LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2012

Transkriptio

1 Liite 2, LTK 1/2012 LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2012 Sisältö 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET SAIRAANHOITOALUEEN OMAN TOIMINNAN KESKEISET MUUTOKSET KESKEISET BUDJETTIOLETUKSET AVAINTAVOITTEET 2012 JA KEINOT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI ASIAKAS JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS TALOUS PROSESSIT JA RAKENTEET HENKILÖSTÖ, KYVYKKYYS JA JOHTAMINEN PALVELUTAVOITTEET TALOUS TULOSLASKELMA ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 9 (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2012.doc)

2 LOHJAN SAIRAANHOITOALUE 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tulevan suunnittelukauden suurimmat haasteet suoritetuotantoon ja kustannuksiin syntyvät hoitotakuuvelvoitteiden täyttämisestä sekä ensihoidon järjestämisvastuun toteuttamisesta. Ensihoidon järjestämisestä aiheutuvat lopulliset kustannukset ovat vielä selvittelyn kohteena. Sairaanhoitopiirille vahvistettava palvelutaso, toiminnassa edellytetty henkilöstö ja sen koulutusvaatimus tulee määrittelemään ensihoidon lopullisten kustannusten tason. Palvelukysyntä on kasvanut väestömäärän kasvun myötä jo useita vuosia Lohjan sairaanhoitoalueella. Kasvun ennakoidaan ylittävän edelleen tulevan suunnittelukauden aikana yhden prosentin tason. Vanhempien ikäluokkien suhteellisen osuuden selvä kasvu lisää myös kustannuspaineita aikaisempaan verrattuna. Lohjan sairaanhoitoalueella suunnitteilla olevat kuntarakenteen muutokset ovat vaikuttaneet terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden pitkän aikavälin suunnitteluun kun tarvittavia periaatelinjauksia ole kaikin osin saatu tehtyä. Ennakoitavissa on kuitenkin että kuntaliitokset tulevat vaikuttamaan lähivuosina alueen perusterveydenhuollon organisaatioihin. Alueen kunnissa on valmisteltu palveluverkkoa ja muutoksia koskevia esityksiä, joiden perusteella linjapäätöksiä on odotettavissa lähivuosina. Kuntien taloustilanteen kiristymisestä on selkeät viestit sekä valtakunnan tasolla että peruskuntien johdon välittämänä. Vuosi 2012 ei vielä Lohjan sairaanhoitoalueen kunnille osalta merkitse rajua muutosta mutta vaikutuksia kuntien työllisyystilanteen ja sen myötä kunnallisverokertymiin on odotettavissa tulevan suunnittelukauden loppupuolelle. Samanaikaisesti palvelukysynnän kasvun ja verotulokertymän vähenemisen myötä Lohjan sairaanhoitoalueella on odotettavissa nykyisin tiettyihin henkilöstöryhmiin kohdentuvien rekrytointivaikeuksien jatkuvan. Se tulee muodostamaan vakavan haasteen sairaanhoitoalueen palvelutuotannon suunnittelulle ja toteuttamiselle. Uudet yhteiset hankkeet, joita on suunniteltu yhteistyössä mm. Lohjan kaupungin kanssa (yhteispäivystys, pääterveysasema) vaikuttavat toiminnan järjestelyihin ja keskinäiseen työnjakoon vasta usean vuoden viiveellä. Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma muodostanee työkalun, jonka avulla palvelutarvetta ja sen jakaumaa sekä palvelutarjontaa on mahdollista hallita suunnitelmallisemmin sairaanhoitoalueella. Haasteita tulevalle suunnittelukaudelle tuovat myös valtakunnalliset vaateet mm. gynekologisen ja lastentautien päivystyksen sekä kirurgisen päivystyksen järjestelyistä. Lohjan sairaan hoitoalueen väestö ja palveluiden tarve LOHJAN SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö ENN 2012 ENN Muutos 2012enn/ 2011enn 0-14 vuotiaat ,9 % vuotiaat ,2 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,6 % 75+ vuotiaat ,0 % HUS yhteensä ,2 % Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste 2009 (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 2

3 1.2 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Lohjan sairaanhoitoalueen avohoitoyksikön toimintaa kehitetään ja lisätään kun yksikölle saadaan uuden tilat käyttöön. Toiminta tapahtuu vielä tällä hetkellä sisätautien vuodeosaston tiloissa mutta uuden tilat valmistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä sairaalan 1 kerrokseen A-oven välittömään läheisyyteen. Toiminnan siirto vapauttaa sairaansijoja sisätautiosaston käyttöön ja mahdollistaa uusissa tiloissa myös toiminnan laajentamisen uusiin potilasryhmiin. Operatiivisen yksikön toiminnan tehostamiseksi tullaan käynnistämään selvitys- ja kokeiluprojekti, jossa leikkausyksikön heräämötilojen aukioloaikoja muuttamalla selvitetään mallia leikkaustoiminnan volyymin lisäämiseksi. Kliinisen fysiologian yksikön kasvaneen suoritemäärän toteuttaminen on edellyttänyt henkilöstöresurssien, tilojen ja käytettävissä olevien laitteistojen rajallisuudesta johtuen runsaasti varsinaisen työajan ulkopuolisia lisätöitä. Yksikössä tutkitaan mahdollisuuksia siirtää suurempi osa tutkimuksista tapahtuvaksi varsinaisella työajalla. Sairaanhoitoalue on sopinut Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa yhteisen ensihoidon vastuulääkärin työpanoksen jakamisesta. Viran täyttäminen ja käyttöönotto on viivästynyt rekrytointiongelmista johtuen. Ensihoidon vastuulääkärin tehtävänä on valmistella alueen ensihoitoprojektia ja toimia yhteyshenkilönä Lohjan ja Länsi-Uudenmaan kuntien ja sairaanhoitoalueiden sekä myös koko sairaanhoitopiirin eri yksiköiden välillä. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta linjaa ensihoitoa koskevat periaatteet syksyn 2011 aikana. Toimintasuunnitelmaan sisältyy resurssivarauksia toimintavastuun ottamiseen vuoden 2013 alusta. Toiminnan tehostamiseksi ja ydintoiminnan henkilöstöresurssien vapauttamiseksi ollaan Lohjan sairaanhoitoalueella ottamassa käyttöön HUS-Logistiikka liikelaitoksen tarjoamaa materiaalitilausten viivakoodijärjestelmää sekä valmistelemassa täyttöpalvelun hankintaa joihinkin yksiköihin. HUS-Servisin digisaneluprojektin toteutumiselta odotetaan myös apua ydintoiminnan prosessien nopeutumiseksi. Sen myötä sanelujen kirjoitusviiveet saadaan minimoitua ja potilaiden jatkohoidon järjestelyt nopeutettua. HUS:n sisäisen työnjaon avulla haetaan ratkaisua mm. käsikirurgian tarpeisiin. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys edellyttää toimiakseen tilaratkaisuja, joita on valmisteltu yhteistyössä mm. Lohjan kaupungin perusterveydenhuollon edustajien kanssa. Asia liittyy ennakoituun palvelukysynnän selkeään kasvuun, Lohjan kaupungin omaan palveluverkkoselvitykseensä sisältyvään uuden pääterveysaseman rakentamiseen sekä uusien toimintamallien käyttöönottoon. Yhteispäivystyksen aloitusvuodesta ei tällä hetkellä ole lopullista päätöstä. Yhteispäivystyksen käynnistystä helpottamaan on suunniteltu perusterveydenhuollon edustajien kanssa puhelinpalvelun aloittamista jo ennen varsinaisen yhteispäivystyksen alkua. Puhelinneuvonnan tarkoituksen on pyrkiä vaikuttamaan päivystykseen tulevien asiakkaiden määrään jo ennakolta ja hillitä rajua päivystyskäyntien määrän kasvua. Asiasta neuvotellaan kuntien kanssa tarkemmin. Tulevan suunnittelukauden kuntaneuvotteluissa on sovittu kuntien kanssa mm. diabeteslasten hoidon tehostamisesta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja HYKS-sairaanhoitoalueen ko. yksikön kanssa sekä lastenpsykiatrian avohoitotoiminnan lisäämisestä. 1.3 Keskeiset budjettioletukset Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien kanssa on sovittu tiettyjen toimintojen lisäysten (lastentaudit, lastenpsykiatria, ensihoitovalmistelu, yhteispäivystyksen valmistelu) toteuttamisesta vuoden 2012 aikana. Toimintojen laajennukset on huomioitu taloussuunnitelmassa. (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 3

4 Sairaanhoitopiirin hallituksen alkukeväästä vahvistama suunnitteluraami asettaa olemassa olevan toiminnan suunnittelulle kovia haasteita. Kuluvan vuoden aikana tapahtunut päivystyspalveluiden kysynnän kasvu tuo kustannuspaineita ensiapupoliklinikan toiminnalle. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa oman toiminnan kustannukset on arvioitu valmisteluohjeiden mukaisesti. Suunnitelmassa on pyritty huomioimaan mahdollisimman realistisesti mm. henkilöstökulujen toteutunut taso. Tuottavuustavoitteet on sisällytetty laskennalliseti ohjeiden mukaisesti. Käytettävissä olevien henkilöstöresurssien määrään on arvioitu voitavan vaikuttaa suurimmalta osaltaan sairaanhoitopiirin sisäisten työjaollisten sopimuksilla. Henkilöstökustannuksiin pyritään vaikuttamaan myös lisätöiden tai muiden kalliin työajan korvausten tasoon puuttumalla. Suuren haasteen talousarvion valmistelulle asettavat myös linjaukset konsernin sisäisten menojen tasosta. Hallituksen edellyttämä 0-tulosta ei ole mahdollista saada toiminnan nykyvolyymilla, jollei pystytä hillitsemään sisäisten menojen kustannusraamin ylittävää kasvua. 2 AVAINTAVOITTEET 2012 JA KEINOT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI 2.1 Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus AVAINTAVOITE MITTARI/TAVOITETASO KEINOT JA NYKYTILA Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy paranevat Hoitotakuussa pysyminen Tavoite: > 180 pv odottaneita 0 V toteuma: pkl=14, vos= 5 V tavoite: pkl=20, vos 8 Hoitojonojen seuranta erikoisaloittain (HUSTotal: Odottajat erikoisaloittain BIO0007) Vaikuttava toiminta Suunnitellun hoidon oikea-aikaisuus Kaikkien elektiivisten avohoitopotilaiden pääsy hoitoo 30 päivässä lähetteen saapumisesta Tavoite > 50% Syyskuun 2010 tilanne: Rullaava 12 kk = 37 % Ed. kuukauden = 35 % Odotusaikojen seuranta (HUSTotal: Odotusgraafi BIO00013) Potilaiden palveluun hänen äidinkielellään (su/ru) kiinnitetään edelleen huomiota ja henkilökunnalle järjestetään kielikoulutusta. Potilastyytyväisyyttä seurataan HUS:n linjausten mukaisesti ja toimintaa kehitetään niiden mukaan. (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 4

5 2.2 Talous AVAINTAVOITE MITTARI/TAVOITETASO KEINOT JA NYKYTILA Terveydenhuollon nettomenojen hallinta Nettomenojen pitävyys (jäsenkuntatulot) Talousarviossa vahvistettuja nettomenoja ei ylitetä V toteuma: 359 te ylijäämä V ennuste: 306 te ylijäämä (tilanne 9/2011) Toimintaa ja taloutta koskevan tiedon analysointi kustannusten hallitsemiseksi Tuottavuus Kokonaistuottavuuden parantaminen DRG- pisteen kustannus (J. Lauharannan tilasto) Tavoite 2012: Pienin HUS:ssa. Henkilötyön tuottavuus (J. Lauharannan tilasto) Tavoite 2012: Suurin HUS:ssa Sairaanhoitoalueen laiteinvestointien (< 500 te) toteutus Drg -pisteen kustannus (hinta): 625 e/piste 9/2011: 634 e/piste 9/2010: 622 e/piste Henkilötyön tuottavuus (drgpisteet/htv) 215 p/htv 9/2011: 200 p/htv 9/2010: 201 p/htv Rafaela-hoitoisuusluokituksen tietoja hyödynnetään toiminnan järjestämiseksi taloudelliseksi Suunnitelman tot. 100 % V toteuma: 69 % V ennuste: 99 % Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen (J Lauharannan somaattisen toiminnan seurantaraportit ) Henkilöstön oikea mitoitus (J Lauharannan somaattisen toiminnan seurantaraportit) Hoitotakuuseen liittyvien purkutöiden kustannusten ja ulkopuolisen työvoiman vähentäminen Investointi- ja hankintaprosessin kehittäminen Palvelujen kysynnän kasvu ylittää aikaisempien vuosien kokemusten perusteella keskimääräisen väestönkasvun, joten kustannustenhallintaan joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota. Sairaanhoitoalueen ja kaikkien tulosyksiköiden johdon tasolla seurataan kuukausittain toimintatuottojen ja kulujen kertymää ja arvioidaan mahdollisuudet vaikuttaa palvelutoiminnan rakenteeseen ja kustannuksiin. Palvelukysynnän jarruttaminen ei hoitotakuulainsäädännön velvoitteiden toteuttamisen näkökulmasta ole relevantti vaihtoehto. Lohjan sairaalan avohoitotoiminnan kehittäminen uusien tilojen myötä sekä keuhkosairauksien pkl:n ja kliinisen fysiologian yksikön toimintaprosessien kehittämiseksi tehtävät toimenpiteet edesauttavat taloudellisten tavoitteiden toteuttamista ja kasvavaan palvelukysyntään vastaamista. Tuottavuuden mittaamisessa on ongelmana varsinkin henkilötyön tuottavuuden mittaamisessa käytetyn mittarin (drg-pisteet/henkilötyövuosi) vertailukelpoisten lukuarvojen saanti. Hoitoisuuden seuraamiseen alkaa olla työkaluja mutta niiden pohjalta ei vielä ole kehitetty selkeää mittaria. (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 5

6 2.3 Prosessit ja rakenteet AVAINTAVOITE MITTARI/TAVOITETASO KEINOT JA NYKYTILA Asiakaslähtöiset palveluprosessit/prosessien hallinta Leikkaussalikapasiteetin vapauttamien raskaammalle kirurgialle Lasten diabeteshoidon kehittäminen Seurattavia toimenpiteitä; ACC51 Keskihermon vapautus KFD46 Vasektomia LGA22 Essure LCB* Hysteroskopiat Käyntimäärät diabetesdiagnooseilla (E10) + 5 % Valtaosa seurattavista toimenpiteistä suoritetaan poliklinikkaolosuhteissa 2012 loppuun mennessä. Cressida avohoitoraportit Lastenpsykiatrian jalkautuva työryhmä Prosessien kehittäminen leikkausyksikössä ja vuodeosastoilla Ensihoitovastuun siirtyminen sairaanhoitoalueelle Kliinisen mittarin ja tavoitetasojen määrittäminen. Toiminnan käynnistys vuonna 2013 Heräämön aukioloaikojen lisääminen Projektin käynnistäminen vuoden 1. neljänneksen aikana (asettamispäätös) Henkilötyövuosi Hoitajatyövoiman vapautuminen ydintoimintaan Aloitusvalmius Hoitotasapainon (HbA1C) tason parantaminen dm-lapsipotilailla. Suunnitelma vuoden 2013 toiminta- ja talousarviota varten on tehty Leikkausosaston henkilöstön sujuvampi ja nopeampi perehdytys Viivakoodi-, täyttöpalvelu- ja osastofarmasiapalveluiden sekä digisanelun tehokas käyttöönotto kaikissa tulosyksiköissä Rafaela: henkilöstömitoitus (ylihoitajat) Kilpailutettu 1. vuosipuoliskon aikana Prosessien hallittavuutta ja suunnitelmallisuutta päästään tulevaisuudessa seuraamaan entistä paremmin kehittyvien tietojärjestelmien avulla. Leikkausyksikössä tavoitteena on vuoden aikana kehittää tiimityöskentely- ja palkitsemismalleja. Käynnistettävän projektin tehtävänä on parantaa hoitohenkilökunnan mahdollisuuksia keskittyä ydintoimintaan, mm. tarkastelemalla työnkuvia ja yhteistyörajapintoja muiden yksiköiden kanssa. Lisäksi käynnistetään yksikön johtamisen kehittämisprojekti. Leikkaustoiminnan prosessien kehittäminen (heräämön aukioloajan pidentäminen, lisätöitten korvaaminen päiväaikaisella toiminnalla). (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 6

7 2.4 Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti on kohdassa 5.1 AVAINTAVOITE MITTARI/TAVOITETASO KEINOT JA NYKYTILA Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Ks. mittarikortti Keinoista laaditaan erillinen toimintaohjelma 1.Rekrytoinnin periaatteet kerrataan ja kirjataan 2.Aktiivinen rekrytointi esimiesten toimesta 3.Kuntarekry ohjelman täysi hyödyntäminen 4.Hiiden alueen hoitotyön kehittäjien aktiviteetit rekrytointiin 5.Hoitoisuusmittarien hyödyntäminen henkilöstön tarpeenmukaisessa sijoittamisessa 6.Kuntaneuvotteluissa hyväksyttyjen toiminnallisten muutosten henkilöstön rekrytointi hyväksytyn henkilöstöbudjetin mukaisesti (ensihoito/päivystys, lastentautien toiminta, lastenpsykiatria) 7.Varahenkilöstön oikea käyttö ja lisääminen Vuorovaikutteinen johtaminen Henkilöstön osaaminen Työhyvinvointi Ks. mittarikortti Keinoista laaditaan erillinen toimintaohjelma Ks. mittarikortti Keinoista laaditaan erillinen toimintaohjelma Ks. mittarikortti Keinoista laaditaan erillinen toimintaohjelma 1.Kaikki esimiehet ovat suorittaneet HUS I vaiheen johtamiskoulutuksen 2.HUS II johtamiskoulutuksen suorittaa 25 % I johtamiskoulutuksen suorittaneista 3.Yhteistoiminta käytäntöjen selkiyttäminen 1.Henkilöstön osaamiseen liittyvät periaatteet kerrataan ja tarkistetaan 2.Kaikilla tulosyksiköillä on koulutus- ja kehittämissuunnitelma painottuen strategisiin painoalueisiin (koulutus/valmennus/työnohjaus) 3.L sha ohjauspalkkio rahasto hyödyntyy henkilöstön osaamisen lisäämiseen moniammatillisesti 4.Johdon tuen kliininen asiantuntija toiminnan vakiinnuttaminen henkilöstön osaamista tukevaksi (toimenkuva) 1.Työhyvinvointitoiminta on aktiivista suunnitelman mukaan (Työhyvinvointiryhmä) 2.Työhyvinvointiryhmä / Työsuojelutoiminta ja Työterveyshuollon aktiivinen yhteistoimintaa 3.HUS riskiohjelman hyödyntäminen ja poissaolojen minimoiminen 3.Työhyvinvointitoiminnan painopistettä siirretään tulosyksiköiden suunniteltavaksi virikesetelien ja työhyvinvointirahan jaon muodossa (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 7

8 3 PALVELUTAVOITTEET Kaikki maksajat yhteensä TA 2011 ENN 2011 Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2010 TA 2011 ENN 2011 TAE 2012 NordDRG-tuotteet ,0 % 3,2 % Tuotteistetut hoitopäivät ,6 % 1,6 % Avohoitokäynnit ,9 % 5,4 % Terveyskeskuspäivystys ,0 % 0,0 % TA 2011 ENN 2011 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2010 TA 2011 ENN 2011 TAE 2012 NordDRG-tuotteet ,8 % 3,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 3,0 % Avohoitokäynnit ,4 % 7,4 % Terveyskeskuspäivystys ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Osto- ja hoitopalvelut muista sairaaloista ,9 % 9,5 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,7 % 4,8 % *) Sisältää projektituotteet 4 TALOUS 4.1 Tuloslaskelma TA 2011 ENN 2011 Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2010 TA 2011 ENN 2011 TAE 2012 Toimintatuotot ,9 % 4,0 % josta palvelutulot jäsenkunnilta ,6 % 3,2 % Toimintakulut ,8 % 6,3 % Toimintakate ,3 % -143,1 % Rahoitustuotot ja kulut 0 0 0,0 % 0,0 % Vuosikate ,3 % -143,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % -31,2 % Tilikauden tulos ,0 % -407,8 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,3 % 5,9 % (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 8

9 5 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopisteet 1) Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi 2) Vuorovaikutteinen johtaminen 3) Henkilöstön osaaminen 4) Työhyvinvointi ja työsuojelu Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Ks. kohta 2.4. Tuloskortissa ilmaissuista keinoista laaditaan kustakin erillinen toimintaohjelma. Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti TP2010 Tavoite 2012 TP2010 Tavoite 2012 HUS HUS L sha L sha Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 79,1 81 % 80,3 % 81 % * Työnantajan suositteleminen (%) uusi mittari 70 % 75 % * Perehdyttämisen toteutuminen 3,7 4,0 3,6 4,0 * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %- osuus henkilöstöstä 13,0 % 12 % 11,4 % 12 % Vuorovaikuitteinen johtaminen * Esimiesindeksi 3,5 3,8 3,5 3,8 * Kehityskeskustelu, käyntiaste 60,0 % 80 % 45 % 80 % * Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 72,0 % 80 % 70 % 80 % Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä uusi mittari 4 4,2 5 % * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 80,5 % 82 % Työhyvinvointi ja työsuojelu * Työkykyisyys-indeksi 4,06 4,1 4,1 4,2 * Sairauspoissaolot, pvä/hlö 14, ,8 13 * Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö 2,5 2 2,7 2 * Varhemaksut uusi mittari -3% budjetista 0,46% 0,36 % (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 9

10 Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima TP TP TA ENN TAE TS TS Henkilötyövuodet Hoitohenkilökunta yht Lääkärit yht Muu henkilökunta yht Erityistyöntekijät yht Henkilöstöryhmät yht TP TP TA ENN TAE TS TS Henkilöstömäärä Hoitohenkilökunta yht Lääkärit yht Muu henkilökunta yht Erityistyöntekijät yht Henkilöstöryhmät yht Vuokratyövoima ENN ENN TAE TAE TS TS Henkilötyövuodet HTV HTV 2013 HTV 2014HTV Hoitohenkilökunta yht Lääkärit yht Muu henkilökunta yht Erityistyöntekijät yht Henkilöstöryhmät yht (Liite 4_Sairaanhoitoalue_2011.doc) 10