9 TALOUSARVION 2015 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN LINJAUKSET

Transkriptio

1 HALLITUS TALOUSARVION 2015 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN LINJAUKSET 238/02/02/00/01/2014 HALL Yleistä Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti pysyviin toimintatavallisiin ja rakenteellisiin tuottavuutta parantaviin ja kustannusten kasvua hillitseviin ratkaisuihin. Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2015 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi valtuusto vahvistaa liikelaitosten ja taseyksiköiden tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Valtuusto hyväksyy vuoden 2015 talousarviossa Tietohallinto taseyksikön talousarvion osana kuntayhtymän talousarviota. Hallitus puolestaan vahvistaa sairaanhoitoalueiden sekä tulosalueiden (Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. HUS-kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, tuottavuustavoite, investointien yhteismäärä ja pitkäaikaisten lainojen muutos). Taloussuunnittelukaudella vuosisuunnitteluprosessia jatkokehitetään pitkäjänteisesti nykyistä enemmän toiminnan sisällöllisen suunnittelun suuntaan. Ts. suunnitellaan asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Siten suunnitteluprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja toiminnan syy-seuraussuhteet tulevat paremmin esille. Muutos edellyttää esimiesten osallistamista ja sitouttamista aikaisempaa enemmän toiminnan suunnitteluun. Vuoden 2015 osalta sisällöllisen suunnittelun kehityksen painopiste on työpanoksessa sekä poistoissa. Taloussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet eritellään jatkossa selkeämmin kuntayhtymän strategiasta linjattuihin avaintavoitteisiin että operatiivista toimintaa tukeviin perustoiminnan tavoitteisiin. Perustoiminnan operatiiviset tavoitteet tukevat strategisten avaintavoitteiden toteuttamista. Kuntayhtymätasolla tavoitteita on yhteensä 21; 4 strategista avaintavoitetta 15 perustoiminnan operatiivista tavoitetta (joista 3 samalla nk. valtuustoon nähden sitovia taloustavoitteita) investointien yhteismäärä (valtuustoon nähden sitova tavoite) pitkäaikaisten lainojen muutos (valtuustoon nähden sitova tavoite). Kuntalain talousarviota koskevat säädökset

2 Kuntalain 65 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. kuntayhtymää ei koske kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiasta johdetut avaintavoitteet Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan vuosille Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategiasta johdetut painopisteet ja avaintavoitteet vuosille sekä niiden mittarit ja tavoitearvot. Vuoden 2015 talousarviossa tavoiteasetantaa selkiinnytetään aikaisemmasta siten, että vuosittaisessa tavoiteasetannassa erotetaan pidemmän aikavälin strategiset tavoitteet ja päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet selkeästi toisistaan. Lisäksi strategisten painopisteiden lukumäärää vähennetään ja siten toiminnan kehittämistä fokusoidaan aiempaa tehokkaammin valittujen tärkeiden avaintavoitteiden toteuttamiseen. Vuosien strategisten painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle. Vuosien strategisiksi painopisteiksi ja avaintavoitteiksi valitaan seuraavat: 1. Kilpailukyky 2. Perusterveydenhuollon (PTH) yhteistyö 3. Vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys/asiakaskokemus Strategiset painopisteet konkretisoidaan myöhemmin talousarvion laadinnan edetessä mittareilla ja tavoitearvoilla vuosina 2015 ja Lisäksi määritellään kehittämishankkeet ja toimenpiteet, joiden avulla strategiset avaintavoitteet toteutetaan. Strateginen painopiste Kilpailukyky Strateginen avaintavoite 1. Potilas pääsee laadukkaaseen

3 PTH yhteistyö Vaikuttavuus ja asiakaskokemus Kilpailukyky Kilpailukyky PTH yhteistyö Vaikuttavuus ja asiakaskokemus Kilpailukyky Vaikuttavuus ja asiakaskokemus hoitoon nopeasti 2. Kilpailukykyiset hinnat 3. Potilas oikeassa hoitopaikassa oikean ajan 4. Potilaat valitsevat HUS:n hoitopaikakseen Strategisista avaintavoitteista johdetut päivittäistoiminnan operatiiviset vuositavoitteet asetetaan seuraaville osa-alueille: 1. Laatu 2. Potilasturvallisuus 3. Palveluiden saatavuus 4. Opetus ja tutkimus 5. Henkilöstö 6. Talous 7. Potilas/asiakastyytyväisyys Jokaiselle yllä mainitulle osa-alueelle määritetään konkreettinen tavoite, mittari ja tavoitearvo vuodelle Mittarit ja tavoitearvot käsitellään myöhemmin hallituksessa. Lisäksi asetetaan tavoitteet investoinneille ja pitkäaikaisen lainarahoituksen muutokselle. Johdon säännöllistä seurantaa varten laaditaan kuntayhtymätasolla sekä yksikkötasolla selkeästi määritelty toimenpideohjelma vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteiden toteuttamiseksi. Osa-alue Toiminnan laatu Päivittäistoiminnan operatiivinen tavoite 5. Suunnittelematon paluu hoitoon 30 päivän sisällä 6. Painehaavat 7. Kaatumiset sairaalahoitojakson aikana Potilasturvallisuus Palvelujen saatavuus vrk kuolleisuus (sairaalahoitojakson päättymisestä) 9. Toteutunut hoitoonpääsy

4 10. Tuotantosuunnitelma Opetus ja tutkimus 11. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta 12. Tutkimus on kansainvälistä huipputasoa ja johtaa lisääntyvästi yhä vaikuttavampaan hoitoon Henkilöstö 13. Työpanos, HTV (oma + vuokra) 14. HTV:n keskimääräinen kustannus ammattiryhmittäin ja tulosalueittain 15. Työssäolo- % (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) Talous 16. Sitovat nettokulut 17. Tilikauden tulos 18. Tuottavuustavoite 19. Investointien yhteismäärä 20. Rahoitus, pitkäaikaisten lainojen muutos Potilas/asiakastyyt yväisyys 21. Kokonaistyytyväisyys / Potilaat suosittelisivat HUS:ia hoitopaikkana Jäsenkuntien maksuosuudet TA 2015 Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkunnan erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta vuoden 2014 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkunnan lopullinen laskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuus vuoden 2015 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana ovat vuoden 2014 talousarvion mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella

5 väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2015; laskennassa käytetty peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta 1,2 % (2015 vs. 2014). Huomioidaan vuonna 2014 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2015 ja uusien vuodelle 2015 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2015 ovat hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2015 tuottavuustavoite 1,5 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2015 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,6 % vuodesta 2014 vuoteen 2015). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1,34 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2015 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 19,4 milj. euroa (1,3 %). Talousarvioehdotuksessa 2015 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 2,3 miljoonaa euroa (0,2 %) vuonna 2014 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin suunniteltuihin toiminnallisiin muutoksiin 10,0 miljoonaa euroa vuodelle Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 471,2 miljoonaa euroa talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2014 talousarvioon on 1,9 % ja vuoden 2013 tilinpäätökseen 3,5 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2014 talousarviossa jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat 1,6 % korkeammat kuin vuoden 2013 tilinpäätös. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2015 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 913,8 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus nousee 0,9 prosenttia vuoden 2014 talousarviosta. Koska väestönmuutoskerroin, johon vaikuttaa kunnan ennustettu väestön muutos ja ikärakenne, on laskettu yksilöllisesti jokaiselle jäsenkunnalle, vaihtelee myös muutosprosentti jäsenkunnittain. Vuoden 2015

6 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2014 talousarvio ei merkittävästi ylity. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Vuoden 2015 maksuosuuden laskentaperiaatteita on käsitelty jäsenkuntien ja HUS:n yhteisen Hustra työryhmän alkuvuoden 2014 kokouksissa. Hustrassa edustettuina olevat jäsenkuntien edustajat pitivät HUS:n esittämää jäsenkuntien maksuosuuksien raamilaskentamallia hyvänä ja perusteltuna lähtökohtana. Esitetty 1,9 prosentin kasvu nähtiin kuitenkin suurena, kun huomioidaan jäsenkuntien omien talousarvioiden selvästi pienemmät kasvuprosentit (kuntien TA 2015 valmistelutilanne maaliskuun lopussa). Asiaa on myös esitelty yleisellä tasolla jäsenkuntien johdolle pidetyssä kuntatilaisuudessa. Kevään ja alkusyksyn aikana sovitaan lisäksi kuntakohtaisesti mahdollisista työnjaollisista muutoksista HUS:n ja omistajakuntien välillä. Edellä mainitut työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle Mahdolliset työnjaolliset muutokset koordinoidaan keskitetysti HUS-tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet määritetään ensin HUS-tasoisina, ja ne kohdennetaan sairaanhoitoalueille vasta alkusyksyllä talousarviovalmistelun edetessä. Jäsenkuntien maksuosuus kohdistetaan sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien

7 euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus vuonna 2015 määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. Talousarvion 2015 tavoiteasetanta ja palveluiden hinnoittelu Vuonna 2015 tavoitteena on hyvän tuottavuuskehityksen varmistaminen kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Tavoitteena on kuntayhtymätasolla 1,5 %:n tuottavuuden parannus kuten edellisenä vuotenakin. Parantuva tuottavuus ja onnistunut kustannusten hallinta mahdollistavat strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Toiminnalle asetettava tuottavuustavoite huomioidaan DRG-, hoitopäivätuote ja avohoitokäyntituotteiden hinnoissa. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannustason nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla. Tuottavuustavoitetta ei sisällytetä välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Talousarviossa vuoden 2015 välisuoritteiden hinnoittelu pohjautuu välisuoritteiden toteutuneisiin kustannuksiin vuonna 2013 ja niitä korjataan arvioidulla kustannustason muutoksella ja toiminnallisilla muutoksilla vuosina 2014 ja Välisuoritelajit, joille HUS:ssa tällä hetkellä lasketaan yksikkökustannukset, ovat hoitopäivät, poliklinikkakäynnit, leikkaustoimenpiteet, muut hoitotoimenpiteet, kuvantamistutkimukset, laboratoriotutkimukset, kalliit lääkkeet, kalliit tarvikkeet ja apuvälineet. Tuotehinnat lasketaan niihin kohdistuvien välisuoritekustannusten kautta. Potilasvahinkovakuutuksesta aiheutuvat kustannukset tullaan laskuttamaan jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti vuonna Laskutustavan muutoksen vaikutus huomioidaan jäsenkunnilta perittävissä tuotehinnoissa. Kaikille tukipalveluyksiköille asetetaan ko. yksikön tuottavuustavoitteesta johdettu tukipalveluyksikkökohtainen palveluiden hintatason muutos- %. Tuotteistuksen ja hinnoittelun yleisiin periaatteisiin sekä kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2015 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan etukäteen palveluhinnastossa määritellyin hinnoin.

8 Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Kuntayhtymä Tuottavuus Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Valtuustossa hyväksytään kuntayhtymätasoiset sekä liikelaitosten ja Tietohallinto taseyksikön valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Muille kuntayhtymän yksiköille asetetaan konsernijohtoryhmän seurannassa olevat päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet kuntayhtymätasoisten strategisten avaintavoitteiden lisäksi. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän. Tuottavuutta mitataan somaattisessa palvelutuotannossa DRG-pohjaisilla mittareilla. Psykiatrian osalta tuottavuusmittarina käytetään psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset/hoidetut eri potilaat. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi vuodelle 2015 asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus). Sitovien nettokulujen laskentakaava; Toimintakulut + korkokulut + muut rahoituskulut + poistot = Toiminnan kulut - muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen) - maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta) - tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta) - muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta, lääkäreiden koulutuskorvaukset) - korkotuotot - muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta = Sitovat nettokulut Jäsenkunnat netto = Sitovat nettokulut +/- tilikauden tulos Investoinnit Investointien osalta sitovat tavoitteet asetetaan nelivuotiskaudelle Investointiosan tavoitteiksi asetetaan sairaanhoitoalueiden HUS-Tilakeskuksen yhtymähallinnon ulkoisen tarkastuksen

9 työterveyshuollon investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Tietohallinnon taseyksikön investointien määrä on erikseen sitova tavoite. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti (ml. liikelaitosten hankkeet). Rahoitus Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Liikelaitokset ja taseyksiköt Tuottavuus Liikelaitoksille ja taseyksiköille määritetään yksilöllinen tuottavuustavoite. Kokonaistasolla tukipalveluyksiköiden tuottavuustavoite on vähintään HUS-tasoinen 1,5 %. Tuottavuustavoitteessa pyritään mm. huomioimaan yksikön toiminnallinen vaihe sekä rakenteellisten ratkaisujen mahdollisuus. Tuottavuustavoitteesta johdetaan tukipalveluyksikön arvioitu kustannustaso huomioimalla palveluhintojen muutos %. Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Palvelujen hintatason muutos Palveluiden hintatason muutoksen laskentapohjana on yhtenäinen laskentamalli perustuen liikelaitosten ja tukipalveluyksiköiden kunkin yksikön tuoteryhmien painotettuun keskiarvoon. Peruspääoman tuotto Liikelaitosten pääoman tuottotavoite 2015 talousarviossa on 3 % kuten edellisenäkin vuonna. Taseyksiköt eivät maksa peruspääomastaan 3 %:n korkoa. Päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet (sisältää tukipalveluyksiköiden osalta myös edellä esitetyt valtuustoon nähden sitovat tavoitteet) Sairaanhoitoalueet Sairaanhoitoalueille asetetaan 15 päivittäistoiminnan operatiivista tavoitetta seuraavilta osa-alueilta: 1. Toiminnan laatu Suunnittelematon paluu hoitoon 30 päivän sisällä Painehaavat Kaatumiset sairaalajakson aikana 2. Potilasturvallisuus 30 vrk kuolleisuus (sairaalahoitojakson päättymisestä) 3. Palvelujen saatavuus Toteutunut hoitoonpääsy Tuotantosuunnitelma 4. Opetus ja tutkimus

10 Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta Tutkimus on kansainvälistä huipputasoa ja johtaa lisääntyvästi yhä vaikuttavampaan hoitoon 5. Henkilöstö Työpanos (HTV, sisältäen sekä oman että vuokratyövoiman) HTV:n keskimääräinen kustannus ammattiryhmittäin ja tulosalueittain Työssäolo- % (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) 6. Talous Sitovat nettokulut Tilikauden tulos Tuottavuustavoite 7. Potilas-/asiakastyytyväisyys Kokonaistyytyväisyys ja suositteleminen (jatkuvan kyselyn tulokset) Tukipalveluyksiköt Liikelaitoksille ja taseyksiköille asetetut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty edellä sitovien tavoitteiden yhteydessä. Tukipalveluyksiköille asetetaan kokonaisuudessaan kymmenen päivittäistoiminnan operatiivista tavoitetta seuraavilta osa-alueilta: 1. Toiminnan laatu Mittari määritetään yksiköittäin 2. Palvelujen saatavuus Palvelutaso, vasteaika (tavoite määritetään yksiköittäin) 3. Henkilöstö Työpanos (HTV, sisältäen sekä oman että vuokratyövoiman) HTV:n keskimääräinen kustannus ammattiryhmittäin ja tulosalueittain Työssäolo- % (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta 4. Talous Toimintakulut konsernin ulkoiset tulot läpilaskutettavat erät (HUS- Logistiikka, HUS- Apteekki ja HUSLAB liikelaitoksissa toimintakulujen yhteismäärästä vähennetään HUS- konsernin sisällä välitettävien lääkkeiden, verituotteiden ja hoitotarvikkeiden ostot) 5. Asiakastyytyväisyys Kokonaistyytyväisyys Tilikauden tulos Tuottavuustavoite Palvelujen hintatason muutos Talousarvion 2015 yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Yhtymähallinnon talousarvioon sisällytetään keskitetysti HUS:n eri yksiköiden prosessien kehittämiseen ja optimointiin liittyvää tukea ja koulutusta tuottavuuden parantamisen tueksi.

11 Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen on kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Sairaanhoitoaluekohtaiset tuottavuustavoitteet Vuonna 2015 kuntayhtymätasolla tuottavuustavoite on 1,5 %. Sairaanhoitoalueiden tuottavuustavoite on 1,45 % lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoitteeksi vuodelle 2015 asetetaan 0,4 %. Perusteena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen muita alueita alhaisemmalle tuottavuustavoitteelle on toiminnan volyymin konsernitason päätöksistä aiheutunut aleneminen. Sairaanhoitoalueelle valmistellaan yleissuunnitelma, jossa otetaan kantaa sairaalan tulevaisuuden profiiliin. HYKS:ssa vuonna 2015 toteutetaan osaamiskeskusuudistus ja lisäksi remontin jäljiltä tornisairaalan toiminnan käynnistyminen ajoittuu vuoden alkupuolelle, suuret organisaatiomuutokset hankaloittavat toiminnan samanaikaista kehittämistä vuoden alkupuoliskolla. Tukipalveluyksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet Tukipalveluyksiköiden tuottavuustavoitteissa on pyritty huomioimaan yksikön tilanne sekä rakenteellisten ratkaisujen mahdollisuus. Tytäryhtiöt Tukipalveluyksiköissä parannetaan edelleen tuottavuuden mittaamista ja mittarointia siten, että se ohjaa oikealla tavalla uusiin innovatiivisiin toimintatapoihin, eikä toisaalta mahdollista tuottavuustavoitteen saavuttamista keinotekoisilla, laskennallisilla tms. keinoilla, vaan HUS-Kuntayhtymän kokonaisetua tukevilla toimintatavoilla. Tukipalveluyksiköiden tuottavuusmittareina käytetään ensisijaisesti tuotos/panos suhdelukuja eikä toimintatuottoihin suhteutettuja tunnuslukuja, jotka saattavat väärällä tavalla kannustaa sisäisen myynnin kasvattamiseen. Tuottavuustavoitteesta johdetaan palveluhintojen muutos %.

12 Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle, HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Tuottavuustavoite ja sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami sekä pääoman tuottotavoite Tilikauden tulos HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2015 talousarviovalmistelun tavoitteiksi 2,0 %:n tuottavuuden kasvutavoite sekä asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu suurin sallittu hintatason muutos- %. Ko. tytäryhtiöille asetetaan lisäksi, kuten myös muille tukipalveluyksiköille, sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami. Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan 7 prosentin pääoman tuottotavoite. HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan nollatulostavoite. Tulostavoitteella tarkoitetaan tilikauden tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan positiivinen tulostavoite. Toiminnalliset tavoitteet Tytäryhtiöille asetetaan lisäksi yhdessä HUS:n strategisista avaintavoitteista johdettuja toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitosten johtokuntien ja osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. Talousarviovalmistelun 2015 lähtökohtia Jäsenkuntien maksuosuus sekä muiden maksajien tavoitteeksi asetettu laskutuksen kehitys asettaa raamin kustannuskehitykselle, jotta HUS-kuntayhtymän tulos saadaan tasapainoiseksi = nollatulostavoite. Henkilöstökulujen (palkat ja palkkiot + henkilösivukulut) osalta kustannustason nousun vuodesta 2014 vuoteen 2015 arvioidaan olevan 1,0 %. Sopimuskorotuksiin liittyen palkkojen ja palkkioiden kustannustason nousun arvioidaan olevan 1,0 %. Henkilösivulukujen kustannustason muutokseksi arvioidaan myös 1,0 %. Henkilösivukuluprosentiksi arvioidaan 24,08 % (TA ,07 %). Poistojen ja rahoituserien määrä muodostuu nykyisen käyttöomaisuuden ja investointiohjelman perusteella. Muiden toimintakuluerien suunnittelu perustuu tarveharkintaan sekä kilpailutusohjelmaan mm. lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta. Potilasvakuutusmaksun budjetointi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuun ennakkotietoon. Alla olevassa taulukossa on esitetty keskimääräiset painotetut ohjeelliset kustannustason muutokset/kuluryhmä.

13 Peruspääomalle maksettavaa korkoa esitetään pidettäväksi ennallaan eli kolmessa prosentissa poikkeuksellisen alhaisesta yleisestä korkotasosta huolimatta. Omavaraisuusastetavoitteeksi vuodelle 2015 asetetaan vähintään 35 %. Investointiesitykset Meilahden tornisairaalan useita vuosia kestänyt peruskorjaus valmistuu vuoden 2014 lopulla ja tilat saadaan käyttöön kevään 2015 aikana. Vuonna 2015 valmistuu myös kolme muuta suurta investointiprojektia: Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus ja Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus sekä vuokratilana HUSLAB:n uusi toimitalo. Kohteiden käyttöönotto aiheuttaa merkittäviä laite- ja muita varusteluinvestointeja vuodelle Keskeytyneenä ollut Lohjan sairaalan psykiatrian uudisrakennushanke toteutunee vuosina Seuraavat kuntayhtymän omat saman kustannusluokan investoinnit kuten uusi Traumakeskus-Syöpäkeskus ja Jorvin sairaalan suurten korjaushankkeiden jatkaminen ovat vuonna 2015 vielä suunnitteluvaiheessa, joten investointien rahoitustarve alenee vuoden 2014 talousarviossa olevasta 165 milj. eurosta seuraavien 2 3 vuoden ajaksi. Investointisuunnitelmaan tehtävistä kustannusarvioltaan vähintään 0,5 milj. euron investointiesityksistä on annettu tulosalueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille ohje Ehdotukset laaditaan Invest for Excel -järjestelmällä, jossa esitetään suunnitellun investoinnin toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Malli tuottaa esityksistä annettujen pohjatietojen perusteella kannattavuusanalyysit. Yksiköt toimittavat investointiesityksensä kuntayhtymän johdon priorisointiprosessia varten kesäkuun alussa. Uusia hankkeita on tarkoitus ottaa ohjelmaan hyvin rajallisesti, joten investointiesityksiä on arvioitava kriittisesti painottaen niiden tuottavuusnäkökohtia, vaihtoehtoja ja keskinäistä ajoitusta. Suurten sairaalahankkeiden ohjausta kehitetään edelleen siten, että investoinnit selkeästi vastaavat HUS:n strategisiin, mm. kilpailukykyyn liittyviin tavoitteisiin. Meneillään olevalla neljän vuoden jaksolla investointien määrä talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on 493 milj. euroa. Lisäksi uuden lastensairaalan rahoitusjärjestelyyn on päätetty käyttää 40 milj. euroa.

14 Vanhojen sairaalakiinteistöjen peruskorjaustarpeet ovat suuria, laite- ja tietojärjestelmähankkeisiin on merkittäviä paineita ja mm. osaamiskeskusuudistus johtaa moninaisiin investointitarpeisiin, mutta kuntatalouden tilanne rajoittaa edelleen investointimahdollisuuksia. Tavoitteeksi otetaan, että lastensairaalaa varten annettava lahjoitus sisällytetään investointiraamiin sen tasoa nostamatta ja vuosina investointeihin käytetään yhteensä enintään 500 milj. euroa. Kiinteistöjen laajoista kosteusvaurioista ja lukuisista muista hanketarpeista johtuen tätä alempi taso johtaa väistämättä toiminnallisten riskien realisoitumiseen ja taloudellisesti raskaampiin hankevaihtoehtoihin. Kaikki investointitarpeet käsitellään saman priorisointimenettelyn mukaisesti riippumatta niiden suunnitellusta rahoitustavasta. Lopullinen rahoitustapatarkastelu tehdään vasta, kun investointi on hyväksytty investointiohjelmaan. Suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Erikseen selvitetään vertailulaskelmien avulla pitkän ajan kokonaistaloudellisuuden ja toiminnan näkökulmasta myös muita rahoitusmuotoja. Talousarvioesityksen alustava hallituskäsittelyaikataulu Hallitus vahvistaa jäsenkuntien maksuosuudet, talousarvion laadinnan periaatteet sekä sairaanhoitoalue- ja tukipalveluyksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet kokouksessa. Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä kokouksissaan ja Hallituksen TA2015 esitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa Valtuusto päättää talousarviosta Hallitus seuraa tarvittaessa talousarvion valmistelua alkusyksyn aikana. Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi talousarvion 2015 valmistelutilanteen hyväksyä edellä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2015 talousarviossa ovat 1 471, 2 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavat mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle hyväksyä esitetyt talousarvion 2015 valmistelun periaatteet ja tavoiteasetannan hyväksyä esitetyt vuosien taloussuunnittelua sekä vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset Päätös Lisätietoja Mari Frostell, p , Anne Priha, p