Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Transkriptio

1 Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke

2 Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle annetaan turvapaikka. Pakolainen Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen Kiintiöpakolainen Kiintiöpakolainen on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa valtion talousarviossa vahvistetussa pakolaiskiintiössä. Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut henkilöä, vuonna 2016 kiintiö on 750 henkilöä. Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset ovat tällä hetkellä syyrialaisia.

3 Laki kotoutumisen edistämisestä Kotouttamisasioista vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö Tarkoituksena tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan (1 ) Ensimmäinen kotolaki tuli voimaan vuonna 1999 Viimeksi laajemmin muutettu syyskuussa 2011 Keskeisin uudistus oli se, että nykyistä kotoutumislakia sovelletaan kaikkiin Suomessa asuviin maahanmuuttajiin, joilla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa tai oleskelukortti tai jotka ovat rekisteröineet oleskeluoikeutensa (Huom! Lakia ei sovelleta henkilöön, jolla on Suomen kansalaisuus eikä henkilöihin, jotka ovat turvapaikanhakuvaiheessa) Tietopankki: Kotoutumislaki 1386/2010 Toimenpiteillä ja palveluilla edistetään maahanmuuttajien mahdollisuutta saavuttaa muun väestön kanssa tasavertainen asema yhteiskunnassa sekä oikeuksien että velvollisuuksien osalta Toimenpiteitä ovat mm. Alkukartoitus (asetus alkukartoituksesta ) Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta Ohjaus ja neuvonta Kotoutumissuunnitelma Kotoutumiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu Ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten tuki

4 Kulttuuritietoinen työskentely Viranomainen osaa huomioida mm. viestinnässä ja asiakaskontaktissa kulttuurin vaikutuksen sekä asiakkaassa että itsessään Kahden tavoitteen yhteensovittaminen: Tasa-arvoinen kohtelu Erilaisuuden huomioiminen Asiakaslähtöinen ote monikulttuuriseen työhön Asiakkaan kulttuuristen voimavarojen huomioiminen ja tukeminen Työntekijä huomioi erot sekä toimii asiakaslähtöisesti ja reflektiivisesti Asiakas nähdään kulttuurinsa edustajana mutta myös yksilönä erilaisuus nähdään myönteisenä asiana Kyky kohdata erilaisia ihmisiä ja hakea heidän kanssaan työskentelyyn yhteistä suuntaa ja yhteisiä tavoitteita Olennaista monikulttuuristen henkilöiden parissa työskentelevillä on selvittää miten erilaiset etniset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat osaksi ryhmän muodostumista tai siitä mahdollisesti ulossulkemista Huomioitavaa: Kulttuuripuhe voi pahimmillaan lisätä stereotyyppisiä käsityksiä ja leimaamista

5 Maahanmuuttajabarometri 2012 (TEM raportteja 11/2013) Vuonna 2012 toteutettiin ensimmäisen kerran laajempi maahanmuuttajille suunnattu barometrikysely. Otos oli 2750 ulkomaalaista. Vastaajaryhmäksi oli valittu suurimpia maahanmuuttajaryhmiä lukuun ottamatta Ruotsin kansalaisia. Vastaajat olivat Viron, Venäjän, Somalian, Kiinan, Thaimaan, Irakin ja Turkin kansalaisia, jotka ovat muuttaneet Suomeen vuosina Työ, kielitaito ja turvallisuus nousivat barometrikyselyssä maahanmuuttajien tärkeimmiksi kokemiksi kotoutumisen edellytyksistä. Maahanmuuttajat kokevat monet julkiset palvelut myönteisinä ja luottavat niihin. Toisaalta 24 % barometrikyselyn vastaajista ilmoitti kokeneensa viimeisen vuoden aikana syrjintää, vihamielisinä tai rasistisina ilmaisuina palveluissa tai julkisilla paikoilla, työelämän tilanteissa tai väkivaltana.

6 KIITOS! Yhteystiedot: Emine Ehrström Aluekoordinaattori Kotona Suomessa-hanke