KULTTUURISEN KOMPETENSSIN TUKEMINEN TERVEYSALAN KOULUTUKSESSA Hanna Repo (sh, TtM, TtT-koulutettava, hoitotyön opettaja)
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1) Kulttuurin, terveyden ja kulttuurisen kompetenssin käsitteistä 2) Mitä tutkimus sanoo aiheesta? 3) Käytännön kokemuksia
MITÄ ON KULTTUURI?
MITÄ ON KULTTUURI? Tietyn ryhmän arvot, tavat, tottumukset, uskomukset, kieli, ruoka, musiikki, pukeutuminen jne. Periytyy sukupolvelta toiselle Prosessimainen ja dynaaminen Osakulttuurit, alakulttuurit Etnosentrismi
KULTTUURI Kaikki ihmiset kuuluvat useisiin eri kulttuureihin ja ihmiset määrittelevät itse, mihin kulttuuriin he milloinkin kuuluvat ja mitä kulttuuri heille merkitsee!
KULTTUURI JÄÄVUORENA
ENTÄ SUOMALAINEN KULTTUURI? Mitä on suomalaisuus / suomalainen kulttuuri?
SUOMALAINEN KULTTUURI Tasa-arvo Rehellisyys Täsmällisyys Hiljaisuus Vaatimattomuus Luottamus toisiin ihmisiin Yksityisyys https://www.youtube.com/watch?v=v7ch4mj51c A
MIKSI? Ulkomaalaistaustaisia 5,5 % väestöstä (301 524) Viro 25 % Venäjä 14 % Somalia 5 % Ruotsinkielisiä 290 910, 5,3 % väestöstä Saamenkielisiä 1930, 0,04 % väestöstä Romanit, tataarit
Erilaisuus ei ole jotain, jota emme tunne, vaan sellaista, jonka tunnistamme erilaiseksi. Milloin maahanmuuttaja lakkaa olemasta maahanmuuttaja?
KUKA ON MAAHANMUUTTAJA? Paluumuuttaja Siirtolainen Turvapaikanhakija Pakolainen Viime vuonna Suomeen muutti 31 950 henkilöä Ylivoimaisesti suurin osa muuttaa työn, perheen tai opiskelun vuoksi Suomeen! 1346 myönnettyä turvapaikkaa ja 1030 kiintiöpakolaista -> 7,4% kaikesta maahanmuutosta
MIETI JOKIN TILANNE AIEMMASSA TYÖSSÄSI, MISSÄ OLET TÖRMÄNNYT KULTTUURIEROIHIN MISTÄ TILANTEESSA OLI KYSYMYS? MITEN TILANNE RATKAISTIIN?
VIERAASEEN KULTTUURIIN SOPEUTUMINEN OMAKSUTAANKO UUTTA KULTTUURIA? KYLLÄ EI SÄILYTETÄÄNKÖ OMAA KULTTUURIA? INTEGRAATIO ASSIMILAATIO (SULAUTUMINEN) ERISTÄYTYMINEN MARGINALISAATIO KYL- LÄ EI
MIKSI KULTTUURI TULEE HUOMIOIDA TERVEYDENHUOLLOSSA? MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ VAI ONKO SE?
MIKSI KULTTUURI TULEE HUOMIOIDA TERVEYDENHUOLLOSSA? Kulttuuri vaikuttaa ihmisen käsitykseen sairaudesta ja terveydestä sekä tapaan, jolla ihminen vaalii terveyttään / hoitaa sairauttaan, ilmaisee tunteitaan ja oireitaan Luottamus viranomaisiin, käsitykset länsimaisesta lääketieteestä Muut kulttuuriin liittyvät tavat ja tottumukset, esim. ruokavalion rajoitteet, perheen ja yhteisön merkitys, aikakäsitykset jne. Suomalainen terveydenhuollon järjestelmä on rakennettu palvelemaan erittäin homogeenista, suomalaista väestöä
KULTTUURIN VAIKUTUS Yksilöllisyys / yhteisöllisyys Etäisyys, kosketus, hierarkiat Sukupuoliroolit Kieli, kommunikointi ja viestintätyylit Aikakäsitys Uskonto ja suhde siihen Biokulttuuriset vaihtelut
MAAGIS-USKONNOLLINEN MAAILMANKUVA Elämää ohjaavat yliluonnolliset voimat Ihmisen kohtalo riippuu yliluonnollisista voimista Terveys on yhteisöllistä, ihmisten suhteita toisiinsa Terveys ja sairaus on koko yhteisön asia Sairaus on yliluonnollisten voimien rangaistus ja sitä voidaan hoitaa lepyttelemällä niitä, suorittamalla rituaaleja, häätämällä pois henkiä jne.
HOLISTINEN MAAILMANKUVA Elämässä tärkeää tasapaino yksilön ja universumin välillä (esim. yin-yang) Ihminen on osa maailmankaikkeutta Terveys on prosessi, jossa ihminen sopeutuu jatkuvasti kosmokseen ja muuttuvaan ympäristöön Sairaus on seurausta ihmisen ja maailmankaikkeuden tasapainon järkkymisestä Myös esim. työttömyys, rasismi ym. ovat sairauksia Sairauksia hoidetaan luonnonmenetelmillä ja ns. uskomushoidoilla
TIETEELLINEN MAAILMANKUVA Ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä Ihminen on mekanismi, joka muodostuu kudoksista, elimistä, soluista Terveyttä on silloin, kun sairauden merkkejä ei ole havaittavissa Sairaus johtuu ihmisen kehon vaurioitumisesta ulkoisen trauman, stressin, infektion ym. seurauksesta Sairauksia hoidetaan hoitamalla niiden syytä ja aiheutuneita vaurioita hoitotoimenpiteillä ja lääkkeillä
ERILAISIA SAIRAUSKÄSITYKSIÄ Ihminen on sairas Psyykkisesti vai fyysisesti? Mikä elin on sairas? Ihminen on sairas Mitkä suhteet eläviin ihmisiin ovat häiriintyneet? Mitkä suhteet esi-isien henkiin ovat häiriintyneet?
HAASTE TERVEYDENHUOLLOLLE HOITAISITKO ITSE MASENNUSTA PAHOJA HENKIÄ KARKOITTAMALLA? TAI DIABETESTA VIHERSMOOTIEILLA? TAI SYÖPÄÄ UHRAAMALLA LAMPAAN JUMALILLE?
NÄKÖKULMAA Myös länsimaissa on oireyhtymiä, joita ei tunneta muualla maailmassa mm.: Anoreksia Liikalihavuus PMS Itsensä paljastelu Erilaiset riippuvuudet
VINKKEJÄ YMMÄRRYKSEN TUEKSI Onko henkilö maalta vai kaupungista? Osaako lukea ja kirjoittaa? Onko opiskellut / onko tehnyt töitä? Onko perheensä kanssa? Onko lähtenyt vapaaehtoisesti? Onko kokenut merkittäviä traumoja?
MONIKULTTUURINEN HOITOTYÖ Potilaan oikeus YK:n ihmisoikeusjulistus EU:n ihmisoikeusjulistus Suomen perustuslaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Yhdenvertaisuuslaki
MONIKULTTUURINEN HOITOTYÖ Hoitajan velvollisuus: Sairaanhoitajan eettiset ohjeet EU:n ja Opetusministeriön (2006) osaamisvaatimukset: tuntee kulttuurin merkityksen terveyden edistämisessä ja hoitotyössä työskentelee erilaisia kulttuureja edustavien yksilöiden perheiden ja yhteisöjen kanssa toimii monikulttuurisissa työyhteisöissä ja käyttää niissä hoitotyön asiantuntijuutta edistää ihmisoikeuksien ja suvaitsevaisuuden toteutumista hoitotyössä säädösten ja ammatin vaativa kielitaito
MITÄ ON KULTTUURINEN KOMPETENSSI?
MITÄ ON KULTTUURINEN KOMPETENSSI? = hoitajan osaaminen hoitaessa eri kulttuurista tulevia potilaita, osaaminen koostuu erilaisista osista Tietoisuus monimuotoisuudesta ihmisten keskuudessa Kyky huolehtia toisista Avoin ja ei-tuomitseva suhtautuminen Kulttuurisen kompetenssin edistäminen elinikäisenä prosessina (Jirwe ym. 2009)
KULTTUURINEN KOMPETENSSI (Papadopoulos 2006) KULTTUURINEN TIETOISUUS Oma etninen identiteetti, stereotypiat, etnosentrismi KULTTUURINEN TIETO Terveyteen liittyvät uskomukset ja käytös, tieto eri kulttuureista, samanlaisuudet ja eroavaisuudet KULTTUURINEN HERKKYYS Empatiakyky, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot, luottamus, kunnioitus, hyväksyntä KULTTUURINEN KOMPETENSSI Arviointitaidot, kliiniset ja diagnostiset taidot, ennakkoluuloihin, syrjintään ja eriarvoisuuteen puuttuminen Kulttuurinen kompetenssi eli osaaminen nähdään jatkuvana ja kehittyvänä prosessina, osaaminen täydentyy ja kehittyy läpi elämän
AMMATILLISESSA KOHTAAMISESSA TÄRKEÄÄ Ns. kolmannen tilan löytäminen Metakommunikaatio Asioiden ulkoistaminen Tasapainoilu, ettei korosta liikaa kulttuuria, muttei myöskään väheksy sen merkitystä -> virhetulkinnat mikä johtuu kulttuurista ja mikä yksilöstä Tulkin käyttäminen -> miten varmistan, että potilas on ymmärtänyt tiedon? Entä jos potilas ei ymmärrä?
TULKIN KÄYTÖN MUISTILISTA Tulkin täytyy nähdä ja kuulla kaikki osapuolet hyvin Puhutaan suoraan potilaalle, ei tulkille Tulkki on puolueeton eikä osallistu keskusteluun Tulkki kääntää kaiken, mitä puhutaan, minä-muodossa Tulkki on vaitiolovelvollinen Vältä vaikeaa kieltä, murretta, slangia jne. Tulkki tarvitsee 10 min tauon kerran tunnissa Tulkille on annettava mahdollisuus kysyä epäselviä asioita ja tulkata asia loppuun saakka Tulkin valintaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota!
MITEN KULTTUURISTA KOMPETENSSIA TUETAAN HOITOTYÖN KOULUTUKSESSA?
MITÄ TUTKIMUS SANOO? Vaihto-opiskelu (mm. Bohman & Borling 2014) Lyhytaikainen kulttuurikylpy (immersion) (mm. Carpenter & Garcia 2012) Yhteisöissä tapahtuva oppiminen (servicelearning) (mm. Chen ym. 2012; Amerson 2010) Ulkomailla Paikallisten järjestöjen kanssa Etnisten vähemmistöjen yhteisöissä Pelit, virtuaaliyhteisöt, simulaatio, videokonferenssit (mm. Graham & Richardson 2008; Giddens 2012) Verkkokurssit, muut isot opintokokonaisuudet (mm. Lonneman 2015; Arbour ym. 2015)
MITÄ TUTKIMUS SANOO? Lähes kaikilla menetelmillä raportoidaan olleen positiivisia oppimistuloksia -> näyttö erittäin vähäistä! USA:ssa suositellaan, että kulttuurisisältöjä tulisi integroida kaikkiin kursseihin läpi opintojen ja hoitajien / hoitotyön opettajien tulisi opettaa opiskelijoita (AACN 2008) Myös EU:ssa on rakennettu viitekehystä monikulttuurisen hoitotyön opintojen implementoimiseksi (Sairanen ym. 2013)
MITEN SUOMESSA OPETETAAN? (Repo 2015) Tutkimukseen osallistuneista 4:stä ammattikorkeakoulusta 2:ssa oli oma kurssi monikulttuuriseen hoitotyöhön liittyen -> näissä kahdessa koulussa kulttuurinen kompetenssi huomattavasti parempi Suurin osa opiskelijoista (86 %) ilmoitti opiskelleensa monikulttuurista hoitotyötä: Teoriaopintoja 64 % Vaihto-opiskelu 12 % Integroituna muuhun opintojaksoon 9 % Essee / kirjallinen tehtävä 4 %
VALMISTUVIEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN KULTTUURINEN KOMPETENSSI JA ETNISET ASENTEET (Repo 2015) n=295 Naisia 87 % Keski-ikä 26 vuotta Suomen kansalaisia 94 % Syntynyt Suomessa 90 % Osasi vähintään yhtä vierasta kieltä 80 % Oli opiskellut monikulttuurista hoitotyötä 86 % Oli ollut vaihto-opiskelijana 12 % Tapasi vieraita kulttuureita vähintään kerran kuussa työssä / työharjoittelussa 72 % Tapasi vieraita kulttuureita vähintään kerran kuussa vapaa-ajallaan 46 %
VALMISTUVIEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN KULTTUURINEN KOMPETENSSI JA ETNISET ASENTEET (Repo 2015) Kulttuurisen kompetenssin tasot: 74 % kulttuurinen tietoisuus 26 % kulttuurinen varmuus Kulttuurinen kompetenssi oli yhteydessä: Synnyinmaa (p=0.009) Äidinkieli (p=0.001) Vieraiden kielten osaaminen (p=0.002) Vaihto-opiskelu (p=0.024) Vieraiden kulttuurien kohtaaminen päivittäin vapaa-ajalla (p=0.002) ja työssä (p=0.041)
MITEN TURUSSA? AMMATTIKORKEAKOULU KULTTUURISEN VARMUUDEN TASON OSUUS VASTAAJISTA OMA KURSSI MONIKULTTUURISESTA HOITOTYÖSTÄ (%) A (n=53) 17 Ei B (n=67) 24 Ei C (n=98) 30 Kyllä D (n=76) 28 Kyllä KOKO DATA (n=295) 26
MITEN TURUSSA? Enemmistö opiskelijoista kohtaa vieraita kulttuureita harjoittelussa vähintään kerran kuussa, neljännes päivittäin -> harjoittelun merkitys erittäin suuri kulttuurisen kompetenssin kehittymisen kannalta!
VALMISTUVIEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN KULTTUURINEN KOMPETENSSI JA ETNISET ASENTEET (Repo 2015) Etniset asenteet: Suomenruotsalaiset (mean 7.22) Romanit (mean 7.26) Somalit (mean 7.65) Venäläiset (mean 7.72) Etniset asenteisiin olivat yhteydessä: Vieraiden kielten osaaminen (p=0.043) Vaihto-opiskelu (p=0.038) Kulttuurien kohtaaminen päivittäin vapaa-ajalla (p=0.020) ja työssä (p=0.012)
VALMISTUVIEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN KULTTUURINEN KOMPETENSSI JA ETNISET ASENTEET (Repo 2015) Puolet opiskelijoista perusteli vastauksiaan: Kielitaito 50 % Ennakkokäsitykset 17 % Eettinen orientaatio 21 % Osaamisen puute 12 % Kielitaito yhteydessä neg. asenteisiin suomenruotsalaisia kohtaan (p=0.001) Ennakkokäsitykset yhteydessä neg. asenteisiin romaneja kohtaan (p=0.005) Osaamisen puute yhteydessä neg. asenteisiin somaleja kohtaan (p=0.024) Eettinen orientaatio yhteydessä erittäin merkittävästi positiivisempiin asenteisiin kaikkia ryhmiä kohtaan (p=0.000 )
VALMISTUVIEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN KULTTUURINEN KOMPETENSSI JA ETNISET ASENTEET (Repo 2015) Kulttuurisen kompetenssin ja etnisten asenteiden välillä on positiivinen korrelaatio (r=332, p=0.000 ) Korkeampi kulttuurisen kompetenssin taso on yhteydessä positiivisiin etnisiin asenteisiin (p=0.012)
ESIMERKKI KÄYTÄNNÖN SOVELLUKSESTA Opintojakso hoitotyön lähtökohdat, josta 1,5 op monikulttuurista hoitotyötä Keskustelevaa luento-opetusta (käsitteisiin tutustuminen, oman kulttuuritietoisuuden herätteleminen) Vapaavalintainen opintokäynti, käynnin ja oman oppimisen reflektointi kirjallisessa työssä Kulttuurien kohtaaminen: kaksi ulkopuolista luennoitsijaa -> mahdollisuus kysyä suoraan ja haastaa -> oli todella opettavainen kokemus monille Opintokäynnin ja monikulttuurisen hoitotyön reflektointi ryhmän kanssa seminaareissa
MITÄ HARJOITTELUN OHJAAJANA VOIN TEHDÄ? Kannusta opiskelijaa itsereflektioon! Luo opiskelijalle mahdollisuuksia kohdata eri kulttuureita! Kannusta opiskelijaa käyttämään vieraita kieliä! Kannusta opiskelijaa selkokielisyyteen ja ohjaa tulkin käytön suhteen! Kannusta opiskelijaa olemaan avoin ja ennakkoluuloton! Luo omalla esimerkilläsi positiivinen ja avoin asenne monikulttuurista hoitotyötä kohtaan!
MONIKULTTUURISEN HOITOTYÖN AVAIMET Tunne itsesi! Ole avoin ja aidosti kiinnostunut! Älä tuomitse! Älä koskaan oleta -> kysele ja ihmettele! Ole ihminen ihmiselle! Älä pelästy tunteitasi, puhu niistä muille! Ole joustava ja kärsivällinen! Ole selkokielinen!
KIITOS! hamare@utu.fi People don t care how much you know before they know how much you care!
LÄHTEITÄ Jirwe M., Gerrish K., Keeney S. & Emami A. 2009. Identifying the core components of cultural competene: Findings from a Delphi study. Journal of Clinical Nursing. Vol. 18. 2622 2634. Papadopoulos I. 2006. Transcultural Health and Social Care. Development of Culturally Competent Practitioners. Churchill Livingstone: Kiina. Long, TB. (2012). Overview of Teaching Strategies for Cultural Competence in Nursing Students. Journal of Cultural Diversity, 19 (3), 102-108. Lonneman, W. (2015). Teaching Strategies to Increase Cultural Awareness in Nursing Students. Nurse Educator, 40 (6), 285-288. Repo et al. 2015. Cultural Competence of Graduating Nursing Students. Journal of Transcultural Nursing. (Coming soon )