Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI

Transkriptio

1 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI

2 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin valmentavaa koulutusta (lähinnä sosiaali- ja terveysalalla) vuosina 2007/2008 Valmentavaan osallistuneet sijoittuvat hyvin tutkintoopintoihin ja valmistuttuaan myös työllistyivät hyvin Ongelmaksi muodostui lopulta koulutusten kilpailuttaminen

3 VALMENTAVA KOULUTUS Hera C-hankkeessa syksyllä 2011 Opinnot Lahdessa monimuoto-opiskeluna - opintokokonaisuuden laajuus oli 22 op. Hakijalla tuli olla ammattikorkeakouluopintoihin vaadittava yleinen hakukelpoisuus. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi käyttää harkinnanvaraista valintaa, jos tietojen ja taitojen katsotaan riittävän opintoihin, mutta hakukelpoista tutkintoa ei ole. Hakijalta vaadittiin suomen kielen taso B1.

4 Valmentavan koulutuksen rakenne 22 op Perusopinnot: Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin ja oppimisen tukeminen 2 op Tietotekniikka 3 op Kulttuurisuus ja kulttuurien välinen viestintä 2 op Suomi toisena kielenä 3 op Suomen kieli ja viestintä 6 op Englannin kielen valmentavat opinnot 3 op Ammatilliset opinnot: Ammattialalle orientoivat opinnot 3 op

5 Koulutukseen osallistujat Osallistujia oli 12, joista pääosa Venäjältä Osallistujia oli myös mm. Brasiliasta, Virosta ja Japanista Tavoitekoulutusalat: Liiketalous, Tekniikka, Sosiaalija terveysala, Muotoilu Kielitaidon lähtötaso vaihteli suuresti

6 Opettajien kokemuksia valmentavista koulutuksista Opintojakson Johdatus AMK-opintoihin koin opiskelijoille todella tarpeelliseksi (vaikkakin ensi kerralla toteuttaisin sen erilaisilla sisällöillä ja menetelmillä, paljon käytännönläheisemmin alusta asti). Jakso oli tarpeellinen siksi, että ryhmäläisten käsitys ja kokemus oppimisesta oli todella erilainen kuin suomalaisessa ammattikorkeakoulussa vaadittava itseohjautuva oppimistapa on.

7 Esimerkkejä... Teimme Johdatus AMK-opintoihin -kurssilla muun muassa harjoituksia oman kalenterin täyttämisestä (esim. mitä tehdään silloin, kun ei ole lähiopetusta eli miten opiskelija itse huolehtii siitä, että käyttää lähiopetuksesta tyhjät ajat tenttiin lukemiseen, tehtävien tekemiseen jne.)

8 Kokemuksia... Ensimmäisenä opiskelupäivänä tapahtuneen ryhmäytyksen koin tarpeelliseksi. Opiskelijat rentoutuivat silmin nähden alun jännityksestä, kun saivat tutustua toisiinsa toiminnallisin työtavoin. Seuraavana vuonna ryhmäytykseen voisi osallistua myös muutkin opettajat.

9 Kokemuksia... Opintojaksojen integrointi (esim. yhteiset tehtävät ja arviointi sisällön ja kielen näkökulmista) erittäin tärkeää. Pilotin aikana toteutimme tätä jo onnistuneesti (mm. yhteinen essee kulttuuriopintojen ja kirjoittamiskurssin välillä, harjoitteluraportti suomen kielen ja Johdatus amk-opintoihin opintojakson kesken) mutta yhtymäkohtia voisi miettiä vielä enemmän, esim. oppimispäiväkirja.

10 Kokemuksia.. Opintojen aikana on panostettava paljon suomalaisen opiskelukulttuurin tutuksi tekemiseen; suomalainen opiskelijan itseohjautuvuutta ja vastuuta korostava koulutuskulttuuri on vierasta monille maahanmuuttajille, jotka tuleva opettajajohtoisesta ja autoritaarisesta kulttuurista. Opintojen alussa voi mennä pitkään, ennen kuin opiskelija ymmärtää ja sisäistää suomalaisen toimintatavan.

11 Kokemuksia.. Kullakin opiskelijalla oli vahva koulutusalakohtainen orientaatio; opettajana tunsi joskus riittämättömyyttä, kun ei välttämättä osannut tukea riittävästi alakohtaisissa asioissa. Toisaalta opettajien välinen yhteistyö ja ammattialojen opettajien hyödyntäminen helpottivat tilannetta.

12 Kokemuksia... Koulutusalalle suuntautumista tulisi tukea myös opinto-ohjauksen ja HOPSin avulla. Muutoinkin maahanmuuttajaopiskelijat tarvitsevat tukea ja itsetunnon vahvistamista, jotta tulevaisuudenusko vahvistuisi. Useat opiskelijat ovat vaativissa elämäntilanteissa ja kokiessaan pettymyksiä ja vastoinkäymisiä helposti menettävät uskonsa tulevaisuuteen ja koulutuksen merkitykseen. Opiskelijat näyttävät usein tunteensa herkemmin kuin suomalaiset.

13 Kokemuksia.. Kokonaisuuden vetäjäksi ja yksiköiden väliseksi yhdyshenkilöksi tarvitaan koordinaattori, joka vastaa niin käytännön asioista kuin resursseistakin. Opettajien tulee saada resursseja myös ns. muuhun työhön; yhteiset palaverit, opiskelijoiden kysymykset ja tukeminen ym. Meillä oli säännöllisesti yhteisiä kokouksia, jotka kaikki koimme erittäin tärkeiksi.

14 Opiskelijoiden ennakko-odotuksia - Opiskelijat odottavat täsmävalmennusta pääsykokeisiin. Niistä ollaan kiinnostuneita ja odotetaan, että niitä harjoitellaan tunneilla. - Opiskelijat odottavat kielellisten taitojensa paranevan nopeasti valmentavan koulutuksen aikana.

15 Palautetta Opiskelijat olivat keräämämme palautteen perusteella opintokokonaisuuteen varsin tyytyväisiä; moni toivoi, että ammattiin orientoivia opintoja ja työharjoittelua olisi enemmän ja että opinnot kestäisivät pidempään kuin 3, 5 kk.

16 Tutkinto-opiskelijoiden kommentteja - eivät olleet osallistuneet valmentavaan koulutukseen Syksyn 2011 aikana haastateltiin niitä opiskelijoita, jotka opiskelivat tutkintoon johtavassa koulutuksessa sosiaali- ja terveysalalla. He kertoivat, että heillä meni opintojen alussa paljon aikaa ja energiaa hukkaan, kun he eivät ymmärtäneet ammattikorkeakoulun itseohjautuvaa opiskelutapaa. Se oli heille täysin vierasta. Valmentava koulutus on siis erittäin tarpeellinen vaihe suurelle osalle maahanmuuttajataustaisista hakijoista!