Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö

Transkriptio

1 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö

2 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia Kielitaito palveluissa Länsimainen lääketiede Kulttuuriset sairauskäsitykset Yhdistelmämalli Tutkimushanke

3 Maahanmuuttajan käsite

4 Maahanmuuttaja Sananmukaisesti ihminen, joka muuttaa maasta toiseen pysyvässä tarkoituksessa Ihmiset muuttavat esimerkiksi turvan, rakkauden ja työn vuoksi, eivät itse määrittele itseään maahanmuuttajiksi Valtiot luokittelevat, tilastoivat ja tutkivat maahanmuuttajia omia tarpeitaan varten muuton syyn, muuttajan taustan ja muuton ajankohdan perusteella syy: pakolaiset, turvapaikanhakijat, paluumuuttajat sekä avioliiton, perheen ja työn vuoksi muuttaneet tausta: kansalaisuus, äidinkieli, etninen ryhmä, kulttuuri, uskonto ajankohta: ensimmäinen, toinen, 1,5 sukupolvi

5 Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

6 Kielitaito palveluissa Kielitaito vaikuttaa merkittävästi palvelujen saamiseen ja antamiseen Kieli- ja kommunikaatio-ongelmat aiheuttavat palveluissa ongelmia, pahimmillaan jopa virheitä: esim. terveyspalveluissa lääkäri ja potilas eivät ymmärrä toisiaan, lääkäri tekee väärän diagnoosin, potilas ymmärtää hoito-ohjeet väärin Kieli- ja kommunikaatio-ongelmat lisäävät lyhyellä aikavälillä asioiden selvittämisen vaatimaa aikaa ja paneutumista Kielelliseen kommunikaatioon panostaminen vähentää virheitä, parantaa asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä, säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä Vastuu viestintätilanteesta molemmilla osapuolilla, käytettävää kieltä paremmin osaavalla enemmän mahdollisuuksia mukauttaa kielenkäyttöään ja hyödyntää myös muita viestintätapoja

7 Palvelujen kehittäminen Selkokieli tietoinen tapa edesauttaa ymmärtämistä mukautetaan puhetta kirjakieleen puhutaan hitaammin ja selkeämmin toistetaan tarvittaessa käytetään helppoja sanoja ja yksinkertaisia lauserakenteita Tulkkaus pyritään varmistamaan molemminpuolinen ymmärtäminen vaatii rutiinien ja tulkin kanssa työskentelemisen opettelua erikoissanastot, abstraktit käsitteet läsnä aina kolmas osapuoli tulkin sopivuus ja vaitiolovelvollisuus, luottamus

8 Länsimainen lääketiede Tutkittu esim. kansalaisuuden, äidinkielen, rodun, etnisen tai uskonnollisen taustan perusteella määritellyn maahanmuuttajaryhmän terveyttä, sairauksia ja terveyspalvelujen käyttöä Samoja yleisiä terveyttä selittäviä tekijöitä ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, ammattiasema jne. Maahanmuuttajilla terveyteen ja terveyspalvelujen käyttöön vaikuttavina tekijöinä usein myös ennen muuttoa etenkin pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla traumaattisia kokemuksia sodasta, kidutuksesta, vainosta muuton jälkeen kieli- ja kommunikaatio-ongelmat, sosiaalisten verkostojen puute, ulkopuolisuus, työttömyys, taloudelliset vaikeudet, syrjintä, kulttuurinen etäisyys

9 Tutkittu myös eri maahanmuuttajaryhmien mielenterveyttä ja mielenterveyspalvelujen käyttöä Monissa ryhmissä esiintyy paljon mielenterveyden ongelmia Monien ryhmien mielenterveyspalvelujen käyttö on hyvin vähäistä Monilla ryhmillä somaattisten oireiden vuoksi paljon käyntejä perusterveydenhuollossa, ei löydetä fyysistä syytä oireille, epäilys psyykkisestä taustasta Joillakin ryhmillä syntyperäistä väestöä korkeampi riski joutua mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoon Palvelujen käyttöön vaikuttavia tekijöitä: kieli- ja kommunikaatioongelmat, taloudellinen tilanne, pitkittynyt hoito perheen piirissä, negatiivinen suhtautuminen lääkitykseen, häpeä ja leimautumisen pelko, vaihtoehtoiset hoidot

10 Palvelujen kehittäminen Tulosten merkitys palvelujen kehittämisen kannalta tuottavat tietoa joidenkin ryhmien terveydestä, sairastavuudesta sekä terveyspalvelujen käyttöön ehkä vaikuttavista tekijöistä tietojen perusteella on kehitetty aiemmin ryhmäkohtaisia hoitoohjeita, sääntöjä, toimintamalleja ja ratkaisuja esimerkiksi etiopialaisten pakolaisten mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito Tulosten ja niiden perusteella kehitettyjen palvelujen ongelmat tulokset ovat vaihtelevia, osittain myös ristiriitaisia peittävät ryhmien sisäiset ja yksilöiden väliset erot, jotka voivat olla yhtä suuria kuin ryhmien väliset erot luodaan yksioikoisia ryhmäkohtaisia olettamuksia, yleistyksiä ja stereotypioita

11 Kulttuuriset sairauskäsitykset On tutkittu erilaisten etnisten ja uskonnollisten ryhmien kulttuurisia sairauskäsityksiä ja terveyspalvelujen käyttöä Terveyttä ja sairautta koskevat käsitykset ovat kulttuurisesti opittuja ja jaettuja sekä sidoksissa kasvuympäristöön Kaikissa kulttuureissa on normaaleina -ja epänormaaleinapidettyjä tapoja olla sairas Tuloksena tarkkaa kuvailevaa tietoa esimerkiksi masennuksen ymmärtäminen somalikulttuurissa häpeä ja leimautumisen pelko latinojen mielenterveyspalveluihin hakeutumisen esteenä venäläisille sopivat terapiamuodot ja venäläisten kohtaaminen terapiakontekstissa

12 Palvelujen kehittäminen Tulosten merkitys palvelujen kehittämisen kannalta tuottavat tietoa joidenkin ryhmien keskuudessa vallitsevista sairauskäsityksistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista terveyspalvelujen käyttöön tietojen perusteella koottu erilaisia ryhmäkohtaisia hoitosuosituksia palvelujen työntekijöiden käyttöön ehdotettu eri ryhmille omia kulttuurisensitiivisiä palveluja Tulosten ja niiden perusteella kehitettyjen palvelujen ongelmat tulokset hyvin yksityiskohtaisia, vaikeasti sovellettavissa peittävät ryhmien sisäiset ja yksilöiden väliset erot, jotka voivat olla yhtä suuria kuin ryhmien väliset erot luodaan yksioikoisia ryhmäkohtaisia olettamuksia, yleistyksiä ja stereotypioita ryhmäkohtaisten palvelujen järjestäminen usein mahdotonta

13 Yhdistelmämalli Terveyspalveluissa kyse aina länsimaisen lääketieteen ja kulttuuristen sairauskäsitysten kohtaamisesta, otettava molemmat huomioon Syntyperäisten kansalaisten vs. maahanmuuttajien kulttuuriset sairauskäsitykset Tietoisuus erojen mahdollisesta olemassa olosta, mutta ei valmiita sääntöjä, erot voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin erilaisten kipujen ja vaivojen havaitseminen, kokeminen ja ymmärtäminen sairauksiin suhtautuminen ja sairauksista kertominen sairauteen liittyvät sosiaaliset roolit ja odotukset avun hakeminen ja hoidon vastaanottaminen potilaan oikeudet ja velvollisuudet hoidon järjestämisen institutionaaliset käytänteet

14 Palvelujen kehittäminen Tutkimustulosten perusteella tehdyn kehittämistyön tuloksia Lääkärin tiedostettava omien, sosialisaatiossa omaksumiensa, kulttuuristen mallien olemassaolo Potilaan omien selitysmallien selvittäminen kysymällä, avoimet ja konkreettiset potilaan omaa elämää ja vaiheita koskevat kysymykset Asioiden nimeäminen ja selittäminen taudin ja palvelujärjestelmän ymmärtämiseksi Lääkäri tulkitsee potilaan kertomusta tuntemansa länsimaisen lääketieteen viitekehyksessä, muodostaa tulkinnan lääketieteen ja potilaan kertomuksen välisessä vuorovaikutusprosessissa Toimivan hoidon tai muun ratkaisun etsiminen neuvottelemalla

15 Tutkimushanke

16 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina (Kela ) Tutkimushankkeen tavoite selvitetään maahanmuuttajien kuntoutustarvetta ja olemassa olevien kuntoutuspalvelujen toimivuutta maahanmuuttajien kohdalla 1) Haastattelututkimus mielenterveyskuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen tarpeet ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät palvelujen johtajien ja työntekijöiden teemahaastattelut (n=95), aineistolähtöinen sisällönanalyysi 2) Rekisteritutkimus missä määrin ja millaista Kelan kuntoutusta maahanmuuttajat ovat hakeneet ja saaneet syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna Rekisteritiedot Kelan kuntoutusta hakeneista ja saaneista ( ) JA Tilastokeskuksen väestörekisteritiedot kansalaisuudesta, äidinkielestä ja synnyinmaasta (n= ), tilastolliset menetelmät 3) Puhelinhaastattelututkimus kokemukset maahanmuuttajista kuntoutuslaitosten asiakkaina kuntoutuslaitosten edustajien lyhyet haastattelut, yhteenveto

17 Kiitos! Ulla Buchert puh Mirkka Vuorento puh Kuntoutussäätiö