Savonlinnan kaupunki Primehotels Oy Savonlinnan Vääräsaaren täydentävä luontoselvitys 2012 Raporttiluonnos 4.9.2012Petri Parkko
1. Taustoja Savonlinnan Vääräsaaressa, joka tunnetaan paremmin nimellä Kasinonsaari, on tehty kaavoitusta varten luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2009) rakentamattomilla alueilla. Alueen rakennettua osaa ollaan kehittämässä ja sille on tulossa lisärakentamista. Tästä syystä tarvittiin tietoa myös tuon länsiosan tiiviisti rakennetun alueen merkittävistä luontoarvoista. Savonlinnan kaupunki tilasi luontoselvityksen 15.8.2012. Kuva 1. Alueen 3 pieni ja kasvillisuudeltaan kulunut kallioalue. Taustalla näkyy saariin johtava kävelysilta. Vääräsaari 18.8.2012 Petri Parkko 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkimusalue (kartta 1, punaisella rajatut alueet) kierrettiin jalkaisin läpi 18.8.2012. Maastossa kartoitettiin arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain sekä muut arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset luontotyypit) sekä arvioitiin uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymisen todennäköisyyttä. Selvitysaluetta 2
täydennettiin myöhemmin koskemaan kartan 1 aluetta 18, joka tutkittiin 4.9.2012. Samalla tarkistettiin kartan 1 alue 17 ja rakennusten läheisyydessä olevat pienet kallioalueet. 3. Arvokas elinympäristö Karukkokallio (kartta 1, vihreä rajaus) Kallioisessa niemenkärjessä puusto on kitukasvuista mäntyä. Kallionraoissa kasvaa runsaasti metsälauhaa sekä ketokasvillisuutta: mm. ahomansikkaa, kissankelloa, ketohopeahanhikkia, ahopukinjuurta, timoteita, hiirenvirnaa, puolukkaa, sarjakeltanoita, kanervaa, huopakeltanoa, siankärsämöä, ahosuolaheinää ja karvakiviyrttiä. Kasvillisuus on säilynyt lähes kulumattomana. Kartta 1. Tutkimusalue on rajattu karttaan punaisella. Vihreä numerointi viittaa tutkimusalueen yleiskuvaukseen. Arvokas elinympäristö on rajattu vihreällä ja merkitty nuolella. 4. Tutkimusalueen yleiskuvaus (kartta 1) Alue 1. Pieni lahdelma, jonka rantojen tuntumassa kasvaa melko paljon ulpukkaa. Lahdelman lounaiskulmassa kasvaa kapeana vyöhykkeenä järvikortetta, suursaroja sekä viitakastikkaa. Rannan ja polun välinen puusto on haapaa, tervaleppää ja koivua. 3
Alue 2. Polun ja rakennuksen välissä kasvaa suuria rauduskoivuja ja vanhoja mäntyjä sekä jokunen pihta Abies sp. Pihlajaa kasvaa runsaasti alikasvoksena, mustikka on kenttäkerroksen valtalaji. Alue 3. Niemen puustona kasvaa vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä. Rannan ja rakennuksen välissä on pieni lehtomainen kuvio, jossa puustona ovat kaksi suurta tervaleppää, harmaalepät ja metsävaahterat. Pensaskerroksen muodostavat tuomet ja pajut. Kenttäkerroksesta löytyy mm. syyläjuurta, hiirenporrasta sekä aivan rantavyöhykkeessä muutaman m² kasvusto siperiansinivalvattia Lactuca sibirica (kuva 2). Rantavedessä kasvaa viiltosaraa kapeana kasvustona. Metsäkasvillisuudesta tehty hotellin piha-alue ulottuu aivan rantaluiskaan asti. Niemen kallioalueen jäkäliköt ovat pienialaisia ja kuluneita (kuva 1). Kallioilla kasvaa poronjäkälien lisäksi vähän lampaannataa ja kanervaa. Alue 4. Saaren luoteiskärjessä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä ja suuri koivu, alikasvoksena pihlajaa. Rannassa kasvaa vähän tervaleppää. Kärjessä on venelaituri, jonka tuntumassa metsäkasvillisuus (mm. mustikkaa ja metsälauhaa) on hyvin kulunutta. Kuva 2 (vas). Siperiansinivalvattia kasvaa alueen 3 rantavyöhykkeessä. Kuva 3 (oik). Alueella 13 kasvava valkopiippo on Suomessa harvinainen uustulokas. Vääräsaari 18.8.2012 Petri Parkko 4
Alue 5. Terassin ja rannan välissä on avokallio, jonka raoissa kasvaa puustona yksittäisiä kitukasvuisia mäntyjä mm. nurmirölliä, metsälauhaa, lampaannataa, isomaksaruohoa, ahosuolaheinää, sekä vähän sianpuolukkaa, kalliokohokkia, kanervaa ja huopakeltanoa. Kallionraossa kasvaa myös tuhkapensas Cotoneaster sp. sekä lähellä rantaa isotuomipihlajaa Amelanchier spicata puutarhakarkulaisina. Alue 6. Koko ranta-alue on pengerretty ja siinä kasvaa hoidettu nurmikko. Alue 7. Pengerretyn rinteen ja kallioalueen välissä kasvaa puustona vanha mänty lehtomaisen kuvion latvuskerroksessa, alikasvoksena kasvaa metsävaahteraa ja tuomea. Kenttäkerroksen muodostavat laajoina kasvustoina kasvavat kielo ja vuohenputki. Kuviolta löytyy villiintyneinä pajuangervoa Spiraea sp. ja isotuomipihlajaa. Alue 8. Rannan ja tien välissä kasvaa latvuskerroksessa mäntyjä, metsävaahteraa sekä lehmus Tilia sp. ja lehtikuusi Larix sp. Pensaskerroksesta löytyy vanhoja puutarhakasveja; mm. melko suuri tataarivaahtera Acer tataricum, tuhkapensaita, isotuomipihlajaa, virpiangervokasvusto sekä ruusuja. Kielo kasvaa kenttäkerroksessa hyvin runsaana. Alue 9. Voimakkaasti ihmisen muokkaamalla (nurmikkoa ja hiekkatietä) alueella kasvaa puustona neljä suurta puistolehmusta Tilia vulgaris, rannassa yksittäisiä tervaleppiä ja koivuja. Alue 10. Rannassa puurakenteinen kävelytie, jonka viereisessä luiskassa kasvaa koivu ja metsävaahteroita, alaosassa tervaleppää, puiden taimia, koristepensaita, runsaasti vadelmaa ja vuohenputkea sekä heinäkasvillisuutta. Alue 11. Rannassa kasvaa suuria poppeleita, koivu ja tervaleppiä. Alue 12. Poukamassa kasvaa viiltosaraa ja viitakastikkaa melko pienialaisesti. Alue 13. Puustoltaan mäntyvaltainen (alueella melko paljon nuorta haapaa) kasvillisuudeltaan kulunut alue, jossa kasvaa mm. runsaasti metsälauhaa sekä valkopiippoa Luzula luzuloides 5
(kuva 3) laajoina kasvustoina. Valkopiippo on Suomessa harvinainen, mutta vakiintunut uustulokas. Kalliokasvillisuus on ulkoilun takia hyvin kulunutta. Kalliolla ja sen tuntumassa kasvaa mm. kelta- ja isomaksaruohoa, kangasmaitikkaa, runsaasti nurmirölliä, keltanoita, kultapiiskua, paimenmataraa ja hiirenvirnaa. Kallion eteläreunassa kasvaa haapaa, nuoria metsävaahteroita, pihlajaa sekä villiintyneinä happomarjoja Berberis sp. ja punalehtiruusua Rosa glauca. Alueella olevan puurakennuksen itäpuolella on pieni nurmikkoalue. Alue 14. Teiden väliin jäävän kallioalueen (kuva 4) puusto on mäntyvaltaista. Kallioiden reunamilla kasvaa haapaa ja metsävaahteraa sekä vähän raitaa. Aluetta halkoo sähkölinja. Kallioalueen kasvillisuus on melko kulunutta, mutta paikoin siltä löytyy tierasammal- ja jäkäläkasvustoja. Kenttäkerroksessa kasvaa hietakastikkaa, metsälauhaa, kanervaa sekä paikoin kieloa, kalliokohokkia, rohtotädykettä, isomaksaruohoa, ahomansikkaa, ahosuolaheinää, tuoksusimaketta, mäkitervakkoa ja lampaannataa. Alue 15. Alueella kasvaa nuoria lehtipuita ja tuomea, terttuseljaa sekä vanha raita, luumu ja pihasyreeni. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti vuohenputkea ja nokkosta, tien reunassa maitohorsmaa ja pelto-ohdaketta, valkokarhunköynnöstä Calystegia sepium ssp. sepium sekä paikoin valkopeippiä Lamium album (kuva 5). Kasvillisuus viittaa selvästi typpipitoiseen maaperään. Kuva 4 (vas). Alueen 14 kallioalueiden kasvillisuus on kulunutta. Kuva 5 (oik). Valkopeippi kuuluu alueen 15 lajistoon. Vääräsaari 18.8.2012 Petri Parkko 6
Alue 16. Puustona isoja koivuja, runsaasti nuorta haapaa sekä tuomea ja harmaaleppää. Kenttäkerroksessa kasvaa hyvin runsaasti vuohenputkea, nokkosta sekä monin paikoin valkokarhunköynnöstä ja valkopeippiä. Alueiden 14, 15 ja 16 eteläpuolella kulkevat rannan suuntaisesti rinnakkain Kasinolle johtava katu ja pyörätie, joita reunustavat mm. valkopajut (kuva 6). Kuva 6. Alueiden 14, 15 ja 16 eteläpuolella oleva rantatie ja rannassa kulkeva pyörätie. Vääräsaari 18.8.2012 Petri Parkko Alue 17. Kesäteatterille johtavan tien itäpuolella on hylätty tontti, jota reunustavat vanhat orapihlaja-aidat. Tontin reunoilla kasvaa vanhoja omenapuita ja hopeapaju. Paikalla näkyy vielä paljon vanhoja puutarhakasveja: pihasyreeniä, mustaherukkaa, karviaista, juhannusruusua, esikkoja, jotakin leveälehtistä ja suurikokoista tatarta, lupiineja, lehtoakileijoja, varjoliljoja Lilium martagon ja rohtosuopayrttiä Saponaria officinalis. Tontin valtalajeja ovat hiirenvirna ja niittynätkelmä, mutta myös mm. pujoa, nokkosta, vuohenputkea, paimenmataraa ja karhunputkea esiintyy. 7
Tien länsipuolella varastorakennuksen ja museoidun ilmatorjuntatykin välissä on pieni lehtolaikku, joka on puustoltaan tuomivaltainen, mutta kuviolla kasvaa myös metsävaahteraa ja pihlajaa. Pensaskerroksesta löytyy terttuseljaa ja punaherukkaa, kenttäkerroksesta ainakin keltamoa, vuohenputkea, kivikkoalvejuurta, nokkosta, valkopeippiä ja kieloa. Alue 18. Rakennusten väliin jää kallioinen pienehkö metsäkuvio, jonka latvuskerroksessa kasvavat vanhat männyt, alikasvoksena kasvaa pihlajaa. Kallion päällä kasvaa myös isotuomipihlajaa ja vähän raitaa. Kallioalueen länsireunassa on yksi koivupökkelö taulakääpineen ja tikkojen ruokailujälkineen. Kallioisen pohjoisosan kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa ja puolukkaa sekä metsälauhaa, kieloa kallionraossa, paikoin lampaannataa ja kallioimarretta. Kallion eteläpuolella kasvaa nuorta lehtipuuta, tammea, metsävaahteraa ja runsaasti pihlajaa, sekä kaksi siperianpihtaa. Pensaskerroksessa kasvaa isotuomipihlajaa ja paatsamaa sekä vähän koiranheittä, kenttäkerroksessa etenkin kieloa. Metsäkuvion reunaosista, teiden tuntumasta, löytyy vähän hietakastikkaa, pujoa, piikkiohdaketta, paimenmataraa, huopakeltanoa, rohtotädykettä, ahomansikkaa ja isomaksaruohoa. Kasinorakennuksen pohjoispuolella on pieniä kallioita, joista läntisempi on päärakennuksen ja siipiosan välissä. Kallio on kasvillisuudeltaan melko vaatimaton: puustona kitukasvuinen mänty, koivut, haavat ja pihlajat. Kenttäkerroksen muodostavat punanadat, lampaannadat, ahomansikat, tahmavillakot, isoaho-orvokit ja isomaksaruohot, reunassa kasvaa mm. vähän syyläjuurta sekä kieloa, niittynätkelmää, kissankelloa ja siankärsämöä. Päärakennuksen koillisosan kalliolla puustona on koivua, vähän mäntyä, pihlajaa ja metsävaahteraa, pensaskerroksessa kasvaa tuhkapensaita ja isotuomipihlajia. Kallion itäreunassa kasvaa mongolianvaahteran Acer ginnala taimi. Kenttäkerroksen kasveja ovat mm. kivikkoalvejuuri, punanata, metsälauha, sarjakeltanot, tahmavillakot, kissankellot ja kielot. 8
Kuva 7. Mustalehtikuusenlude elää nimestään huolimatta Vääräsaaren pihdoissa Petri Parkko 5. Päätelmät ja suositukset 5.1. EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajit EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeilla on suuri maankäytön suunnittelua ohjaava merkitys, sillä näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Alueella ei ole liito-oravalle Pteromys volans sopivaa elinympäristöä ja lisäksi saari on liian eristynyt muista lajin elinalueista. Saarta ympäröiviltä vesialueilta ei löydy hyviä lisääntymispaikkoja IV-liitteen sudenkorentolajeille. Kaikki lepakkolajimme ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. Kasinonsaarella elää hyvin todennäköisesti lepakkoja, mutta rakennusten korkeuden nostamisella tuskin on 9
vaikutusta niiden ruokailu- tai lisääntymispaikkoihin. Lepakot suosivat ruokailualueinaan pieniä kallioalueita, vanhoja pihapiirejä sekä kapeita polkuja ja puistoteitä, joten alueen liiallinen siistiminen ja rakentaminen liian tiiviisti on lepakoille haitallisempaa kuin rakennusten korkeuden nostaminen. Lepakoille sopivia ruokailualueita ovat alue 1 (vesisiippa), alue 2 (viiksisiipat), alue 8 (viiksisiipat), alue 10 (viiksisiipat ja vesisiippa), alue 13 (viiksisiipat, pohjanlepakko) ja alue 14 (viiksisiipat, pohjanlepakko). Jos alueen rakennuskantaa lisätään merkittävästi, on syytä tehdä kolmen kuuntelukerran (kesä-heinä-elokuu) lepakkoselvitys. Ennen mahdollista vanhojen rakennusten purkamista tulisi selvittää lepakkojen lisääntymispaikat. 5.2. Uhanalaislajisto Alueelta ei löytynyt uhanalaislajiston esiintymiä, eikä niiden löytyminen alueelta ole todennäköistä. 5.3. Arvokkaat elinympäristöt Tutkimusalue on tiheään rakennettu ja siltä löytyy hyvin niukasti kasvillisuudeltaan luonnontilaisen kaltaisia alueita. Metsiin on levinnyt puutarhakarkulaisina tai jäänyt viljelyjäänteinä paljon erilaisia kulttuurikasveja, jotka ovat vieneet kasvutilaa alkuperäislajistolta. Erityisen paljon Vääräsaaresta löytyy isotuomipihlajaa ja tuhkapensaita. Alueelta rajattiin yksi arvokas elinympäristö (ks. 3. Arvokas elinympäristö), joka erottui muista alueen kallioista selvästi luonnontilaisempana ja kasvillisuudeltaan kulumattomana. Kuvion kasvillisuus on lisäksi melko monilajista. Kuvio pyritään jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Käytännössä kävijämäärän lisääntyminen saaressa lisää kasvillisuuden kulumista ja kärjen kallioalueen kasvillisuus saattaa tuolloin hävitä. Kesäteatterille johtavan tien länsipuolella, varastorakennuksen ja ilmatorjuntatykin välissä, oleva pieni kulttuurivaikutteinen lehto voitaisiin jättää mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ja hakkuiden ulkopuolelle. Kuviolla on merkitystä ainakin alueen pesimälinnustolle; se sopii mm. mustapääkertun ja satakielen pesimäalueeksi. 10
6. Kirjallisuus Luontoselvitys Kotkansiipi 2009: Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009: Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17. Tutkimusraportti 10 s. 11