PORVOON SAIRAANHOITOALUE 1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Transkriptio

1 en lautakunta LIITE 1 Porvoon sairaanhoitoalue PORVOON SAIRAANHOITOALUE 1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TAE 2014 Jäsenkuntien maksuosuus 55,2 57,5 56,0 58,9 2,4 % 5,2 % Ulkoinen myynti 8,0 8,2 7,6 7,9-4,1 % 2,9 % Toimintatuotot 63,2 65,7 63,6 66,8 1,6 % 4,9 % Toimintakulut 64,5 65,5 64,5 66,3 1,1 % 2,8 % Tilikauden tulos -1,8-0,3-1,3 0,0 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Porvoon sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve Väestö ENN 2014 ENN Muutos 2013 enn/ 2014 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue ,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue ,2 % Lohjan sairaanhoitoalue ,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,9 % Porvoon sairaanhoitoalue ,6 % HUS yhteensä ,0 % PORVOON SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö ENN 2014 ENN Muutos 2013 enn/ 2014 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,2 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,5 % 75+ vuotiaat ,2 % Yhteensä ,6 % 2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Porvoon sairaanhoitoalueen väestönkasvu on Tilastokeskuksen vuoden 2014 ennusteen mukaan 1,5 % v verrattuna. Kuntien väestön ikärakennetta tarkastellessa voidaan perustellusti ennakoida sen muutoksen lisäävän palvelujen kysyntää: vuotiaiden osuus kasvaa 10 % ja 75+ -vuotiaiden 7 % v väestöennusteeseen peilaten. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen onkin kirjattu yhtenä tärkeänä kehittämisalueena alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan toteutettavaksi yhdessä sairaanhoitoalueen jäsenkuntien kanssa.

2 Alle 1- vuotiaiden ikäryhmässä on jäsenkunnista eniten kasvua Sipoolla (+ 26 %) ja Porvoolla (+ 6 %) verrattuna v ennusteeseen. Ruotsinkielisiä on Porvoon sairaanhoitoalueen väestöstä 31 % ja vieraskielisiä 3,4 % (Tilastokeskus 2011). Meneillään olevan kuntarakenteen muutos ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus luovat kuntasektorilla epävarmuutta niin toiminnan suunnitteluun kuin päätöksentekoonkin. Suomen hallitus on jo aloittanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun ja sen on tarkoitus tulla voimaan v alussa. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta tullaan viemään eteenpäin yhdessä kuntauudistuksen kanssa. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti tullee olemaan 1,4 % pienempi kuin tänä vuonna kuntien omarahoitusosuuden (euroa per asukas) noustessa 5 % tähän vuoteen verrattuna. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri (Valtioneuvoston tiedote 135/2013). Työttömyysprosentin on ennakoitu Suomessa nousevan ensi vuonna yli 8 %. Nämä tosiasiat tulevat ohjaamaan ja muokkaamaan osaltaan myös erikoissairaanhoidon toimintatapoja sekä palveluvalikkoa. Potilaiden valinnan vapauden laajeneminen ensi vuoden alusta perustuu EUpotilasdirektiiviin, joka tuli voimaan Sen lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- tai Eta- valtiosta ja Sveitsistä. Hoitoa tulee saada samoin perustein ja samassa ajassa kuin vastaavaa hoitoa kotimaassa. Potilas maksaa itse hoitokustannukset hoidon antajalle ja hakee jälkikäteen korvauksen kotimaassaan. Direktiivin toimeenpanoa on valmistellut oma ohjausryhmä ja moni asia siihen liittyen on vielä tätä kirjoitettaessa kesken. Tarkkoja vaikutuksia mm. suoritteisiin ja euroihin on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Porvoon sairaanhoitoalueen sisäisistä muutoksista työnjaon ja toiminnan kannalta voisi mainita endoskopiayksikön ja siihen liittyvän poliklinikkavastaanoton toiminnallinen ja hallinnollinen yhdistäminen sisätautien ja kirurgian erikoisalan kesken. Tämän tarkoitus on selkeyttää toimintaa. Dialyysiyksikön kohdalla paine saada toiminta kahteen vuoroon on suuri potilasmäärien kasvusta johtuen. Potilaita olisi tulossa myös muista kuin Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkunnista. Sairaanhoitoalueen ja jäsenkuntien välisiä työnjaollisia muutoksia myös ensi vuoden aikana ovat diabeetikkojen ohjaus sisätautien poliklinikalta terveyskeskusseurantaan sekä uniapnea- potilaiden hoidon uudelleenjärjestäminen. Uuteen käytäntöön siirtyminen on jo aloitettu molempien potilasryhmien osalta v Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisten palveluketjujen laadinta alkaa Nimettyjä, laadittavia kokonaisuuksia ovat: sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, nivelrikko, lonkkamurtuma, nivelreuma. Samoin alueen jäsenkuntien kanssa jatketaan jo alkanutta lähetteet konsultaatioiksi- toimintaa, jossa tarkoituksena on, että terveyskeskuslääkäri laittaa erikoissairaanhoitoon lähetteen, joka sitten käsitellään aina mahdollisuuksien mukaan asiantuntijakonsultaationa. Näin saadaan eri toimijoiden välille jatkuva oppimisen malli. Jäsenkuntien kanssa on myös suunnitteilla rintasyöpäpotilaan palveluketjun muokkaaminen siten, että potilaan hoidon ja tutkimusten odotusaika minimoidaan. Porvoon sairaanhoitoalueella on pyrkimys korvata osin nykyinen ostopalvelu omalla toiminnalla. Rekrytoinnille haasteen muodostavat erityisesti reumatologian, kardiologian, ortopedian, aikuispsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisalat. Hoitotyön toimenpideohjelman myötä Porvoon sairaanhoitoalueella osallistutaan v HUS- laajuisiin hankkeisiin, kuten painehaavojen ja kaatumisten ehkäisyyn, potilaan ravitsemushoidon kehittämiseen, potilaiden kivun hoitoon sekä lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen. Hoitotyön tavoite- ja toimenpideohjelman myötä painottuu myös näyttöön perustuvien toimintatapojen jalkauttaminen käytännön työn perustaksi. 2

3 2.2 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,5 % (paitsi Länsi-Uudellemaalle 0,6 %). Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,36 % o Palkkojen kustannusvaikutus 1,25 % o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 0,72 % (TESkorotus), 1,1 % o Palkkaliukuma 0,13 % o HUS:n omat palkitsemiselementit 0,4 % o Henkilösivukulu-% (sis. Varhemaksun) 24,37 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman sisältöä ohjaavat HUS: hallituksen määrittelemä tulo- ja kustannusraami sekä tuottavuustavoite. Työnjaon arvioidaan noudattelevan aiemmin sovittua tulevalla suunnittelukaudella. 3 PALVELUTAVOITTEET Uranus- päivitys 8/ 2014 (Kanta-hankkeen takia): vaatii koulutuksen koko henkilökunnalle. Tämä vaikuttaa vähentävästi suoritetuotantoon. Peruskorjaus on alkanut vuonna 2013, eikä väistöistä muodostu kustannuksia vuodelle 2014, mutta vähentää suoritteita. Vuoden 2014 alusta alkavana potilaiden valinnan vapauden laajenemisen vaikusta on vaikea arvioida. 3

4 3.1 Jäsenkuntien maksuosuus Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % -13,3 % NordDRG-tuotteet ,5 % 2,4 % Avohoitokäynnit ,7 % 1,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,4 % 1,1 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % 3,2 % NordDRG-tuotteet ,4 % 5,1 % Avohoitokäynnit ,8 % 6,8 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut ,7 % -7,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % -55,6 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,4 % 5,2 % *) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 4

5 3.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden kuin HUS:n jäsenkuntien osuus maksuista ovat perinteisesti olleet Porvoon sairaanhoitoalueella hyvin pieni. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -12,8 % NordDRG-tuotteet ,0 % 2,2 % Avohoitokäynnit ,0 % 0,6 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,8 % 0,9 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 3,9 % NordDRG-tuotteet ,6 % 5,1 % Avohoitokäynnit ,3 % 6,6 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut ,5 % -13,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6 % -55,5 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 4 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,5 % 5,1 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) 0 0,0 % 0,0 % Myynti muille maksajille 970 0,0 % 0,0 % Erityisvastuualue 25 0,0 % 0,0 % * ) Sisältää projektituotteet **) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 5

6 3.3 Ensihoito Ensihoito hoidetaan yhdessä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Yhteistoimintasopimus on ollut voimassa alkaen. Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelua johtaa ja valvoo ensihoidon vastuulääkäri. Tämän lisäksi on kuusi vastaavaa ensihoitajaa sekä kenttäjohtaja. Arvioidut toimintakulut vuodelle 2014 ovat yhteensä , josta Porvoon sairaalan ensihoitoyksikön kulut ovat Kustannukset on sovittu jaettavaksi kapitaatioperusteisesti, täten ensihoidon kulu on 39 /asukas. Koska kustannukset jaetaan kapitaatioperusteisesti, ei kustannusten jaon suhteen ole merkitystä eri kuntien välisillä hälytyskeskuksen tehtävien lukumäärillä. Porvoo Sipoo Loviisa Pornainen Lapinjärvi Askola Yhteensä Väkiluku % 19 % 16 % 5 % 3 % 5 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta Ensihoidon kulut euroa / asukas 39,3 39,3 39,3 39,3 39,3 39,3 39,3 4 TALOUS 2013 toteutetut väistöt eivät enää vaikuta vuonna 2014 kustannuksiin. Vuokratyövoima pyritään korvaamaan mahdollisuuksien mukaan omalla toiminnalla, mikä on hallituksen linjan mukaista. Uusina kumppaneina aloittaa vuoden alusta syöpätautien osaamiskeskus, Syöpäkeskus ja Apuvälinekeskus, joka jatkossa hoitaa keskitetysti apuvälinehankinnat ym. Dialyysi-yksikkö alkaa toimia kahdessa vuorossa kotiuttaen HYKS:ssä nyt hoidettavat porvoolaiset potilaat Porvoon sairaanhoitoalueelle. 4.1 Tuloslaskelma PORVOON SAIRAANHOITOALUE TAE2014/ TA2013 Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP2012 TA2013 ENN2013 TAE2014 TS2015 TS2016 Toimintatuotot ,6 % 4,9 % josta palvelutulot jäsenkunnilta ,4 % 5,2 % Toimintakulut ,1 % 2,8 % Toimintakate ,3 % -159,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % Vuosikate ,3 % -159,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 7,3 % Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % 6

7 PORVOON SAIRAANHOITOALUE Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Toiminnan kulut ,2 % 2,8 % Muut myyntituotot ,7 % 41,3 % Maksutuotot ,9 % 4,0 % Tuet ja avustukset yhteensä ,3 % -13,3 % Muut toimintatuotot ,8 % -0,7 % Toiminnan nettokulut ,2 % 2,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,2 % 2,2 % Sitovat nettokulut ,9 % 2,8 % Tulosalueen/ yksikön strategisista tavoitteista johdetut toimenpiteet PORVOON SAIRAANHOITOALUE Tavoite Hoito laadukasta ja 1 turvallista Toimenpide Mittari/ Tavoite-arvo Tavoiteltu hyöty ( ) Henkilöstövaikutus (htv) Aika-taulu Vastuuhenkilö Hoitotyön tmp-ohjelma käytössä, henk.kunta Hoitotyön tmp-ohjelman toteuttaminen:kaatumisten ehkäisy,kivun hoito, painehaavan ehkäisy,ravitsemuksen turvaaminen käynyt koulutuksen, seurantatieto säännöllisesti ORP:t Potilasrannekkeiden käyttöönotto, lääkkeenjakajalla huomioliivi käytössä, isbar- raportointimalli käytössä koko srlassa, potilassiirtojen tarkistuslista käyttössä HaiPro- ilmoitusten "tapahtui potilaalle"- osuus vuodeosastoilla, leikkaussalin tarkistuslista käytössä 100 mahdollisimman pieni Potilasturv. %, lääkkeenjaossa tuplatarkistus (max 50%) vastaava Hoitoon ja tutkimukseen Hoito saatavissa oikea-aikaisesti ja 2 yhtäläisin perustein Odottajaseurannan jatkaminen 2 krt kk:ssa, lähetekäsittelyyn varataan aikaa työohjelmaan odottavien potilaiden odotusaika (mediaani)/ odotusaika 42 päivää Ty johtajat Pth & esh- yhteistyö saumatonta ja 3 toimivaa Määritellään 3 kpl:tta palveluketjua pth:n kanssa Palveluketjujen toteuma= Johtava 2014 lääkäri Lähetteet konsultaatioiksi- toimintamallin juurruttaminen:yhteistyökokoukset pth:n kanssa, sisäinen koulutus lääkäreille (pth &esh), työpohjien muokkaaminen, tilastoseuranta Elekt.lähetteiden lkm lisääntyy max 2 %, asiantuntijakonsultaatioide n osuuden seuranta. Johtava 2014 lääkäri Tuottavuus paranee 4 vuosittain Paperiton toiminta Servisin ostot Sha 2014 johtaja Toiminta on 5 tehokasta Hlöstön määrä, rakenne ja osaaminen mahdollistaa kustannustehokkaan 6 toiminnan Henkilöstökulujen pienentäminen-->1)palkattomat työ- ja virkavapaat. 2)Hallinnon työtehtävien uudelleenjärjestely,3) sijaismäärärahojen, 4) ilta-aikaisen päiv.leikk.toiminnan vähentyminen pienentäminen Henkilöstökulut Psyk.avohoidon kehittäminen, vos- hoidon käytön vähentäminen, kuntoutusosaston siirto T&k- hankkeen psyk.päärakennukseen. toteuttaminen !)Työssäolo%/79%, 2)osaamisen kehittämissuunnitelman toteutuminen/ 5/5:stä Osaamisen kehittämissuunnitelman toteuttaminen, optimaalinen resursointi hoitoprosessien kehittämisellä toteutunut 2014 TUOTTAVUUSTAVOITTEESEEN SISÄLTYVÄT Ty johtajat, sha johtaja Psyk.ty. Johtaja Hlöstöpääll., ty joht. Pth & esh- yhteistyö saumatonta ja 7 toimivaa Mikrosysteemi- työkentelyn jatkaminen pth:n kanssa erillisen ohjelman kautta. Toimenpideohjelman toteutuminen. Kehittämis 2014 pääll. Hoito laadukasta ja 8 turvallista Laatuasiakirjan laadinta mittareineen ja seurantaaikataluineen Erikseen nimetyt mittarit. Kehittämis 2014 pääll. MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 0 0 7

8 5 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopisteet Porvoon sairaanhoitoalueen henkilöstöjohtamisen painopisteenä tulee edelleen olemaan esimiesindeksin nostaminen. Tavoitteena on saavuttaa HUS:n keskiarvo. Syksyllä 2014 vahvistetaan henkilöstöjohtamisen resursseja perustamalla kokopäiväinen henkilöstöpäällikön virka Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitellaan esimiehille paikallisesti järjestettävät koulutukset henkilöstöhallinnollisista asioista. Laaditaan aikataulu ja koulutusten sisältösuunnitelma tammikuussa ja esimiehet osallistuvat myös HUS-tasoisiin esimiesvalmennuksiin ja koulutuksiin. Vuonna 2010 käyttöön otetusta työaika-autonomiajärjestelmästä (TAA) tehdään tutkimus keväällä 2014 oppilaitosyhteistyönä ammattikorkeakoulu Laurean opinnäytetyömuodossa, joka siirtyi vuoden 2013 keväästä oppilaitoksen aikataulujen takia. Tutkimuksella selvitetään järjestelmän vaikutusta henkilökunnan hyvinvointiin ja koettuun kokemukseen yhteen sovittaa työ- ja yksityiselämää TAA:n myötä paremmin. Tarkastelun kohteena on myös sovitut pelisäännöt yksiköittäin Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen on sairaalan kannalta kriittinen tekijä. Tulevina vuosina terveydenhuoltoalan koulutetun ammattihenkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään. Toiminnan laajentamista ei voida rakentaa sen varaan, että henkilöstöä aina onnistutaan rekrytoimaan tarvittava määrä. Vuonna 2012 alkanut negatiivinen taloudellinen kehitys on tuonut mukanaan selvästi suuremmat haasteet ja paineet henkilökunnan jaksamiseen kuin aiemmin. Jokaiselta taholta edellytetyt taloudelliset säästöt tulee toteuttaa järkevästi siten, että ydintoiminnan keskeiset toiminnot eivät vaarannu. Tämä koskee sekä henkilöstökuluja että muita käyttötalousmenoja. Sairaalassa kehitetään edelleen palveluprosesseja, ammattiryhmien työnjakoa ja yhteistyötä peruskuntien kanssa niin, että henkilökunnan määrä ja koostumus suhteessa potilasmääriin on mahdollisimman tarkoituksenmukainen. Käytetään käytettävissä olevia HUS- tason kannustavia palkkauselementtejä. Yksiköissä olevissa perehdytyskansioissa olevien tarkistuslistojen avulla uuden henkilökunnan ja sijaisten perehdyttäminen tehtäviinsä on systemaattista jokaisessa työyksikössä. Lisäksi järjestetään kerran vuodessa, kesän alussa, yhteinen kaikkia uusia työntekijöitä koskeva perehdyttämistilaisuus. HUS:n perehdytyskyselyn tulosten perusteella terävöitetään työyksikkökohtainen perehdytystoiminta. Opiskelijavastaavana toimivat hoitotyöntekijät osallistuvat aktiivisesti opiskelijoiden ohjaajakoulutukseen. 8

9 Vuorovaikutteinen johtaminen Vuoden aikana panostetaan erityisesti siihen, että jokainen esimies kävisi alaistensa kanssa kehityskeskustelut ainakin kerran vuodessa, tai suurimmissa yksiköissä kerran joka toinen vuosi. Tavoitteeksi on asetettu 80 %:n toteutumisaste. Sama tavoite on asetettu kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokemiseen Henkilöstön osaaminen Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan alansa jatkokoulutukseen. Tavoitteeksi on asetettu, että hoitohenkilöstö on vähintään kolme päivää vuodessa ja lääkärikunta ja erityistyöntekijät mahdollisuuksien mukaan vähintään viisi päivää vuodessa jatkokoulutuksessa. Lisäksi eri yksiköt pitävät vuosittain omia teemakoulutuksiaan, joihin yhdistetään mahdollisuuksien mukaan myös sopiva ja tärkeä virkistysosio. Tärkeänä pidetään myös keski- ja lähijohdon osallistuminen HUS:n järjestämään johtamiskoulutukseen Työhyvinvointi ja työsuojelu Strategisena tavoitteena on terveellisen ja turvallisen työympäristön luominen ja ylläpitäminen. Sen saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toiminnallisen johdon, työterveyshuollon ja työsuojelun välillä. Työsuojeluparit ja työsuojeluvaltuutettu jatkavat työturvallisuuskierroksia. Niiden perusteella laaditaan tarvittavat toimenpidesuositukset. Työsuojelujaosto jatkaa lakisääteisiä työpaikkaselvityksiä. Erityistä huomiota on pakko kiinnittää yhä laajempiin sisäilmaongelmiin. Niiden suhteen työsuojelutoimihenkilöt ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä sisäilmatyöryhmän kanssa. Vuoden alusta työsuojelupäällikön tehtävät hoidetaan yhteistyössä HUS-Servisin kanssa. Henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan monin eri tavoin. Sairaala tukee liikunnallisia harrastuksia mm. subventoimalla uimahallin ja kuntosalien käyttöä, osoittamalla varoja kulttuuriharrastuksiin kuten teatteriretkiin, elokuviin ja henkilökunnan joulujuhlaan. Myös eri yksiköiden omaehtoista virkistystä tuetaan määrärahojen puitteissa Henkilömäärä-, ja työvuodet, vuokratyövoima Vakanssien määrä kasvaa vuonna 2014 seitsemällä vakanssilla. Toiminnallisen muutoksen hankkeeksi on hyväksytty tehostetun valvontayksikön yhden potilaspaikan lisäys, johon tarvitaan neljä sairaanhoitajan vakanssia. Kustannusvaikutus on euroa. Nefrologian yksikköön lisätään kaksi sairaanhoitajaa, jotta kaikki HYKSissä hoidetut Porvoon sairaanhoitoalueella asuvat potilaat pystytään hoitamaan Porvoon sairaalassa. Muutos on jäsenkuntien kannalta kustannusneutraali. Lisäksi uusiin vakansseihin sisältyy yhden kirurgian erikoislääkärin virka (ortopedia), jolla korvataan ostopalveluita ja lisä-ves:llä tehtyjä toimenpiteitä. Tämä virka on kustannusneutraali. Sairaanhoitoalue pyrkii entistä aktiivisemmin eroon vuokralääkärijärjestelmästä. Talousarvioon on esimerkiksi varattu määrärahat vain virkalääkäreitä varten psykiatrian tulosyksikössä, jossa aiemmin on käytetty vuokralääkäripalveluita kahdeksan avoimen lääkäriviran sijaan. Syksyn 2013 aikana selvitetään entistä aktiivisemmin rekrytointimahdollisuuksia. 5.3 Osaamisen kehittämissuunnitelma Suunnitelmaa työstetään osana tulosyksiköiden henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnitelmaan tulee kaksi kolme sairaanhoitoaluetasoista hanketta. 5.4 Henkilöstörakennesuunnitelma 9

10 Henkilöstö rakenteen muutostarve Hallinnon yksikön muuttunut työnkuva Osasto 23 ja akuuttipsykiatrian pkl, ei tarvetta muutoksille Osasto 22 ja kuntoutuspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikat Toimenpiteet 2014, 2015 ja 2016 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset Työn uudelleenjärjestäminen Mahdollisimman nykyisillä resursseilla Sune Lang kustannusneutraali Henkilöstömäärä säilyy. Mikäli HUS:n hallituksen päätös osastopaikkojen supistamisesta toteutuu, henkilöstöresurssien siirtymistä avohoitoon saattaa tapahtua tulevina vuosina, ei vielä 2014 Kuten yllä. Lisäksi, jos AVI:n tarkistuskäynti edellyttää että os:lla 22 täytyy olla aina 2 työntekijää työvuorossa, tarvitaan 3 uutta sairaanhoitajavakanssia Mikäli HUS:n hallituksen päätös osastopaikkojen supistamisesta toteutuu, avohoitoon saattaa siirtyä henkilöstöä osastoilta muutokset eivät vielä toteudu. Ylil Ritva Helin, Oh Marita Komppa Valkama Ayl Martina Nordström, Oh Marko Rantanen Ayl Minna Sadeniemi, Oh Marita Komppa Valkama Kustannusneutraali 3 sh vakanssia /vuosi Kustannusneutraali Nuorisopsykiatrian poliklinikka toimintaterapeutin vakanssin perustaminen. Mikäli Loviisan lastenpsyk pkl ottaa omaan käyttöönsä nyt nuorisopsyk pkl:lle 1/3 psykologi ja 1/3 sos.työntekijän työpanokset, nuorisopsyk pkl:lle Loviisaan esitetään 1 Ylil Seppo Mäkinen, Oh psl vakanssia Marita komppa Valkama Toimintaterapeutin vakanssi n /v 5.5 Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Henkilöstömäärässä on otettu mukaan kahdeksan psykiatrian avoimen lääkäriviran kustannusten siirto vuokratyövoimasta henkilöstömenoihin sekä kuusi uutta sairaanhoitajaa ja yksi erikoislääkäri. Henkilömäärä TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta ,0 % 1,0 % Lääkärit ,7 % 6,7 % Muu henkilökunta ,8 % 2,9 % Erityistyöntekijät ,8 % -2,8 % YHTEENSÄ ,8 % 1,8 % Lääkäreiden henkilötyövuosiin on arvioitu 6,4 henkilötyövuotta mukaan vuokratyövoimasta siirrettyjen psykiatrian lääkärivirkojen kustannusten siirron perusteella. Uusi erikoislääkärin virka ei vaikuta henkilötyövuosiin, koska tehtävät on tehty aikaisemmin lisä- ja ylitöinä. 10

11 Hoitohenkilökunnan neljän sairaanhoitajan toimen lisäys ei myöskään muodosta vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna suurta lisäystä, koska on huomioitu, ettei tehostetussa valvonnassa tarvita enää määräaikaista lisätyövoimaa sekä lisä- että ylitöiden on arvioitu vähenevän osastolla. Lisäksi on lisätty lokakuussa hyväksytystä toiminnallisesta muutoksesta kahden sairaanhoitajan henkilötyövuosivaikutus. Henkilötyövuodet TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta ,0 % 1,0 % Lääkärit ,4 9,6 % 9,6 % Muu henkilökunta ,7 % 1,7 % Erityistyöntekijät ,4 % 3,7 % YHTEENSÄ ,4 2,5 % 2,5 % Vuokratyövoiman määrärahojen siirto henkilöstökustannuksiin on laskettu vaikuttavan 5,4 henkilötyövuoden verran pois vuokratyövoimasta. Talousarviossa 2014 oli ensi varattu euroa vuokratyövoimaan, mutta tästä siirrettiin henkilöstömenoihin euroa. Tällä keinolla pyritään tehostamaan rekrytointia. Jos vuokratyövoimaa käytetään, niin vastaavan kustannuksen on tarkoitus näkyä säästönä lääkäreiden henkilöstömenoissa. (euroa) (HTV) Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN (HTV) (euroa) TAE 2014 (HTV) TAE 2014 (euroa) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 6, ,5 % -84,4 % Muu henkilökunta 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 6, ,5 % -84,4 % 11