Pajala Matti, palomestari, eläkeläinen, pj. 11 Silver Jarmo, työnjohtaja, vj. -

TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekniset palvelut Markku Kylén Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia kaupungin toimesta tapahtuvasta rakentamisesta sekä kunnossapito- ja käyttötehtävistä sekä näihin liittyvistä suunnittelu- ja hankintatehtävistä. TEKNINEN LAUTAKUNTA kokouksia 11 Läsnäolokerrat Pajala Matti, palomestari, eläkeläinen, pj. 11 Silver Jarmo, työnjohtaja, vj. - Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri, vpj 9 Jätinvuori Marita, opettaja, vj. 2 Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen, j. 10 Tuominen Otto, maanrak.alan työnt. vj - Kaarela Outi, lastenhoitaja, j. 5 Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkel. vj. 4 Lindroos Päivi, hoitaja, j. 10 Saloranta Aija, opiskelija, vj. - Lujala Tanja, myyntiedustaja, j. 8 Pirhonen Irja, perushoitaja, emäntä, vj. 1 Mäkelä Timo, yrittäjä, insinööri, j. 8 Ilmasti Heikki, yrittäjyysneuvoja, insinööri, vj. 1 Rautio Rauno, konduktööri, j. 10 Aarnio Pirjo, eläkeläinen vj. - Suominen Janne, myyntipäällikkö, j. 6 Ylitalo Jouni, erikoismaalari vj. 4 Ilola Timo, edustaja, khall.ed. 10 Määttänen Markku, yritysasiamies kh:n ed. vj. - Hongisto Jukka, hammaslääkäri, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 2 Kylén Markku, tekninen johtaja, esitt.sihteeri 11 Violín Eila, kanslisti, pöytäkirjanpitäjä 11 Salo Pekka, yhdyskuntateknikko, as.tunt. 1 Koivukangas Olli, kiinteistöpäällikkö, as.tunt. 5 Määtänen Jarno, nuorisoneuvoston edustaja 1 Lehto Sofi, nuorison.varaedustaja - Ekman Eero, maaseutuasiamies 2 Uuttu Mari, siivoustyönjohtaja 3

TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS TEKNINEN LAUTAKUNTA Hallinto Markku Kylén Hallinnon tehtävänä on vastata teknisen lautakunnan tehtäväalueen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta sekä osaltaan henkilöstön toimintaedellytysten turvaamisesta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA14 Tot 14 Palvelutason säilyttäminen Asiakaspalvelukysely 0-5 tehdään tehty, 4,1 Vuonna 2014 teknisen toimen hallintoon sisältyivät osatehtävinä teknisen lk:n hallinto, yksityisteiden hallinto ja vesihuoltolaitoksen hallinto. Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii yksityistiejaosto. Yksityistieasioita on hoitanut maaseutuasiamies. Yksityistieavustushakemuksia jätettiin vuonna 2014 149 kpl ja ne käsittivät yht. 188 tie-km. Kunnossapitoavustusta myönnettiin keskimäärin 492 /km. Yksityistiejaosto piti 3 kpl tietoimituksia ja tieyksiköt laadittiin viidelle tiekunnalle. Viranhaltijapäätöksiä (tekninen johtaja/ rakennuttajainsinööri) tehtiin vuonna 2014 yht. 25 kpl (47 kpl v. 2013). Tuloja lähinnä sijoituslupapäätöksistä kertyi 1.915. Vesihuoltolaitoksen hallinnossa on henkilöstö- ja muita hallintomenoja, jotka kaupunki laskuttaa Paimion Vesihuolto Oy:ltä. Kaupunki myy yhtiölle henkilöstöpalvelua seuraavasti: kanslisti 0,5, yhdyskuntateknikko 0,5 ja tekninen johtaja 0,2. Tällä osatehtäväalueella talousarviomenot ylittyivät n. 37.000, mutta vastaavasti tulotkin ylittyivät saman verran. Jo monen vuoden ajan talousarvioiden laadinnassa noudatettu tiukka menokuri (kustannustason nousua ja kunnossapitomäärien kasvua ei ole täysimääräisesti voitu huomioida) ei salli poikkeuksellisten ja ylimääräisten menoerien sisällyttämistä hyväksyttyyn talousarvioon, vaan ne ja kustannustason todellinen nousu aiheuttavat menojen ylitystä joillakin tehtäväalueilla. Teknisen lautakunnan alaisessa toiminnassa, kuten myös koko teknisellä toimialalla on tapahtunut rakenteellista muutosta 2010-luvulla. Toimialalle on siirtynyt muilta toimialoilta tehtäviä henkilöstöineen. Kun ei huomioida muilta toimialoilta siirtyneitä henkilöitä on teknisen toimialan (ja lautakunnan) vakituinen henkilöstö vähentynyt viidenneksellä. Henkilöstö Tekninen johtaja + kanslisti + yhdyskuntateknikko 0,5

YKSTYISTIEAVUSTUKSET V. 2014 200000 180000 160000 140000 120000 000 80000 60000 40000 20000 0 haettu myönnetty kustannukset Kunnossapito 126850 92500 170449 Parantaminen 116717 53500 183094 Talous Kunnossapito Parantaminen HALLINTO Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Poikkeama % 2013 Tot. 2014/ Tot. 2013 muutos-% Toimintatuotot 5 500 84 500 90 000 128 377-38 377 142,6 % 4 945 2496,1 % ulkoiset tuotot 5 500 84 500 90 000 128 377-38 377 142,6 % 4 915 2511,9 % sisäiset tuotot 0 0 0 0 0 0,0 % 30 -,0 % Toimintakulut 281 160 84 500 365 660 416 705-51 045 114,0 % 263 154 58,4 % ulkoiset kulut 268 753 84 500 353 253 383 569-30 316 108,6 % 259 400 47,9 % sisäiset kulut 12 407 0 12 407 33 137-20 730 267,1 % 3 753 782,9 % Toimintakate -275 660 0-275 660-288 328 12 668 104,6 % -258 209 11,7 %

VESIHUOLTOLAITOS Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Poikkeama % 2013 Tot. 2014/ Tot. 2013 muutos-% Toimintatuotot 1 827 700-1 827 700 0 15-15 0,0 % 1 692 021 -,0 % ulkoiset tuotot 1 722 800-1 722 800 0 15-15 0,0 % 1 595 677 -,0 % sisäiset tuotot 104 900-104 900 0 0 0 0,0 % 96 344 -,0 % Toimintakulut 1 187-1 187 0-135 926 135 926 0,0 % 1 309 375-110,4 % ulkoiset kulut 1 166 070-1 166 070 0-135 926 135 926 0,0 % 1 286 968-110,6 % sisäiset kulut 21 030-21 030 0 0 0 0,0 % 22 407 -,0 % Toimintakate 640 600-640 600 0 135 941-135 941 0,0 % 382 646-64,5 % Vuonna 2014 vesihuoltolaitos oli Paimion Vesihuolto Oy:n toimintaa. Asiaan kuuluvat talousarviomuutokset hyväksyttiin helmikuun valtuustossa. Toteutumaan on kirjautunut tuloja, jotka ovat vuoden 2013 toiminnasta syntyneitä.

TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEKNINEN LAUTAKUNTA Infrapalvelut Markku Kylén TEHTÄVÄKUVAUS "Liikenneväylät" - osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa tienpitäjänä yhdyskunnan tarvitsemat liikenneväylien ja muiden alueiden kunnossapitopalvelut mahdollisimman hyvätasoisina ja kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen. Palvelut järjestetään sekä omana työnä että ostopalveluna. Muut yleiset alueet osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on taata paimiolaisille monimuotoisia, niin henkisesti kuin ruumiillisesti mielihyvää tuottavia viheralueita, jotka muodostuvat puistoista, leikkikentistä, uimarannoista, ulkoliikuntapaikoista, puistometsistä, pelloista ja talousmetsistä. Puistojen ja muiden alueiden ylläpitohoito ja uusien alueiden rakentaminen tehdään kestävän kehityksen periaatteilla kuntalaisten tarpeet huomioiden. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA 14 TOT 14 Jaksava, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta 1. Kehityskeskustelut käydään toteutuma % Yleisten alueiden turvallisuus ja hyvä ympäristökuva Käyttötalousosan keinot: 1. Liikenneväylien kunnossapitolain mukaiset velvoitteet täytetään 2. Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisen hoitotason toteutuminen 3. Leikkikentät turvallisuusmääräysten mukaisia 4. Metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen palvelukysely 1-5 toteutuma-% toteutuma-% toteutuma-% 3,3 80 3,4 75 Investointiosan keinot: 1. Huonokuntoiset päällysteet uusitaan 2. Uusien kaava-alueiden liikenneväylien päällystys tonttien rakentumisen mukaan 3. Uuden katuvalaistuksen rakentaminen tonttien rakentumisen mukaan 4. Vanhan katuvalaistuksen saneeraus 5. Vanhojen asuntoalueiden sadevesiviemäröinti 6. Leikkikenttä uudelle asuntoalueelle samanaikaisesti kunnallistekniikan rakentamisen ohella m 2 /vuosi vuosia siitä kun 90% tonteista rakentunut vuosia siitä kun 50 % tonteista rakentunut valopisteitä/a sv-viemäröinti tie-km/a toteutuma 12000 Saaren 1. vaihe Jokipuisto Saaren 2. vaihe 250 Ala-Oinila 7000 Saaren pääkadut toteutui toteutui 180 toteutui

Toimintaa kuvaavia lukuja 2010 2011 2012 2013 2014 Tiepituudet km - kaavatiet 66,6 67,3 68,3 68,6 69,0 - kevytväylät 26,4 27,4 28,5 29,1 29,1 - rakennetut polut 1,8 1,8 2,3 2,5 3,1 -muut tiet 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 yhteensä 98,7,4 103,0 104,1 105,1 Tievalaistus, km 85,6 87,0 88,2 88,2 90,2 Talvikunnossapito, ko.vuonna päättynyt talvi - liukkaudentorjunta materiaali, t 155 470 417 522 312 - aurauskierroksia 22 29 20 24 7 Leikkikentät kpl 23 24 25 25 25 Uimapaikat kpl 3 3 3 3 3 A2-luokan puistoa ha 24,5 24,5 26 26 29,5 Maisemaniittyjä ha 10 10 5,5 5,5 5,5 Puisto-/ taajamametsiä ha 240 285 286 286 286 Talousmetsiä ha 260 245 225 225 225 Peltoa ha 43 46 34,5 34,5 34,5 Toiminta Liikenneväylien ja omien kiinteistöjen pihojen kunnossapito tapahtui kaupungin omalla sekä urakoitsijoiden kalustolla. Katuvalaistuksen kunnossapidosta on yksinomaan huolehtinut urakoitsija. Katuvalojen energiakulutus oli n. 0,78 milj. kwh. Leikkikenttiä, uimapaikkoja ja ulkoliikuntapaikkoja ylläpidettiin edelleen EU-normien mukaisina. Viheralueiden, puistometsien ja leikkikenttien hoito ja kunnossapito on tehty omana työnä. Viheralueiden kesähoidossa työvoiman vähentymisen takia jouduttiin hoitotasoa määrätyillä alueilla laskemaan. Pellot on annettu vuokralle. Metsähakkuut on pääosin tehty urakoitsijoiden toimesta. Kaupunginpuutarhuri suoritti maisematyölupien mukaisia puunkaatokatselmuksia 45 kpl. - Liikenneväylien kunnossapito (sis. tiet ja kevytväylät, ei valaistusta) 2.350 /km - Tievalaistuksen kokonaiskustannukset 1.680 / valaistu tie-km - Leikkikenttien kunnossapitomenot 810 /kpl. Henkilöstö Muutaman viime vuoden aikana tehtäväalueen vakituinen henkilöstö on vähentynyt. Vakituista henkilökuntaa viime vuoden lopulla liikenneväylät - osatehtäväalueella 0,5 + 4 ja muut yleiset alueet osatehtäväalueella (ml. ulkoliikuntapaikat) 1 + 3,5. Lisäksi omajohtoisena työnä tehdyissä julkisen käyttöomaisuuden investointihankkeissa on työskennellyt 1 henkilö. Investoinnit Julkisen käyttöomaisuuden investointiohjelman hankkeet toteutettiin Kerholantien valaistusta lukuun ottamatta. Suurimpina hankkeina olivat KHT:n pinnan uusinta, Saaren alueella pääkatujen päällystys ja 2. vaiheen katuvalaistus, Ala-Oinilan alueen hulevesiviemäröinti ja katuvalaistuksen uusiminen sekä Jokipuiston alueella kadunrakennusta, katuvalaistusta ja päällystystä. Lisäksi uusintapäällystettiin

Terveyskeskuksentie, jossa myös tien kantavuutta parannettiin. Vanhaa elohopeavalaistusta uusittiin led-valaistukseksi. Paimionjokipuiston parantamishanke saatiin valmiiksi. Hankkeeseen saatiin myös hanketukea Varsin Hyvä ry:ltä. Urheilupuiston alueella ja sen läheisyydessä tehtiin liikennejärjestelyjä. Oinila 4:n alueelle teeteettiin kunnallistekniikan suunnitelmat, kuten myös Puranpojantien kaavaalueelle. Omana työnä, projektityöntekijän toimesta, laadittiin eri katu-, vesihuolto- ja hulevesiviemäröintisuunnitelmia yht. 10 kpl. Julkisen käyttöomaisuuden investointimenot olivat 825.595 (toteutuma 90,1 %), tulot olivat 191.500 (toteutuma 84,7 %) ja nettona toteutuma oli 634.130 (91.9 %). Tulojen alitus johtui kunnallistekniikan maksujen (tontinmyynti) vähenemisestä. Talous Tekninen lautakunta on asettanut vuoden 2014 talousarviossa "Liikenneväylät ja yleiset alueet"- tehtäväalueelle määrärahat: INFRAPALVELUT Alkuperäinen talousarvio TAmuutok set TA muutosten jälkeen Poikkeama % 2013 Tot. 2014/ Tot. 2013 muutos-% Toimintatuotot 108 200 0 108 200 160 903-52 703 148,7 % 81 806 96,7 % ulkoiset tuotot 108 200 0 108 200 160 903-52 703 148,7 % 81 806 96,7 % sisäiset tuotot 0 0 0 0 0 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut 1 112 569 0 1 112 569 1 074 677 37 892 96,6 % 1 151 967-6,7 % ulkoiset kulut 1 104 307 0 1 104 307 1 066 508 37 799 96,6 % 1 149 459-7,2 % sisäiset kulut 8 262 8 262 8 169 93 98,9 % 2 508 225,7 % Toimintakate -1 004 369 0-1 004 369-913 774-90 595 91,0 % -1 070 161-14,6 % Tehtäväalueen toimintatuottojen ylitys johtuu pääosin puunmyyntitulojen arvioitua suuremmasta kertymästä (2013 tuloja kirjautunut vuodelle 2014). Menojen alitus johtuu pääosin talvikunnossapitokulujen arvioitua pienemmästä kertymästä.

TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS TEKNINEN LAUTAKUNTA Kiinteistöpalvelut Olli Koivukangas Kiinteistöt Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on käyttäjiä palvelevien tilojen osoittaminen ja ylläpito, niiden tarkoituksenmukainen käyttötarkoitus ja kokonaistaloudellisuus huomioiden. Palvelut järjestetään omana työnä sekä ostopalveluna. Toiminnalliset tavoitteet Siivous Siivouksen toiminta-ajatuksena on kaupungin eri tilojen siivoaminen, puhtaanapito sekä hygieniasta huolehtiminen omana työnä ja osittain ostopalveluna. Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA14 TOT 14 Tavoite: Kaupungin kiinteistöt ovat kunnossa ja palvelevat käyttäjiä. Keinot: 1) kiinteistöt kuntokartoitetaan kunnostustarpeen kartoittamiseksi. 2) palaverit käyttäjien kanssa 3) siivoustyönmitoitus ajan tasalla (nykyisellä mitoitusohjelmalla) 4) asiakastyytyväisyyskysely 5) investointihankkeiden toteutuminen valmius-%/r-m3 kpl/v valmius-%/h-m2 arvostelu 0-5 % 60 >30 90 ei tehdä 59 ~50 95 Ei tehty Tavoite: Kiinteistöpalvelut toimii taloudellisesti ja tehokkaasti Keinot: 1) pääoma-arvon määrittäminen sisäisen vuokran määrittämiseksi 2) rakennusten korjausvelan määrittäminen valmius-%/r-m3 valmius-%/r-m3 20 10 17 10 Tavoite: Jaksava, motivoitunut ja osaava henkilöstö Keinot: 1) Henkilöstöä koulutetaan 2) Kehityskeskustelut käydään vuosittain kurssit/hlö/v toteutuma-% >1 1-3

Toimintaa kuvaavia lukuja 2011 2012 2013 2014 Rakennuksia (kpl) 122 115 115 95 Rakennuksia (r-m3) 276245 273405 274125 266087 Rakennuksia (k-m2) 63409 62584 61990 61814 Kaukolämpöön liitetty (kpl/r-m3) 39/ 218616 37/ 217044 37/ 217764 37/ 217764 Kaukolämmön ominaiskulutus (kwh/rm3/v) 47,07 40,6 38,7 36,2 6/ 6258 6/ 6258 6/ 6258 5/ 5898 Öljylämmitys (kpl/r-m3) Öljylämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 43,5 48,5 45,7 60,2 Sähkö (kwh/r-m3/v) 13,29 11,2 19,4 17,4 Vesi (m3/r-m3/v) 0,12 0,11 0,10 0,09 Kiinteistöjen käyttökulut (lämpö+sähkö+vesi) ( /v) 1010971 8633 995602 985300 Siivottavaa lattiapinta-alaa (h-m2) 33890 36936 38668 39610 79/ 82/ 89/ 95/ Siivousalasta mitoitettu (%/h-m2) 26543 30398 34308 37735 Siivousmateriaalikulut ( /m2) 1,04 0,97 1,32 1,51 Siivoustyövoimakulut ( /m2) 22,40 22,78 20,52 19,54 Kiinteistötilavuuksien %-osuudet eri lämmitysmuotojen välillä: 2012 2013 2014 - Kaukolämpö 79 % 79 % 82% - Öljylämpö 2 % 2 % 2% - Sähkö- / puulämpö 8 % 8 % 6% - Ei lämmitystä 10 % 10 % 10% Toiminta Kiinteistöjen hoidossa sopeudutaan edelleen entistä liikkuvampaan työskentelyyn ja laajempiin toiminta-alueisiin. Saneerauksien ja korjauksien myötä lisääntynyt talotekniikan automaatio edellyttää kiinteistönhoidossa uusien järjestelmien opettelua ja hallintaa. Erityyppisten järjestelmien hallinta siten, että organisaatioista löytyy riittävät resurssit myös erityistilanteissa on todettu haasteelliseksi. Vain osa käytettävissä olevista resursseista voidaan sitouttaa kyseisten ohjelmien pääkäyttäjiksi, koska perinteistä talonmiespalveluakin edelleen tarvitaan. Toisaalta panostus automaation lisäämiseen ja käytönhallintaan tuo kustannussäästöjä ylläpidossa sekä helpottaa tilojen monikäyttöisyyttä.

Edelleen kiinteistöjen sisäilmaongelmat työllistävät kiinteistönhoitajia, siivoushenkilöstöä sekä kunnossapitoryhmää. Syitä esitettyihin ongelmiin etsitään pääosin omin voimin ja löydetyt epäkohdat pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa käsitellään työterveyshuollon, sekä eri työyhteisöjen edustajien esille tuomia epäkohtia. Sisäilmatyöryhmässä keskustellaan mihin selvityksiin ja toimenpiteisiin kiinteistöpalvelut ryhtyy ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteistöpalvelut tekee sovitut selvitykset ja laatii korjaussuunnitelmat seuraavaan sisäilmatyöryhmän kokoukseen, mutta selkeät puutteet korjataan viivytyksettä ja tarvittaessa tilataan erillinen sisäilmatutkimus ilmanlaadun selvittämiseksi. Sisäilmatyöryhmän toimialueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka ovat kaupungin oman henkilökunnan käytössä, joten ulkopuolisille vuokratut toimitilat käsitellään edelleen suoraan vuokranantajan ja vuokralaisen välisissä neuvotteluissa. Kiinteistöjen kuntokartoitusta ja energiatodistusten laadintaa on suoritettu pääasiassa kohteissa joiden saneeraustarve on ollut ajankohtaisin. Kaikkia pienempiäkin korjaushankkeita edeltää korjaustarpeen ja laajuuden määrittäminen huomioiden kustannus- sekä energiatehokkuus. Sijoitus korjaus- ja kunnossapitotöihin heijastuu energiankulutusmenoihin säästöinä. Rakennusten pääomaarvon sekä korjausvelan määrittämisessä olemme vielä alkutaipaleella. Siivottavat pinta-alat kasvoi vuoden aikana Vistan koulun Alatalon saneeraus- ja muutostyön myötä ~700 h-m2 ja Tapiolan päiväkodin kunnalliseksi siirtymisen johdosta ~900 h-m2. Kevään ja kesän aikana kilpailutettiin kolmen päiväkodin tilahuolto. Syyskuun alusta lukien Tapiolan, Kriivarin sekä Hanhijoen päiväkotien siivouksista vastaa ulkoinen taho. Sopimus on 3-vuotinen. Näin vältyttiin toistaiseksi oman rekrytoinnin järjestämiseltä ja saadaan kokemusta ulkoistamisesta. Tilahuollon sairauspoissaolot hoidetaan omin resurssein kevennytetysti, joten vuokratyövoimaan ei ole tullut tarvetta. Kohteiden mitoituksia ja siivoustarvetta on tarkasteltu kriittisesti kaikissa kohteissa ja näiden mukaan tehty muutoksia siivoustaajuuksiin ja menetelmiin. Entistä taloudellisempia toimintatapoja on kehitetty yhteistyössä henkilöstön kanssa ja näistä on järjestetty perehdytystä ja opastusta tilahuollon yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Henkilöstövajaus on pitkistä sairauslomista johtuen kasvanut merkittävästi. Siivousmateriaalien hankinta hoidetaan Turun hankintarenkaan, sekä KL- kuntahankintojen kautta. Talousarviovuodelle 2014 otettiin käyttöön kiinteistöpalveluiden sisäiset ylläpitovuokrat. Sisäisen ylläpitovuokran määrittämiseksi kiinteistöpalveluiden henkilöstö kirjaa työtuntinsa toteutumien mukaisesti suoraan oikeille kustannuspaikoille ja ulkoiset laskut jaetaan kustannuspaikoittain jo tiliöintivaiheessa. Hallinnolliset kulut jaetaan edellisten kustannusten suhteessa. Sisäisen pääomavuokran määrittämisessä ei edetty. Kiinteistöpalvelut saavutti talousarvionsa toimintatuottotason, hieman sen ylittäenkin. Ulkoiset tuotot laski 6,8%:a, ~36000, mutta on edelleen lähes 0,5 M. Suurimpana muutoksena oli kurssikeskuksen Tuakk:n vuokratilojen supistuminen. Vapautuneita tiloja saatiin vuokrattua edelleen joten ulkoisten tulojen väheneminen jäi maltilliseksi. Sisäiset ylläpitovuokrat kasvoi 1,4%:a, ~50. Henkilöstömenoissa saavutettiin koko tulosalueen osalta ~5%:n säästö. Henkilöstösäästöt saavutettiin talkoovapailla, omana työnä toteutetuilla investointihankkeilla sekä tilahuollon sijaistyöntekijöistä luopumalla. Pitkällä aikavälillä tilahuollosta säästäminen tulee näkymään siivoustasossa ja kulutuspintojen heikkenemisellä joten tilanne on kestämätön. Kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa haetaankin taukoamatta pitkäkestoisia energiatehokkaampia ratkaisuja, esim. keväällä käynnistetty kiinteistöjen energiatehokkuuden tuottavuusselvitys johti neljän kiinteistön tarkempaan tarkasteluun. Kesän ja syksyn aikana laadittujen selvitysten mukaan Kaupungintalo, Vanhainkoti, Kriivarin koulu sekä päiväkoti ovat potentiaalisia säästökohteita. Energiantehokkuushankkeeseen, ESCO-hankkeeseen, on mahdollisuus saada valtion energiaavustusta ja kun hanke rahoitetaan toteutuneilla käyttötalouden säästöillä, se ei rasita jo muutenkin tiukkaa investointiohjelmaa. Energiatehokkuushanketta valmistellaan toteutettavaksi kesän 2015 projektina.

Henkilöstö Kiinteistöpalveluissa on 7,5 vakinaista kiinteistönhoitajaa sekä yksi iltavahtimestari toimialueenaan Vistan koulu. Kiinteistönhoitajista 5-henkilöä vastaa myös kaupungin virka-ajan ulkopuolisesta kiinteistöpäivystyksestä. Toimintakeskus Apilalta ostetaan kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa. Kiinteistöjen kunnossapitotöissä on 4,7 rakennusammattimiestä. Siivoustoimessa vakinaista henkilöstöä on 25. Tilahuoltajia on 23 joista osa-aikaisina 4, siivoustyönohjaaja sekä siivoustyönjohtaja. Investoinnit Talonrakennuksen investointiohjelman hankkeet toteutettiin. Entinen kansanopiston Alatalo saneerattiin ja muutettiin Vistan koulun 1-2 luokkien opetuskäyttöön soveltuvaksi, Jokelan koulun rakennus 4:n luokka- sekä teknisentyön opetustilat saneerattiin nykyaikaisiksi. Molemmat kohteet otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Keväällä tehtiin vanhainkodilla A- ja B-osien ilmanvaihtojärjestelmiin ilmanjäähdytysjärjestelmä, kaupungintalon kesätauon aikana uusittiin vanhan osan salaojat sekä vedeneristys. Kevään ja kesän aikana saneerattiin Lempilän päiväkodin pyykkihuoltotilat, wc-tilat sekä lepohuoneet, myös rakennukset ikkunat sekä ulko-ovet ja pihan ympäröivä aita uusittiin. Ylimääräisenä hankkeena toteutettiin tilapäisten päiväkotien; Tikankolon, Lepolan sekä Kyysilän jatkolupien sekä Tapiolan päiväkodin toiminnallisten edellytysten toteutus. Vuokratiloissa toiminut Ryhmis Aliisa lakkautettiin ja tilat luovutettiin vuokranantajalle syksyllä. Kaupunginhallituksen toimeksiantona selvitettiin myös Kyysilän entisen koulun muutoskustannukset pysyväksi päiväkodiksi mutta korkeaksi kohonneet kustannusarviot jäädytti hankkeen. Kurssikeskuksella uusittiin paloilmoitinjärjestelmää, kameravalvontaa, lukituksia sekä parannettiin ilmanvaihtojärjestelmää. Marjaniemen leirikeskuksen saunarakennus kuntokartoitettiin ja laadittiin saneerausluonnokset Leader-rahoitusanomuksen liitteeksi, anomus jätetään vuoden 2015 keväällä. Vistan koulun yläkoulun ja kivikoulun saneeraussuunnittelu saatiin valmiiksi, yläkoulun saneeraus alkamassa keväällä 2015. Kokonaisuudessaan talonrakennushankkeiden investointimenot olivat 2.355.752 (toteutuma 112,4 %). Ylitys (n. 260.000 ) johtui ylimääräisenä hankkeena toteutetusta päiväkotien työt 2014 (n. 55000 ) ja Vistan koulun peruskorjaushankkeesta (ylitys n. 250.000 ). Vistan koulun hankkeessa Alatalon toteuma ylittyi arvioidusta 220.000 johtuen lähinnä muutostyön yhteydessä toteutetuista kivikoulun sekä yläkoulun teknisten tilojen muutostöistä ja koko hankkeen suunnittelukustannusten kirjautumisesta vuodelle 2014 (vuonna 2013 aloitetun suunnittelun kustannukset alittuivat ko. vuonna 63.000 ). Myös Jokelan koulun rak.4:n peruskorjauksen kustannukset ylittyivät, mutta muissa talonrakennushankkeissa kustannukset alittuivat. Talous Tilinpäätöksessä toimintakulut ylittyivät ~1%:a (32,5t ). Vuokramenot kasvoi ~28t, osin johtuen Tuakk:n vapautuneiden tilojen takaisinvuokrauksesta. Säästöä saavutettiin lämmityskuluissa ~13,6%:a (81t ) ja sähkökuluissa ~8,3%:a (34,5t ). Jätehuollon ja veden kustannukset pysyivät taksakorotuksista huolimatta budjetoidun tasolla. Muutokset ovat osittain seurausta kausivaihteluista, osittain taksojen vaihteluista mutta myös panostuksesta kunnossapitoon. Saavutettujen säästöjen sijoitus ennakoivaan kunnossapitoon kannattaa pienessäkin mittakaavassa. Edelleen myös eri viranomaistahojen lakeihin nojaavat korjausmääräykset edellyttävät välittömiä toimenpiteitä.

KIINTEISTÖPALVELUT Alkuperäinen talousarvio TAmuutok set TA muutosten jälkeen Poikkeama % 2013 Tot. 2014/ Tot. 2013 muutos-% Toimintatuotot 4 074 521 0 4 074 521 4 089 573-15 052,4 % 551 732 641,2 % ulkoiset tuotot 534 160 0 534 160 497 901 36 259 93,2 % 530 530-6,2 % sisäiset tuotot 3 540 361 0 3 540 361 3 591 672-51 311 101,4 % 21 202 16840,3 % Toimintakulut 3 414 574 0 3 414 574 3 446 825-32 251,9 % 3 227 614 6,8 % ulkoiset kulut 3 230 978 0 3 230 978 3 327 999-97 021 103,0 % 3 113 957 6,9 % sisäiset kulut 183 596 0 183 596 118 826 64 770 64,7 % 113 657 4,5 % Toimintakate 659 947 0 659 947 642 747 17 200 97,4 % -2 675 882-124,0 % Poistot kiinteistöistä vuonna 2014 olivat 1.021.453,50, joka sisältyy sisäisiin ylläpitovuokriin. Poistot eivät nä käyttötalouden sisäisissä kuluissa Tekninen lautakunta yhteensä Talous Valtuusto on asettanut vuoden 2014 talousarviossa tekniselle lautakunnalle seuraavat sitovat määrärahat ja tuloarviot: TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TA-muutokset TA muutosten jälkeen Poikkeama % 2013 Tot. 2014/ Tot. 2013 muutos-% Toimintatuotot 6 015 921-1 743 200 4 272 721 4 378 867-106 146 102,5 % 2 330 503 87,9 % ulkoiset tuotot 2 370 660-1 638 300 732 360 787 195-54 835 107,5 % 2 212 927-64,4 % sisäiset tuotot 3 645 261-104 900 3 540 361 3 591 672-51 311 101,4 % 117 576 2954,8 % Toimintakulut 5 995 403-1 102 600 4 892 803 4 802 281 90 522 98,1 % 5 952 109-19,3 % ulkoiset kulut 5 770 108-1 081 570 4 688 538 4 642 150 46 388 99,0 % 5 809 784-20,1 % sisäiset kulut 225 295-21 030 204 265 160 132 44 133 78,4 % 142 325 12,5 % Toimintakate 20 518-640 600-620 082-423 414-196 668 68,3 % -3 621 606-88,3 % Poistot kiinteistöistä vuonna 2014 olivat 1.021.453,50, joka sisältyy sisäisiin ylläpitovuokriin. Poistot eivät näy käyttötalouden sisäisissä kuluissa Tekninen lautakunta on käyttötaloudessaan vuonna 2014 pysynyt erittäin hyvin valtuuston asettamissa tavoitteissa. Investoinnit Investointimenot olivat yht. 3.197.347 (ta 3.026.000), ylitystä tapahtui 5,7 % (ilman ta:n ulkopuolista hanketta ylitys 3,9 %). Investointiosan tulot olivat 191.507 (ta 226.000). Tulojen alitus johtui kunnallistekniikan maksujen arvioitua pienemmästä kertymästä.