Savonlinnan kaupunki Kaupunkisuunnittelu. Savonlinnan Nälkälinnanmäen Luontoselvitys 2010

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Savonlinnan Nälkälinnanmäen Luontoselvitys 2010 Petri Parkko

2 2 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan keskustan tuntumassa sijaitsevalla Nälkälinnanmäellä on nykyisin kirjastorakennus. Alueelle on suunniteltu uutta rakentamista, minkä takia tarvittiin tietoja sen merkittävistä luontoarvoista. Nälkälinnanmäellä ei ole luonnontilaisia osia, mutta alueen yhdellä kalliolla on tehty havainto uhanalaisesta (vaarantunut, VU) keltakynsimöstä Draba nemorosa (kuva 1). Laji viihtyy kalliokedoilla, katuvierillä, hiekkaisilla pientareilla, valleilla ja raunioilla (Ryttäri & Kettunen 1997). Savonlinnan kaupungin Kaupunkisuunnittelun päällikkö Risto Aalto tilasi tämän luontoselvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä Kuva 1. Kukkiva keltakynsimökasvusto. Hamina, toukokuu 2007 Petri Parkko 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin kulkemalla maastossa koko alue jalkaisin läpi. Maastotöihin käytettiin yhteensä 3 h. Maastossa arvioitiin uhanalaislajiston ja EU:n luontodirektiivissä mainittujen eliölajien esiintymisen todennäköisyyttä sekä arvokkaita

3 3 elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain sekä muut arvokkaat elinympäristöt). Luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Maastotöissä avusti luontoharrastaja Riku Rinnekangas. Risto Aalto toimitti Etelä-Savon ELY-keskukselta saadut keltakynsimön kasvupaikkaa koskevat tiedot. Putkilokasvien nimistö raportissa perustuu Retkeilykasvioon (Hämet-Ahti ym. 1998). 2. Selvitysalueen yleiskuvaus Koko mäki on voimakkaasti ihmisen muokkaama. Joitakin pienialaisia kallioita voidaan pitää kasvillisuudeltaan luonnontilaisen kaltaisina. Alueen luoteiskulmassa on pysäköintialue, jonka takaa Nälkälinnanmäki nousee jyrkästi. Pysäköintialueen kohdalta kalliota on louhittu. Kirjastorakennusta ympäröi puistoalue nurmikoineen ja istutuksineen. Kirjaston länsipäädyssä kasvaa suuria metsävaahteroita Acer platanoides ja lounaiskulmassa pihasyreeneitä. Rakennuksen edustalla kasvaa kaksi siperianpihtaa Abies sibirica ja rauduskoivu. Tottinkadun linja-autopysäkin takana kasvaa koivua, metsävaahteroita ja kotipihlajaa. Kirjastorakennuksen koillispuolen nurmikkoalueen koristepuita ovat suuret lehtikuuset ja metsävaahterat. Aivan tutkimusalueen koilliskulmassa kasvaa suuri pihta, jonka länsipuolelta on kaadettu yksi puu. Kirjastorakennuksen itäpuolen nurmikkoalueen keskellä, lipputangon vieressä, on pieni kallioalue. Rakennuksen kaakkoispuolella kasvaa metsävaahteroita. Kirjaston kaakkoispuolella olevan pienen huoltorakennuksen vieressä kasvavat palsamipoppeli Populus balsamifera ja pihta. Lähellä eteläpuolen aitaa kasvaa palsamipoppelin juurivesoja. Kirjaston takana kasvavat suuret lehmukset. Aidan tuntumassa on heinäkasvillisuutta. Rakennuksen lounaiskulmasta alkaa kasvillisuudeltaan melko edustava kallioalue, joka jatkuu lähes Koulukadun reunaan asti. Tutkimusalueen koristepensaina kasvavat tuomi, hernepensaat, happomarjat, rusokuusamat ja isotuomipihlajat. Lisäksi alueella kasvaa vähän karviaisia ja taikinamarjaa.

4 4 3. Uhanalaisen (vaarantunut, VU) putkilokasvilajin kasvupaikka Keltakynsimön Draba nemorosa kasvupaikka (kartta 1, punainen tähti) Etelä-Savon ELY-keskuksen tietojen mukaan Nälkälinnanmäen kallioalueella on kasvanut uhanalaista keltakynsimöä yhtenäiskoordinaateissa KKJ : Kasvupaikka on pieni kallioketo aivan polun reunassa. Kuva 2. Harmion kukinto Savonlinnan Nälkälinnanmäellä Petri Parkko 4. Alueen mielenkiintoisia kasvihavaintoja Harmio Berteroa incana (kuva 2) Harmiota löytyy Nälkälinnanmäen reunaosista, etenkin koillisosan kalliolta. Harmio on levinnyt laajalti Savonlinnan katujen reunuksille ja pihoille. Harmio on levinnyt uustulokkaana Suomeen Itä- ja Keski-Euroopasta vanhoille kasarmialueille, ratapihoille sekä taajamien

5 5 kaatopaikoille (Hämet-Ahti ym. 1998). Lajin luonnonvaraiset kasvupaikat ovat kaukana Venäjän aroilla. Savonlinnaan kasvi on todennäköisesti kulkeutunut venäläisen sotilaiden mukana. Idänkattara Bromus inermis (kartta 1, vihreä tähti) Tutkimusalueelta löytyi idänkattarakasvusto yhtenäiskoordinaateista KKJ : Idänkattaraa tavataan satamissa, ratavarsilla ja maalinnoituksilla. Todennäköisesti myös idänkattara on tullut alueella aikanaan venäläisen sotaväen mukana. Molemmat em. lajit havaittiin myös Laitaatsillan telakka-alueen luontoselvityksen maastotöissä 2008 (Vauhkonen 2008). Kartta 1. Keltakynsimön kasvupaikoiksi sopivat kalliot 1 4. Nälkälinnanmäen uhanalaisen keltakynsimön kasvupaikka on merkitty punaisella tähdellä ja idänkattaran kasvupaikka vihreällä tähdellä.

6 6 5. Keltakynsimön kasvupaikoiksi sopivat kalliot Kallio 1 (kartta 1, kuvio 1, kuva 3): Nurmikon reunassa oleva pieni kallio, jolla kasvaa mm. isomaksaruohoa ja keltamaksaruohoa, ahopukinjuurta, keltakannusruohoa, hieman kissankelloa, siankärsämöä, hieman harmiota, lampaannataa, ketohopeahanhikkia ja ahosuolaheinää. Kallio laskee jyrkkänä länsipuolen jalkakäytävän tuntumaan. Jyrkänteellä kasvaa mm. ruoholaukkaa Allium schoenoprasum, keltamoa Chelidonium majus ja kallioimarretta. Kuva 3. Kuvan kalliolla kasvaa uhanalaista keltakynsimöä Petri Parkko Kallion reunoilla kasvaa monia villiintyneitä koristepensaita: punalehtiruusua Rosa glauca, hernepensaan ja aitaorapihlajan siementaimi, kiiltotuhkapensas Cotoneaster lucidus.

7 7 Kallio 2 (kartta 1, kuvio 2, kuva 4) Kirjastorakennuksen länsipuolella lipputangon tuntumassa sijaitseva kallio, jossa kasvaa mm. rohtotädykettä, kissankelloa, ketohopeahanhikkia, vähän ruusuruohoa, isomaksaruohoa ja keltamaksaruohoa, ahopukinjuurta ja harmiota. Kallio 3 (kartta 1, kohde 3) Kalliorinteessä tutkimusalueen pohjoisreunassa kasvaa kallioimarretta, ahomansikkaa, isomaksaruohoa, aholeinikkiä, koiranheinää, ahopukinjuurta, isoaho-orvokkia. Lisäksi rinteessä kasvaa puutarhakarkulaisena mahonian Mahonia aquifolium taimi ja tuhkapensaita. Kuva 4. Kirjastorakennuksen itäpuolen kallio. Nälkälinnanmäki Petri Parkko Kallio 4 (kartta 1, kuvio 4, raportin kansikuva) Kirjastorakennuksen lounaispuolen melko laajalla kalliolla kasvaa mm. karvakiviyrttiä Woodsia ilvensis, kallioimarretta, kivikkoalvejuurta Dryopteris filix-mas, isomaksaruohoa, runsaasti keltamaksaruohoa, kissankelloa, ketohopeahanhikkia, harmiota sekä ahopukinjuurta.

8 8 Kallion reunassa kasvaa idänukonputkea, harmiota ja valkopeippiä Lamium album. Kallio jatkuu lounaiskulmassa lähelle jalkakäytävää muuttuen länsiosassa puiden varjostamaksi. 6. Päätelmät ja suositukset Luontoselvityksen maastotöissä ei havaittu merkittäviä luontoarvoja. Keltakynsimö on kukinta-ajan ulkopuolella erittäin vaikeasti havaittava. Kuiva kesä on saattanut kuivattaa versot kokonaan pois näkyvistä. Tutkimusalue on voimakkaasti ihmisen muokkaama ja kasvillisuudeltaan kulunut, eikä sillä ole luonnontilaisia osia. Muiden uhanalaisten putkilokasvilajien kuin keltakynsimön esiintymisen todennäköisyys alueella on pieni. Edellä kuvatut kalliot (ks. 4. Keltakynsimön kasvupaikoiksi sopivat kalliot) on syytä tutkia toukokuussa 2011 keltakynsimön parhaaseen kukinta-aikaan. Tutkimuksen perusteella rajataan kasvupaikat rakentamisen ulkopuolelle. Kallioalueiden tuntumassa niittoa tulisi välttää ennen kuin keltakynsimön siemenet ovat varisseet. Yksivuotisena kasvina laji on täysin riippuvainen siementuotannosta. 7. Lähteet 7.1. Kirjallisuus Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen T, ja Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. painos. 656 s. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo. Helsinki. Ryttäri T. ja Kettunen, T. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. 335 s. Tampere Sähköiset lähteet Vauhkonen, M. 2008: Savonlinnan Laitaatsillan telakan asemakaava-alueen luontoselvitys. Enviro Oy:n tutkimusraportti 8 s. Saatavilla sähköisessä muodossa [viitattu ]:

9 Savonlinnan Nälkälinnanmäen keltakynsimötarkistus Selvityksen taustoja Nälkälinnanmäellä on tehty aiempina vuosina havaintoja uuden uhanalaismietinnön (Rassi ym. 2010) mukaan erittäin uhanalaiseksi (EN) arvioidusta putkilokasvilajista keltakynsimöstä Draba nemorosa. Lajia ei havaittu alueella 2010 maastokäynnillä (Luontoselvitys Kotkansiipi 2010), mutta Savonlinnan kaupunki pyysi kuitenkin vielä selvittämään esiintymän nykytilanteen. Kaupunkisuunnittelun päällikkö Risto Aalto tilasi maastotarkistuksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä Tutkimusmenetelmät ja aineisto Ensimmäinen maastokäynti Nälkälinnanmäelle tehtiin Kolean toukokuun takia kevätkasvien kukinta oli myöhässä, joten paikalla käytiin vielä uudelleen Toukokuun käynnillä tutkittiin Nälkälinnanmäen kaikki aiemmassa selvityksessä todetut keltakynsimön kasvupaikoiksi sopivat alueet havainnoiden kasvillisuutta. Kesäkuun käynnin yhteydessä tehtiin vertailukäynti tunnetulle, Savonlinnan torille johtavan kävelysillan tuntumassa olevalle, keltakynsimön kasvupaikalle. Tällä paikalla Ulla Muukkonen (suull.) oli havainnut kukkivia yksilöitä keväällä Lajin kukkineet yksilöt löytyivät tältä vertailualueelta helposti, joten niiden olisi pitänyt olla löydettävissä myös Nälkälinnamäeltä. Keltakynsimötarkistuksen maastotöistä ja raportoinnista vastasi luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Maastotöissä avusti savonlinnalainen luontokartoittajaksi opiskeleva Ulla Muukkonen. 3. Tulokset ja päätelmät Nälkälinnanmäellä ei tehty kahdella maastokäynnillä havaintoja keltakynsimöstä, vaikka laji löytyi helposti muualta Savonlinnasta. Koska lajia ei löydetty myöskään 2010 kartoituksessa,

10 Savonlinnan Nälkälinnanmäen keltakynsimötarkistus 2012 on varsin todennäköistä, että laji on hävinnyt paikalta. Alueella ei ole tällä hetkellä sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta sen maankäytön suunnittelussa. 4. Lähteet Luontoselvitys Kotkansiipi 2010:. Tutkimusraportti 8 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s. Kouvola Petri Parkko, luontokartoittaja (eat)