"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Transkriptio

1 "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

2 Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta (ei ole ollut tarvetta erilaisuuden kohtaamiselle) Suomessa monikulttuurisuus keskustelu ankkuroitunut yleensä etnisyyteen, kulttuuriin ja kieleen liittyviin kysymyksiin Monikulttuurisuuskasvatus on Suomessa vähän tutkittu kasvatustieteen osa-alue: sen lähestymistapoja, sisältöjä ja käytäntöjä ollaan vasta luomassa, kehittämässä ja tarkentamassa Monikulttuurisuuteen ja erilaisuuden kohtaamiseen liittyvillä pohdinnoilla on ylipäätänsäkin maassamme hyvin lyhyet perinteet

3 Monikulttuurisuuskasvatusta voidaan lähestyä kahdesta lähtökohdasta käsin: pedagogisesta ja kulttuurisesta. Pedagoginen lähtökohta korostaa kasvua ja kasvatusta. Kulttuurisen lähtökohdan avulla taas pyritään ymmärtämään erilaisten elämänmuotojen ja ajattelutapojen ominaispiirteitä ja niiden moninaisuutta sekä näiden vaikutusta kasvuun ja kasvatukseen

4 Viime vuosina monikulttuurisuuskasvatuksen teoreetikoiden ja tutkijoiden tarkastelussa on noussut esille kriittinen lähestymistapa, jossa pyritään tunnistamaan kulttuurin dynaaminen luonne Sonia Nieto ja Gloria Gay: kriittisen monikulttuurisuuskasvatuksen peruslähtökohtana on oltava kasvatuksen sosiopoliittisen kontekstin tiedostaminen ja ymmärtäminen ja kulttuurisen essentialismin välttäminen

5 Monikulttuurisuuskasvatuksen lähtökohtana on kasvatuksen kontekstin syvällinen tiedostaminen ja reflektointi, ei vain kasvatuksen näkeminen sinällään rikkaana ja monimuotoisena Kriittisessä monikulttuurisuuskasvatuksessa kasvatus nähdään jokapäiväiseen perusopetukseen sisältyväksi jatkuvaksi ja dynaamiseksi prosessiksi Kriittinen monikulttuurisuuskasvatus pyrkii ymmärtämään kulttuureja niiden omista lähtökohdista käsin sekä näkemään eri kulttuurit rikkautena ja niiden välisen dialogin kulttuureja uudistavana mahdollisuutena.

6 Tavoitteena Interkultturaalinen kompetenssi = kyky työskennellä aidossa vuorovaikutuksessa monikulttuurisessa kontekstissa Dynaaminen fleksibilinen käsite Hyväksyy itsensä oman kulttuurinsa tuotteena Hyväksyy diversiteetin rikkautena Ymmärtää kulttuurien merkityksen ihmisten vuorovaikutuksen perustana Antaa valmiuksia kaikille arvostaa omaa kulttuuriaan ja toisten kulttuuria Ymmärtää toiseuden rikkautena On kykenevä luomaan monitasoinen dialogisuus

7 Monikulttuurinen koulu Ei synny tyhjästä, eikä välttämättä itsestään, vaan sitä on aktiivisesti luotava ja rakennettava Kulttuurien, uskontojen ja elämäntapojen erilaisuus tulee nähdä rikkautena Avoin keskustelu ja vuorovaikutus keskeisiä tekijöitä Periaatteita Erilaisuuden ja erojen hyväksyminen Moniarvoisuusajattelu, jonka lähtökohtana on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa Erilaisuus myönteisenä asiana ja voimavarana Voimavaraistaminen erilaisuuden sisältämien mahdollisuuksien, tietojen ja taitojen hyödyntäminen, syrjintävaarassa olevien osallistaminen

8 Moninaisuutta arvostava toimiva yhteiskunta ei synny tyhjästä, vaan sen synnyttäminen vaatii muutosta Omia asenteiden ja ajatustapojen syvällinen reflektointi Kansalaisten tietoisuuden avaaminen ymmärtämään ja näkemään kielten, kulttuurien ja uskontojen moninaisuuden merkitys yhteiskunnan toimijuudelle ja demokratian pysymiselle (celebrating of diversity) Käsitteellä ideologinen ja kuvaileva ulottuvuus Micheletti (1996): monikulttuuriseen demokratiaan kuuluu osallistuminen ja suvaitsevaisuus sekä vähemmistöryhmien tietoinen ja järjestelmällinen tukeminen aktiiviseen rooliin yhteiskunnassa Demokraattinen solidaarisuus syntyy osallistumisesta, erilaisuuden kunnioittamisena ilmenevästä suvaitsevaisuudesta ja yhteiskunnan kaikkiin jäseniin kohdistuvasta vastuusta