Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010

Transkriptio

1 Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko

2 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Hävittämiseksi ja heikentämiseksi tulkitaan myös metsäisten kulkuyhteyksien katkaiseminen muihin lajille sopiviin metsiin. Moottoritie aiheuttaa liito-oravalle merkittävän estevaikutuksen, joten lajin elinalueilla tiesuunnittelu on tehtävä huolella. VT 6 väliltä tehtiin ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä luontoselvitys vuonna 2007 (Luontoselvitys Kotkansiipi 2007), jonka yhteydessä suunnittelualueella tehtiin liitooravaselvitykset lajille sopivissa elinympäristöissä. VT 6 Taavetti-Lappeenranta välin perusparannuksen suunnittelu on edennyt tiesuunnitteluvaiheeseen, johon liittyen päivitettiin väliltä tehty luontoselvitys suhteessa tarkennettuihin linjauksiin. Suunnittelualueen liitooravatilannetta on tarkennettu ja päivitetty kaksi kertaa (Luontoselvitys Kotkansiipi 2008, 2009 ja 2010) tiesuunnittelun edetessä. Liito-oravan lisäksi alueelta on selvitetty luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojellun palosirkan Psophus stridulus esiintymiä (Luontoselvitys Kotkansiipi 2007 ja Valanti, M. ym. 2009). 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Liito-oravatarkistusten 2010 maastotyöt tehtiin , jolloin liito-oravan ulostepapanat olivat hyvin löydettävissä. Maastotöistä vastasivat luontokartoittaja (eat) Petri Parkko ja metsätalousinsinööri Niina Rinne. Maastossa tutkittiin haapojen ja suurempien kuusten tyvet liito-oravan ulostepapanoiden löytämiseksi. Alueilta pyrittiin löytämään lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kolopuita, linnunpönttöjä ja vanhoja oravien risupesiä, jotka sijaitsevat suunnitellun tielinjauksen tuntumassa. Timo Jalkanen Destia Oy:stä toimitti kartat tarkennetuista tielinjauksista luontoselvityksen päivittämistä varten.

3 3 3. Kiurulan liito-oravan elinalue 3.1. Liito-oravatilanne 2010 suhteessa 2009 tarkistuksiin Liito-oravan elinalue Kiurulassa oli säilynyt ennallaan (kartta 1). Myös lisääntymis- ja levähdyspaikat olivat pääosin samoja kuin keväällä 2009 (vertaa kartta 1 ja 2). Alueelta löytyi yksi uusi lisääntymispaikaksi tulkittava kolohaapa yhtenäiskoordinaateista KKJ : , joka jää liittymäjärjestelyjen itäpuolelle. Kartta 1. Kiurulan liito-oravalle sopiva metsä on rajattu karttaan punaisella. Metsäiset kulkuyhteydet on merkitty punaisilla nuolilla. Vuonna 2009 tehty hakkuu on rajattu sinisellä. Aiempina vuosina merkittävimmältä lisääntymispaikalta, voimalinjan eteläpuolelta, löytyi keväällä 2010 papanoita hyvin vähän. Tämä viittaa lisääntymispaikan heikentymiseen. On mahdollista, että paikka on tällä hetkellä vain liito-oravan ruokailualue. Voimalinjan eteläpuolen lisääntymispaikan kulkuyhteydet todettiin jo 2009 maastotöissä hakkuun takia

4 4 heikentyneeksi. Paikalla kasvaa kuitenkin hyvin suuria kolohaapoja, joten heti taimikoiden kasvettua se saattaa olla jälleen merkittävä lisääntymispaikka. Kartta 2. Kiurulan liito-oravan lisääntymispaikat 2010 on merkitty karttaan punaisilla tähdillä Päätelmät ja suositukset Kiurulan kohdalla suunnitellut liittymäjärjestelyt ovat pysyneet samoina kuin 2010, joten liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikat jäävät moottoritielinjauksen pohjoispuolelle. Lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivat kolopuut lähipuineen tulisi merkitä maastoon ennen hakkuiden ja rakennustöiden aloittamista. Kolohaapojen ympärille tulee jättää useita suurempia kuusia suojapuustoksi, ja liito-oravan elinalueelta tulee olla metsäinen kulkuyhteys muihin lajin elinympäritöiksi sopiviin metsiin. Vanhan VT 6 linjauksen liito-oravien ylityspaikka Kairlammen länsipuolella jätetään puustoiseksi 2009 raportin (Luontoselvitys Kotkansiipi 2009) suositusten mukaisesti.

5 5 4. Askolan liito-oravan elinalue 4.1. Liito-oravatilanne 2010 suhteessa 2009 tarkistuksiin Askolan alueen liito-oravatilanne oli säilynyt ennallaan. Liito-oravalle paras elinympäristö alkaa selvästi suunnitellun linjauksen pohjoispuolelta. Tältä alueelta löytyi papanoita keväällä 2010 hyvin runsaasti (kuva 1). Papanoita ei löytynyt suunnitellun tielinjauksen läheisyydestä. Tielinjausta lähinnä oleva lisääntymispaikka löytyi yhtenäiskoordinaateista KKJ : Kartta 3. Liito-oravan elinalue 2009 rajattuna lajille sopivan puuston mukaan. Vuonna 2010 papanoita löytyi tielinjauksen pohjoispuolelta. Lähinnä tielinjausta oleva lisääntymispaikka 2010 on merkitty punaisella tähdellä.

6 6 Kuva 1. Askolasta, suunnitellun tielinjan pohjoispuolelta, löytyi runsaasti liito-oravan papanoita kevään 2010 maastotöissä Petri Parkko 4.2. Päätelmät ja suositukset Vuoden 2009 maastotöiden perusteella todettiin, ettei kulkuyhteys valtatien ja radan yli etelään ole välttämätön, sillä liito-oravalle sopivat metsät ovat kaukana ratalinjauksen eteläpuolella. Paskahatun alueelta ei löytynyt liito-oravan papanoita keväällä Askolan liito-oravan elinalueen ja Paskahatun väliseltä metsäalueelta ei myöskään löytynyt merkkejä liito-oravasta. Askolan liito-oravan elinalueelta on lisäksi metsäinen kulkuyhteys pohjoiseen. Linjausta on tarkennettu hieman pohjoiseen 2010 linjauksesta, mutta se jää edelleen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen eteläpuolelle. Liito-oravan elinalueen tilanne on syytä selvittää vielä ennen hakkuiden ja rakennustöiden alkua, sillä tielinjauksella saattaa silloin olla lisääntymis- ja levähdyspaikka esim. vanhassa oravan pesässä.

7 7 5. Kankaan liito-oravan elinalue (kartta 4) Yleissuunnitelmavaiheessa maanomistaja ilmoitti tilansa (tila Kangas) ympäristöstä havaintoja liito-oravasta. Kyseistä elinaluetta ei havaittu ympäristövaikutusten arviointiin liittyvässä luontoselvityksessä (Luontoselvitys Kotkansiipi 2007), sillä reviirin ydinalue sijaitsee selvästi tielinjauksen pohjoispuolella. Elinalue sijaitsee suunnitellulla liittymäalueella. Kartta 4. Kankaan liito-oravan elinalue ja kangasvuokkoesiintymät Päätelmät ja suositukset Liittymäalueella tulee merkitä lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivat kolopuut suojakuusineen ennen hakkuita ja rakentamistöitä. Liito-oravalla on hyvät mahdollisuudet säilyä alueella liittymäjärjestelyistä huolimatta jos sille jää lisääntymispaikoiksi sopivia kolopuita, ruokailuhaapoja ja tiheitä kuusia suojapuiksi.

8 8 6. Palosirkan esiintymispaikat (kartta 5) Palosirkka Psophus stridulus on uhanalainen (vaarantunut, VU) luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltu laji, joka elää paahdealueilla. Palosirkkaa on inventoitu VT 6 ympäristövaikutusten arviointia varten 2007 (Luontoselvitys Kotkansiipi 2007). Lisäksi Etelä- Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti on selvittänyt palosirkan elinalueita 2009 (Valanti ym. 2009). Näissä selvityksissä palosirkkaa ei löytynyt suunnittelualueelta. Lajia on kuitenkin tutkittu myös Luumäki-Imatrankoski ratahankkeen yhteydessä 2008 Enviro Oy:n toimesta (KAS/Tuula Tanska), jolloin myös VT 6 tiehankkeen suunniteltujen liittymäalueiden tuntumassa tehtiin havaintoja lajista (kartta 5). Kartta 5. Palosirkan havaintopaikkoja 2008.

9 Päätelmät ja suositukset Palosirkalla ei ole tällä hetkellä merkittäviä esiintymiä suunnitellun valtatielinjauksen tuntumassa, mutta laji elää linjauksen eteläpuolella olevan junaradan ympäristössä. Niiltä osin kun rakennetaan junaradan ylittäviä tai alittavia silloituksia, tulisi tehdä palosirkkaselvitys ennen hankkeen toteuttamista. Kuva 2. Palosirkka sulautuu hyvin maastoon ja löytyy helposti vain lentoon lähtiessään. Uusikylä 2005 Petri Parkko

10 10 7. Kangasvuokon kasvupaikat (kartta 4) Harjualueilla kasvava putkilokasvilaji kangasvuokko Anemone vernalis on luokiteltu uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi (VU). Maanomistaja on ilmoittanut havainnot lajista läheltä Luumäen ja Lappeenrannan rajaa Päätelmät ja suositukset Kangasvuokon kasvupaikat pyritään mahdollisuuksien mukaan säästämään rakentamistöiden yhteydessä. Kangasvuokkojen siirtäminen uusille kasvupaikoille on hankalaa pitkän, syvälle ulottuvan paalujuuren takia. Jos kasvupaikat ovat aivan tielinjalla, voitaisiin tässä tapauksessa yrittää siirtää kasvustoja tielinjan ulkopuolelle kaivamalla kaivinkoneella suuret paakut, jolloin juuret tulisivat mukaan. Asiasta on syytä olla yhteydessä Kaakkois-Suomen ELYkeskukseen. 8. Yleissuosituksia luontoarvojen huomioon ottamisesta välillä Taavetti Lappeenranta Liito-oravan osalta on annettu suosituksia lajia koskevissa kohdissa (luvut 3.2., 4.2. ja 5.2.). Suunnittelualueen uhanalaiset hyönteiset ovat paahdeympäristöjen lajeja, mikä tulee huomioida tiehankkeessa. Tieluiskat tulisi pitää mahdollisimman kuivina ja hiekkaisina, eikä niiden rakentamisessa tulisi käyttää muualta tuotua humusta. Mikäli luiskiin kylvetään kasvien siemeniä, tulee käyttää vain suomalaista alkuperää olevien luonnonkasvien siemeniä. 9. Lähteet Luontoselvitys Kotkansiipi 2007: VT 6 Luontoselvitys Taavetti Lappeenranta Tutkimusraportti 25 s. Luontoselvitys Kotkansiipi 2008: Kevään 2008 liito-oravatarkistus. Tutkimusraportti 4 s.

11 11 Luontoselvitys Kotkansiipi 2009: VT 6 Liito-oravatarkistukset Tutkimusraportti 7 s. Valanti, M., Saarinen, K. & Jantunen, J. 2009: Palosirkkaesiintymien kartoitus Utti, Luumäki, Lappeenranta, Savitaipale. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti. Lappeenranta Tutkimusraportti 7 s.