GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P,/8/ 0i Ristaniem i Carl-Göran Ste n PETÄJÄVEDEN KUNNASSA SUORITETUT TURVETUTKIMUKSET Espoo 98
Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku s Kivimiehentie 00 ESPOO Monistus : Keuhkovammayhdistys r.y. Kuopion työkeskus 98
SISXLLY S. JOHDANTO. SOIDEN KOKO. SUOTYYPIT. TURVEKERROSTUMAT. TURPEEN MXARX 9. TURVETUOTANTOON SUOSITELTAVAT SUOT 9. TURVEKERROSTUMIEN FYSIKAALISISTA OMINAISUUKSISTA 0 8. SOIDEN SUOJELU KIRJALLISUUS LIITTEET
. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut Petäjäveden kunnan alueella vuosina 9, 98 ja 98 turvegeologisia tutkimuk - sia. Tutkimukset ovat liittyneet osaksi valtakunnan turvev a- rojen kokonaisinventointiin ja osaksi Geologian tutkimuskes - kuksen ja maanmittaushallituksen yhteistyössä suoritettavaan maaperäkartoitukseen mittakaavassa :0 000 Petäjäveden kart - talehden n :o osalta. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Petäjäveden yli 0 ha suuruisista soista ja niiden soveltuvuudesta poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Kunnan itä- ja länsiosasta ovat ilmesty - neet suokohtaiset raportit (Sten et al. 98, Ristaniemi 98). Maastotutkimukset on suoritettu Geologisen tutkimuslaitokse n "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" (Lappalainen et al. 98 ) esitetyllä tavalla.. SOIDEN KOKO Petäjäveden kunnassa on yhteensä 98 yli 0 ha :n suuruista suo - ta, joiden kokonaispinta-ala on 8 ha (Lappalainen et al. 980). Tämä vastaa noin 0 % kunnan maapinta-alasta. Ilves - salon (90) mukaan soiden osuus on -0 % maa-alasta. Kun - nan alueelta on tutkittu kaikkiaan suota (kuva, liittee t I-III), joiden keskikoko on ha. Tämä on 8 % kunnan yl i 0 ha suuruisten soiden pinta-alasta ja käsittää samalla käy - tännössä koko kunnan turveteollisuuden kiinnostuksen kohteen a olevat suot. Yli metrin syvyisten suoalueiden pinta-ala on 90 ha eli % tutkittujen soiden pinta-alasta ja yli metrin syvyis - ten alueiden ha, mikä vastaa 8 % tutkittujen soiden pi n - ta-alasta.
KUVA. Petäjäveden kunnan tutkitut suot.
. Ruokosu o. Kurkisuo S. Mellonsu o. Vääräsu o. Pesäsuo. Pyhäsu o. Ihakkisu o 8. Parrusaarensuo 9. Aukeasu o 0. Ihakkilamp i. Iso Rautasuo. Saukkosuo. Aukeasu o. Lammas j oensuo. Hyttisu o. Kivisu o. Kytösu o 8. Kipsalansu o 9. Kurkisu o 0. Joutavanmäensuo. Suurisu o. Lintulansuo. Kurkisuo N. Sallistensu o. Ylä-Kintaudensu o. Levänsuo. Halkosuo 8. Väli j oensu o 9. Valkeissu o 0. Valkeissuo I. Paj ulammensu o. Mölkkälå.nsuo. Kukkarosu o. Saarisu o. Kotasensu o. Murtosu o. Lemettilänsu o 8. Umpilamminsu o 9. Tiipperlamminsuo 0. Riihisu o. Maunusu o. Rajasu o. Ristikankaansuo. Pengerjoensu o. Hokansu o. Keikohsu o. Velkkulansu o 8. Lahnajärvensuo 9. Mäntylamminsu o 0. Lepistönsu o. Kattaisu o. Löytösu o. Vekurinsuo
. SUOTYYPI T Tutkittujen soiden pinta-alasta on luonnontilaisena noin 0 %. Vain yksi suo on kokonaan ojittamatta, nimittäin Pyhäsuo (). Sallistensuo (), joka tutkimusajankohtana (98) oli luon - nontilassa, on. nyt osittain ojitettu. Ojikoita eli soita, jotka on ojitettu, mutta joissa pintakasvillisuus ei ole vie - lä muuttunut, on noin % pinta-alasta. Muuttumia eli soi - ta, joissa metsänkasvu ja pintakasvillisuus ovat selvästi e l- pyneet ojituksen vaikutuksesta, on noin %. Valtaosa kunnan tutkituista soista on rämeitä (noin %). Korpia on noin 0 % ja avosuota vain noin %. Turvekangasta, turpeennostoaluetta ja peltoa on soiden pinta-alasta noi n 0 %. Suomen valtakunnan metsien inventointien perusteella Petäjä - veden soista on korpia -0 % maa-alasta lukuunottamatt a kunnan luoteisosaa, missä niitä on -0 % (Ilvessalo 90). Rämeitä on -0 % ja avosoita eli nevoja alle 0 %. Nevoj a on kunnan luoteisosassa kuitenkin -0 %. Verrattaessa Ilvessalon (90) ja nyt esitettyjä tuloksi a voidaan päätellä, että kunnan pienimmät suot (alle 0 ha el i tutkimattomat suot) ovat pääosin korpia. Suurempaa ristirii - taa avosoiden osalta ei ole, joskin niiden pinta-ala inten - siivisen ojituksen ja metsänkasvatuksen seurauksena on jatk u- vasti pienenemässä. Petäjävesi kuuluu eksentristen keidassoiden alueeseen. Suotyypeistä runsaimmin tavataan tupasvillarämettä, rahkarämett ä ja isovarpurämettä. Kohtalaisesti on myös varsinaista sar a- rämettä, korpirämettä ja varsinaista korpea (liite III).
. TURVEKERROSTUMA T Tutkituissa soissa on saravaltaisia turpeita 9.0 %, rahkavaltaisia 0.9 % ja ruskosammalvaltaisia 0. %. Pääturvel a- jeittain saraturvetta on. %, rahkasaraturvetta. %, rahkaturvetta. % ja sararahkaturvetta. %. Yleisimmät turpeen lisätekijät ovat tupasvilla, puu ja varpu (lii - te IV). Tyypillisessä alueen suossa on pintaosassa noin 0. -. 0 metrin vahvuudelta rahkavaltaista turvetta. Pintakerrokse n alla on usein pohjamaahan saakka saravaltaista turvetta. Suon pohjalla saattaa olla ohut eutrofinen rahka- tai rusk o - sammalvaltainen kerros. Useiden soiden pohjalla on hiil i kerros, mikä osoittaa suon syntyneen ainakin osaksi metsäp a- lon ja-metsämaan soistumisen seurauksena. Rahkavaltaiste n turpeiden suhteellinen osuus on kunnan länsiosassa hieman suurempi kuin itäosassa (kuva ). Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on., josta heikost i maatuneen pintaturpeen keskimaatuneisuus on. ja hyvin ma a- tuneen pohjaturpeen.. Heikosti maatunut pintakerros o n kunnan länsiosassa hieman itäosaa vahvempi (kuva ). Turvekerrostumien keskisyvyys on. metriä. Tästä heikost i maatuneen pintaturpeen osuus on 0. metriä ja hyvin maatunee n pohjaturpeen osuus. metriä. Liekoisuus eli lahoamattoman puuaineksen määrä (kannot, run - got ym.) on kunnan länsiosassa hieman suurempi kuin itäosa s - sa (kuva ). Koko kunnan alueella on liekojen määrä 0 - metrin syvyydessä kohtalainen (. %) ja - metrin syvyyde s - sä erittäin alhainen (0.9 %). Liejukerrostumat puuttuvat vain suon pohjalta. Liejuke r- rostumia on yleensä suon syvimmissä osissa. Pohjan minera a- limaista on liejun peitossa noin 0 %.
9 Yleisin soiden pohjamaalaji on moreeni, jota on noin 0 %. Hiekkaa ja hietaa on soiden pohjamaalajina kumpaakin noi n 0 % ja savea ja hiesua molempia noin %.. TURPEEN MÄÄR Ä Tutkittujen soiden yhteenlaskettu turvemäärä on.0 milj. suo-m. Tästä on heikosti maatunutta pintaturvetta.8 9 milj. suo-m (8. %) ja hyvin maatunutta pohjaturvett a 0. milj. suo-m (. %). Yli metrin syvyisen alueen turvemäärä on. milj. suom (80. % koko turvemäärästä) ja yli metrin syvyise n alueen. milj. suo-m (. %). Suurimmat turvemäärät ovat Kurkisuossa (), Valkeissuoss a (9) ja Umpilamminsuossa (8), joissa on yhteensä noin / - osa tutkittujen soiden turvemäärästä.. TURVETUOTANTOON SUOSITELTAVAT SUO T Turvetuotantoon soveltuu suota (liite V). Tuotantokel - poisten alueiden pinta-ala on 0 ha, mikä on noin % tutkittujen soiden pinta-alasta. Valtaosa tuotantokelpoisista soista soveltuu polttoturvetuotantoon. Polttoturpeeksi soveltuvaa turvetta on noin. 8 milj. suo-m eli % tutkittujen soiden turvevaroista. Jyrsinturvetuotanto tulee kysymykseen vain Kurkisuolla ( ) ja Valkeissuolla (9). Loput turvetuotantoon suositeltavis - ta soista soveltuvat tuotettavaksi palaturvemenetelmällä. Laajamittaiseen teolliseen kasvuturvetuotantoon soveltuvat vain Iso Rautasuon (), Sallistensuon () ja Riihisuon (0 ) pintakerrokset. Kasvuturvevarat ovat yhteensä noin 0.0 milj. suo-m.
0 Polttoturvesoiden sisältämä energiamäärä on kuivalle turpeel - le yhteensä. milj. GJ (9.89 milj. MWh) ja 0 % :n käyttökosteudella 8.9 milj. GJ (.9 milj. MWh) (liite V). Kuiva-aineeksi muutettuna vastaa luonnontilainen polttoturvemää - rä (.9 milj. suo-m ).0 milj. tn kuiva-ainetta. öljy - tonneiksi muutettuna vastaa kuiva-ainemäärä 0. milj. toe (ks. liite VIII). Luonnontilaista turvetta on tuotantoon soveltuvissa soiss a keskimäärin 00 m /ha. Kuiva-aineena tämä on noin 0 0 tn/ha. Energiasisältö 0 % :n käyttökosteudelle on noi n 00 GJ/ha (00 MWh/ha). Tuhkaa tuotantoon soveltuva t suot sisältävät noin. tn/ha. Luonnontilaisen, polttoturvetuotantoon soveltuvan suokuution energiasisältö on keskim. 0. MWh.. TURVEKERROSTUMIEN FYSIKAALISISTA OMINAISUUKSIST A Liitteessä VI on esitetty suot ja n.äytteenottopisteet, jois - ta on otettu näytesarjat laboratorioanalyyseja varten. Kai k- kiaan laboratorioanalyyseja on tehty 8 suosta. Kaikist a soista ei ole otettu tilavuustarkkaa näytesarjaa, joten näis - tä soista ei tiedetä kuiva-aineen määrää. Happamuus eli ph on keskimäärin.. ph on korkeampi saraval - taisten, runsasravinteisten, rehevien suotyyppien alueella, kuten Ruokosuossa (.) ja Maunusuossa (.). Alhaisimmat arvot. -. on tavattu karujen rahkasoiden pintaosista, kuten Velkkulansuolla ja Riihisuolla. Näytteiden tuhkapitoisuuksien keskiarvo on. %. Tuhkapitoi - suuden suhteen turvekerrostumat täyttävät turveteollisuusli i - ton asettamat laatuvaatimukset pala- ja jyrsinturpeelle (li i - te VII). Tuhkapitoisuus on saravaltaisissa turpeissa selväs - ti korkeampi kuin rahkavaltaisissa, esimerkiksi Ruokosuoss a. % ja Maunusuossa. %.
Tehollinen lämpöarvo on kuivalle turpeelle keskimäärin. 8 MJ/kg ja 0 % :n käyttökosteudelle 9. MJ/kg. Kuiva-ainett a on keskimäärin 9.9 kg/suo-m. Vetisillä soilla, kuten esi - merkiksi Ristikankaansuolla ja Vekurinsuolla, on turpeen ve - sipitoisuus korkea ja tästä johtuen on kuiva-ainetta tilavuusyksikköä kohden vähemmän kuin kuivilla soilla. Myös tur - peen energiasisältö on vetisillä soilla pienempi kuin kuivilla. Rikkimäärityksiä on tehty kolmelta suolta (liite VI). Rikki - pitoisuus on keskimäärin. % kuiva-ainemäärästä. Suo-m : n kuiva-ainemäärässä (9.9 kg) on keskimäärin. kg rikkiä. Rikkimäärät ovat vain -0 kertaa pienemmät kuin kivihiile l - lä ja ölj yllä. 8. SOIDEN SUOJELU Petäjäveden kunnassa on tällä hetkellä (98) rauhoitettu yksi suo, Teerijärvensuo, luonnonsuojelulain nojalla (kuva ). Sallistensuota () on esitetty suojeltavaksi (Keski-Suome n seutukaavaliitto 98). Molemmat suot ovat luonnontilaisi a sisäsuomalaisia keidassoita.
KIRJALLISUUS Ilvessalo, Y. 90 : Suomen metsät kartakkeiden valossa. - Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja (). Keski-Suomen seutukaavaliitto 98 : Keski-Suomen seutukaava,, Vaihekaava. Virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyvie n toimintojen sekä suojelun alueet. - Keski-Suomen seutukaavaliitto, julkaisu n :o, sarja A. Lappalainen, E., Sten, C-G., Häikiö, J. 98 : Turvetutkimusten maasto-opas. - Geologinen tutkimuslaitos, Opas n :o. Lappalainen, E., Häikiö, J., Heiskanen, P. 980 : Keski-Suomen lääninsuoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittauste n tuloksista. - Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, raportti P,/80/9. Ristaniemi, O. 98 : Petäjäveden kunnan länsiosassa tutkitu t suot. - Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, ra - portti P,/8/. Sten, C-G., Korhonen, L., Svanbäck, L. 98 : Petäjäveden karttalehden () itäosan suot. Väliraportti Petäjä - vedellä, Korpilandella, Jyväskylän mlk :ssa ja Jämsänkos - kella tehdyistä turvetutkimuksista. - Geologinen tutki - muslaitos, Maaperäosasto, raportti P,/8/0. Turveteollisuusliitto 9 : Turveteollisuusliiton polttotur - peen laadunmääritysohje. - Turveteollisuus 9 (), 9-. Turveteollisuusliitto 98 : Turveteollisuusliiton palatur - peen luokitus 98. - Turveteollisuus 98 (),.
LIITE YHTEENVETO PETÄJÄVEDEN KUNNAN TUTKITUISTA SOIST A Kartta - K o k o s u o n :o Suon nimi leht i Pintaala Keskimaat. (H) Keskisyvyys (m) Turpeen määrä(milj.m ) Liekoisuu s pinta ` pohja koko pinta pohja koko pinta pohja koko 0- m - m Ruokosuo 0 9.0.. 0...9 0..9.0 0. 0. Kurkisuo S 0 9.8..8 0... 0. 0.80 0. 0.. Mellonsuo 08..0. 0... 0. 0. 0. 0. 0. Vääräsuo 08...0 0. 0..0 0.0 0. 0... S Pesäsuo 08... 0. 0.. 0.0 0. 0. 0.. Pyhäsuo 08.8.9. 0..0. 0.08 0. 0.9 0.. Ihakkisuo 08 9.8.. 0... 0.0 0. 0.0.9. 8 Parrusaarensuo 08... 0... 0.0 0. 0.. 0. 9 Aukeasuo 08..0. 0... 0. 0. 0.0.. 0 Ihakkilampi 08..8. 0. 0. 0. 0.0 0.0 0.. 0. 0 Iso Rautasuo 08 8...9 0. 0.8. 0.80 0.9. 0.9 0. Saukkosuo 08... 0..8. 0.09 0. 0. 0. 0. 0 Aukeasuo 09.0.9. 0. 0..0 0.0 0. 0.0 0. 0. Lamnasjoensuo 09 8.0.. 0.0.. 0.0 0. 0... Hyttisuo 09 8..8. 0. 0.9. 0..... 0 Kivisuo 09.8.. 0...8 0. 0. 0. 0. 0. 0 Kytösuo 09..9. 0..0. 0. 0.9 0.8.. 8 Kipsalansuo 09... 0... 0.0 0.89 0.9. 0. 9 Kurkisuo 09... 0. 0.. 0.0 0.0 0.0. 0. 0 Joutavanmäensuo 09 8... 0. 0.8. 0. 0.9 0.8 0. 0. Suurisuo 09.0..9 0..8. 0. 0.8 0.9 0.8 0. Lintulansuo 09.0..0 0... 0.0 0.9 0..8. Kurkisuo N 0 00..8.0 0...9 0.9.9.8 0. 0. Sallistensuo 09... 0...9 0.0 0.9..0 0. Ylä-Kintaudensuo 09..0. 0... 0.0 0. 0.. 0.
Levänsuo.0..9 0... 0. 0.8 0... Halkosuo.9.0. 0... 0.0 0. 0.0.0. 8 Välijoensuo 0.8.. 0..0. 0. 0.9 0..0. 0 9 Valkeissuo.8..9 0...8 0.0..9 0.9 0. 0 Valkeissuo I... 0... 0. 0. 0.8 0. 0. Pajulammensuo... 0... 0.0 0.8 0. 0.0 0. Mölkkälänsuo 0...9 0..0. 0. 0. 0..0 0. 0 Kukkarosuo 0 0... 0. 0.. 0.8 0.9 0... Saarisuo 0..9. 0... 0.0 0. 0.. 0. Kotasensuo 0.8.0. 0. 0..0 0.08 0.0 0.8. 0. Murtosuo 0...8... 0. 0. 0.80 0. 0. Lemettilänsuo 0... 0. 0.8. 0. 0. 0.90.. 8 Umpilamminsuo 0 8.0.8. 0..0. 0..8.. 0. 8 9 Tiipperlamminsuo 0...9 0. 0.9. 0.8 0. 0,.. 0 0 Riihisuo 0.... 0. 0.8. 0. 0. 0.9.0 0.0 Maunusuo 0 80... 0. 0.9. 0. 0...0 0. Rajasuo 0...0 0.9 0.. 0. 0.9 0. 0. 0. Ristikankaansuo 0.... 0..9 0.0 0.0 0.80 0. 0. Pengerjoensuo 0.9.. 0... 0. 0. 0.. 0. Hokansuo 0 9...8 0. 0..0 0. 0.0 0.. 0. Keikonsuo 0 88... 0. 0. 0.8 0.0 0. 0. 0.0. Velkkulansuo 0 8..9. 0.8 0.. 0.9 0..0. 0.8 8 Lahnajärvensuo 0... 0.8-0..0 0. 0.0 0.. 0. 9 Mäntylamminsuo 0...8 0. 0.. 0. 0.0 0..9 0. 0 Lepistönsuo 0..8. 0. 0. 0.9 0. 0.09 0.0.. Kattaisuo 0 0... 0... 0. 0. 0.8. 0. Löytösuo 0..0. 0... 0.08 0. 0.. 0. Vekurinsuo 0 8..8.8. 0..0 0.9 0.. 0.9 0. Yhteensä/keskiarvo 8... 0....89 0..0. 0.9
LIITE II YHTEENVETO PETÄJÄVEDEN KUNNAN TUTKITTUJEN SOIDEN YLI ja METRIN SYVYISILTÄ ALUEILTA Yli m :n syvyinen alue Yli m :n syvyinen alu e n :o Suon nimi Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä(milj.m) Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä(milj.m ) a pinta pohja koko aha pinta pohja koko pinta pohja koko pinta pohja kok o ha Ruokosuo 0... 0.09.09.8 9 0...9 0.08 0. 0.8 Kurkisuo S 0... 0. 0.0 0. 0 0... 0.0 0. 0. Mellonsuo 0 0... 0.09 0. 0. 0..0. 0.0 0. 0. Vääräsuo 0... 0.0 0.09 0. 0..9. 0.0 0.0 0.0 Pesäsuo 0.8..0 0. 0. 0. 0..0. 0.0 0.0 0. Pyhäsuo 0...9 0.08 0. 0. 0...8 0.08 0. 0.9 Ihakkisuo 0..0. 0.0 0. 0. 0..8.0 0.0 0. 0. 9 8 Parrusaarensuo 8 0...8 0.0 0.0 0. 0... 0.0 0. 0. 8 9 Aukeasuo 0..0. 0.0 0. 0. 0... 0.09 0.8 0. 0 Ihakkilampi 0... - 0.0 ' 0.0 - - - - - - - Iso Rautasuo 0.9..0 0.8 0.8...8.9 0. 0.0 0.9 Saukkosuo 0... 0.09 0. 0. 0... 0.09 0. 0. Aukeasuo 0...9 0.0 0.09 0. 0...8 0.0 0.0 0.0 Lammasjoensuo -.. - 0. 0. -.. - 0. 0. Hyttisuo 0... 0.9 0.8.0 0... 0. 0. 0. 8 Kivisuo 8 0... 0. 0.8 0.0 9..9.0 0.0 0.8 0. 8 Kytösuo 0...9 0. 0.9 0. 0... 0.0 0. 0. 8 Kipsalansuo 0...8 0.0 0. 0. 8 0... 0.0 0. 0. 9 Kurkisuo 8 0.8.0.8 0. 0. 0. 0 0..8. 0.0 0.8 0. 0 Joutavanmäensuo 8 0... 0. 0.9 0. 0... 0.0 0. 0. Suurisuo 0..0. 0.0 0. 0. 0..9. 0.0 0. 0. 8 Lintulansuo 0..0. 0.0 0. 0.9 0..9.0 0.0 0.0 0. Kurkisuo N 09 0...9 0.8.0.. 00 0.8.. 0. ;.08 Sallistensuo 9 0.9.. 0. 0.8...8.9 0.9 0..0 Ylä- Kintaudensuo 0..9. 0.0 0. 0.8 0 0.'..9 0.0 0. 0.9
Levänsuo 0... 0.0 0. 0. 8 0.8.0.8 0.0 0. 0. Halkosuo 0..9. 0.0 0. 0. 0... 0.0 0. 0. 8 Välijoensuo 0...8 0.0 0. 0. 0...0 0.0 0. 0. 9 Valkeissuo 0..9. 0..8. 0...9 0...8 0 Valkeissuo I 0... 0.09 0. 0. 0..8. 0.08 0. 0. 0 Pajulammensuo 0..0. 0.0 0. 0. 0.8.9. 0.0 0 0. Mölkkälänsuo 0... 0.08 0. 0.0 0.8..0 0.0 0. 0. Kukkarosuo 0 0...0 0. 0. 0.0..9.0 0.0 0. 0.8 Saarisuo 8 0... 0. 0. 0. 0.8..0 0. 0.9 0. 0 Kotasensuo 0... 0.0 0. 0. - - - - - - - Murtosuo... 0. 0. 0.80 8... 0. 0.8 0. Lemettilänsuo 0... 0. 0. 0.0.0.8.8 0. 0.9 0. 8 Umpilamminsuo 8 0...0 0... 9 0...8 0. 0.8.08 9 Tiipperlamminsuo 0.8.. 0. 0. 0.9...8 0. 0. 0. 0 Riihisuo 8 0...0 0. 0. 0.8 0.8..0 0.0 0. 0. Maunusuo.0.. 0. 0.....8 0. 0. 0. Rajasuo 8.0.0.0 0.8 0.8 0. 9... 0. 0. 0. Ristikankaansuo...8 0. 0.9 0. 8... 0. 0. 0. Pengerjoensuo 0... 0.08 0. 0.0 9 0.8.9. 0.0 0. 0. Hokansuo 9 0. 0.. 0. 0. 0. 0.8.. 0.0 0.0 0.0 Keikonsuo 0... 0.0 0.9 0.. 0. -. 0.0 0.0 0.08 Velkkulansuo 8.0 0.. 0.9 0. 0.8..0. 0. 0. 0. 8 Lahnajärvensuo. 0..8 0.0 0.0 0.. 0.9. 0.0 0.0 0.0 9 Mäntylamminsuo 0... 0.0 0.0 0. 0... 0.0 0. 0. 0 Lepistnsuo. 0.. 0.0 0.0 0.0 - - - - - - - Kattaisuo 9 0... 0. 0. 0.0 8 0.9.9.8 0.0 0. 0. Löytösuo 8 0...9 0.0 0.8 0. 9 0...9 0.0 0. 0. Vekurinsuo.0 0.. 0.8 0..0. 0.8. 0.0 0. 0.8 Yhteensä/keskiarvo 90 0... 9... 0.8..0..0.
LIITE III. Suotyyppijakauma. AVOSUOT (pinta- alalla painotettu %-osuus ) SUON LKN RN VSN RHSN SIN YHT N :o Nimi lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu Ruokosuo Kurkisuo S Mellonsuo Vääräsu o Pesäsuo Pyhäsuo Ihakkisuo 8 Parrusaarensu o 9 Aukeasuo. 0 Ihakkilampi Iso Rautasuo 9 Saukkosu o Aukeasuo Lammasjoensuo Hyttisuo Kivisu o Kytösuo 8 Kipsalansuo 9 Kurkisuo 0 Joutavanmäensuo. - Suurisuo 8 Lintulansuo Kurkisuo N Sallistensuo Ylä-Kintaudensu o Levänsuo Halkosu o 8 Välijoensuo 9 Valkeissuo 0 Valkeissuo I Pajulamminsu o Mölkkälänsuo Kukkarosuo Saarisuo Kotasensu o Murtosuo 0 Lemettilänsu o 8 Umpilamminsuo 9 Tiipperlamminsuo 0 Riihisuo Maunusuo Rajasuo, Ristikankaansufl 8 Pengerjoensu o Hokansuo Keikonsu o Velkkulansu o 8 Lahnajärvensuo 9 Mäntylamminsuo 8 8 0 Lepistönsuo Kattaisuo Löytösu o Vekurinsuo lu=luonnontilaine n oj=ojikk o mu=muuttuma
N :o KORVET (pinta- alalla painotettu %-osuus ) RHK KGK VK NK YHT lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu 8 8 8 8 8 9 0 9 0 8 9 0 0 0 0 8 9 9 0 9 9 8. 8 9 8 0. 8 9 8 8 0 9 8 LIITE III, jatk.
LIITE III, jatk. TURVE- KANKAAT PELLOT KSMU TA KOKO SUO N :o lu oj mu 8 8 8 8 0 0 9 0-000 0 0 00 8 0 0 00 9 0 8 8 0 9 9 0 0, 0 0 000 0 0 8 9 8 0 9 9 9 8 0 8 9 0 0 9 8 0 0 00 0. O 0 O 0 0 8 9 8 9 0 0 0 0 0 9 0 0 00 0 000 8 _ 0 88 0 9 0 8 0 8 8 8 8 9 0 0 9 0 9. 8 0 9 0 9 0 0 000 0 000 0 0 00 0 9 8 0 9 0 8 0 0 00 0 0 9 0 8 8 0 9
LIITE [V TURVELAJIJAKAUMA Rahkavaltaiset turvelajit (S-t) Saravaltaiset turvelajit (C-t) Rusko - S -. C sammal - Suon Suon nimi Rahka (S) Sararahka (CS) tot Sara (C) Rahkasara (SC) tot valtaiset n :o + + turvelaji t S ErS SchS NS LS S CS ErCS SchCS NCS LCS CS CS ' C SchC EqC PhrC NC LC C SC Sch EqSCIPhr NCS LSC SC SC (8-t ) tot tot tot tot CS SC tot tot S8 + C 8 Ruokosuo. 9 9 89 9 98 Kurkisuo 8 8 8 8 8 8 Mellonsuo 8 8 9 9 Vääräsuo 8 9 9 ~ Pesäsuo 9 0 8 Pyhäsuo 8 0 8 8 9 0 Ihakkisuo 0 8 8, 9 Parrusaarensuo 8 0 9 8 9 Aukeasuo 9 I G 0 9 0 8 0 Ihakkilaapi 9, 8 0 8 0 0 8 0 Iso- Rautasuo! 8 Saukkosuo L} F 0 9 9 9 9 LJ Aukeasuo 9 8 Lammasjoensuo Hyttisuo 9-9 - 8 9 9 9 9 9 8 00 Kivisuo 8 8 - - 8 8 9 89 9 Kytösuo 0 8 8 9 Kipsalansuo 8 0 8 9 Kurkisuo 9 0 0 ) Joutavanaäensuo 8 8 8 9 Suurisuo 8 8 8 Lintulansuo 0 8 0 0 9 8 ) Kurkisuo N 9 0 8 9 0 Sallistensuo 8 0 0 8 0 8 Ylä - Kintaudensuo 0 0 I 9 Levänsuo 8 9 9 Halkosuo I 0 8 0 Välijoensuo 9 9 8 9 9 8 9 9 9 Valkeissuo 0. 9 0 l 0 0 Valkeissuo I 8 9 It 9 0 89 Pajalammensuo 0 I.- osuudet yht. 9 - -. - 0 - - 8
8 9 0 8 9 0 M8kkälänsu o Kukkarosuo Saarisuo Kotasensuo Murtosuo Lemettilänsu o Umpitamminsuo iiipperlamminsuo Riihisuo Maunusu o Rajasuo Ristikankaansuo Pengerjoensuo Hokansuo Keikonsuo Velkkulansu o Lahnajärvensuo Mäntylaminsu o Lepist8nsuo Kattaisu o L8yt8suo i Vekurinsuo 8 8 8 8 0 9 8 0 9 9 8 9. 0 0 9 0 9 0 9 9 8 l to 9 0 0 8 8 0 9 0 0 0 9 8 0 0 8 8 8 9 0 9 8 8, S 9 0 8 9 9 9 0 0 9 9 0 0 0 0 8 0 8 9 0 8 9 8 9 8 9 9 8 8 9 0 0 9 9 0 0 9 Turvemäärää painotettu Z-osuus 9 0
LIITE V. Petäjäveden kunnan turvetuotantoon soveltuvat suot. SUON PINTA-ALA (HA ) (MILJ. SUO-M ) r:ilj.gj (MILJ.MWh ) MÄÄRÄ N :o Nimi Koko Tuot.kelp. Poltto Kasvu Kuivana 0 % :n kosteus MILJ. TN Ruokosuo 9 0.. (0.).9 (0.) 0.0 x Kurkisuo S 9 8 0. 0. (o. ). 0. (0.) 0.00x Mellonsuo 0 0., 0.8 (0.)x 0. (0.) 0.08x Pyhäsuo 'I 9 0..0 (0.9)x 0. (0.8) 0.08 x Ihakkisuo 9 0. 0. (0.0) 0. (0.8) 0.0x 9 Aukeasuo 0. 0.98 (0.) 0.8 (0.) 0.0x Iso Rautasuo 8 0.89 0.0.9 (0.)x. (0.8) 0.o8 x Saukkosuo 0 0.. (0.)x 0.0 (0.0) 0.0x Hyttisuo 8 0.. (0.). (0.) 0.o x Kivisuo 0. 0. (0.8) x 0. (0.) O.oo x Kytösuo 0. 0. (0.) 0.8 (0.) 0.0 x 8 Kipsalansuo 0.. (0.8) x 0.8 (0.) o.0x c^0 Joutavanmäensuo 8 0. 0.88 (0.) x 0. (0.) 0.00 x Suurisuo 0.8 0.8 (0.) x 0.? (0.) 0.0 x Lintulansuo 9 0. 0. (0.) x 0. (0.08) 0.00 x KÄYTTUKELP. TURVETTA F:Ns,GI!'.SIUÄLTO KUIVA-AINEEN Kurkisuo N 00 00.0.8 (.).9 (.8) 0.9 Sallistensuo.0 0.0.0 (0.) 0.9 (0.) O.o99 x Yä-Kintaudensuo 0. 0.0 (0.9) x 0. (0.) 0.0 x Halkosuo 0. 0. (0.8)x 0.0 (0.) o.09x 9 Valkeissuo 8.. (0.9).0 (0.8) 0. x 0 Valkeissuo I 8 0. 0.8 (0.)x 0. (0.) 0.09 x Mölkkälänsuo 0. 0. (0.0)x 0. (0.0) 0.00 x Kukkarosuo 0 0. 0. (0.09)x 0.0 (0.0) 0.0 x Murtosuo 8 0.. (0.)x 0.8 (0.) 0.0 x 8 Umpilamminsuo 0 0..9 (0.). (0.) 0.0 9 Tiipperlamminsuo 0.0 0.0 (0.0)' 0. (0.0) 0.009 x 0 Riihisuo 0.0 0.0 0. (0.) 0. (0.) 0.0 0 Maunusuo 80. 0.0. (0.0). (0.8) 0.08 Rajasuo 9 0.8 0.9 (0. ) 0. (0.0) 0.0 8 Pengerjoensuo 9 ' 0.0 0. (0. 0. (0.0) 0.09' Keikonsuo 88 0.0 0. (0.0)X 0.08 (0.0) 0.00x 9 Mäntylamminsuo 8 0.09 0.8 (0.0T 0. (0.0) 0.008x Kattaisuo 0 8 0.0 0. (0.f 0. (0.0) 0.09x Löytösuo 9 0. 0. (0,f 0.9 (0.08) 0.0 x YHTEENSA 09 0.9 0.9. (9.89) 8.9 (.9).9 x. laskettu koko kunnan keskiarvoista (liite V)
LIITE VI. Yhteenveto laboratoriommlarityksistä. SUON TUHKA TEHOL.LÄMPÖARVO(MJ/kg) KUIVA-AINETTA RIKKI PISTE (S ) N :o Nimi % Kuivana 0 % kosteus (kg/suo-m ) % NÄYTE- ph Ruokosuo A 00...8 0.. Kurkisuo S A 00.. 0. 8.9 Ihakkisuo A 00... 9. 9 Aukeasuo A 00... 9. Iso Rautasuo A00... 0.0 Hyttisuo B 00.0..8 9. Kytösuo A 00.8.. 9.9 Kurkisuo N A 00..8. 9. Sallistensuo A 800.. 9.8 8. 9.. 9 Valkeissuo A00-00...0 0.. Lemettilänsuo 8 ' C 00.9 Umpilammen- Al00.0. 9. 9. suo -00... 0.0 9. 0 Riihisuo A 00... 9.9 00. Maunusuo A 00... 9.. Rajasuo A 00.9..8 9. 98. Ristikankaansuo A00.8.8 0. 8.9 0. Velkkulansuo B 00... 9. 00. Vekurinsuo A 00..9.8 9.. 8-00 KESKIARVO...8 9. 9.9.
LIITE VII. Turveteollisuusliiton polttoturveluokitus. PAiATUMPEEN L[0[QZ[S 98 P0.* OMINAISUUS YKSIKKö LAATU P0 LAATU P LAATU P.. 8 0 Kosteus, toimituserä 8 T+ehollinea ätg:tsarvp saab,a.i ~+ M/kg, ~ las.,., vähintään I+i+s/m Tuhka kuiva-aineessa, max - kuukausikeskiarvo å - toimituserll (tarvittaessa) % luhkan sulamiskäyttäytyminen* * Kappalekoko, max mitat mm MUrskan msärä, alle 0 mm, % max Rikkipitoisuus, ilmoitetaan % jos yli - 0-0 0,0 0 0x00x 00 0 0, 0 -, 0 0x00x 00 0, 0-8, 0 00x00x 00 0, * Poeitiorsunerot viittaavat turveteollisuusliiton laadunm'däritysohjeeseen ** IlmDitE*aan, jos puolipallopi.ste on alle 0 C (Turveteollisuus - 98) JYRSIN URPFET LUOKITUS 9 P0. CMINAISUUS YKSIKKÖ LAATU J9 LAATU J LAATU JS Kosteus % 0-0 - 0 -. 'l ollinen lämpöarvo Hu M/k yli 8 M/m~ yli 00 yli 000 yli 000. Tuhka, kuukausikeskiarvq,max % 0. 8 8 yksittäinen näyte,msx %. Tuhkan sulamiskäyttäytyminei x x x. Tuhkan kemiallinen koostvaus x x x Kuljetustilavuuspaino likimain kg/m 0-0 0-0 0-0 Karkeus, ritilän mitat mm 00 x 00 00 x 00 0 x 0 9 Puun määrä, max. % 8 8 8 Rikkipitoisuus 8 y y y Tuotanto-, käsittely- ja kuljetustapa ym. lisätiedot HLX(. : Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nähden mandollisimman vapaa lumesta ja jäästä. X - ilmoitetaan tarvittaessa y - ilmoitetaan, jos on yli 0, % Eb. standardilu kituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittäistapauksissa soveltaa poikkeavia laatuvaatimuksia. Pos.-numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadinmärittelyohjeeseen (Turveteollisuus - 9) x x x
LIITE VIII. Käsitteitä ja muuntokertoimia. Polttoaineiden lämpöarvoja ja muuntokertoimi a toe - ekvivalenttinen öljytonni, yhden raskaan polttoöljytonni n sisältämä lämpömäär ä Polttoaine Mittayksikkö GJ MWh Muunto - kerroi n toe :ks i Raakaöljy t,8,,0 0 Raskas polttoöljy t 0,,8,00 0 Kevyt polttoöljy t,,,0 Dieselöljy t,0.80.0 Petroli t t,.9.0 Moottori- ja lento- bensiinit t.09,9,0 Kivihi.ili t,.09 0. 0 Koksi t 8,0.9 0,9 0 Antrasiitti t.8 9,0 0,80. Maakaasu 00g m, 9, 0.8 (0 C. ) r:oivuha lot :- :ra,0,0 0. lavupuuhalot : p-m s, :9 O,0 8 Sokaha lot p-m,, 0, f s olttohskp l i, 0.90 0.0 : 0 Palaturvo ` [n,0, 0, 8 Jyrsinturv. ) itl, 0,88 0,0 8 -- ---- - - - ----, ~ kuiva-ainepitoisuus 0 t Jyssintur.v ~ m =0.9i'W h ` kuiva -ainenitoiauus 0 `å t m =, MW h Kuiv a-ainpitoisuus 0 b Pa'IiLUrv A m?... NWh ' t =. m =. MW h