Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Transkriptio

1 Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

2 Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus perustehtävän toteuttamiseen Työn ja toiminnan yhdessä kehittäminen hyvinvoinnin varmistajana Imago yhteisenä asiana Merja Mäkisalo-Ropponen 2

3 Luottamus Luovuus Menestyvän ryhmän/tiimin viisi kovaa ällää Leikkimieli (jopa löysäpäisyys) Liike Lepo Lisäksi tarvitaan kykyä avoimeen keskustelukulttuuriin, yhteisiin asioihin sitoutumiseen sekä itsensä johtamiseen. Merja Mäkisalo-Ropponen 3

4 Yhdessä tekemiseen tarvittavia taitoja Eettinen osaaminen yhdessä tekemisen peruskalliona Itsensä johtaminen; vastuunkantoa ja sitoutumista? Avoin keskustelu ja ristiriitojen käsittely oppimisen edellytyksensä Palautteen antaminen ja vastaanottaminen oppivan vuorovaikutuksen taitoina Myönteisen erilaisuuden sietämisestä sen hyödyntämiseen Entä kielteinen erilaisuus? Luovuus yhteisöllisenä voimavarana Merja Mäkisalo-Ropponen 4

5 Yhteisöllisen oppimisen muodot Hyvien käytäntöjen tunnistaminen Osittain vanhasta pois oppiminen Uusien käytäntöjen testaaminen ja kokeilu sekä toimivien uudistusten juurruttaminen Merja Mäkisalo-Ropponen 5

6 Yhdessä tekemisen tapoja Tiimityöskentely Työparityöskentely Yhteisölliset laatutyöskentelyn menetelmät Merja Mäkisalo-Ropponen 6

7 Yhdessä oppimisen muotoja Vertaistyöskentely ja coaching Työnohjaus (Tiimi)kehittämiskeskustelut Mentorointi ja/tai uusien toimijoiden rinnalla kulkeminen Tavoitteellinen työkierto Palautekäytännöt ja niistä oppiminen Luovat ongelmanratkaisumenetelmät Merja Mäkisalo-Ropponen 7

8 Tavoitteena oppiva yhteisö Muutos ja kehittäminen ovat parhaimmillaan yhteisöllistä oppimista. Olemme työyhteisönä juuri sellaisia kuin päätämme itse olevamme. (vrt. valittamiskerho). Oppiminen edellyttää myönteisen erilaisuuden arvostamista ja avointa keskustelukulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen 8

9 Myönteinen erilaisuus oppimisen edellytyksenä Eri-ikäiset ihmiset Yhteisöön vasta tulleet ja siellä pitkään olleet toimijat Eri taustaryhmien edustajat Erilaiset osaamisalueet (erilaista tietoa, taitoa ja valmiutta) Erilaiset (myönteiset) luonteenpiirteet Muutoksiin ja uusiin asioihin eri tavalla suhtautuvat Eri elämäntilanteissa olevat henkilöt Merja Mäkisalo-Ropponen 9

10 Vuorovaikutus = vuorotellen vaikutamme toisiimme Haluanko tulla vaikutetuksi vai ainoastaan vaikuttaa? Vuorovaikutus on vallan käyttöä. Vuorovaikutuksessa on aina vähintään kaksi osapuolta sekä sanoma/asia/viesti, mikä kulkee ihmisten välillä. Oleellista on, osaanko lähettää sanoman ymmärrettävässä muodossa, kuunteleeko toinen osapuoli, kuuleeko hän ja miten hän tulkitsee sanomani. Ystäviä ei tarvitse olla, mutta asioista pitää kyetä asiallisesti keskustelemaan kaikkien kanssa. Merja Mäkisalo-Ropponen 10

11 Tavoitteena oppiva vuorovaikutus (vrt. kiikkulauta) Ei ole vääriä ja oikeita tai hyviä ja huonoja mielipiteitä, mutta on erilaisia mielipiteitä. Kaksi henkilöä menee talvi-iltana ulos. Toinen heistä näkee tähtitaivaan ja toinen hohtavat hanget. Keskusteltuaan näkemästään ja kokemastaan molemmille muodostuu laajempi käsitys todellisuudesta. Tällaisessa tilanteessa on turha väitellä, kumpi näkee maailman oikein. Kumpikin näkee oikein, mutta eri tavalla. Merja Mäkisalo-Ropponen 11

12 Onnistuneen vuorovaikutuksen Puhu minä-kielellä. lyhyt oppimäärä Älä tulkitse - kysy, jos ymmärrä. Älä loukkaa, äläkä loukkaannu turhasta. Puhu vain omasta puolestasi, vältä me olemme täällä sitä mieltä -ilmaisuja. Opettele perustelemaan oma mielipiteesi. Kunnioita toisen mielipiteitä. Merja Mäkisalo-Ropponen 12

13 Miten olla eri mieltä? Kyllä - Ei - Kyllä viestintä Kokeile positiivisuutta Ihmiset antavat eri asioille erilaisia merkityksiä taustastaan, elämäntilanteestaan yms. johtuen. Merkityksissä on mukana tunteita. Merja Mäkisalo-Ropponen 13

14 Palautteen antaminen Sinä viestinnästä - minä viestintään Älä syytä/syyllistä. Puhu asiasta, älä ihmisestä (ainakaan persoonasta). Merja Mäkisalo-Ropponen 14

15 Palautteen vastaanottaminen Miksi loukkaannun? Ohje: Yritä saada tunteen rinnalle järki. Kymmeneen laskeminen on hyvä keino. Älä tulkitse - kysy, jos et ymmärrä. (Kysyminen epäselvissä tilanteissa on viestin vastaanottajan velvollisuus.) Merja Mäkisalo-Ropponen 15

16 Sanattoman viestinnän merkitys Sanojen osuus korkeintaan 25 % Sanattoman viestinnän merkitys vähintään 75 % Eleet, ilmeet, äänenpaino, läheisyys, kosketus, kehon rytmi, hiljaisuus Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, sanaton voittaa. Merja Mäkisalo-Ropponen 16

17 Jos viestintätaitomme ovat heikot, meille käy kuin kahdelle appelsiinista riitelevälle sisarukselle. Kun he lopulta pääsivät yksimielisyyteen appelsiinin jakamisesta, toinen otti oman puolikkaansa, söi hedelmän ja heitti kuoren pois. Toinen otti myös oman puolikkaansa. Hän heitti hedelmän pois ja raastoi kuoren kakun mausteeksi. (Laukka- Sinisalo) Merja Mäkisalo-Ropponen 17