TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOM ENM AIN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA. 9. V""CT O D E L T A 8 9. Jälkmmänen osa. Tehtata ja Kästyölatoksa ~=> >&> < < =. H E L S IN K I, Su om a la sen K r ja l l s u u d e n Seu r a n K r ja p a n o ssa, 89.

2 Ssällys: Sv. Johdanto... I. Vuorvljelys, Tehdas- ja Kästyö-teollsuus luokttan järjestettynä... VII. Classfcaton de l explotaton ndustrelle des mnes, des fabrques et des méters.... XII. I. Ylenen katsahdus Tehdas- ja K ästeollsuuteen.... II. jokasessa Suomen läänssä III. Suom. kaupungessa ja kauppalossa. 6. IV. Suomen k h la k u n n ssa V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja K ästeollsuuteen.... VI. Osotus 89 kuluessa perustetusta teollsuuslatokssta VII. Luettelo 89 kuluessa perustetusta teollsuuslatokssta VIII. Höyrykonetten luku sekä nden voma, jaettuna joka l ä ä n lle IX. er teollsuukslle X. Taulu, osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää maamme kaupungessa v XI. Taulu, osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää maamme khlakunnssa v XII. Lyhyt kertomus tapahtunesta tapaturmsta...0. XIII. Lyhyt kertomus apurahastosta ja musta hyväntekeväsyyslatokssta...08.

3 M ATAaamme taloudellsen aseman huonontumnen, jota jo 89 alettn huomata, on vuonna 89, sattuneen kadon ja muden lsäks-tulleden epäsuotusan olojen vakutuksesta, pananut lemansa myöskn teollsuuteen. Yuoden 89 tlastossa kästeltyjen työpalkkan luku on kyllä ollut hukan suuremp kun edellsenä vuonna, nm ttän 5,9 työpakkaa 5,768 vastaan vuonna 89, mutta sekä työmesten luku että teollsuuden tuotannon on vähentynyt, 50,9 työmehestä ja 8,888,95 markasta vuonna 89 8,96 työmeheen ja,7,088 markkaan vme ajalla. Vähennys ss,98 työm estä el % ja,57,857 markkaa el %. Sekä kaupungssa että maaseudulla huomattava työpakkojen luvun lsääntym nen saa seltyksensä seuraavsta asanhaarosta. Maaseudulla työpakkojen luku on lsääntynyt nahkurnverstaden, sahalatoksen, jauhomyllyjen ja mejeren alalla. Nästä e sahalatoksn ekä mejerehn, jotka etupäässä työskentelevät ulosventä varten, ole vakuttanut huonontunut tla maassamme; jauhomyllyjen luvun enentym nen rppunee osaks täydellsemmstä tedonannosta. Nahkurhverstaden lsääntym seen on taas ehkä syynä samanlaatuset asanhaarat kun mtkä ovat akaansaaneet työpakkojen luvun lsääntym sen kästyöteollsuuden alalla kaupungessa. Näyttää todenmukaselta että osa nstä kästyöntekjöstä, jotka työn vähentym sen taka ovat saaneet eron mestareltansa, ovat tom eentuloaan turvanneet ryhtymällä työhön omn pän. Tämän johtopäätöksen okeutta varmentaa se sekka, että työpakkojen luvun kaupungessa huomataan etupäässä enentyneen sellasssa kästyöammatessa, jossa työmes melkenpä tyhjn käsn vo ryhtyä tsenäseen työhön, nm ttän räätäln- ja suutarn-ammatessa, jossa työm esluku kutenkn samaan akaan on vähentynyt. Mtä tuotanto-arvon vähentym seen tulee, huomaamme lähemmn tarkastellessa, että, jos kohtakn vähentymstä, kuten etempänä estetystä tlastotedosta käy selvlle, on huomattavana usem m ssa teollsuuden tuotantohaarossa, on kutenkn muutama, jossa pänvaston vodaan huomata lsääntymstä. Etupäässä koskee tämä kauppamyllyjä, jotten tuotanto-arvo on lsääntynyt Smk:sta,05,58 vuonna 89 Smk:aan 6,858,58 vuonna 89. Tämä lsääntymnen selväst e osota maamme asukkatten käyttäm skyvyn suurentumsta, vaan on se lm esest yhtey-

4 I l dessä sattuneen kadon ja stä johtuneen hyvn suuren vljan tuonnn kanssa. Myöskn maamme tärkemmässä ventteollsuudessa, puutavarateollsuudessa, on huomattavana penehkö lsääntymnen tuotanto-arvossa, joka sahalatoksssa on enentynyt Smk:sta,56,697 Smkraan,58,76 el Smk.dla,00,09, ja lankarullatehtassa Smkrsta 60,600 Smk:aan 86,980 s. o. Smk:lla 00,0. Sen jälkeen tärkemmän venthaaran, paperteollsuuden, tuotanto-arvo on melken tarkalleen sama kun edellsenä vuonna. Kun ylläm antut lsääntyneet tuotanto-määrät, jotka evät ole mssään yhteydessä käyttämskyvyn kanssa omassa maassa, otetaan erlleen, nn huomaamme että muun etupäässä maamme omaa tarvetta tarkottavan teollsuuden tuotantomäärä on vähentynyt yhteensä Smk:lla 8,5,. Tämä vähentym nen maamme teollsuuden tuotannossa on huomattavana m elken samassa suhteessa sekä kaupungessa että maaseudulla. Maamme läänestä on Mkkeln, Kuopon ja Vaasan läänessä tuotannon arvo lsääntynyt, kakssa mussa stä vaston vähentynyt. Sekä ehdottomast että suhteellsestkn suurn on tämä vähentymnen ollut Uudenmaan läänssä, nmttän,9 työmehestä ja Smk:n,6,9 tuotanto-arvosta vuonna 89 9,705 työm eheen ja Smk:aan,78,90 vuonna 89. K aupungesta huomataan etupäässä H elsngssä ja Turussa taantumsta. Nnpä ol vuonna 89 työm esten luku H elsngssä 7, ja tuotannon arvo Smk.,65,8, jota vaston vuonna 89 vastaavat luvut alenvat 6,09:ään ja Smk:aan,0,5. Turussa taas vastaavat luvut vuonna 89 olvat,7 ja Smk.,,988 sekä vuonna 89,06 ja Smk.,95,79. Er teollsuushaarohn nähden näyttävät seuraavat tedot olevan tärkemmät: I V ryhmä: Kvteollsuus. KalkJäpolttmoja ol maassamme yhteensä () *), nssä työmehä 9 (7), sekä valm stettn 67,700 (7,60) hl kalkka, jonka arvo ol Smk. 0,9 (6,850). Tltehtaat, jotten tuotanto jo vuonna 89 ol vähentynyt, olvat velä vuonna 89:kn suurest taantumassa. Nden luku ol näet 00 (0) ja työm esten luku,09 (,75) sekä tuotanto non,000,000 (non 5,500,000) tltä, arvoltaan Smk.,9,8 (,9,8). Vonee ansata mantsemsta se että tltehtaden tuotanto maaseudulla Uudenmaan ja Hämeen läänessä, josta tlet myydään melken yksstään H elsngn kaupunkn, on vähentynyt 6,6,000 (8,9,000) tleen ja,sm k:aan 57,70 (,50,996). Kaakel-, fajanss- ja porslntehtaden luku ol edelleenkn 0 (0) ja työm esten luku 86 (69) sekä tehtaden tuotanto-arvo Smk.,095,777 (,50,66). K akkn kolm een ylläm anttuun ryhmään on slm nnähtäväst suuressa määrn vakuttanut rakennustomen alalla H elsngssä tapahtunut sesahdus, samon kun se on vakuttanut usehn muhnkn teollsuushaarohn. Omtusta kyllä on lastehtaden tuotannossa huomattavana jommonenkn karttumnen; nden luku ol nmttän (), työmehä nssä 97 (87) ja tuotanto-arvo Smk.,8,7 (,0,55). Koska sekä lastavaran vent että tuont ovat vähentyneet melken samassa määrässä, nm ttän Smk:lla 56,7 ja 8,6, edellseen vuoteen verraten, osottasvat nämä numerot menekn omassa maassa lsääntyneen, jolle saa olettaa että lastehtassa lopussa on ollut jälellä verrattan suuret varastot tavarota. *) Sulkumerkken välssä olevat numerot osottavat tässä kuten etempänäkn vastaava lukuja vuonna 89.

5 III V ryhmä: Kemallnen teollsuus. Maamme sappuatehtaat, jotka useta vuosa ovat olleet vakavast vaurastumaan pän, kuuluvat nhn harvohn teollsuuden haarohn, jotka vme kuluneenakn vuonna ovat voneet työskennellä hukan suurentuneella menekllä. Nätä tehtata ol 5 (5), työmehä nssä (6) ja tuotanto-arvo Smk. 80,990 (78,0). Y hteydessä tämän kanssa on hukan vähentynyt tuont, nmttän hajutonta sappuaa ja suopaa Smk:n 9,8 (5,905) sekä hajusappuaa ja sappuajauhetta Smk.,76 (9,67) arvosta. Myöskn tultkkutehtaden tuotannon lmotetaan hukan lsääntyneen. Nden luku ol 5 (), työm esten luku 66 (59) ja tuotannon arvo Smk. 66,70 (58,6). Vuoden kuluessa on joku määrä, arvoltaan Smk. 7,0 (590), vety ulkom allekn. Tänä vuonna on kynttläteollsuutta, joka ptemmän vuosjakson kuluessa on ollut kokonaan lamassa, uudestaan alettu harjottaa; kynttlötä valm stettn tämän ajalla kahdessa tehtaassa, jossa ol työmehä 5 ja tuotanto-arvo Smk. 5,. Stearnkynttlän tuont on stä syystä vähentynyt Smk:aan 56,99 (65,66). Luujauhotehtata ol 8 (7), työmehä nssä 98 (0) ja tuotanto-arvo Smk. 0,50 (,58). Luujauhojen tuont on edellseen verraten kasvanut melken kaksnkertaseks, tehden arvoltaan Smk. 9,66 (99,00). VI ryhmä: Nahkateollsuus. Nahkaparkkmota ol 6 (65), työm ehä nssä,0 (,05) ja tuotanto-arvo Smk. 9,7,096 (9,965,807). Tästä luvusta ol () tehdasm asest käytettyä nahkatehdasta, jotten työm esluku ol 9 (5) ja tuotanto-arvo Smk.,50,07 (,5,800). Kummanknlaatuset parkkmot ovat ss olleet taantumassa, jälkmmästen lata ol sellanen jo vuonna 89, pääasallsest vennn vähentymsen taka. Että stävaston vähentymnen tuotannossa vme vuonna kokonaan rppuu suuresta menekn vähentym sestä omassa maassa, selvää stä että ulosvent samaan akaan on noussut Smk:aan,9,00 (,88,600), kun tuont on vähentynyt Smk:aan 0,98 (68,67). Kotmanen nahanmenekk näyttää ss vähentyneen Smk:sta 8,765,57 Smk:aan 7,57,09 s. o. Snkllä,08,55 el 6 %. Avan samon kun nahkurnteollsuudessa on sah a teo llsu u d essa k n huomattava hyvn suurta taantumsta, joka tässäkn teollsuudessa alko jo edellsenä vuonna. S a h a teo llsu u tta edust vuonna 89 8 (8) verstasta, jossa ol työmehä 8 (59) ja tuotannon arvo Smk. 6,758 (90,799); nästä käytettn tehdasmasest (), jossa ol työmehä 9 () ja tuotanto-arvo Smk. 85,50 (607,500). Myöskn tuont ol samaan akaan vähentynyt Smkaan,50 (7,60), kun ulosventä e edelleen ollut sanottavassa määrässä harjotettu. V II ryhmä: Kutomateollsuus. Tämä ryhmä, joka edellsenä vuonna 89, huolmatta jo sllon huonontuneesta taloudellsesta tlasta, velä ol kehttymään pän, osottaa vmekuluneena vuonna suurta taantumsta. Koko ryhmässä ol 50 (5) työpakkaa ja nssä 6,58 (6,667) työm estä sekä tuotannon arvo Smk 8,95,0 (,89,95). Er haarohn nähden tässä ryhmässä on suhde seuraava: Vllateollsuuslatoksa ol yhteensä 6 (7), nssä työm ehä 806 (9) ja tuotanto-arvo Smk.,7,787 (,80,6); pumpulteollsuuslatoksa 6 (6), jossa ol työmehä,0 (,66) ja tuotanto-arvo Smk.,80,57 (,95,9); lnateollsuuslatoksa (), työmehä,8 (,5) ja tuotanto-arvo Smk.,60,000 (,00,000); verka-(trkoo)-tehtata 6 (5), nssä työmehä 89 () ja tuotanto-arvo Smk. 7,5 (658,09).

6 IV Nämä numerot evät kutenkaan velä läheskään näytä kunka suuressa määrässä kotmanen menekk on vähentynyt. Tämän ajalla ol nmttän m yöskn lankojen ja kankaden tuont-arvo vähentynyt Smk:aan,7,000 (7,688,96) ja vent-arvo ol noussut Smkraan 5,86,000 (5,8,905). Kakk nämä luvut yhdessä otettuna osottavat että kutomateollsuuden tuotteden käyttämnen maassamme, ollen vuonna 89 arvoltaan non Smk.,698,000, vuonna 89 on alentunut Smk:aan 5,,000, ja ss vähentynyt Smkdla 9,87,000 el lähes 8 % V l ryhmä: Paperteollsuus. Puuhomon luku ol (), nssä työmehä 988 (,050), ja tuotanto-arvo Smk.,87,5 (,7,069); selluloosatehtata 6 (5), jossa työmehä 77 (5) ja tuotanto-arvo Smk.,9,998 (,9,97); pahv- ja kattohuopatehtata 9 (), työm ehä 68 (9) ja tuotanto-arvo Smk. 78,65 (950,707); papertehtata (), nssä työmehä,967 (,86) ja tuotanto-arvo Smk. 6,807,96 (6,897,88), sekä tapetttehtata (), joden työmesluku 67 (6) ja tuotanto-arvo Smk. 58,000 (,900). Ryhmässä kokonasuudessaan huomataan ss tuotanto-arvon hyvn vähän muuttuneen verrattuna edellseen vuoteen. Puuvanukkeen, pahvn, papern ja paperteosten vent-arvo on stävaston hukan noussut, nm ttän Smk:aan 9,0,000 Smk:sta 8,66,000. Paperteollsuuden tuotteden kaupaks-meno Venäjällä näyttää edelleen käyvän vakeammaks, tehden äskenmantusta ventarvosta kesarkuntaan vedyn arvo Smk. 6,7,000 (6,89,000) ja muhn mahn vedyn Smk.,806,000 (,787,000). I X ryhmä: Puuteollsuus. K uten edellä jo m anttn, on sahalatosten tuotanto-arvo hukan suuremp kun edellsenä vuonna. Käynnssä ol tämän ajalla 76 (55) sahalatosta, jossa ol 0,5 (0,5) työm estä ja tuotanto-arvo Smk.,58,76 (,56,697). Valmstusmäärä ol,,86 m =,7 (9,50) St:rta, stä 6,7 m =,85 (,59) St:rta kovua, ja on shen, pats kovupuuta, käytetty,5,998 (,6,9) sahatukka. Höyry-nkJcarnverstata ol (), jossa ol 507 (65) työm estä ja tuotantoarvo Smk.,,705 (,567,08); muta nkkarnverstata ol 00 (0), nssä työmehä 756 (797) ja tuotanto-arvo Smk. 70,76 (76,55). Lankarullatehtata ol (), työm ehä nssä 596 (9) ja tuotanto-arvo Smk. 86,980 (60,600). X I ryhmä: Ravnto- ja nautntoanevalmstus. Edellä on jo kosketeltu kauppam yllyjen tuotannon lsääntymstä. Musta teollsuuden haarosta on anoastaan maamme () sokertehtaassa, jossa työm ehä ol (0) ja valmstus 7,86,9 (7,8,965) kg, arvoltaan Smk. 7,880,7 (7,5,99), edelleen, kuten ennenkn akan vuodesta 889, valmstus lsääntynyt. Vuonna 888 olvat vastaavat luvut,56,677 k g ja Smk.,78,65, ja on tuotanto ss vden ajalla lsääntyn yt enemmän kun kaksnkertaseks. Vm e vuonna tapahtunutta tuotannon lsääntymstä e vastaa yhtä suur tuonnn vähentymnen, tuont kun vuonna 89 tek 6,9,795 kg ja edellsenä vuonna 6,66,0 kg. Nämä numerot ss osottasvat käyttämsen lsääntymstä, mutta vodaan ehkä selttää sten että ertysten syden vakutuksesta tuont maahamme on ollut todellsta tarvetta suuremp. Skurtehtata ol (5), nssä työm ehä 8 (60) ja tuotanto-arvo Smk. 0,00 (8,076).

7 Olut- ja portterpanmota ol käynnssä 9 (89), nssä työm ehä,09 (,) ja valmstus,,78 (,595,8) ltraa olutta ja,7 (7,00) ltraa porttera, arvoltaan Smk. 6,6,80 (7,,90). Palovmpolttmota ol yhteensä 9 (), työm ehä nssä 60 (77) ja valm stettn 6,60,8 (7,98,) ltraa palovnaa, arvoltaan Smk.,9,7 (,77,07). Tupakkatehtata ol tänä vuonna käynnssä 7 (), jossa työmehä,686 (,87) ja tuotanto-arvo Smk. 5,765,6 (5,790,57). Tämän summan rnnalle on asetettava tuont, jonka arvo, tull shen luettuna, on Smk.,,000, Smk vastaan edellsenä vuonna. X I I ryhmä: Vaatetusteollsuus. Räätälnverstaden luku ol 0 (8), työmehä nssä,7 (,50) ja tuotanto-arvo Smk.,78,79 (,09,76). Samaan akaan tuotn valm ta vaatteta Smk:n,90,557 (,85,08) arvosta. Maamme 55 (5) suutarnvcrstaassa ol työmehä, (,) ja tuotannon arvo Smk.,89,050 (,96,7). Jalkneden tuont-arvo ol taas Smk. 75,7 (,050,65). Maassamme on edelleen ollut anoastaan () hattutehdasta, nssä työmehä 8 () ja.tuotanto-arvo Smk.,70 (50,77). Stäpats ol () kästyöntapasest käytettyä hattu- ja lakkverstasta, jossa ol työm ehä 9 (65) ja valm stusarvo Smk. 88, (69,90). Tuonnn arvo taas ol Smk. 6,59 (57,60). XIII ryhmä: Graafllnen teollsuus. Krjapanojen luku ol 56 (5) ja työmehä nssä,097 (,07) sekä tuotannon arvo Smk.,75,05 (,0,50); kvpanoja ol 6 (6), työm ehä nssä (8) ja tuotanto-arvo Smk. 507,80 (5,0). Nämä estetyt numerot osottavat mnkälanen taloudellnen ahdnko maassamme on tämän ajalla vallnnut. Selvmmn esntyy kunka suuressa määrässä tähän ahdnkotlaan on ollut syynä sattunut kato, kun huomaa että jy ven, jauhojen ja lepä tuont-arvo vuonna 89 tek Smk. 8,7,000, Smk vastaan vuonna 89, sekä että samankaltasten tavaran vent vähen samaan akaan Smkaan 707,000 Smk:sta 7,077,000. Tuont- ja vent-arvon erotus tällä alalla tekee ss vuodelta 89 Smk. 7,50,000, Smk. 0,70,000 vastaan edellsenä vuonna, osottaen sten että m enot lepäravnnosta ovat nousseet Smktlla el yl Smkdla keskmäärn kutakn maamme asukasta kohden. Nän raju härö kansan taloudessa e vo olla jättämättä tuntuva jälkä, ja täytyy ss ptää varmana että ahdnkotla velä jonkun akaa tulee jatkumaan ja vakuttamaan ehkäseväst tomntaan teollsuuden alalla. H elsngssä, Marraskuun 9 p:nä 89. L e n n a r t G rp e n b e rg.

8 Vuorvljelys, Tehdas- ja Kästyö-teollsuus luokttan järjestettynä ertysest Suomen olohn katsoen. Ensmmänen Osasto. Ensm m änen ryhmä. Kavoslouhnta ja malmnsaals. Luokka. Rauta-, kupar-, hopea-, lyjy-, tna-, nkkel- ja snkkmalmkavoksa.. R kkksu-, graft-(lyjykv)kavoksa ja louhoksa. Luokka. Järvmalmn saantpakkoja.. Suomalmn saantpakkoja. Luokka. Huuhtamota.. Annollslatoksa. Tonen ryhmä. Sulattoja ja metalln jalostuttamslatoksa. Luokka. Maasuuneja.. M ellotuslatoksa.. Terästehtata.. K ankrautateh tata. 5. Rauta- ja teräslevy tehtata. 6. Rautavalmota. 7. Hopea-, kupar-, tna-, ly jy- ja snkktehtata. 8. Jura- ja henotehtata. 9. Kuparsepän verstata. 0. Naula-, rautalanka- ja pultttehtata.. Sahanterätehtata.. H aul- ja luottehtata.. Krj asnvalmota.. Rahapajoja. Luokka 5. Tehtata kulta-, hopea- ja tnatavaran valm stam sta varten.. V askvalmota.. Kultaus-, hopeotus-, tnaus- ja galvanom stehtata.. Läkk- ja peltsepän verstata. Vlatehtata.

9 VIII G. Tehtata karstojen ja muden ter asan kata varan valm sta ] m sta varten. Kolmas ryhmä. Koneteollsuus. Luokka 6. Konepajoja.. Lavavestämötä, varveja. Luokka 7. Tehtata kellojen ja teteellsten konetten valmstam. varten.. sottokonetten valm stam sta varten. a sähkökonetten. haavanparannuskaluj en 5. om pelukonetten 6. ampuma-asetten Tonen Osasto. Neljäs ryhmä. Kvteollsuus. Luokka 8. K vlouhoksa ja kvenhakkuuverstata.. K vhom ota ja kllotuslatoksa. J. > K vm yllyjä ja kvensurvouslatoksa. Luokka 9. Kalkkuuneja.. Sem entttehtata.. Tltehtata.. Savenvalajan verstata. 5. Kaakel-, fajanss- ja porslntehtata. 6. Savpppu- ja torvtehtata. 7. K psval ajan verstata. Luokka 0. Lastehtata ja lashomota.. Peltehtata. Vdes ryhmä. Kemallnen teollsuus. Luokka. Tuotteta, jotka perustuvat elm ettöm n aneksn, esm. elmettömä happoja ja suoloja.. Km röökk- ja värtehtata.. Värjäys- ja valkasulatoksa. Luokka. Ö ljykettötä.. Kynttlätehtata.. Sappua-, suopa-, glysern- ja vodetehtata.. Terva-, pk- ja asfalttkettötä.. Tehtata hartzn, tärpätn, puuöljyn, puuvnan, lakkavernssan, snettlakan, hajuvesen y. m. s. valm stam sta varten.. Puu- ja kvennäsöljyn (Petrolon) puhdstuslatoksa.

10 IX. Kaasutehtata. 5. Sähkövalotehtata. 6. Turpeennosto- ja sydenpoltfcolatoksa. Luokka. Tultkkutehtata.. Ruuttehtata.. Dynam ttehtata.. Tehtata muunlasen räjähdysanetten valm stam sta varten. Luokka 5. L m akettötä ja gelatntehtata. Luokka 6. Luum yllyjä.. Tehtata kenotekosten lannotusanetten valmstam. varten.. Tadej auho-(pudrett-)tehtata. Kuudes ryhmä. Nahkateollsuus. Luokka 7. Nahkaparkttoj a.. Tehtata ja verstata satulasepän tötä ja nahkateoksa varten.. nahkasurrogaatteja ja nahan jäljennöksä esm. kenotekosta nahkaa, gum - ja vahakangasta varten.. karva-, harjas-, jouh-, höyhen-, nahka-, turkk- ja patja-aneksa sekä harjateoksa varten. Setsemäs ryhmä. Tekstlteollsuus. Luokka 8. V llakehruulatoksa.. V lla- ja verkatehtata.. V anutuslatoks a. Luokka 9. Pumpulkehruu- ja kutomatehtata.. Lnakehruu- ja kutomatehtata.. Trkootehtata.. Sukkatehtata. 5. Rhma- ja ptstehtata. 6. Vanutehtata. Luokka 0. K öystehtata.. Nyörnpunojan verstata. Kahdeksas ryhmä. Paperteollsuus. Luokka. Puuhomota, puu- ja olkmassatehtata.. Sellulosatehtata.. Pahv-, kattohuopa- ja asfaltttehtata.. Papertehtata. 5. Tapetttehtata. 6. Krjeenkuor- ja pusstehtata.

11 I j X 7. Laatkkotehtata. 8. K ortttehtata. 9. Krjanstomatehtata. Yhdeksäs ryhmä. Puun, luun, kautsun, guttaperkan ja mutten samanlaatusten anetten kalustamsta tarkottava teollsuus. Luokka. Sahalatoksa.. Paanunvestolatoksa.. Rahna- tah puulankatehtata. Luokka ]. Nkkarn verstata ja huonekalutehtata.. Sorvaus verstata ja lankarullatehtata.. Tynnyrntekjän verstata.. V äkpyörätehtata. 5. K orkktehtata. Luokka ]. K oppatehtata (puuta, nntä, juurta, rottnka).. Tehtata pusen lekkkalujen valmstamsta varten. Luokka 5. Luunvestolatoksa.. Kampatehtata.. Tehtata kautsu-, guttaperkka- ja mervahateoksa varten. Luokka 6. Ajokalutehtata. Kymmenes ryhmä. Rakennusteollsuus. Tötä, jota ovat valm staneet: Luokka 7. Y k styset arkktehdt.. Rakennusurakkamehet.. Muurart.. Salvumehet. 5. Katonpanjat. 6. Maalart ja tapetnpanjat. 7. Lasm estart. 8. Nuohojat. 9. Kadunlaskjat. Yhdestosta ryhmä. Ravnto- ja nautntoaneta valmstava teollsuus. Luokka 8. Jauhom yllyjä.. R yyn-, seulo- ja survnm yllyjä.. Tärkkelys- ja destrntehtata. Luokka 9. Sokertehtata.. Suklaattehtata.. Skur- ja kahvnsurrogaatttehtata. Luokka 0. Lepätehtata.. Sokerlevoslatoksa.

12 XI. Teurastuslafcoksa.. Makkaratehtata. 5. Mejeretä. 6. Sälytys-(konserv-)latoksa. Luokka. Oluttehtata.. Porttertehtata.. Vnapolttm ota ja panohvatehtata.. Väkvna- ja lköörtehtata. 5. H edelm ävntehtata. 6. Etkkatehtata. 7. K vennäsvestehtata. Luokka. Tupakkatehtata (kartuustupakkaa, skareja, paperosseja, nuuskaa). K ahdestosta ryhm ä. Vaatetus- ja puhdstusteollsuus. Luokka. Patatehtata.. Räätälnverstata.. H attu- ja lakktehtata.. Turkkurnverstata. 5. Tehtata hanskasten, hankklusten y. m. valm stam sta varten. 6. Jalknetehtata ja suutarnverstata. Luokka. Tukankäherrys- ja parranajohuoneta. Luokka 5. K ylpylatoksa.. Pesu- ja mankellatoksa. Luokka 6. Krjapanoja.. Kvpanoja.. Puunprroslatoksa.. V alokuvauslatoksa. K olm astosta ryhm ä. Kuvaava teollsuus. -

13 Classfcaton de l explotaton ndustrelle des mnes, des fabrques et des méters, partculèrement par rapport à l état des choses en Fnlande. P re m è re Secton. Groupe I. Abatage et extracton des mneras. Classe.. Mnes de fer, de cuvre, d argent, de plomb, d étan, de nck el et de znc.. Mnes et carrères de pyrte et de graphte. Classe.. Extractons du fer des lacs.. Extractons du fer des maras. Classe.. Laveres.. Enrchssem ents. Groupe II. Fonderes et raffneres de métaux. Classe.. Hauts-forneaux.. Porneaux à soufflets.. Acéres.. Forges à barres. 5. F orges à plaques de fer et d acer. 6. Fonderes de fer. 7. Forges à argent, à cuvre, à étan, à plomp et à znc. 8. Tallanderes et p etts ouvrages en fer. 9. Chaudronneres 0. Clouteres, tréfleres et fabrques de boulons.. Fabrques de sces.. Fabrques de pett plomb et de balles. t. Fonderes de caractères.. Monnaes. Classe. 5. Fabrques d artcles en or, en argent et en étan.. Fonderes de bronze. j. A telers de dorure, d argenture, d étamage et de galvansaton.. Ferblanteres et lamnors.

14 XIH 5. A telers de talleur de lmes. 6. Fabrques de cardes et d autres artcles en fl d acer. Groupe III. Industre à la mécanque. Classe. 6. A telers mécanques.. Constructons de navres, docks, slps. Classe. 7. H orlogeres et fabrques d nstrum ents scentfques.. Fabrques d nstrum ents de musque.. Fabrques d apparels électrques.. Fabrques d apparels de chrurge. 5. Fabrques de machnes à coudre. 6. Fabrques d armes à feu. Seconde Secton. Groupe IY. Industre des perres. Classe. 8. Carrères et chanters de talleur de perres.. A telers de polssage des perres et lssors.. Moulns à perres. Classe. 9. Fours à chaux.. Fabrques de cment.. Tuleres.. Poteres. 5. Fabrques de carreaux de brque glacée; de faïence et de porcelane. 6. Fabrques de ppes en terre et de tuyaux. 7. Fonderes de plâtre. Classe. 0. Verreres et atelers de polsseur de verre.. Manufactures de glaces. Groupe Y. Industre de la chme. Classe.. Fabrcatons fondées sur des matères norganques, telles que les acdes norganques et les sels.. Fabrques de nor de fumée et de couleurs.. Tentureres et blanchsseres. Classe.. H uleres.. Fabrques de bouges.. Fabrques de savon, de glycérne et de grasse. Classe,. Goudronneres, forneaux à pox et usnes à asphalte,

15 XIV. Fabrques de pans de résne, d hule de térébenthne et de! bos, d esprt de bos, de laque, de cre à cacheter, de par-! fumeres, etc.. Raffneres d hule de bos et de pétrole.. U snes à gas. 5. Etablssem ents d eclarage électrque. 6. Tourberes et carbonsatons du bos. Classe.. Fabrques d allumettes.. Poudreres.. Fabrques de dynamte.. Fabrques de matères explosves d autres espèces. Classe. 5. Fabrques de colle et de gélatne. Classe. 6. Moulns à os.. Fabrques d engras artfcels.. Fabrques de poudrette. Groupe VI. Industre des curs. Classe. 7. Tanneres.. Selleres et d autres ouvrages en cur.!. Equvalents et m tatons des curs, telles que le cur art-! fcel, l étoffe mperméable et la tole crée.. Objets en pols, en soes, en crn, en plume et en peaux; matères de pelletere et de m atelas; brosseres Groupe VII. Industre textle. Classe. 8. Flatures de lane.. Manufactures de draps et d autres étoffes de lane.. Fouleres. Classe. 9. Flatures et tssages de coton.. Flatures et tssages de ln.. Fabrques de trcots. Bonneteres. 5. Manufactures de rubans et de dentelles. 6. Fabrques d ouate. Classe. 0. Corderes.. Passem enteres. Groupe VIII. Industre du paper. Classe.. Polssages de bos: fabrques de pâtes de bos e t de palle.. Fabrques de cellulose.

16 XV. Fabrques de carton et de feutre d asphalte et à couvrr les tots.. Manufactures de paper. 5. Manufactures de papers pents. 6. Fabrques d enveloppes et de sacs de paper. 7. Fabrques de boîtes. 8. Fabrques de cartes. 9. A telers de relure. Groupe IX. Ouvrages en bos, en os, en caoutchouc, en gutta-percha et en parelles matères. Classe.. Sceres.. Talle-copeaux et talle-bardeaux.. Fabrques de fl de bos. Classe.. Menuseres et ébénsteres.. A telers de tourneur et fabrques de bobnes.. Tonnelleres.. Pouleres. 5. Fabrques de bouchons. Classe.. Vanneres (en bos, en tlle, en racnes et en rotn).. Fabrques de jouets en bos. Classe. 5. Atelers de sculptures en os.. Fabrques de pegnes.. Ouvrages en caoutchouc en gutta-percha et en écume de mer Classe. 6. Carrosseres. Groupe X. Industre de constructons. Ouvrages de: Classe. 7. Archtectes prvés.. Entrepreneurs de bâtments.. Maçons.. Charpenters. 5. Couvreurs. 6. Pentres en bâtments et tapssers-décorateurs. 7. Vtrers. 8. Ramoneurs. 9. Paveurs. Groupe X I. Industre des vvres et des denrées de joussence. Classe. 8. Moulns à blé.. Moulns à gruau, à blutor et à plons.

17 XVI. Fabrques d amdon et de dextrne. Classe. 9. Raffneres de sucre.. Fabrques de chocolat. o. <> Fabrques de chcorée et de succédané du café. Classe. 0. Boulangeres.. Confseres et pâtsseres.. Boucheres.. Fabrques de saucsses et de saucssons. 5. Lateres. 6. Fabrques de conserves. Classe.. Brasseres.. Brasseres de porter.. D stlleres et fabrques de levure pressée.. Fabrques d esprt-de-vn et de lqueurs. 5. Fabrques de vn de fruts. 6. Fabrques de vnagre. 7. Fabrques d eaux mnérales. Classe.. Fabrques de tabac (paquets, cgares, cgarettes et à prser). Groupe XII. Industre des vêtements et du nettoyage. Classe.. Fabrques de chemses. Boutques de talleur.. Fabrques de chapeaux et de casquettes.. Pelleteres. 5. Fabrques de gants, de bretelles, etc. 6. Fabrques de chaussures et cordonneres. Classe.. Fabrques de perruques et salons de coffure. Classe. 5. Etablssem ents de bans.. Etablssem ents de blanchssage et de calandrage. Classe 6. Imprmeres.. Lthographes.. A telers de xylographe.. A telers de photographe. Groupe X III. Industre graphque.

18 I. Ylenen katsahdus Kästyö- ja Tehdasteollsuuteen Suomessa 89. Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. IY 8 Kvlouhoksa ja kvenhakkuuverstat a , , ,0 9 Kalkkpolttmota. 0, ,55 9 0,9 V) Sementttehtata.. 6,000 6,000 Tltehtata ,56 88,760 9,69 00,09,9,8» Savenvalajan teht. 50,67 8 6, ,9 n n Kaakel-, fajanssja porslntehtata 5, , ,095,777» 0 Sementtvalmota ' 5 8, ,65 n Kpsvalmota Lastehtata , ,066,7 97,8,7 Y Snlfaatttehtata.. 7 5,9 7 5,9»» Värtehtata , ,800» Kmröökktehtata.,07,07»» Värjäyslatoksa ,9 85 8, ,97» Öljykettötä.... 0,77 0,77»» Kynttlätehtata.. 5,60,95 5 5,» Sappntehtata ,70 7, ,990 Teknokeemllsa tehtata ,90 6, ,90» Tehtata knv. tslauksa varten.. 5 0, ,975 y>» Hajnvestehtata »» Pktehtata...,00 6 8, ,550» Asfaltttehtata.. 60, ,500 «Lakka- japoltyyrtehtata... 8, 8,»» Kaasntehtata , ,57 n» Sähkövalotehtata. 8,065 8,065» Tnrvepehkntehtata 700 5, ,5»» Tultkkutehtata ,7 5 86, ,70 r> Pyroteknllnen lapra to o r , ,000 6 Lnujauhotehtata , 9 05, ,50 VI 7 Nahkatehtata... 09,99, ,57 9,50,07» Nahkaparkttoja.. 9 9,7,95 5,90,70,096 67,68 5,977,09» Satnlasep. tehtata 9 85, ,50»» Satnlasep. verstata 79 6! 9, ,608

19 Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän ' luku. arvo. Suon. m arkossa. Työpakkan luku.!työntekjän luku. arvo. Suom. m arkossa. Summa koko maalle. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. m arkossa. Yl 7 Turkktavaran tehtata , ,000» Harjatehtata.... 7,0 7,0 Harjastomota... 9,070 5,000 5,070 vr 8 Yllakehruu-ja verkatehtata ,,800,77, ,7,787» Shoddytehtata , ,000 w» Vanutuslatoksa.. 9,80 9,80» 9 Pumpulteollsuuslatok sa ,70,57,,00,000 6,0,80,57» Lnanloukutuslatoksa... 0,80 0,80 Pellavanteollsunslatok sa...,8,60,000,8,60,000 n Trkootavaran tehtata ,089 70, ,5» Matonkutonslatoksa... 5,8 5,8» Vanntehtata , ,500 0 Köydenpunojanlatoksa ,97 6 6,97»» Nyörnpunojanlatoksa...,909,909 VIII Puuhomota... 9, ,597,75 988,87,5» Selluloosatehtata ,9, ,9,998 w Pahv- ja asfaltthuopatehtata... 5, , ,65» Papertehtata... 7,000,700 0,69 5,807,6,967 6,807,96» Tapetttehtata , ,000» n Santapaper tehtata 7 6,00 7 6,00» Puss- ja krjeenkuortehtata , , Kartongtehtata..,800 9,57 0 6,57»» Krjanstomalatoksa , , IX Parkkmyllyjä ,70 6 5,70» Sahalatoksa...,9 7,8,9 5 8,9 6,90, 76 0,5,58,76»» Puuvllatehtata.. 0,050 0,050» Höyrynkkarnverstata... 8,9, , ,,705» M Nkkaruverstata ,6 9 5, ,76 Rnumnkrstuteht. 5,000 5,000 w 5 Sorvaustehtata.. 8,50 8,50 Sorvarnverstata , ,76 55 jlankarullatehtata , , Tynnyrtehtata , ,000

20 Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpalkkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. arvo. S u o m. m a r k o s s a. Työpalkkan luku. Työntekjän luku. arvo. S u o m. m a r k o s s a. Summa koko maalle. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. S u o m. m a r k o s s a. IX n n»» n» X J5»» XI» n n n»» >» n» n»?? n»»»» 55 XII»» 5? 6»5 7»»» 8 9 5)» Tynnyrntekjän verstata... Väkpyörätehtata. Korkktehtata... Koppatehtata... Lekkkalutehtata. Kampatehtata... Gummtavaran tehtata... Ajokalutehtata... Vaunuverstata... Muurareja ja rakennus-urakkamehä Maalareta... Tapetnpanjota.. Lasmestareta... Nuohoja... Kadunlaskjota.. Jauhomyllyjä.... Sokertehtata... Kahvnlsäysteht.. Skurtehtata... Cannabnjauhoteht. Höyrylepomalat.. Lepureta... Sokerlepomalat.. Karamelltehtata. Santeurastuslatoksa... Teurastuslatoksa. Makkaratehtata.. Konservtehtata.. Mejeretä... Mallastehtata... Oluttehtata... Porttertehtata.. Vnapolttmota.. Väkvnatehtata. Panohvatehtata. Vntehtata.... Etkkatehtata... Kvennäsvestehtata... Tupakkatehtata.. Patatehtata.... Räätäln verstata ,68, ,68 69,7 8,756 0,000 09,00 9,888,600 5,00,50 6,6 6,99,05,870,76,99 0,68 97,97 00,76 5,7 6,9,58 7,880,7 0,900 0,600,500 8,0,5,85 6, 5,000 00,000,07, 560,6 0,50,98,9 50,000,97,77 670,8 6,750 66,8 5,08 5,707,,70,78,79, , , , ,8,6 0,55,5,60 9,000,0, ,80 58, , ,68, , , ,686 69,7,056 0, ,888,600 5,00,50 6,6 6,99,05,870,76,99 0,68 97,97 00,76 5,7 6,858,58 7,880,7 0, ,500 8,0,5,85 6, ,000,07, 560, ,98,76 0,55 6,0,80.000,9,7 670, ,750 66,8 57,9 5,765,6,70,78,79

21 Ryhmä. Luokka. Teollsmslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. arvo. Suom. m arkossa. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. m arkossa. Summa koko maalle. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. XII Kurelvtehtata » Hanskkalatoksa , ,86»» Hattutehtata... 8, ,70»» Hattu- ja lakktehtata , 6, , n Kravatttehtata.. 8, ,00» n Pävänvarj ostn verstata , ,7» n Turkkurn verstata , ,065» n Vyöte verstata.., ,500» n Huopatyöntekjötä >> >> Suutarnverstata. 55,,89, ,,89,050 >î» Tukanlekkuulatoksa , ,889,, 5 Kylpylatoksa , ,8 * Pesulatoksa , ,800 XIII 6 Krjapanoja... 56,097,75, ,097,75,05 >» Kvpanoja , ,80 î» Puunprroslatoksa...,000 --,000 >» Valokuvauslatoks a , ,7 Summa,85,986 8,56,,069,0 60,,867 5,9 8,96,7,088 Vuonna 89,89 6,78 86,99,78,99,6 6,897,07 5,768 50,9 8,888,95 Keskluku vv ,50,8 6,76,0,8 9,7 5,08,97 5, 0,67 5,89,70

22 II. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen jokasessa Suomen läänssä vuonna 89. Kaupungt ja kauppalat. Maaseudut. Lään. (Teht. ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. bruttoarvo Suom. markossa. (Teht. ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. bruttoarvo Suom. markossa. Työpakkan luku. (Teht. ja verst). Työntekjän luku. bruttoarvo Suom. markossa. Uudenmaan läänssä 786 7,0,68, 69,68 6,559,977,056 9,705,78,90 Turun ja Porn 608,57,98,5 88,595,78,80,096 7,95 7,60,5 H äm een,, 6 6,09 6,85,7 0 5,5,5,800 77,8 9,7,7 Vpurn 5,80 7,98,90 9 5,5,77,8 89 7,99 0,67,507 M kkeln,, ,09 7,0,06,958 0,60,08,007 K uopon 88,5,807 95,50,6,6 58,9 5,80,8 Vaasan 95,86 0,5,86 67, 5,66,6 968,700 6,06,505 Oulun 6,87 6,866,890 76,97,996,66 8,58 6,86,56 Summa,85,986 8,56,,069, 60,,867 5,9 8,08,5,85

23 III. Ylenen katsahdus Tehdas- ja kästyöteollsuuteen vuonna 89 Suonen kaupungessa ja kauppalossa, järjestetyt näden teollsuuden tuotannon hrutto-arvon mukaan. Kaupunk tah kauppala. Suom. markossa. Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 Työväestö. ^ Yl 8! Käytetytä höyrylkuttma. Luku. 5 ja 8 Hevosvoma. H elsnk....,08, ,,0,67, Va Tampere.... 5,9, ,60,5,808,7,6 Turku....,95, ,695 85,99,077 6 Nkolankaup.. 7,778, ,89 O u lu... 5,9, K o t k a...,709, V p u r...,, , / P o r...,6, K uopo...,87, Petarsaar,.,, R a a h e , H äm eenlnna. 90, Tammsaar.. 776, P orv o o , R aum a... 65, Hankonem.. 5, L ovsa... 99, Uuskaupunk. 68, M kkel , Jyväskylä... 57, Lappeenranta. 5, Hamna.... 5, Joensuu.... 8, Kokkola , Rstnankaup. 6, Sortavala... 60, H enola.... 9, T o r n o... 80, Savonlnna.. 79, Isa lm... 7, Naantal.... 0, Kajaan....,

24 Kaupunk tah kauppala.. Suom. markossa. Työpakkan luku. (Teth. ja verst.) Alla 5 Nasa:... J Työväestö., Yl 8 Käytetyltä höyrylkuttma. Luku.! 5 ja 8 Hevos voma. Maranhamna. 09,68 8 TJuskaarlebyy 9, Lahden kaupp. 89, Salon 86, K e m n... 8,590 K äksalm... 6, Kasknen... 5, Ikaalst. kaupp.' 9,6 5 Nurmeks. 6,9 6 6 Summa 8,56,,85 9 0, ,588 5,99 7,767 7,9 6,7 Maaseudulla 60,,867, ,5 7 6,96,85 8,6, ,9 Summa koko maassa....,7,088 5,9 8 00,86,7,59 9,87 6,8, ,6 Vuonna 89 8,888,95 5,768,7 69,0,78,609 0, 7,796,598 7,87 V K eskluku vv ,89,70 5,, ,58,8 7,80 7,75,08 9,6 59 9,59 V*

25 IV. Ylenen katsahdus teollsuuden tomesta Suomen khlakunnssa vuonna 89. Lään. Khlakunta. Työpalkkan luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 5 ja 8 j Työväestö. '. Yl 8 Käytetytä höyrylkuttma. Luku. Suom. markossa. Hevos voma. Mkkeln. Vpurn. Hämeen. Turun ja Porn. Uudenmaan. Helsngn....,009, , Pernajan....,7, Lohj an...,7, Raaseporn... 0, H a lk o n...,67, Lom aan... 7, U lv la n... 6,09, ,09 8, M ask u n...,65, Pkkön....,7, V. Tyrvään... 56, Ikaalsten , Vehmaan , Mynämäen... 59, Ahvenanmaan. 0, H a u h o n...,705, Ruoveden , Prkkalan....,6, Tammelan... 6,75, ,09 65, 795 5,7 H ollolan....,508, _ J ä m s ä n , Rannan...,969, Äyräpään....,7, J ä ä sk en... 8, S a lm n , Sortavalan... 77, K äksalm en... 69, Kurkjoen...., K y m n... 5,, ,7 7, Lappeen...,658, , H enolan.... 5, Juvan..., Rantasalmen..,09, M kkeln.... 5,

26 9 Lään. Työpalkkan luku. (Teht. ja verst.) Khlakunta. Alle 5 Suom. mar Hevoskossa. j J.5 ja 8 j Työväestö. Yl 8 '! J j Luku. Käytetytä höyrylkuttma. voma. Vaasan. Kuopon. Oulun. Rautalammn.. Kuopon.... Isalm en... Lpern.. Ilomantsn... Pelsjärven.. Lapuan... Ilmajoen.... Korsholman.. Petarsaaren.. Kuortaneen... Laukkaan.... Oulun Sälösten.... Haapajärven.. K em n... Kajaann.... L a p n...,06,867 80,789 6,890,588,68 5,89 70,8,,6 75,07 878,99 68,70,057,7,09,79 707,095,5, 9,5,8,880,06 7, o F, ' /, Summa 60,,867, ,5 7 6,96:,85 8,6!, ,9

27 V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen 89.

28 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Suom. markossa. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle 5 5 ja 8 Yl 8 Mustutuksa.! IV K vteollsuutta. n 8 K vlouhoksa ja kvenhakkuuverstata. Kaupungessa. 0 Uudenmaan lään.... 5,6 _ höyryk., 6 hv. 6 _ Turun lään , _ H äm een l ä ä n..., _ M kkeln lä ä n hautapatsasta. K uopon l ä ä n...,08 _ 5 5 Oulun lä ä n...,500 0 hautapatsasta ja sekal. tötä. 7 86,070 höyryk., 6 hv Turun lä ä n... 5,00 9,000 kg. survottua marmora, höyryk., / hv. 68,000 kg. marmorjauhoa. S 8 Vpurn l ä ä n... 69,0 86,000 kg. patakveä,,6,000 kg I ukonk., 8 grantmöhkäletä. 9 7,0 höyryk., / hv n 9 K alkkpolttm ota. Kaupungessa. Uudenmaan lään ,000 70,000 hl. kalkka. höyryk., 0 hv. 0 0 H äm een l ä ä n... 8, hl. kastamatonta, 0 hl. kastettua kalkka. Vpurn l ä ä n... 5,800 6,590 hl. kalkka ,80 77,900 hl. kalkka. höyryk., 0 hv. _ Turun lä ä n... 6,505 5,00 hl. kalkka. _ _ Vpurn l ä ä n...,896 5,800 höyryk., 6 hv M kkeln lä ä n...,50,900 9 K uopon l ä ä n... 6,800 6, ,55 89,800 hl. kalkka. höyryk., 6 hv

29 5 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Suom. markossa. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle 5 Nasa 5 ja 8 I Yl 8 jmehä Mustutuksa. V I 9 S e m e n ttte h ta ta. U udenm aan l ään....,000,000 astata sementtä. höyryk., 65 hv » 7) T lte h ta ta. Kaupungessa. 5 T urun l ä ä n...,760,50,000 tltä. _ 8 0 _ H äm een l ä ä n... 57,80,557,000 höyryk., 0 hv V p u rn l ä ä n... 9,00 0, _ Vaasan lään , 706,58 höyryk., 8 hv _ 08,56 5,00,58 tltä. höyryk., 8 hv U udenm aan l ään ,775 8,8,50 tltä. höyryk., 7 hv Kahdesta tltehtaasta puuttuvat työväen lukulmotukset. 0 T urun lä ä n... 55,986,9,67,000 torvea. höyryk., 7 hv H äm een l ä ä n ,8, _ V p u rn l ä ä n... 57,98,65, M k k eln l ä ä n... 9,8 90,000 _ 7 8 K u op on lään.....,56,9,00 _ _ O ulun l ä ä n... 7,680? _ 88 9,69 6,50,097 tltä,,000 torvea. höyryk., 9 hv. 50, 99,05 55 >> n S avenvalajan teh ta ta. Kaupungessa. U u d en m aan lään....,70 _ T urun l ä ä n... 0,66 _ 5 _ H äm een lään , _ K u o p o n l ä ä n _ V aasan l ä ä n...,50 _ 6 _ O ulun l ä ä n...,95 60 tus. kvastota. _, (M V p u rn l ä ä n... 6, Käyt ulk. raakatav. 00 O CO

30 6 7 jonttoor- R yhmä. L uokka. Luk umäärä Valm stetun paljous ja laj. Suom. m ar kossa. Käytetyn koneellsen lku tusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja väestö. Alle 5 5 ja 8 Yl 8 J! j Mustutuksa. IV 9 Kaakel-, fajanss- ja porslnteltata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... 0, kaakelta. Tuulvoma Käyt. ulk. raakat. 9,975 m. Turun lään... 07, kaakeluuna, kaakela, kv- höyryk., hv astota, y. m. Vpurn lä ä n... 5,000 5,500 kaakelta. Käyt. ulk. raakat.,6 5,70 höyryk., hv Uudenmaan lään ,076 Fajansseja 5,7,porslneja,50, raakkeja,78, kpsejä 5,05 m., kaakela 8,059 höyryk., 6 hv. Hämeen lä ä n..., kaakelta. 0 0 Vpurn lään , kaakelta, porslneja 8,000 höyryk., 0 hv , fajansseja 0, ,076 höyryk., 8 hv n n Sementtvalmolta Käyt. ulk. raakat. 5,00 Käyt. ulk. raakat. 5,5 m. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... 8, Käyt. ulk. sementtä,700 Turun lään... 9,65 5 m. mosakkrappuaskelta, 5 m. sementtrappuaskelta 5 m s; m osakklattapanosta, 896 m a sem enttlattapanosta n V Kpsvalmota. Kaupungessa. Uudenmaan lään n 0 Lastehtata. Kaupungessa. Vpurn lä ä n... 5,000,500 laat. kkunalaseja Käyt. ulk. raakat. 7,500 m.

31 8 R ;yhmä. L mokka. Lukumäär ï. «Käytetyn koneellsen paljous ja laj. Suom. m ar kossa. lkutus voman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle 5 5 ja 8 Yl 8 Mustutuksa. IV 0 V Uudenmaan lään.... Turun lään... Hämeen lä ä n... Vpurn lä ä n... Mkkeln lään... Vaasan lään ,000 0,90 7,00 90,7 6,500 00, ,OCX) pulloa. 859,9 pulloa,, laatkkoa kkunalasa. 5,00 laatkkoa kkunalasa, sekal. pulloja ja rekälaseja.,80,7 *) pulloa, 5,00 laat. kkunalasa. Sekal. talouslaseja. Ikkunalaseja. 0,000 laatkkoa kkunalasa.,066,7,9*) laatkkoa kkunalaseja, 5,590,8*) pulloa. Sekal. ta louslaseja. Kemallsta teollsuutta. Sulfattehtata. Vpurn lä ä n... 5,9 0,0 kg. sulfata, 6,650 kg. krstallsuolaa. Vesvoma. höyryk., hv. höyryk., hv. höyryk., hv Käyt. ulk. raakat.,800 m. Käyt. ulk. raakat. 5,00 m. Käyt. ulk. raakat. 70,59 m. Käyt. ulk. raakat. 7,07 m. Käyt. ulk. raakat.,8 m. Käyt. ulk. raakat. 5,000 m. 5 höyryk., 8 hv Käyt. ulk. raakat. 0,769 m. 5 5 >? Jî Värtehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Kuopon lä ä n... 5,000 0,00 6,000 kg. sekal. värejä. höyryk., 5 hv. Höyryvoma polttmosta. vna ,00 höyryk., 5 hv. 8 8 Käyt. kotm. raakat. 6,000 m. arv; ulk. raakat.,500 m. Käyt. 5,000 kg. keltasa ja punasa kotm. multalaja,,000 kg. ulk. väraneta. j Vpurn lä ä n... 7,500,750 ast. punavärä. _ Käyt.,08 kg. keltamultaa,00

32 0 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja väestö. Alle 5 Nasa 5 ja 8 g tr p: Yl 8! Suom. m arkossa. konttoor- Mustutuksa. y K m r ö ö k k te h ta ta. Turun lään... 7,87 76,70 kg. kmröökkä. Vesvoma. 8 8 Vpurn lä ä n... 5,00 87,00 S:a.,07 6,80 kg. kmröökkä. - - S 0 0»» Y ärj äy»latoksa. Kaupungessa. 6 Uudenmaan lään.... 8, Käyt. väraneta,885*) m. 7 Turun lään... 9,780 höyryk., 5 hv. 6 8 Käyt. väraneta 8,960 m. Hämeen lä ä n... 9, Käyt. väraneta 0, m. Vpurn lä ä n... 7,000 Käyt. väraneta,000 m. Mkkeln lään... 5,0 _ 5 5 Käyt. väraneta,650 m. 6 Kuopon lä ä n... 0,57 Käyt. väraneta 68,550 m. 9 Vaasan l ä ä n... 59, Käyt. väraneta 6,79 m. 8 Oulun lä ä n..., Käyt. väraneta 6,508 m. 96,9 höyryk., 6 hv. 09 Käyt. väraneta 8,07 m. 7 Uudenmaan lään.... 0,9 _ 0 0 _ 0 Turun lään... 5, Käyt. väraneta,700 m. 9 Hämeen lä ä n..., - Käyt. väraneta,0 m. Vpurn lä ä n... 9, Käyt. väraneta 6, m. 7 Mkkeln lään... 9, Käyt. väraneta,56 m. Kuopon lä ä n... 9,600 _ 5 5 Käyt. väraneta,660 m.

33 Ryhmä. mokka. Lu] sumäär. kossa. paljous ja laj.! Käytetyn koneellsen Suom. m arlkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle 5 5 ja 8 Yl 8 Mustutuksa. Y 5 Vaasan lään... 78,0 - höyryk., 6 hv Käyt. väraneta 7,6 m. Oulun lään... 5,0 _ 85 8,608 höyryk., 6 hv Käyt. väraneta 56,679 m. Öljykettötä. Uudenmaan lään.... Turun lään..... Hämeen lä ä n...,900,87 7,000 8,000 kg. lnaöljy vernssaa,,000 kg. lnaöljykaakkuja.,75 ltraa lnaöljyä,,7 ltraa vernssaa, 9,600 kg. lnaöljykaakkuja.,667 ltraa lnaöljyä, 8,700 kg. lnasemenjauhoja.,77 6,0 ltr. lnaöljyä, 8,000 kg. ja,7 ltr. vernssaa, 60,00 kg. lnasemenkaakkuj a j a j auhoj a. Vesvoma. S:a. S:a Käyt. 09 hl. pellavansemenä.» Kynttlätehtata. Kaupungessa. Vaasan l ä ä n... 5,60 6,800 kg. tarnkynttlötä Käyt. ulk. raakatav.,600 Kuopon lä ä n...,95,0 kg. talkynttlötä.. Käyt., kg. kotm. tala,756 Sappuatehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lään..... Vpurn lä ä n , ,000 kg.pyykksapp., 50,000 kg. suop., 0,000kg. vatet. sappuaa.,600 tus. ja,00 kg. kässappuaa, kg. pyykksappuaa, 5,000 kg. suopaa,,500 kg. pöytäsuolaa, 0 tusnaa hajuaneta,.000 pesupulvera,,500 koteloa kltom ustetta. 8,950 kg. pyykksappuaa Käyt. 0,500 kg. tala sekä sekal. muta kotm. raakatavarota,57, sekal. ulk. raakatavarota,700 Käyt.,6 kg. kotm. tala, 5, kg. luurasvaa,900 ; ulk.raakatavaraa 90,00

34 5 j Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Suom. m arkossa. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle 5 5 ja 8 Yl 8 Mustutuksa. y Vaasan l ä ä n...,850 55,000 kg. pyykksappua. _ 6 _ 6 _ Käyt. ulk. raakat. 98,000 m. 79,70,600 tusnaa ja,00 kg. käs- 6 6 sappua,,69,950 kg. pyykksappua 65,000 kg. suopaa,,500 kg. pöytäsuolaa, 0 tus. hajuvesä,,000 pesupulvera,,500 kotel. kltomustetta. Uudenmaan lään.... 7,70 9,858 kg. sappua. - n Teknokeemllsa tehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... 0,90,000 kg. suopaa, 5,00 kg. pesu höyryk., hv. pulvera,,500 pul. amykosta,,000 ltr. vovärä,,000. juustojuoksutusta, 00. juustovärä. Turun lään... 6,000,00 kg. terveyssuolaa, reumat. esansa. 5 6,90 höyryk., hv. 5 5 Uudenmaan lään.... 7,000 9,000 kg. äterä. I m. ssält vnapolttm ohn. _ Turun lään... 6,500 Sappua 6,000,läkkä 9,000 Käyt. ulk. raakat. 0,000 m., hajuvesä,500 Oulun lään... 7,500,00 hl. pkä,,00 ltraa puuv- Käyt.,6 hl. tervaa,,00 nettä,,000 ltraa tärpättä, hl. puuhappoa, 6,000 ltraa 8,500 kg. etkkahapp. kalkka. tervaöljyä. 6, )> n Teht. kuv. tslauksa varten. Turun lään...,8 5 hl. tervaa,,700 ltr. tärpät _. Käyt. 5 m tervasputa tä, 95 ltraa pköljyä, 05 hl.,056, 8 m polttopuuhappoa,,95 hl. hlä. Hämeen lä ä n...,0 56 hl. tervaa, 9,900 ltr. tärpättä, 9 0 _,00 ltr. pköljyä, 5,7 hl. hlä. puta 8 Vpurn lä ä n...,590 0,00 kg. puuetkkaa, 500 m at Käyt. 500 m kovuputa 990 toa hlä. Mkkeln lään Käyt. m tervasputa.

35 6 7 Ryhmä. konttoor- L uokka. Lu] kumäär ä. paljous ja laj.! Käytetyn koneellsen Suom. m ar kossa. lkutus voman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja väestö. Alle 5 5 ja 8 ^ Yl 8 Mustutuksa. Y 5 Kuopon lä ä n... Vaasan lään... Oulun lään...,50,967,6 hl. tervaa,,00 ltraa tärpättä,50 hl. hlä. 68 hl. tervaa,,575 ltraa tärpättä,,50 ltraa pköljyä, hl. puuhappoa,,76 hl. hlä. 5 hl. tervaa,,000 ltraa tärpättä, hl. hlä. 0,975,555 hl. tervaa,,75 ltr. tärpättä,,75. pköljyä 7 hl. puuhappoa, 0,00 kg. puuetkkaa,,656 hl. ja 500 mattoa hlä. 5 Käyt. 90 m tervasputa,0 Käyt.,775 m tervasputa. Haj uvesteltata. Hämeen lä ä n tusnaa eau de colognepulloa. Pktehtata. Kaupungessa. Oulun lä ä n...,00 05 hl. pkä, 6 hl. pköljyä. Käyt. 5 hl. tervaa. n Vaasan l ä ä n... 8,50,66 hl. pkä, 78 hl. terva- ja pköljyä. 6 6 Käyt,770 hl. tervaa. Asfalttteltata. Uudenmaan lään ,500 60,000 käär. asfaltthuopaa,,00 ast.asfalttlakkaa,8,500 m asfalttlattapanoksa, 8,500 m kattohuopaa. Asfalttpanoksa Käyt. ulk. raakat. 6,00 m. n Lakka-ja poltyyrteh tata. Kaupungessapa kauppalossa. Uudenmaan lään.... 8, 5,05 hl. lakkaa, 6, ltraa poltyyrä, krjelakkaa, hajuaneta. höyryk., hv. 7 -

36 8 9 R; yhmä. L uokka. Lulî :umäar Î. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen Suom. m ar kossa. lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle 5 Nasa 5 ja 8 Yl 8 Mustutuksa. V Kaasuteltata. Uudenmaan lään.... 9,078 97,687 m kaasua. Turun lään...,800 5,000 m kaasua; sekal. svutuotteta. Vpurn lä ä n... 75,695 5,58 m kaasua. 59,57,56,5 m kaasua; sekal. svutuotteta. höyryk., 6 hv. höyryk., 6 hv. höyryk., 5 hv. 9 9 höyryk., 7 hv Käyt.,595,66 kg. kvhlä, 55,70 kg. cannelhlä. Käyt.,600,000 kg. kvhlä,000 Käyt. 0, hl. kvhlä. > )> Sähkövalotehtata. Uudenmaan lään....,565 höyryk., 0 hv. 9 9 Hämeen lä ä n... 9, kpl. 0 n.. lamppua. höyryk., 50 hv. 8,065 6 höyryk., 80 hv. - Käyt. 9,07 hl. kvhlä 7,97 J? )) Turyepehkutehtata. Hämeen lä ä n... Vpurn lä ä n...,000 5,5 700 paal. turvepehkua.,9 paal. turvepehkua;,7 paala turvem ultaa; 7 paal. yhdstäm sanettä. 5,5,9 paala turvepehkua;,7 paala turvem ultaa; 7 paala yhdstäm sanetta. höyryk., hv. höyryk., 0 hv höyryk., hv Tultkkutehtata. Hämeen lä ä n... Kuopon lä ä n... Vaasan l ä ä n...,97 0,00,000,6 laatkkoa (à,000 kot.) tultkkuja. 5,50 laatkkoa (à,000 kot.) tultkkuja. höyryk., 5 hv ,7 höyryk., 5 hv Käyt. ulk. kemkaaleja 7,60 Käyt. ulk. raakat.,000 m.

37 0 R yhmä. L nokka. Luk :umäärä paljous ja laj. Käytetyn koneellsen Suom. m ar kossa. lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle 5 5 ja 8 Yl 8 Mustutuksa. V Uudenmaan lään.... Turun lään... Vpurn lä ä n... Vaasan lään... 96,59 89,880 65,5 5,000 0,8 laatkkoa (à,000 kot.) tultkkuja. 6,0 laatkkoa (à,000 kot.) tultkkuja.,690 laatkkoa (à,000 kot.) tultkkuja.,000 laatkkoa (à,000 kot.) tultkkuja. 86,896 6,50 laatkkoa (à,000 kot.) tultkkuja. höyryk., hv. höyryk, hv. höyryk., 6 hv höyryk., hv Käyt. ulk. raakat.,55 m. Käyt. ulk. raakat. 0,565 m. Käyt. kemkaaleja,000 m. Pyroteknllnen lapratoor. Kaupungessapa kauppalossa. Uudenmaan lään.... 0, Luj auhotehtata. Uudenmaan lään.... Vpurn lä ä n... Mkkeln lään... Kuopon lä ä n...,9 56,00,000,00 80,5 kg. luujauhoja, 88,5 kg. lmaa,,9 kg. luurasvaa. 78,60 kg. luujauhoja, 0,557 kglmaa, 5, kg. luurasvaa kg. luujauhoja, 6,000 kg. lmaa,,00 kg. luurasvaa kg. luujauhoja, 00 kg. luurasvaa. 5 97, 87,965 kg. luujauhoja,,7 kg. lmaa,,8 kg. luurasvaa. höyryk., 5 hv. höyryk., 0 hv. höyryk., 9 hv. Tuulvoma. höyryk., 5 hv Käyt. 09,695 kg. kotm., 0,975 kg. ulk. luta. Uudenmaan lään.... Turun lään... Hämeen lä ä n... Vpurn lä ä n... Kuopon lä ä n... 5,00 9,070,0 9,690,86 9,00 kg. luujauhoja. 7,575 kg. luujauhoja.,805 kg. luujauhoja, 0,955 kg. lmaa. 60,650 kg. luujauhoja,,00 kg. lmaa,,785 kg. luurasvaa. 0,50 kg. luujauhoja,,0 kg. lmaa. Vesvoma. Sra. höyryk., 8 hv. hyöryk., hv. höyryk., 5 hv Käyt. 7,880 kg. kotm., 88,55 kg. ulk. luta.

38 R yhmä. L mokka. Lu [umään. kossa. paljous ja laj. Suom. m ar Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle 5 5 ja 8 Yl 8 Mehä Mustutuksa. Y 6 6 Yaasan lä ä n..., 75,56 kg. luujauhoja,,9 kg. lmaa. 05, ,99 kg. luujauhoja, 6,597 kg. lmaa,,785 kg. luurasvaa. Vesvoma höyryk., 5 hv Yl 7 Nahkateollsuutta. Nahkatehtata. Turun lään... O u lu n l ä ä n... 08,000,58,500 65,000 kg. nahkaa. Anturanahkaa, volokka ja lmaa. höyryk., 5 hv. 7 höyryk., 00 hv., Vesvoma.,99,500 8 höyryk., hv Uudenmaan lään.... Yaasan l ä ä n... 68,57 90,000 Muokattu,90 vuotaa,,6 nahkaa. Muokattu 0,000 kg. nahkaa,,99 vuotaa,,500 nahkaa. 58,57 Muokattu 5,850 vuotaa, 7,76 nahkaa. höyryk., 6 hv. höyryk., 6 hv Ulkom. vuota 0,000 m. Käyt. 9,8 ulk. vuotaa,,5 kotm. vuotaa, 6, kotm. nahkaa. Vuodsta ol,0 ulk.,865 Vuodsta ol,9 ulk. 9, höyryk., hv. 0 0 Vuodsta ol,75 ulk. 6,08 îî N ahkaparkttoj a Uudenmaan lään.... T u ru n l ä ä n... Hämeen lä ä n... Ypurn lä ä n... Mkkeln lään... K u o p o n l ä ä n... Yaasan l ä ä n... 8,0 65,80 6,5 95,8 57,798,978 9,585 Muokattu,599 vuotaa, 6,67 nahkaa. Muokattu 7,86*) vuotaa, 9,596 nahkaa. Muokattu 8,8*) vuotaa, 9,9*) nahkaa. Muokattu 7,768 vuotaa, 0,98 nahkaa. Muokattu 9,68 vuotaa,,9 nahkaa. Muokattu 8,977 vuotaa,,809 nahkaa. Muokattu,56 vuotaa, 9,85 nahkaa. höyryk., hv., yhd. yhtenen motoor luumyllyn kanssa Vuodsta ol,5 ulk. 7,000 Vuodsta ol 6,065 ulk. 5,5 Vuodsta ol,75 ulk. 9,8 Vuodsta ol,55 ulk. 58,86 Vuodsta ol,0 ulk. 68,0 Vuodsta ol 686 ulk.,7 Vuodsta ol,55 ulk. 8,0 7