Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Transkriptio

1 Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja

2 SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA VERKOISSA - projekti Projektin tarkoituksena on ollut 1. vastata terveysalan organisaatioista tulleeseen tarpeeseen muuttaa virkarakenne nykyistä sairaanhoitajapainotteisemmaksi 2. kehittää koulutusta entistä työelämälähtöisemmäksi, joustavaksi ja uusinta teknologiaa hyödyntäväksi. Projektissa pilotoitiin ja toteutettiin yhdessä työelämän kanssa suunniteltu sairaanhoitaja-amk koulutus 210 op terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Salla Seppänen

3 Sairaanhoitajan tehtävänkuvan muutos Itsenäinen ja vastuullinen työ Asiakaslähtöisyys Laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Laaja-alainen osaaminen: eettinen, terveyden edistäminen ja ohjaaminen, päätöksenteko, yhteistyö ja tiimityö, kliininen hoitotyön, tutkimus, kehittäminen ja johtaminen (European Federation of Nurses Association, DIR 36) Salla Seppänen

4 Näyttöön perustuva toiminta Toiminnan tehokkuuden, palveluiden laadun ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi on yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi nostettu näyttöön perustuva toiminta (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Salla Seppänen

5 Näyttöön perustuva toiminta on parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan hoidossa ja terveyden edistämisessä sekä hänen läheistensä huomioimisessa. (STM 2009a)

6 Perustuuko potilaiden hoito näyttöön? Kansainvälisten tutkimusten mukaan prosenttia potilaista ei saa hoitoa, jota ajankohtainen tutkimustieto suosittelee (Rauen ym. 2009; Runciman ym. 2012). Noin 55 % potilaista sai suositusten mukaista hoitoa. Sairausryhmien väliset erot olivat suuria: joka kolmas kaihia sairastava potilas sai asianmukaisen hoidon, mutta alkoholiriippuvaisista potilaista vain joka kymmenes. (McGlynn ym. 2003). Australialaistutkimus: keskimäärin 57 % potilaista sai asianmukaista suositeltua hoitoa, mutta sairausryhmien välillä esiintyi jälleen suurta vaihtelua. Alkoholiriippuvaisista 13 % sai suositeltua hoitoa, kun taas sydänpotilaista 90 %. (Runciman ym. 2012).

7 MIKSI näin? Hoitajat hakevat edelleen tietoa mieluummin kollegoilta kuin tutkimuksista silloinkin, kun tutkimustietoa olisi tarjolla. On arvioitu, että 85 % hoitotyöstä nojaa edelleen kokemukseen, intuitioon ja traditioihin Vain 15 % päätöksenteosta perustuu näyttöön. Eri arvioiden mukaan hoitotyössä vie jopa vuotta, ennen kuin tutkimustieto on käytössä kliinisessä päätöksenteossa.

8 Ammattilaisten tiedot, taidot ja asenteet ovat yksi merkittävimmistä esteistä näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä. Suurin osa terveydenhuollon ammattilaisista arvioi edelleen tietonsa näyttöön perustuvasta toiminnasta puutteelliseksi (Ubbink ym. 2013). Työntekijät itse perustelevat usein toiminta- ja hoitokäytäntöjen kehittämisen hitautta kiireellä, päivittäisen työmäärän ja työn vaativuudella sekä johdon ja työtovereiden tuen puutteella.

9 Tiedon aktiivinen käyttöönotto omassa työssä edellyttää ammattilaisilta toiminnan muutosta. Koulutus, mikä tiedon lisäksi haastaa oman toiminnan uudelleen tarkasteluun on avain muutokseen!

10 Lähteet Rauen ym Evidence-based practice habits: transforming research into bedside practice. Critical Care Nurse 29(2), Runciman ym CareTrack: assessing the appropriateness of health care delivery in Australia. Medical Journal of Australia 197(2), McGlynn ym The quality of health care delivered to adults in the United States. The New England Journal of Medicine 348, STM 2009Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Yliopistopaino, Helsinki. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Ubbink ym Framework of policy recommendations for implementation of evidence-based practice: a systematic scoping review. BMJ Open 3. doi: /bmjopen ( ) Salla Seppänen

11