin. Kosk suvll i viku jkuunu kuorm, normlivoim, likkusvoim j väänömomni ov suvll vkioi j ivuusmomni jkuuv linrissi. Näin riiää, kun määriämm normlivoimn, likkusvoim j väänömomnin rvo suvll skä ivuusmomnin rvo suvn päissä. D Kolmidimnsioisn suvrknn likkusrsiusn määriäminn kä päinsä vsvn pn kuin dllä on ksinkrismmiss puksiss kuvu. sklmin hvinnollisminn on vin himn vikmp j lskminn öläämpää. Käännössä siinvä kolmidimnsiois suvrkn ov usimmin sissi määräämäömiä. Niidn nlsoini phuu vllissi ns. lisä siirmämnlmää, jo kusun usin mös suvrknidn lmnimnlmäksi, kään iokonll. Huomuus: osiiivis ivuusmomni j ihuv vo plkin posiiivisill (posiiivisn j kslin osoimill) puolill. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6

35 Normlivoim, likkusvoim j väänömomni: Tivuusmomni pisssä : VKK: N Q Q D VKK: D N N Q Q Q Q Vsus: Tivuusmomni pisssä : Suvn normlivoim, likkusvoim j väänömomni ov vkioi j niillä on rvo: VKK: D N, Q, Q, Suvn ivuusmomnin rvo sn päissä ov: ää :, ää :, äidn välillä ivuusmomni jkuuv linrissi. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 65 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 66

36 . Yksinkrisn rknidn siirmin määriämissä. Sissi määrän risikon siirmäil Sissi määrän risikon siirmäiln määriäminn, kun suvvoim j niidn vull määri suvojn vnmä unnn, i ol suorl kädlä ivn hlppo hävä. Vähänkään monimukismmn rknn hdssä joudun hlposi gomrisiin rksluihin, jok ivä ol kikkin milsä mukvi. Eräs hokkimmis mnlmisä ähän rkoiuksn on niin snou ksikkövoimmnlmä, jo käsillään Rknidn mkniikk I:ssä Tässä siään pinhköjä sorisikoi vrn nlinn käsilp, joll gomris konsrukio voidn välää. nl prusuu hn hlposi muisiss säilvään kvn, mu sn käö vii jonkin vrrn huolllisuu. luksi johdn ämä kv. Trkslln kuvn. nivlsuv, jonk vnmä unnn. rkiään ässä suvn ksliin hvää piuuskoordini j sn ksilis siirmää smbolill j u skä siirmiä globliss, koordinisoss smbolill u j v. Suvn suunisll ksikkövkorill sdn kuvn. prusll cosi sin j, (.) missä suvn klvuuskulmn sinill j kosinill on voimss j i j i cos, sin. (.) Jos suvn rkslvn pisn siirmävkori on u ui vj (.) suvn ksilisll siirmäll sdn lusk u u cos usin v. (.), v uj j, u, v j i i j, u, u j i i u i Kuv.: Nivlsuvn siirminn. Kuvn. prusll sdn hälö, u Kuv.: Nivlsuv. ( )cos uj u i, (.5) Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 67 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 68

37 missä on suvn roiokulm. Jos hdään vnominn pinn roioidn olmus, joss on niin pini, ä voidn mrkiä cos, hälö (.) s muodon u u. (.6) j i Sovlmll kv (.) suvn päissä i j j, sdn äsä cos ( u u ) sin ( v v ). (.7) j i j i Kosk nivlsuvn on vllissi homogninn, on sn vnmä vkio j piuudnmuuoksll on voimss. Omll lopuksi huomioon luskk (.), sdn hälö ( )( u u ) ( )( v v ). (.8) j j i j i j i j i ij ij v, v j j u j, u missä E ij on suvn ksilijäkks j S ij on sn suvvoim. Kun ksmksssä on sissi määrä risikko, jok suv kok lämpöiln muuoksn T, suvn vnmä on ij T (.) ij ij ij missä ij on suvn piuudn lämpöilkrroin. riln smll vll voidn joh kv ( j i)( uj ui) ( j i)( vj vi) ( j i)( wj wi) ijij, (.) jo voidn käää sissi määrän kolmidimnsioisn risikon siirmäiln määriämisn. Yhälöidn (.8) j (.) käöä sissi määrän risikon suvvoimin määriämisn rkslln surviss simrkissä. v i ij ij i i u i i j, u Kuv.: Yhälöön (.8) liivä kuv. Kuvss. on si kvn (.8) liivä mrkinnä. Sn on siis hälö, jok sioo nivlsuvn ij nivln siirmiä u i, v i, u j j v j, kun suv kok nnun vnmän ij. Kun ksmksssä on sissi määrä mknissi kuormiu risikko, jonk suvvoim voidn määriää vnomisn pn, rkslvn suvn vnmä on S ij ij, (.9) Eij Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 69 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7

38 Esimrkki.: ääriään ohisn sorisikon nivln siirmä () Kuorms j (b) lämpöiln muuokss T. Risikon suvojn poikkipin-l, kimmomoduuli E j piuudn lämpöilkrroin ov vkioi. Rkisu: ääriään luksi nivln siirmä, suvojn vnmin vull j käään sin suj luskki kohiin () j (b). Yhälö (.8) on ( )( u u ) ( )( v v ) j i j i j i j i ij ij Kirjoin s kullkin suvll j on smll huomioon ukihdo Suv : ( u u) ( v v) Suv : ( u u ) ( v v ) ( ) Sdn hälörhmä v u v u Jonk rkisuksi sdn v u v ( ) () Kuorm Suvvoim: Nivl : S Nivl : S S Suvojn vnmä: S sin 5 S S cos5s S S S Sij ij,, E E E Suv : ( u u ) ( v v ) Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7

39 Nivln siirmä: u, v, u, v, u, v ( ) ( ) E E Esimrkki.: ääriä ohisn risikon nivln siirmä. Kikkin suvojn ksilijäkks on E. (b) ämpöiln muuos: Suvojn vnmä: ij T (kikki suv) E Nivln siirmä: u, v, u, v T, u T, v ( T T ) T D Risikon siirmäkuvio: (Siirmämikv pärlisisn suuri.) () Kuorm (b) ämpöiln muuos Rkisu: Gomri: 5 cos, sin 5 5 Suvvoimin määris: E ( ) E T T loin nivlsä E, johon lii kksi suv: S E S DE /5 5 SDE sin SDE E /5 SDE cos SE SE SDE 5 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7

40 Siirrään sin nivln D, johon lii n kksi unmon suvvoim: Suvojn piuud, suvvoim j vnmä: S D S 5 D D 5 5 SD sin sin SD /5 /5 5 8 SD SD cos cos SD SD 5 v,, u E Siirrään sin nivln, johon lii n kksi unmon suvvoim: D S S 5 5 S sin S sin sin 5 S S /5 /5 /5 5 S cos S cos cos S S 5 5 S, S 6 Suv j i j i ij S ij ij 5 5 /6 5 /(6 E) 5 5 / 5 /( E) D / 8 /( E) D 5 5 / 5 /( E) E 8 8 / /( E) DE 5 5 / 5 /( E) Nivln siirmä: Yhälö: ( )( u u ) ( )( v v ) j i j i j i j i ij ij Kirjoin s kikill suvoill j on huomioon ukihdo: Suv : Suv : 5 (5 ) u ( u) v ( v) 6 E 5 (5 ) u ( u) v ( v) E Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 75 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 76

41 Suv D: Suv D: Suv E: Suv DE: 8 (8 ) 8 u ( D u) ( vd v) E 5 (5 ) u ( D u) v ( D v) E (8 ) 8 u ( E u) ( ve v) E 5 (5 ) u ( E ud) v ( E vd) E u, v 6,9 u D, vd E 6, u E, ve,6 Risikon siirmäkuvio: Sdn hälörhmä (Siirmämikv pärlisisn suuri.) 5 u v 6 E 5 u v E 6 ud E 5 u v ud vd E u ue E 5 u D v D u E v E E v,, u E jok on mriisimuodoss D u 5/6 v 5/ u D 6/. vd E 5/ ue / ve 5/ Yhälörhmän rkisu sdn hlposi skulskimll i mmiikkohjlmll. S on: skmn voi suori mös käsin ilmn hälörhmän rkisij. ähmällä liikkll uil j, omll hi huomioon niidn ukihdo j nmällä kolmio krrlln, sdn nivln siirmä rkisu vihiin. sklm on surv: Suv j : 5 (5 ) 5 u ( u) v ( v) u v 6E 6 E 5 (5 ) 5 u ( u) v ( v) u v E E Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 77 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 78

42 5 u, E E 5 v 6,9 8 E E Suv D j D: 8 (8 ) 8 u ( D u) ( vd v 6 ) E ud E 5 5 E 8 E 65 5 (5 ) ud vd u ( D u ) v ( D v ) 6 E E 6 ud, E E 65 7 vd ud 6, 8 E 8 E E Suv E j DE: 5 5 E 8 E (8 ) 5 8 u ( E u ) ( ve v ) ue E E E 8 E u v 5 (5 ) u ( E E 6 E ud ) v ( E vd ) E E 5 ue, E E ve ue,6 8 E 8 E E Esimrkki.: ääriään ohisn vruusrisikon nivln D siirmä, kun kikkin suvojn ksilijäkks on E. Voim on -kslin suuninn j voim on -kslin suuninn. Rkisu: Risikon suvvoim määriiin Rknidn lujuusopin osn I hävässä.5. Suvojn piuud, suvvoim j vnmä: Suv j i j i j i ij Sij ij D 5 5 / 5 /( E) D 8 / 8 /( E) D / E Yhälö (.): D Nivln koordini: : (,,) : (,,) : (,, ) D: (,,) S ij ( j i)( uj ui) ( j i)( vj vi) ( j i)( wj wi) E ij Kirjoin s kikill suvoill j on huomioon ukihdo: 5 (5 ) Suv D: u ( D u) v ( D v) ( wd w) E 8 ( ) Suv D: ( ud u) ( vd v) ( wd w) E Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 79 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8

43 (5 ) Suv D: ( ud u) ( vd v) ( wd w) 5 E Yhälörhmä j rkisu: 5 5 u D D, D v u v D E 9 E E E vd vd,67 E E E v 5 5 D wd 5 E wd vd 55,89 E 9 E E ` Risikon siirmäkuvio: (Siirmämikv pärlisisn suuri.) D Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8

44 . lkin ipumin j kirmin määriäminn momnipinmnlmällä. Johdno Rknidn lujuusopin kurssiss uusuimm plkin ivuuksn liiviin pruskäsiisiin j ipumn diffrnilihälöihin. Niidn vull voiiin määriää ipumn v ( ) luskki sjäkill ulok- j kksiukisill skä sissi määräill ä mös määräämäömill plkill. Joiin uloksi on kooun lunomonisn osn II ulukoss 8.. Edlln uusuimm suprposiioprisn, jo kään simrkiksi miniun ulukon ulosn vull voidn rkis monimukismpi kuormiuspuksi. lkin ipumn määriäminn lähin liikkll plkin diffrnilihälösä muodosuu kuinkin moniss puksiss vrsin hnklksi. Tällisi ov simrkiksi plki, joidn ivuusjäkks vihl, plki, joidn u ivä ol plkin päissä, nivlplki, jn. Survss sillään ns. momnipinmnlmä, jok sovluu sissi määräjn plkkin ipumin j kirmin määriämisn hluuiss pisissä. Sn käö on vrsin hvinnollis j hoks kiknlisn sissi määräjn plkkin hdssä. Yhälö, joihin plkin ipumn määriäminn prusuu, ov kirmän j ipumn hs v, (.) kärismän j ipumn hs v, jok voidn siää mös kärismän j kirmän hnä muodoss (.) skä linrissi kimmoisn plkin kärismän j ivuusmomnin hs. (.) EI Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8 lkin kärismä näl momnipinmnlmässä ärkää os. Jos sissi määrän plkkiin viku mkninn kuormius j siiä ihuuu ivuusmomnijkum ( ), plkin kärismän jkum sdn ällöin kvs (.). lkki voi sd kärismän mös muus ssä kuin sillä vikuvs ivuusmomnis. Eräs ärkä pus on lämpöiln muuos. Trkslln plkki, jok s lämpöiln muuoksn, jok vihl plkin korkussuunnss. Tissä poikkikikkuksss lämpöiln muuos on siis funkio koordinis, li T( ) (vr. kuv.). Oksun, ä plkki on homogninn, jolloin piuudn lämpöilkrroin on vkio. Kuv. ämpöiln muuoksn jkum T( ) suvn korkussuunnss Oksun, ä plkin läpin s lämpöiln muuoksn T lä j lpin s lämpöiln muuoksn T l. Oksun dlln, ä lämpöiln muuos jkuuu plkin korkussuunnss linrissi. Tämä oksum dllää sn lisäksi, ä plkin poikkilikkus on homogninn, mös sn, ä lämmön virus on sionris. ämpöiln muuoksn linrisll jkumll T( ) plkin korkussuunnss sdn (kuv.). T T( ) T, (.5) h missä h h lä h l ämpöiln muuos i ihu sissi määrän plkkiin ivuusmomni. T lä T T l T T( ) Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8

45 hltlä hlätl T, T Tl Tlä. (.6) h ov lämpöiln muuos plkin kslin kohdll skä l- j läpinnn lämpöiln muuosn rous. ämpöiln muuokss ihuuv vnmä ( ) on n T ( ) T( ) T h (.7) li v v, v Kuv.5: Dformoiuvn plkin os. ( ), (.8) missä, T on lämpöiln muuokss ihuuv plkin kslin vnmä j T (.9) h on lämpöiln muuokss ihuuv plkin kärismä.. omnipinmnlmän hälö Trkslln dformoiuvn plkin os (kuv.5). Ingroimll kirmän j kärismän hs ( ) ( ) (.) puoliin pissä pissn sdn ( ) d ( ) d ( ) ( ) ( ) d, (.) li Tässä siis T mrkis lämpöiln muuos j T l- j läpinnn lämpöiln muuosn rous. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8 (.), missä ( ) ( ) d d EI( ) (.) voidn mmärää kärismäpinnn ( ) pisidn j välisksi pin-lksi (vr. kuv.7 jäljmpänä). Kvn (.) viiminn häsuuruus on voimss, kun ksssä on mknissi kuormiu, linrissi kimmoinn, homogninn plkki. Tällöin voidn siis mös puhu / EI pinnn pin-ls. Trkslln surv joho vrn ilnn, joss j käään dllisä ulos, jolloin sdn ( ) ( ), (.) missä ( ) ( ) d (.5) voidn n mmärää kärismäkuvion ( ) pisidn j välisksi pin-lksi. Sijoin ulos (.5) ipumn j kirmän hn Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 85

46 v( ) ( ), (.6) jolloin sdn v( ) ( ). (.7) Ingroimll ämä lusk puoliin pissä pissn sdn v( ) d [ ( )] d v ( ) v ( ) ( d ) ( ) ( ) d. (.8) Sovlmll sdun luskkn viimisn ingrliin osiisingroini sdn missä ( ) ( ) ( ) d ( ) d EI( ) (.) voidn mmärää kärismäpinnn ( ) pisidn j välisn osn momniksi pisn suhn (vr. kuv.6). Kvn (.) viiminn häsuuruus on voimss, kun ksssä on mknissi kuormiu, linrissi kimmoinn, homogninn plkki. Tällöin voidn mös puhu / EI -pinnn momnis. d ( ) ( ) d ( ) d ( ) ( ) d ( d ) ( ) ( ) ( ) ( ) d (.9) ( ) ( ) d. Sijoimll ämä ulos luskksn (.8) sdn lopul v( ) v( ) ( ) ( ) ( ) d (.) li v v ( ), (.) ( ) ( ) EI( ) d ( ) ( ) d ( ) ( ) d Kuv.6: Kärismäpinnn momnin muodosuminn. Kv (.) j (.) muodosv momnipinmnlmän pruskvprin. N ov siis, v v ( ). Kuv.7 sil näissä kvoiss siinviä suuri. (.) Kärismäpinnn pin-ln j momnin määriäminn hlpouu huomvsi, jos s voidn jk ospinoihin, joidn pinl j niidn pinkskiö unnn. ös ää rkoius vrn voidn Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 86 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 87

47 () v b b h b h, v v b h b h b (b) b b h b h ( ) ( ) EI( ) Kuv.7: omnipinmnlmä: () plkin dformoiuminn välillä j (b) plkin kärismäpin välillä. käää kuv.8, joss on pillisn pinojn pin-loj j pinkskiöiä. Huomuus: uonvin nimi sill mnlmäll olisi kärismäpinmnlmä, kosk siinä oproidn nimnomn kärismäkuvion ( ) määrilmillä pinnoill. Kosk linrissi kimmoisn, sjäkän plkin ( EI vkio ) puksss, mknissi kuormiun plkin kärismä ( ) ( )/ EI on suorn vrrnnollinn ivuusmomniin, mnlmän nimksi on kuinkin vkiinunu momni-pinmnlmä. nlmä sovluu kuinkin mös sissi määräihin plkkihin, joidn mrililki on pälinrinn j kärismän j ivuusmomnin hs sin muoo ( ). Tässä hdssä puh momnipinmnlmäsä i ol nää kovin milkäsä. h b h b b 5 8 b 8 b 5 b 5 b 5 b h b h b 5 Kuv.8: in-loj j pinkskiöiä. h h b h b h rbli Kuuioprbli Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 88 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 89

48 . Esimrkkjä Esimrkki.: ääriään momnipinmnlmällä ohisn ulokplkin kirmä j ipum päässä. kuvio: EI EI EI EI EI Rkisu: EI Tivuusmomnin rvo pisissä j : ( ) EI EI ( ) EI Kosk plkill i ol jkuunu kuorm, jkuuu ivuusmomni pisidn, j välillä linrissi. -kuvio: Ospinojn l: ( ) EI EI ( ) EI EI ( ) EI EI isidn j välisn -pinnn l j momni pisn suhn: EI EI ( ) Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9

49 Sovlmll momnipinmnlmän hälöiä välillä j omll huomioon ukihdo, sdn: EI v v ( ) v v ( ) ( ) EI EI EI Esimrkki.5: ääriään momnipinmnlmällä ohisn plkin kirmä pisissä j skä ipum pisssä. lkin ivuusjäkks on EI vkio. Rkisu: q Tukirkio : q q q Tivuusmomnin rvoj: 8 q q D 8 D D q D q 8 8 D q 6 8 q q q q 8 q 6 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9

50 -kuvio: -kuvio: D ( ) ( ) ( ) 6 q EI 6 q 6 q EI Ospinojn l skä pisidn j välisn pinnn l: q q EI 96 EI q q 6 EI 6 EI q q q 96 EI 6 EI EI EI isidn j välisn -pinnn momni pisn suhn: q q ( ) 96 EI 6 EI q 8 EI Sovlln momnipinmnlmän hälöiä välillä : q v v ( ) 8 EI q q 7 q 8 EI EI 8 EI ( ) 6 isidn j välisn -pinnn momni pisn suhn: q q 6 96 EI 6 EI 6 q 9 EI Sovlln momnipinmnlmää välillä : / v v ( ) q q 5 q v 8 EI 9 EI 768 EI Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 95

51 Esimrkki.6: Ohisn plkin lpin s lämpöiln muuoksn T läpinnn lämpöiln psssä nnlln. lkin korkus on h, ivuusjäkks on EI j piuudn lämpöilkrroin on. ääriä pisidn j D ipum. Rkisu: lkin kärismä: T ( T ) T h h h -kuvio: Tukiväli : D T/ h T T, T h h h T D h T/ h Sovlln momnimnlmän hälöiä välillä j huomioidn ukihdo: T D T v v ( ) h T T T h h h Siin siis ukin j kirmä. Väli : T T, T h h h Sovlln momnipinmnlmän hälöä välillä j huomioidn ukihdo: v v v h h h T T T ( ) Väli D: D T T D, T D D h h h T/ h D T/ h Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 96 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 97

52 Sovlln momnipinmnlmän hälöä välillä D j huomioidn ukihdo: v v v h T vd h T T D ( D ) D D D h lkin ipum: T h D v ( ) T h Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 98

53 . Sissi määräämäömin rknidn siikn prusi. Johdno Survss rkslln sissi määräämäömin rknidn rkismis kään ns. voimmnlmää. Voimmnlmässä unmomin ov lis voim (voim, momni, jn.) j hälö unmomin määriämisksi sdn sovlmll ns. hnsopivuushoj, jok sävä vsvin lisjn siirmin (siirmä, kirmä, jn.) phumisn. Kosk ässä kurssiss i käsillä rknidn mkniikn nrgiprii j niihin prusuv ns. ksikkövoimmnlmää rknidn lisjn siirmin määriämisksi, rkslumm rjoiuu ässä risikoihin j plkkihin. Tämä rjoius i kuinkn sä miä käsilmäsä voimmnlmän prii j sn sovlmis räisiin rknnuskniikss kikkin lisimmin siinviin sissi määräämäömiin rknisiin.. Sissi määrä prusmuoo j sissi määräämäömä suur Sissi määräämäömän rknn ns. sissi määrä prusmuoo (S) sdn lkupräissä rkns simrkiksi survsi: oisn rkns (ksirvoisi) uki, kunns rkns ul sissi määrä, j vrusn u ukirkioill, jok sävä vsvin lisjn siirmin snmisn uill. isäään rknsn liioksi (vllisimmin nivliä), kunns siiä ul sissi määrä, j vrusn liioks rjoivoimill, jok sävä vsvin lisjn siirmin snmisn liioksiss. iniu ukirkio i rjoivoim ov problmn unmom suur, j niiä kusun sissi määräämäömiksi suuriksi. Jo n rouisiv muis vsvis suuris, niill käään usin riisä mrkinäp. Vrsin linn käänö on mrkiä sissi määräämäömiä suuri hävässä, jonk sisn määräämäömdn krluku on n s, smbolill X i, i,, ns. (Jos ns lindksi voidn jäää pois.) Yhälö sissi määräämäömin suuridn rkismisksi sdn määriämällä niiä vsvin lisjn siirmin luskk (sissi määräämäömin suuridn X i funkion) j kirjoimll niill sinomis hnsopivuushdo.. Sissi määräämäön risikko Trkslln sissi määräämäömän risikon rkismis survn simrkin vull. Esimrkki.: ääriään ohisn sissi määräämäömän sorisikon suvvoim. Vksuorin suvojn ksilijäkks on E j klvin E /. D E Rkisu: Sisn määräämäömdn krluku: n sk 7 5 Sissi määräämäön s Sissi määrä prusmuoo (S): jlln uki poisuksi, j on sissi määräämäömäksi suurksi ukirkio, li X. S: D E X Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 99 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

54 N ulisi määriää unmomn voimn X suuruus sin, ä rknn i iro us. Toisin snon rknn pssiirmän ull ulisi häviä, li v. Tämä ho kusun rknn hnsopivuushdoksi ull. Kun voim X on määri, S on sissi määrä rknn, johon viku unnu kuormius. Näin lkupräinn sissi määräämäön rknn on su pluuksi sissi määräksi. Jo voisimm muodos hnsopivuushdon, joudumm rkismn S:n nivln pssiirmän, piän rkisuss sissi määräämäönä suur X prmrin. Siä vrn joudumm risikon puksss nsin määriämään suvvoim j sn jälkn siirmän v. S:n suvvoim: ääriään suvvoim piän sissi määräämäönä suur X prmrin. ähdään liikkll nivlsä. Kun suvvoim prmrin X vull lusuuin unnn, määriään risikon nivln pssiirmä v kvn (.8) prusuvll mnlllä. nl n sivuuon mös muidn nivln siirmä. Suvojn piuud, suvvoim j vnmä: S: D E X S S DE S E S E X E X S X S X SE SE S S X E E SE X S E ( X ) S X E SDE SDE X Suv j i j i ij S ij ij X X / E D ( X ) ( X )/ E D ( X ) ( X )/ E E ( X ) ( X )/ E DE X ( X )/ E X X / E E X X / E S D D S D X S D D D D S S D D X D S S ( X ), S ( X ) S D S Nivln siirmä: Yhälö: ( )( u u ) ( )( v v ) j i j i j i j i ij ij ( X ) S ( X ) X ( X ) ( X ) S X S X Ns. ksikkövoimmnlmällä, jo rkslln Rknidn mkniikk I kurssiss, voidn risikon nivln ksiäinn siirmäkomponni rkis jonkin vrrn pinmmällä öllä. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

55 Suv, D j D: ( ) u ( u) ( v v) X E ( ) u ( D u) v ( D v) ( X) E ( ) u ( ud) v ( vd) ( X) E u X E ud ( X ) E vd X E Yhnsopivuusho: v (8X 6 ) X E 7 Suvvoim: Kosk suvvoim oli jo lsku sissi määräämäömän suurn X funkion, j si dllä sissä ulukoss, sdn lopullis suvvoim hlposi. Suv E j DE: X E ( ) u ( E u ) v ( E v) ( X) E ( X ) X E E ( ) u ( E ud ) ( ve vd ) ( X) E ue ( 7X 6 ) E ve (X ) E Suv j E: X E ( ) u ( u ) ( v v) X E ( 7X6 ) (X ) E E ( ) u ( ue ) v ( ve ) X E u X E v (8X 6 ) E Näin siin nivln siirmä. Suv S ij /7,57 D /7,66 D / 7,66 E / 7,66 DE /7, /7,57 E / 7,88 Nivln siirmä: Hluss risikon nivln siirmä voidn määriää vsvn pn. Nivl u i v i 8, 7 E E 6,9 7 E E D 6,9,57 7 E E 7 E E E 8,57 E 7 E E Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

56 Tulukko.: Ulok- j vpsi uun plkin ipumi j kirmiä Ulokplkki Tipum Tipum j kirmä päässä v v ( ) ( ) EI 6EI v EI v v ( ) EI EI v EI v ( ) ( ) v ( ) 6EI 6EI b v ( ) EI EI v v ( ) v ( ) ( ) EI b EI EI v 5 v q q v ( ) [6( ) ( ) ( ) ] EI q v 8EI q 6EI Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5 Vpsi uu plkki Tipum Kirmä uill 6 v ( ) [ ( ) ( ) ] 6EI EI 6EI v 7 v ( ) [ ( ) ] 6EI 6EI EI v 8 b v ( ) [ ( b) b( ) ] 6EI b( b) b( ) b b 6EI 6EI v ( ) v EI 9 b v ( ) [( ) ( ) ] ( b ) ( ) b 6EI 6EI 6EI b( b ) v ( ) v EI q q v ( ) [ ( ) ( ) ] EI q 5 q EI v( ) 8 EI v Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6

57 . Sissi määräämäön plkki Sissi määräämäömän plkin rkismis rkslln survin simrkkin vull. Niissä käään pun ulukko., joss on si uloksi ulokplkin j vpsi uun plkin ipumill j kirmill. Tulukkojn käö nopu lsklmi j u sin kskimään rkisun kskisn problmiikkn. Esimrkki.: ääriään lusk ohisn kksiukkoisn, sjäkän, sisn kuormn kuormimn plkin ivuusmomnill kskiun kohdll. Rkisu: EI Sisn määräämäömdn krluku: ns c q () jlln uki poisuksi j vlin sissi määräämäömäksi suurksi ukirkio, jok sää plkin ipumn pisssä : Sissi määrä prusmuoo (S): EI q X EI b EI b isn ipum: Tsiss kuorms q (Tulukko., koh ): q qb v v( ) [ ( ) ( ) ] ( b b) EI EI (Välivih, kuink sdn luskkn oikn puolinn muoo, jok on ässä käöklpoismpi, sivuun.) iskuorms X (Tulukko., koh 8): X b v v( ) EI Sovlmll suprposiiopri sdn: qb b v v v ( b b) X EI EI Sissi määräämäömän suurn X rkisminn hnsopivuushdos: qb b q v ( b b) X X ( b b) EI EI 8b Tukirkio pisssä : q / q b X b q X X b Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8

58 Tivuusmomni pisssä : omnis X (Tulukko., kohd 7 j 6): q b X q q ( X) q b qb b X vs ( X ) oik Xb, EI EI Sovlmll suprposiiopri sdn: Sdn qb b qb b q q X ( b b) ( bb ) 8b 8 q q( b ) q( b ) ( b b) 8 8( b) 8 Käiin hä: b ( b)( b b ). (b) jlln ull nivl j vlin sissi määräämäömäksi suurksi ivuusmomni, jok pko kirmä nivln vsmmll j oikll puolll häsuuriksi. Sissi määrä prusmuoo (S): Huom: Kuvss vsmmn j oikn puolinn ivuusmomninuoli kohdisuv vsvsi nivln vsmmn j oikn puolisn plkkin osn. isn kirmä plkin osiss: Tsiss kuorms q (Tulukko., koh ): vs EI X q oik qb, EI EI q EI b vs vs vs oik oik oik q X, qb b X EI EI EI EI Sissi määräämäömän suurn X rkisminn hnsopivuushdos: q qb b X EI EI EI EI q( b ) q( b ) X 8( b) 8 vs oik X Tivuusmomni pisssä : q b X 8 ( ) ääriään lopuksi ivuusmomnikuvio, kun, j b,6: q ( b ) q (,,6 ) 8 8,5q Huomuus: Kun ivuusmomnin rvo uill, j unnn (ässä puksss ), sdn plkin (survn sivun kuv (c)) ivuusmomnijkuum ( ) mukvimmin jlmll sn muodosuvn suprposiioprin mukn survn sivun kuvin () j (b) ivuusmomnin summs. lkin os kuviss () j (b) ov kksiukisi vpsi uuj plkkj. Tpuksss () plkin osin ivuusmomni ov linrisi ukirvojn, j välillä. Tpuksss (b) plkin osin ivuusmomni ov kksiukisn vpsi uun sisn kuormn kuormimn plkin ivuusmomni, jok on hlppo määriää. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 9 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

59 () (b) q Esimrkki.: ääriään ohisn kolmiukkoisn sjäkän jkuvn plkin ivuusmomnikuvio. EI Rkisu: / / / / Sisn määräämäömdn krluku: D (c) Tivuusmomnikuvion piirämisä vrn n määriään ässä vin välin kskipisissä D j E : q(, ) D,,75,5 8 q(,6 ) E,5,75,75 8,5 D,5,75 Kksiukisn vpsi uun sisn kuormn q kuormimn plkin ivuusmomnin rvo plkin kskipisssä on q /8, missä on plkin piuus. q E Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno ns c5 () jlln u j poisuiksi j vlin sissi määräämäömiksi suuriksi ukirkio j, jok sävä plkin ipum pisissä j : Sissi määrä prusmuoo (S): X / / / isidn j ipum: (Tulukko., koh 8): ( ) / 5 / 5 5 ( / ) v v( ) [ ( ) ( ) ] 6 EI ( ) ( ) ( ) / / [ ( ) ( ) ] 6 EI ( ) ( X)( ) [ ( ) ( ) ] 6 EI ( ) ( X)( ) [ ( ) ( ) ] 6 EI ( ) 7 7 X X EI 9 EI 8 EI EI / Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno X D

60 ( ) /5 / 5 5 ( /) v v( ) [ ( ) ( ) ] 6 EI ( ) ( ) ( ) / / ( /) [ ( ) ( ) ] 6 EI ( ) ( ) ( X)( ) [ ( ) ( ) ] 6 EI ( ) ( ) X 6 EI ( ) ( )( ) [ ( ) ( ) ] 5 7 X X 6 EI 8 EI 9 EI Tivuusmomnin rvo piskuormin kohdll:,5 /,5 / /,5,65,5,75 Yhnsopivuushdo, hälörhmä j rkisu: v X X X X EI 9 EI 8 EI v X X X X 6 EI 8 EI 9 EI X7X 8 8 7X X 8 7X8X X , X ,5 Tukirkio: D,, 5 D / / / / / D, 5,5,5 /,5,75 D,5,5,5 Tivuusmomnikuvio:,75,5 D,75,65 5 D,,5,5 D,5, D,5 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno

61 (b) jlln uill j nivl j vlin sissi määräämäömiksi suuriksi ivuusmomni j, jok pkov kirmä nivln vsmmll j oikll puolll häsuuriksi. Sissi määrä prusmuoo (S): isidn j kirmä plkin osiss: Ulkoiss kuorms (Tulukko., koh 8): vs vs X / / / ( ) ( ) 6EI 6 EI 6EI 6 EI ( ) oik, 6EI 6 EI omnis X (Tulukko., kohd 6 j 7): oik, vs ( X) X oik X vs X oik,,, EI EI EI 6EI omnis X (Tulukko., kohd 6 j 7): vs oik X X vs X X oik X,,, 6EI 6EI EI EI EI EI / X D vs vs vs vs X X 6 EI 6EI EI oik oik oik oik X EI Yhnsopivuushdo, hälörhmä j rkisu: 6 EI EI 6 EI EI 6EI vs oik X X X 6 EI 6EI EI EI X X X X 8 XX 8 EI X 7 X 8 5 vs oik X X X Tivuusmomni uill j : 7 X,75,,5 Tivuusmomnikuvio:,75,875,5,5,75,65 D Sovlmll suprposiiopri sdn: vs vs vs vs X 6 EI EI oik oik oik oik X X 6 EI EI 6EI Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 5 Tivuusmomni pisissä j :,875,65,,5,75 Kksiukisn vpsi uun plkin ivuusmomni sn kskipisssä, joss viku piskuorm, on /. Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 6

62 .5 Kolmn momnin hälö jkuvn plkin rkismisksi Johdn lopuksi ns. kolmn momnin hälö, jo voidn käää jkuvn plkin ukimomnin (ivuusmomnin rvo plkin ukin kohdill) määriämisn. Oksun plkin ukin välisn osin olvn sjäkkiä. Trkslln jkuv plkki, joss on n jännä j n uk (kuv.). Sn nsimmäisllä ull j viimisllä ull n on joko kiinä nivl i jäkkä kiinnis. lkin S muodosn lisäämällä plkkiin ukin kohdill nivl, jolloin sissi määräämäömä suur ov ivuusmomni i ukin kohdll. Näin S:n kukin jänn oimii kun vpsi uu kksiukinn plkki. vs oik i i vs i i i i oik i i i i i i 6EIi EIi EIi 6EIi j dlln ( ), i,, n (.) 6EI EI EI 6EI i i i i vs oik i i i i i i i i i Tämä on jkuvn plkin kolmn momnin hälö, jollinn voidn kirjoi plkin kikill sisäuill,,n. Näiä hälöiä on n kppl j niissä on n unmon,, n. uuuv kksi lisähälöä sdn ukihdois plkin päissä. EI EI EIn n n EI n n n Jos plkin päässä on nivl, siä vs lisäho on. (.) Jos plkin päässä n on nivl, siä vs lisäho on Kuv.: Jkuv plkki, joss on n jännä j n uk. i EI i i i i i Kuv.: Jkuvn plkin S un i lähllä. Kuv. siää plkin S:o un i lähllä. Kirmäll un i vsmmll j oikll puolll sdn (Tulukko., kohd 6 j 7) vs i i i i vs i i vs i i i i i 6EIi EIi 6EIi EIi i oik i i i i oik i i oik i i i i i EIi 6EIi EIi 6EIi vs missä i j oik i ov ulkoiss kuormiukss ihuuv krmä. Yhnsopivuushdos un i kohdll sdn n i EI i, i i, n. (.) Kuv.: Jkuvn plkin S jäkäsi kiinnin un lähllä Jos uki on jäkäsi kiinni, S:n (kuv.) kirmäll sdn lusk EI 6EI j hnsopivuushdon prusll sur lisähälö EI. (.) EI Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 7 Rk-5. Rknidn mkniikn prus, lunno 8

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6/ / Sähkömagneettisiin aaltoihin liittyvä teho

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6/ / Sähkömagneettisiin aaltoihin liittyvä teho SAT14 Dninn knäori sks 16 1 /6 Lskuhrjoius 6/ / Sähkögnisiin loihin liivä ho Thävä 1. Trksl survi rlisi sähköknäfunkioluskki, jok osoiv knän pikk- j ikriippuvuudn: ) cos c 1 ) sin c) cos 3 issä,,, c j

Lisätiedot

Signaalit aika- ja taajuustasossa

Signaalit aika- ja taajuustasossa Sili lomuoo Sili ik- uussoss Alomuoo kuv sili käyäyymisä fukio li iksoss. Ylsä lomuoo rksll simrkiksi oskilloskoopi äyöllä. Siimuooi sili Asiφ Asiπf φ i Acosφ Acosπf φ muodos prus kikki sili uussisällö

Lisätiedot

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta! SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Thävä. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin siiryy hkllä = snnos snoon viivä (= induknssin

Lisätiedot

5 Jatkuvan funktion integraali

5 Jatkuvan funktion integraali 5 Jkuvn funkion inegrli Derivlle kääneisä käsieä kusun inegrliksi. Aloien inegrliin uusuminen esimerkillä. Esimerkki 5.. Tuonolioksess on phunu kemiklivuoo. Määriellään funkio V sien, eä V () on vuoneen

Lisätiedot

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske SÄHKÖENERGAEKNKKA Hrjoius - lueno 9 ehävä 1 Oheisess kuvss on ssähkökoneen sijiskykenämlli. Joh pyörimisnopeuden kv momenin funkion, kun mgneoinivuo φ j nkkurijännie V ov vkioin. Piirrä johmsi kv -ω soss,

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki Säännöllisstä luskkst dtrministisksi tilkonksi: simrkki Hikki Turiinn Yksinkrtistn säännöllistn luskkidn muuttminn dtrministisiksi tilkoniksi onnistuu usin plkästään lusktt tutkimll. Jos luskkn rknn on

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla OY/PJKOMP R1 17 Puolijohkoonnttin rustt 5171A Rtkisut 1, Kvät 17 1. ( Trvittv kstoriouus tyyin krroksn sn kvll kbt ln Ł ni ni Ł kbt 1 ( 1 c,85 V 17» 1,8 1 c. 17 1 c Ł,59V Mtrilivkiot on otttu luntoonistn

Lisätiedot

ELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1.

ELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1. ELE- E89 väliko 8..5 rkiu. ll olvn kuvn muki vrko on onglmi. Tiln ov kuvillii ikä kiki vihohdoi ol kyä mnlinn vrkko. Vli opivi oimnpiiä, oill onglm dn poiu miä hdään minn nn rkiulli prulu. Vikk ohonkin

Lisätiedot

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +. Diffrniaaliyhälö II, harjoius 3, 8 228, rakaisu JL, kuusi sivua a On muunnava linaarinn oisn kraluvun diffrniaaliyhälö ẍ qx f yhäpiäväksi nsimmäisn kraluvun linaarisksi kahdn skalaariyhälön sysmiksi Rak

Lisätiedot

4. Integraalilaskenta

4. Integraalilaskenta 4. Inegrlilsken Joh8elev esimerkki: kun hiukksen pikk s( erivoin jn suheen, sn hiukksen nopeus: v( = s'( Kun nopeus erivoin jn suheen sn kiihyvyys ( = v'( Kääneinen ongelm: hiukksen kiihyvyys on (. Mikä

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

4. Määritä oheisen kehän plastinen rajakuorma. Tarkista, ettei myötöehtoa rikota missään. Piirrä tasapainoehdot toteuttava taivutusmomenttijakauma.

4. Määritä oheisen kehän plastinen rajakuorma. Tarkista, ettei myötöehtoa rikota missään. Piirrä tasapainoehdot toteuttava taivutusmomenttijakauma. Rk-4.00 Rkenteiden mekniikk I tentti/exm,..0 Kirjoit jokiseen koeeriin selvästi - ointojkson nimi, koodi j tentin äivämäärä - kikki nimesi uhuttelunimi lleviivttun - koulutusohjelm, oiskelijnumero, myös

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

PARTIKKELIN KINEMATIIKKA

PARTIKKELIN KINEMATIIKKA PRTIKKELIN KINEMTIIKK Pikklill li msspisllä koi kppl, jok mi o päolllis pi ksl hää kl. Kimiik häää o sliää, mi oid määiää pikkli sm, opus j kiihyyys s liikkuss käyääsä piki. z τ P y R z φ x y Rkäyä x Tkslu

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 09: Yhden vapausasteen vaimeneva ominaisvärähtely

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 09: Yhden vapausasteen vaimeneva ominaisvärähtely 9/ VÄRÄHTELYMEKNKK SESSO 9: Yhn vpun vinv oinivärähly LKEYHTÄLÖ Viooi vinnu vinnuvoin oln olvn uorn vrrnnollinn värählvän n nopun li F v () jo on vinnuvio. Kuv on viooii vinnun värählijän prulli, jo vinnu

Lisätiedot

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 6 Laskuharjoitus 7 / Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 6 Laskuharjoitus 7 / Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima ATE18 Kenäeorin perusee syksy 18 1 / 6 Lskuhrjoius 7 / iirrosvir j inusoiunu sähkömoorinen voim Tehävä 1. All olevn kuvn mukinen piiri on sinimuooisesi värähelevässä j epähomogeenisess mgneeikenässä sin

Lisätiedot

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 16: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, yleinen jaksollinen kuormitus

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 16: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, yleinen jaksollinen kuormitus 6/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 6: Yhde vpussee vimeev poväähely, yleie jsollie uomius YLEINEN JAKSOLLINEN KUORMITUS Hmois heäeä vsv pysyvä poväähely lusee löyyy helposi oeilemll. Hmoise heäee eoi void hyödyää

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali 7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

TENTTI (MAA) jaetaan binomilla x 2. on jaollinen binomilla 1 x 1. nollakohtia. tai 5 1

TENTTI (MAA) jaetaan binomilla x 2. on jaollinen binomilla 1 x 1. nollakohtia. tai 5 1 TENTTI (MAA) Ku poom P poom P joll omll j omll, sd jojääöss Tu oo Poom vod sää johälö vull muodoss Q Tällö o P Q Q Tosl o mös P 8 8 P, jo o olv Poom P 6 o joll omll ollohd ov mös poom P olloh mäl om 6

Lisätiedot

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön? L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä

Lisätiedot

AS Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot Esimerkkitentti (vuodelta 1998)

AS Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot Esimerkkitentti (vuodelta 1998) S-7 Sääöniin mmi pnvo Eimrini vodl 998 niä oll mn irj Virnn Sääöniin mmii mriiin vioi drminni äänimriii Millä vioidn j rvoill äänimriii on olm? Millä prmrin rlirvoill mriii on inglrinn äänimriii i ol n

Lisätiedot

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima ATE14 Dynminen kenttäteori syksy 1 1 / skuhrjoitus : iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. All olevss kuvss esitetyssä pitkässä virtlngss kulkee virt i 1 (t) j sen vieressä on kuvn mukinen

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 6, Kevät 2017

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 6, Kevät 2017 OY/PJKOMP R6 017 Puolijohdoponnin pru 571A Riu 6, Kvä 017 1. MOSondnori (MlOxidSiconducor) oouu ninä uii lli hil, oidiriä j doupu puolijoh (Kuv 1). Idlii hilll u jänni G ippuu oidirro jännin vrrn j puolijohn

Lisätiedot

TV13 Integraalimunnokset Tentti Metropolia/AK Vastauksia

TV13 Integraalimunnokset Tentti Metropolia/AK Vastauksia 3 Igrlimuoks i 7.4.5 Mropoli/K suksi. Jokiss kohds oss iää pisä. Kiroi kuki suks prää lyhy pruslu. Jksollis sigli ksopiuus o 8 ms. Kuik suuri o sigli prusuus hrsiä? sus: 5 Hz li ksopiuud kääisluku. b Shrällo

Lisätiedot

Sinilause ja kosinilause

Sinilause ja kosinilause Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,

Lisätiedot

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [ 1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Msäin ikkuskirj Sisällys 2009 415 Msäin ikkuskirj 4/2009 1/2009 100-vuois Suon Msäillinn Sur 3 Tukiusrikkli Ln A. Lskinn, Hnn Nurinn, Mikko Kuril & Pkk Lskinn: Msin suojlun sosilissi ksävä ouinn Mrsä Msäksi

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri: Määriä suraavi komplksiluku/siaali ampliudi- a vaiharvo. Piirrä b-kohdassa ampliudi a vaih aauud fukioa ampliudi- a vaihspkri. 6p 8 a z 7, z 8 a z. { } b z cos. Ampliudi isisarvo a vaih arumi ar. a z 7

Lisätiedot

JÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINEMATIIKKA

JÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINEMATIIKKA JÄYKÄN KLEEN TSKINEMTIIKK TSLIIKKEEN LUKITTELU Liikkee yyppi Esimerkki ( Suoriiie rslio (b Käyräiiie rslio (c Roio (d Yleie soliike TRNSLTI Trslioss kikki pisee liikku smll ll eli kpplee liikeil uemisee

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

(x) (tasaisesti suppeneva sarja)

(x) (tasaisesti suppeneva sarja) 6.3 MATEMAATTISET OPERAATIOT SARJOIE Jos srjss o äärellie äärä erejä, void derivoii i iegroii suori huole ereiäi. Ääreöä srj puksess ereiäi operoii o slliu, jos srj suppeee sisesi. Esi. Trksell ääreöä

Lisätiedot

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen 76619A Sähkömgnetismi, 7 op Kertustehtäviä, 1. välikokeen lue Vstukset tehtävien jälkeen 1. Kolme pistevrust sijitsee xy-koordintistoss ll olevn kuvn mukisesti. Vrus +Q sijitsee kohdss x =, toinen vrus

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x, Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X , Ma-1.1332 Mariisiksponnifunkio, KP3-II, syksy 2007 Pkka Alsalo Johdano. Tämä monis sisälää kurssilla arviava ido mariisiksponnifunkiosa. Mariisiksponnifunkio. Suraavassa A on raalinn n n-mariisi, jonka

Lisätiedot

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij

Lisätiedot

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 1 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. Määritä tjuus, millä johtvuusvirrn tiheys

Lisätiedot

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus. Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS 0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö

Lisätiedot

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja. DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Voutila ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 2519 Dnro 788/2015. Hongistonkuja Asemakaavan muutos 25. kaup. osa, Kortteli 74, tontti 3 ja katualue

Voutila ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 2519 Dnro 788/2015. Hongistonkuja Asemakaavan muutos 25. kaup. osa, Kortteli 74, tontti 3 ja katualue SEMV SESS 59 Dnro 788/5 Vouil Hongisonuj semvn muuos 5 up os, oreli 74, oni 3 j ulue iljjohj äivi Slorn Vireille ulo 35 Yhdysunluun 5 Yhdysunluun 75 invoiminen SSYSEE ERS- J SEED 3 v-lueen sijini 3 vn

Lisätiedot

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK

Lisätiedot

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,

Lisätiedot

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä ynmiikk 1 Liite lukuun 6. Jäykän kppleen tskinetiikk - hrjitustehtäviä 6.1 vlvpkettiutn mss n 1500 kg. ut lähtee levst liikkeelle 10 % ylämäkeen j svutt vkikiihtyvyydellä npeuden 50 km / h 1 10 60 m mtkll.

Lisätiedot

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus. KOLMIULOTTEISI KPPLEIT Tsogeometriss käsiteltiin kuvioit vin ydessä tsoss. vruusgeometriss tsoon tulee kolms ulottuvuus, jolloin sdn kppleen tilvuus. SUORKULMINEN SÄRMIÖ Suorkulmisess särmiössä kikki kulmt

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella H 8.3.2 uontegrlt: vektoreden pntntegrlt Tvllsn tpus pntntegrlest on lske vektorkentän vuo pnnn läp: Trkstelln pnt j sllä psteessä P (x, y, z olev pnt-lkot d. Määrtellään vektorlnen pnt-lko d sten, että

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT OUML6421B3004 3-tilohjttu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET i Lämmityksen säätö i Ilmnvihtojärjestelmät TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()

Lisätiedot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot . Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti. / EEMENIMENEEMÄN PERUSEE SESSIO : Aarskhän palkkilmntti. AARUUSKEHÄN EEMENIERKKO solm solm Ka. Aarskhän lmnttirkko ja sn lmntti. Jos khä sisältää ain tasapaksja ja soria osia, sn tarkka ratkais saaaan

Lisätiedot

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1 Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Kristuksen syntymän kalanda kreikaksi

Kristuksen syntymän kalanda kreikaksi Krstuks syntymän klnd krekk 1 F G7 7 G7 K ln es pe Hrs tu n th Hrsts j n U r n rn, n r hn des, j n n rn gl ln de n n he, p, V, r, n ne rs n p strhn Vthem he r ks ms k p ss, ss. l, 9 7. 8. F G7 7 G7 En

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN ..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin

Lisätiedot

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut . Mitkä seurvist lusekkeist eivät ole polynomej? Miksi eivät? Polynomin termine eksponentti on luonnollinen luku, ne lusekkeet, joiss eksponentti ei ole luonnollinen luku ei ole myöskään polynomi.. x x

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 4. Luonnehdintoja logiikasta 4. Tautologioita 1. Tautologioita 3. Tautologioita 2. Johdatus logiikkaan

Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 4. Luonnehdintoja logiikasta 4. Tautologioita 1. Tautologioita 3. Tautologioita 2. Johdatus logiikkaan Ilpo Halonn 2005 Luonnhdinoja logiikasa 4 Johdaus logiikkaan Ilpo Halonn Syksy 2005 ilpo.halonn@hlsinki.fi Filosofian laios Humanisinn idkuna whn you hav liminad h impossibl, whavr rmains, howvr improbabl,

Lisätiedot

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen LEIVOTAAN YHDESSÄ Susanna Koistinen Miia Laho Kuvat: Jutta Valtonen SI-SÄL-LYS E-SI-VAL-MIS-TE-LUT... 2 PE-RUS-RE-SEP-TIT KAU-RA-KEK-SIT... 5 SUK-LAA-KEK-SIT... 7 MAR-JA-PII-RAK-KA... 9 MUF-FIN-IT...

Lisätiedot

MITEN PÄRJÄTÄ REKRYTOINTIKÄYTÄNTÖJEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA

MITEN PÄRJÄTÄ REKRYTOINTIKÄYTÄNTÖJEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA MITEN PÄRJÄTÄ REKRYTOINTIKÄYTÄNTÖJEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA Wbiri 9.6.2015 Rii Oio H Hikkilä 1 JOHDANTO Riiääkö orgiioll, ä rkryoii hoi ih ok? Mrkiävä khiyrdi Employr brdig yöjkv mrkiy rkryoii oimi Soili

Lisätiedot

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN g k W H C MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN EDUNVALVONTAA ASENTEELLA www.u.f / www..f TUOTANTOVASTAAVA

Lisätiedot

A1 q qk A1 q qk m² kn/m² kn m² kn/m² kn 4,3 2 8,6 2,9 2 5,8. A2 g gk A2 g gk m² kn/m² kn m² kn/m² kn 2,9 4 11,6 2,9 4 11,6

A1 q qk A1 q qk m² kn/m² kn m² kn/m² kn 4,3 2 8,6 2,9 2 5,8. A2 g gk A2 g gk m² kn/m² kn m² kn/m² kn 2,9 4 11,6 2,9 4 11,6 SEINÄN MITOITUS 1 SEINÄLLE TULEVAT KUORMAT YLÄPOHJA VÄLIPOHJA A1 q qk A1 q qk m² kn/m² kn m² kn/m² kn 4,3 8,6,9 5,8 A g gk A g gk m² kn/m² kn m² kn/m² kn,9 4 11,6,9 4 11,6 SEINÄ/krros V g h g.omap h =,5m

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5 JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja

Lisätiedot

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima ATE.1 Dynminen kenttäteori syksy 11 1 / 5 Lskuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. Määritä tjuus, millä johtvuusvirrn tiheys on kksinkertinen verrttun siirrosvirrn tiheyteen

Lisätiedot

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Phingin osayliskaava 27.10.2014 Kysly alun asukkaill ja maanomistajill Arvoisa vastaanottaja, Raahn kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa Phingin osayliskaavan ajaasaistamistyön. Phingin osayliskaava

Lisätiedot

S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä

S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä!SWIA 0 \ S-ZSOTOOP DZDATA S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA SÄVIÄN S-ISOTOOPPIDATA ANALYYSITULOSTEN SELITYKSET VASEMMALTA OIKEALLE LABORATORIOKOODI

Lisätiedot

Jakotukit / tarvikkeet

Jakotukit / tarvikkeet Jakotukit / tarvikkeet Tuote LVI-numero Pikakoodi VIRTAUSMITTARI UPONOR SMART S 2022148 BT40 JAKOTUKKIIN PALUUVENTTIILI UPONOR SMART S JAKOTUKKIIN JAKOTUKKI DANFOSS FBH-F RST 2+2 LATTIALÄMMITYS 2+2 VIRTAUKSEN

Lisätiedot

6 Integraalilaskentaa

6 Integraalilaskentaa 6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion

Lisätiedot

2. Esitä tehtävän 1 a) ja b)-kohdan luvut eksponenttimuodossa ja c) ja d) kohdan luvut suorakulmaisessa muodossa.

2. Esitä tehtävän 1 a) ja b)-kohdan luvut eksponenttimuodossa ja c) ja d) kohdan luvut suorakulmaisessa muodossa. L5, Sigliri S Lsuhriusi. Määriä survi mplsiluu isisrv vihulm: 5 5 - -. Esiä hävä b-h luvu spimuss c h luvu surulmisss muss.. Suri surv lsuimius: 6 7 5. Jh Eulri v hyöyä sii sii mplsisiys: si cs 5. Määriä

Lisätiedot

, Rak Betonirakenteiden suunnittelu I Tentti T", 1. Selitä seuraavien käsitteiden merkitys (6 p)

, Rak Betonirakenteiden suunnittelu I Tentti T, 1. Selitä seuraavien käsitteiden merkitys (6 p) , Rk-43.3110 Benirkeneiden suunnielu Teni 28.8.2009 Merkise susppereihin: - pinjksn kdi, nimij enin päiämäärä - m nimi SLVASTj llekirjius - pinkirjn numer j kirjin, sekä ss TTSSA JATAA - TRT:n kkkelm -

Lisätiedot

2. Laske tehtävän 1 mukaiselle 320 km pitkälle johdolle nimellisen p- sijaiskytkennän impedanssit ja admittanssit, sekä piirrä sijaiskytkennän kuva.

2. Laske tehtävän 1 mukaiselle 320 km pitkälle johdolle nimellisen p- sijaiskytkennän impedanssit ja admittanssit, sekä piirrä sijaiskytkennän kuva. ELECE849 iirtoohdot, lkuhroituki. Lk 6 Hz:n vrko olvn 5 k:n ohdon ltoimpdni khdll tvll: kä olttmll ohto hävittmäki ttä ottmll hävit huomioon. rtil impdnin ro. Lk luonnollinn tho P kättämällä hävittmän

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

SELOSTUS Halolanpolun_muutos 1 LIETO KIRKONSEUTU HALOLANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Halolanpolun_muutos 1 LIETO KIRKONSEUTU HALOLANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Hlolnpolun_muuos L:\KAAA\TEXT\KAAASEL\0\ Hlolnpolun_m.docx\PS KAAAN LAATJA: HOLANPOLUN ASEMAKAAAN MUUTOS LEDON KUNTA / KAAOTUS JATEKNSET PELUT: Kvoiusinsinööri Juh Mäki p. 00 0 Kvoiusriehi Pe

Lisätiedot