SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari"

Tapio Haavisto
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET Osa-alue Osa-alue Osa-alue Osa-alue Osa-alue Osa-alue 6. 7 LIITTEET Kansikuva: Idänkeulankärki harjunleikkauksessa Partakoskentien varressa.

Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue 5. 6 6. Osa-alue 6.

3 3 JOHDANTO Savitaipaleen Taipalsaaren- ja Partakoskentien asemakaavan muutosta varten tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen luonto- ja maisemainventointi kesä-heinäkuussa 2014 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnittelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Lajisto tutkittiin kartoittamalla alueet systemaattisesti kesä- ja heinäkuussa Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Liito-oravan mahdollista esiintymistä tai merkkejä esiintymisestä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki suunnittelualueilla todetut kolopuut sekä tarkastamalla kaikki lajille mahdollisesti sopivat elinympäristöt. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten. Suunnittelualue jaettiin ekologisesti ja maankäytön kannalta mielekkäisiin osa-alueisiin. Raportti on kirjoitettu osa-alueittain ja osaalueista on annettu suositukset maankäytön suunnittelua ajatellen. Sisällysluettelon osa-alueiden numerointi viittaa Kartan 2. (LIITTEET) osa-alueiden numeroihin.

Työssä inventoitiin suunnittelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä

4 4 OSA-ALUEET 1. Osa-alue 1 (LIITTEET, Kartta 2.) Osa-alue kattaa tien itäreunan Partakosken risteyksestä Taipalsaarentien risteykseen. Tie laskee Partakoskelle päin harjulta alas sedimenttimaalle. Osa luiskista laskee suppaan, joiden kohdalla tien luiskien kasvillisuus indikoi selvää rehevöitymistä (Kuva 2.). Harjuleikkauksien lajisto tien varressa indikoi lievää rehevöitymistä ja penkoilla on todettavissa runsaasti kuivan ja karun kankaan tyyppilajistoa (sianpuolukka, kanerva, sarjakeltano, huopakeltano mm.) sekä jonkin verran vähälukuisempaa paahdelajistoa (mm. idänkeulankärkeä) (Kuva 1.). Osa-alueen inventoinnissa kasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi. Lajiston monipuolisuutta lisäsi suuri kulttuurilajiston osuus tieväylällä. Lajisto ylärinteen puolen harjuleikkauksissa todettiin tyypilliseksi kuivien (VT) ja karujen kankaiden (CT) lajistoksi, alarinteen suppaluiskissa puolestaan tuoreiden (MT) ja lehtomaisten (OMaT) kankaiden lajistoksi. Monipuolinen kulttuurilajisto todettiin erityisesti tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden osassa. Vähälukuisemmista paahdelajeista todettiin runsaasti idänkeulankärkeä. Osa-alueelta etsittiin aktiivisesti myös pikkusinisiipeä kasvi-inventointien yhteydessä, mutta lajia ei todettu. Lajia ei ole todettu viime vuosina alueella ja on ilmeisesti kadonnut alueen lajistosta kokonaan. Kuva 1. Kirkonkylälle johtava tie leikkaa rinteessä harjun, jossa todettiin harjulajistoa. Kuva 2. Kuva Taipalsaarentien risteykseen päin. Luiskien kasvillisuus indikoi lehtomaisuutta.

Harjuleikkauksien lajisto tien varressa indikoi lievää rehevöitymistä ja penkoilla on todettavissa runsaasti kuivan ja karun kankaan tyyppilajistoa (sianpuolukka, kanerva, sarjakeltano, huopakeltano

5 5 2. Osa-alue 2 (LIITTEET, Kartta 2.) Osa-alue kattaa tien länsireunan Partakosken risteyksestä Taipalsaarentien risteykseen. Ylärinteen puolen tien varret ovat hakattu ja rehevöityneet (Kuva 3.). Rinteen puolivälin harjuleikkauksessa oli todettavissa kuivan kankaan ja karun kankaan lajistoa sekä paahdepaikoille tyypillisestä lajistosta mm. huopakeltanoa ja idänkeulankärkeä (kansikuva). Alarinteessä, lähempänä Taipalsaarentien risteystä, tien luiska laskee jyrkästi alas kohti Kuolimon rantaa (Kuva 4.). Luiskan alareuna on hakattua, maaperältään muokattua lehtoa, jossa oli todettavissa mm. lehtokuusamaa, mustakonnnamarjaa ja punaviinimarjaa. Lehtipuuvaltaisessa puustossa todettiin runsaana mm. tuomea. Rehevän maapohjan ja runsaan kulttuurilajiston vuoksi osa-alue todettiin kasvilajistoltaan hyvin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi. Myös muu kuin kasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi lehtimetsien ja lehtojen lajistoksi (linnustossa mm. lehtokerttu, mustapääkerttu, harmaasieppo, käpytikka sekä palokärki). kuva 3. Osa-alueen ylärinne on rehevöitynyt. Kuva Taipalsaarentien risteyksestä päin. Kuva 4. Kuvan tienluiskasta alkava lehtomainen metsä. Kuva Taipalsaarentien risteykseen päin. 3. Osa-alue 3 (LIITTEET, Kartta 2.) Taipalsaarentien risteyksen kaakkoispuoli on hyvin paahteinen suppaan laskeva hietamaarinne (Kuva 5.). Kauempana tiestä hietamaa on entistä peltoa. Pellolle ja osin tien luiskaan on levinnyt lupiinia näkyy Kuvassa 5.). Paahdemaiden lajistoa (mm. kangasajuruoho, karvaskallioinen, mäkitervakko ja huopakeltano) oli todettavissa runsaana tien luiskan ylärinteessä. Alarinne on kulttuurilajiston valtaama. Kauempana risteyksestä tien varret ovat muokatumpia ja paikoin nurmella. Osa-alueelta etsittiin erityisesti noidanlukkoja, mutta ryhmän lajeja ei todettu. Kasvilajiston lisäksi myös muu osa-alueen lajisto todettiin tavanomaiseksi.

lehtokuusamaa, mustakonnnamarjaa ja punaviinimarjaa. Lehtipuuvaltaisessa puustossa todettiin runsaana mm. tuomea.

6 6 Kuva 5. Taipalsaarentien risteys on kuivaa hietamaata, joka on alkanut rehevöityä. Kuva 6. Mm. karvaskallioinen ja huopakeltano todettiin runsaana risteysalueella. 4. Osa-alue 4 (LIITTEET, Kartta 2.) Taipalsaarentien risteyksen pohjoispuoli on hyvin kuivaa hietamaata, jolla oli todettavissa monipuolinen paahdemaiden laisto (mm. runsaasti mäkitervakkoa). Risteyksestä Taipalsaarelle päin maaperä jatkuu kuivana ja karuna hietamaana. Asutuksen kohdalla tienvarret ovat laajalti nurmikkoa. Tienvarsilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi. Huopakeltanoa ja mäkitervakkoa todettiin runsaasti. Paahdelajisto kokonaisuudessaan todettiin tavanomaiseksi. Noidanlukkkoja etsittiin osa-alueelta aktiivisesti, mutta ryhmän lajeja ei todettu alueella. Ahonpellontien jälkeen tulevan harjuleikkauksen lajisto indikoi pohjoiseen avautuvalla rinteellä pääosin tuoretta kangasta (MT) ja etelään avautuvalla rinteellä kuivaa kangasta (VT) tyyppilajistoineen. Aivan tien reunassa oli todettavissa runsaasti myös kulttuuribiotoopeille tyypillistä lajistoa. 5. Osa-alue 5 (LIITTEET, Kartta 2.) Taipalsaarentien risteyksestä Partakoskelle päin tien pohjoissivu on voimakkaasti rehevöitynyt (Kuva 7.). Aluetta on muokattu ja lupiini on levinnyt alueella laajalle. Osa-alueella kulttuurilajisto todettiin vallitsevana, paahdemaiden lajistoa oli niukasti ja puutarhakarkulaisia oli todettavissa myös lähellä tien laitaa. Osa-alueen kasvilajisto todettiin kuitenkin tavanomaiseksi. Noin 50m

Risteyksestä Taipalsaarelle päin maaperä jatkuu kuivana ja karuna hietamaana. Asutuksen kohdalla tienvarret ovat laajalti nurmikkoa. Tienvarsilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi.

7 7 risteyksestä Partakoskelle päin todettiin tienvarsikasvustossa (Kuva 8.) viitakerttusen reviiri. Kuva 7. Partakoskentien itäpuoli on tienvarren pihapiirien rehevöittämä. Kuva 8. Reheväkasvuisen Partakoskentien reunassa todettiin mm. viitakerttusen reviiri. 6. Osa-alue 6 (LIITTEET, Kartta 2.) Osa-alue Taipalsaarentien risteyksestä Partakoskelle tien länsipuolella on entistä peltoa (Kuva 9.). Peltolajistoa, lupiinia ja muuta kulttuurilajistoa on levinnyt runsaana tien laitoja myöten. Lajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi (kuva 10.). Muu osa-alueella todettu lajisto oli myös tavanomaista kulttuuribiotooppien lajistoa. Kuva 9. Partakoskentien rehevää länsisivua. Kuvaussuunta Taipalsaarentien risteykseen päin. Kuva 10. Mm. lupiini on levinnyt tien laidalle asti. Kuvaussuunta Partakoskelle päin.

) Osa-alue Taipalsaarentien risteyksestä Partakoskelle tien länsipuolella on entistä peltoa (Kuva 9.). Peltolajistoa, lupiinia ja muuta kulttuurilajistoa on levinnyt runsaana tien laitoja myöten.

8 8 Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p LIITTEET

9 9

10 10

Samankaltaiset tiedostot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa