Liite 27 Kaavanlaatijan vastine ehdotusvaiheen palautteeseen 1 (39) Maritta Heinilä 25.9.2015 EURAN KUNTA Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niiden vastineet n ehdotus (päivätty 24.3.2015) pidettiin nähtävillä 13.4. 14.5.2015 välisen ajan kunnanviraston hallinto- ja talousosastolla ja kunnan www-sivuilla. Luonnosvaiheen aineistosta saatiin 11 lausuntoa ja 9 muistutusta, joista on lyhennelmät ja vastineet seuraavilla sivuilla. Vastineet on laadittu yhteistyössä kaavan laatijan ja kaavatoimikunnan kanssa. Lausuntojen ja muistutusten pääasiallinen sisältö Viranomaislausunnoissa korostuvat erityisesti Souppaan risteyksen maisemallisesti arvokkaille peltoalueille osoitetut palveluiden alueet, jotka nähdään kulttuurimaiseman kannalta ongelmallisina. Lausunnoissa edellytetään aluevarausten poistoa tai täydennysrakentamisen tarkempaa ohjeistamista arvokkaat näkymät ja kulttuuriperintöarvot huomioiden. Myös uusien teollisuusalueiden liikenneratkaisuista toivotaan lisätietoa ja vaikutusten arviointia kaavaselostukseen. Muutama rakennusinventoinnin perusteella arvotettu kohde vaaditaan lisättäväksi kaavakartalla osoitettujen suojeltavien rakennusten joukkoon. Täydennysrakentamiseen osoitetuista alueista Lohiluoman ja Käärmemäen laajennusalueet tulee lausuntojen mukaan poistaa ja Vahenojan keskustan täydennysrakentamisen C-1 aluetta rajata etäämmälle Käräjämäen muinaismuistokohteesta. Kiperin uusi asuinalue ja Patrakan täydennysrakentaminen asumiseen nähdään yhdyskuntarakennetta hajauttavina alueina. Osallisten muistutuksissa käsitellään suurelta osin Kauttuanmetsään suunniteltua asuinaluetta ja sen yhteyteen osoitettua uutta katuyhteyttä, ns. Satakunnankadun jatketta. Kritiikkiä saa myös arvokkaita luontoarvoja tai niiden välillä kulkevia ekologisia yhdystarpeita, kuten liito-oravareittejä, varten osoitettu MY-aluevarausmerkintä, joka edellyttää maisematyölupaa metsänhoidon yhteydessä. Yleisvastine saatuun palautteeseen Osayleiskaavalla pyritään osoittamaan kunnan tavoittelema tulevaisuuden maankäyttö ja yhdyskuntarakenne tavoitevuonna 2035 sovittaen yhteen alueen suojeluarvot, ylemmän asteen tavoitteet ja eri osallisten ja sidosryhmien intressit mahdollisuuksien mukaan. Kaavaratkaisua on luonnosvaiheen jälkeen muovattu saadun palautteen, maastotarkastelujen, lisäselvitysten, viranomaisneuvottelujen, kaavatoimikuntapalaverien ja konsultin suunnitteluryhmän sisäisten palaverien avulla. Nyt ehdotusvaiheesta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että jotkin palaset ovat jo loksahtaneet kohdilleen ja toiset palaset etsivät vielä omaa muotoaan, sijaintiaan tai olemassa oloaan. Työ jatkuu. Kaavoitus on useiden erilaisten intressien, arvojen ja tavoitteiden yhteensovittamista parhaalla mahdollisella tavalla. Kukin peilaa maailmaa oman persoonansa ja kokemuksensa kautta ja eri arvot asettuvat kullakin omaan tärkeysjärjestykseensä. Kaavoituksessa huomioitavat arvot perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin ja yleiskaavassa erityisesti pykälään 39, yleiskaavan sisältövaatimukset. Sen perusteella yleiskaavan tarkkuustaso huomioiden tulee selvittää ja ottaa huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkei-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 2 (39) noelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei kuitenkaan saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Erilaiset arvot ja tavoitteet ovat usein ristiriidassa keskenään, mikä tekee suunnittelusta vaikeaa. Tästä syystä kaavaratkaisuja laaditaan useita, kuullaan kannanottoja, pohditaan vaikutuksia ja pyritään valinnalla kokonaisvaikutuksiltaan mahdollisin hyvään lopputulokseen. Esimerkkejä ristiriitaisia arvoja sisältävistä alueista löytyy Eurastakin useita. Viranomaiset ja osa asukkaista kantavat huolta Souppaan risteyksen ja siihen liittyvän Euran kirkon maisemallisista arvoista, kun taas kunnan ja elinkeinoelämän edustajat näkevät alueen suojeluarvojen lisäksi kunnan elinkeinoelämän potentiaalisena nostattajana, olemassa olevan liikenneverkon ja yhdyskuntarakenteen yhteyteen sijoittuvana kaupan- ja muiden uusien palvelujen ensisijaisena kohteena. Kaavatyön yhteydessä on haluttu osoittaa molemmat tavoitteet ja pyritty mahdollistamaan alueen rakentaminen, mutta tiukasti ohjattuna kulttuuriympäristöön sovittaen. Tätä sovitustyötä on jatkettu mallintamalla risteysalue kirkkoympäristöineen ja tarkastelemalla tätä kautta uudisrakentamisen mahdollisuuksia osayleiskaavaan osoitetuilla P-3 ja P-4 alueilla. Viranomaiset esittävät Lohiluomaan esitetyn uuden asuinalueen poistoa Pyhäjärven rannan läheisyydestä ja alueen osoittamista laajana rantaan ulottuvana virkistysalueena. Lohiluoma on päätetty esittää lausunnon mukaisesti virkistysalueena, jolloin ranta-alue osoitetaan kokonaisuudessaan virkistyskäyttöön. Virkistysalueita koskien on esitetty myös muita kannanottoja, joista varsinkin vaade Kauttuanmetsän osoittamisesta lähivirkistysalueeksi nousee voimakkaasti esiin. Kauttuanmetsän osoittaminen asumisen tarpeisiin pohjautuu jo vuoden 1994 oikeusvaikutuksettomaan Euran osayleiskaavaan. Alue osoitettiin asumiseen sittemmin vuoden 1999 seutukaavassa ja edelleen Satakunnan maakuntakaavassa, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna 2013. Kunta on tehnyt pitkäjänteistä työtä alueen varaamiseksi asumisen tulevaisuuden tarpeisiin, mm. ostamalla maa-alueet omistukseensa vuoden 2008 aikana. Vuonna 2011 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka tulosten perusteella suunnittelua on jatkettu asemakaavaluonnoksin. Yleiskaavatyön ja asemakaavatyön yhteydessä on selvitetty alueen luontoarvoja, joiden perusteella aluerajauksia on supistettu ja muutettu siten, että alueen luontoarvot ja ekologiset yhteydet on rakentamisen yhteydessä mahdollista säilyttää. Huomiota on kiinnitetty erityisesti alueelle osoitettuun virkistysreittien verkostoon ja yhteyksiin kohti laajempia metsäalueita ohikulkutien (st. 204) itäpuolelle ja etelään Pyhäjärven ranta-alueille. Alue nähdään yhdyskuntarakennetta tiivistävänä, vetovoimaisena asuinalueena, eikä siitä saadusta palautteesta huolimatta nähdä mahdollisena luopua. Osa kaavan teollisuuden tarpeisiin osoitetuista aluevarauksista poistetaan saadun palautteen perusteella ja osa osoitetaan toteutettavaksi kaavan tavoitevuoden jälkeen. Teollisuusalueiden vaiheistusta ja niihin liittyviä liikenneratkaisuja tarkennetaan kaavaselostukseen. Seuraavilla sivuilla on esitetty yksilöidyt vastineet saatuun palautteeseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 3 (39) Sisällysluettelo Lausunto 1. Satakunnan museo... 4 Lausunto 2. Satakuntaliitto... 9 Lausunto 3. ELY-keskus... 14 Lausunto 4. Harjavallan kaupunki... 18 Lausunto 5. Eurajoen kunta... 18 Lausunto 6. Rauman kauppakamari... 19 Lausunto 7. Köyliön kunta... 20 Lausunto 8. Rauman kaupunki... 20 Lausunto 9. Säkylän kunta... 21 Lausunto 10. Laitilan kaupunki... 22 Lausunto 11. Mynämäen kunta... 22 Muistutus 1. A. Ahlström Kiinteistöt Oy... 22 Muistutus 2. Ala-Satakunnan vihreät ry... 25 Muistutus 3. Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry.... 29 Muistutus 4. PRO Kauttuanmetsä -työryhmä... 30 Muistutus 5. Antti Vainio-Pekka... 31 Muistutus 6. Juha Jaakkola... 32 Muistutus 7. Sirkka Surve... 33 Muistutus 8. Jukka Vuorio... 35 Muistutus 9. Jyrki Tala... 38
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 4 (39) Lausunto 1. Satakunnan museo 15.6.2015 Juhani Ruohonen, museonjohtaja Leena Koivisto, arkeologi Liisa Nummelin, tutkija Vastine n laadinta on tullut vireille 26.9.2013. Valmistuttuaan kaava tulee korvaamaan v. 1994 hyväksytyn Euran keskustan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan 2010. Kaavan tavoitteena on osoittaa uusia asumisen laajennusalueita sekä täydennysrakentamista vanhoille asuntoalueille. Lisäksi kaavassa osoitetaan uusia yritystoiminnan alueita valtatien 12 ja Ohikulkutien (mt 204) varteen. Tavoitteena on lisäksi osoittaa uutta palveluiden aluetta valtatien 12 ja kantatien 43 liittymään. tulee kattamaan Euran keskustan ja Kauttuan taajamat lievealueineen. Alueen kulttuurihistorialliset arvot ovat ainutlaatuiset: suunnittelualueelle sijoittuu useita sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että maamme tunnetuimpia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavatyön yhteydessä onkin tehty joukko selvityksiä, mm. arkeologinen ja rakennuskannan inventointi sekä maisemaselvitys maankäytöllisine suosituksineen luonnosvaiheen jälkeen kesällä 2014. Satakunnan Museo on antanut osayleiskaavaluonnoksesta 15.4.2014 päivätyn lausunnon. Lisäksi viranomaistyöneuvotteluissa 1.7.2014, 2.12.2014 ja 12.3.2015 on vielä käyty läpi mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen liittyviä kysymyksiä. Museo on erityisesti korostanut avoimen viljelysmaiseman säilymisen merkitystä ja suhtautunut kielteisesti rakentamisvarauksiin, jotka sijaitsevat arvokkaissa kulttuuriympäristöissä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi museo on puuttunut muutamien rakennusinventoinnissa A-luokkaan kirjattujen kohteiden jättämiseen vaille rakennussuojelumerkintöjä. Suojelukohteiden valintaa, merkitsemistä ja määräyksiä on neuvotteluiden välillä lisäksi työstetty museon ja kaavan laatijan kesken sähköpostitse. Rakennettu kulttuuriympäristö n luonnosvaiheen nähtävillä olo ja viranomaislausunnot ajoittuvat alkuvuoteen 2014, jonka jälkeen kaavaa on työstetty mm. viranomaisten kanssa edelleen ja monet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 5 (39) luonnosvaiheen lausunnoissa esiin nousseet kysymykset on ehditty käsittelemään ja ratkaisemaan. Tällaisia ovat mm. Kuurnamäen paikallisesti merkittävän kulttuuriympäristön huomioiminen kaavassa /S-merkinnällä ja maisemaselvityksen laatiminen, mikä toteutettiin luonnosvaiheen jälkeen kesällä 2014. Museo pitää selvitystä huolella laadittuna ja hyvänä pohjana kaavassa osoitetun uuden maankäytön maisemallisen soveltuvuuden arvioimiseen. Muutamista, kaavahankkeen alusta saakka keskusteltavina olleista kaavan ratkaisuista ei edelleenkään ole löydetty yhteistä näkemystä. Satakunnan Museo huomautti 15.4.2014 päivätyssä luonnosvaiheen lausunnossaan valtatien 12 ja kantatien 43 risteyksen ympäristöön osoitettujen Palvelun ja hallinnon alueiden (kaavaluonnoksessa P-1 risteyksen lounaispuolella ja P-3 risteyksen koillispuolella) soveltumattomuudesta avoimeen viljelysmaisemaan ja arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Alue kuuluu kokonaisuudessaan maakunnallisesti merkittävään Euran kirkonkylän ja viljelysaukeiden kulttuuriympäristöön, jonka arvoluokitus on tällä hetkellä laajan kokonaisuuden osalta maakunnallinen. Alueella yhdistyvät kuitenkin monenlaiset kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön arvot sekä osa-alueiden rajaukset. Valtatien pohjoispuolella arvot ovat risteyksen lounaispuoliseen alueeseen nähden monipuolisemmat ja myös merkittävämmät. Risteyksen pohjoispuolella osayleiskaavaehdotuksen Palveluluiden ja hallinnon alue (kaavaehdotuksessa P-1 ja P-4) rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Euran kirkonympäristöön ja siihen kuuluvaan nuorisoseurantalo Euran Pirttiin, jonka suojeleminen rakennusperinnön suojelulailla on parhaillaan vireillä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa kohteen erityisten arvojen turvaamiseksi. Pirtin ja kirkon kokonaisuuteen kuuluu myös Euran kirkonkylän vanha hirsirakenteinen kansakoulu vuodelta 1880 sekä uudempi kivinen vuonna 1958 valmistunut koulurakennus, jotka ovat maakunnallisesti merkittäviä. Tämän lisäksi valtatien pohjoispuoleinen alue on osa laajaa, Eura - Kiukainen kulttuurimaisemaa, jota on esitetty parhaillaan uusittavana olevaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden luetteloon. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kulttuuriympäristön osalta kuuluvista valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista odotetaan valtioneuvoston päätöstä vielä tämän vuoden aikana. Huolimatta maiseman ja rakennusperinnön arvoja P-varauksia ei ole poistettu osayleiskaavasta, eikä niiden rajauksia ole myöskään muutettu luonnosvaiheen jälkeen. Sen sijaan kaavamääräyksiä on tarkennettu mm. kulttuuriym- Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Todellisuus on, että kaupan toimijoita kiinnostavimmat ja kaupan toimijoiden kannalta kannattavimmat maa-alueet sijaitsevat nimenomaan kaavaehdotuksessa osoitetuilla paikoilla Souppaan risteyksen P-3 -alueella. Tätä tukee myös Rauman kauppakamarin antama muistutus osayleiskaavasta. Osayleiskaavan P-3 ja P-4 alueita on tarkasteltu kaavan jatkotyössä mallinnuskuvin, pohtien rakentamisen sijoittamista ja sopimista valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, siten että myös kirkon asema näkyvällä paikalla säilyy. Myös alueen saavutettavuutta on tarkasteltu ja tulokset kirjataan kaavaselostukseen. Tarkastelun perusteella osa P-4 alueesta on rajattu maa- ja metsätalousalueeksi MT, jotta kirkon ja Euran pirtin näkyvyys pystytään jo osayleiskaavavaiheessa paremmin turvaamaan. Tätä täydentävät aikaisemmin esitetyt kaavamääräykset. P-4 alueelta on myös poistettu mahdollisuus kaupan toimitilojen rakentamiseen, mikä helpottaa alueen täydennysrakentamisen ohjeistusta tarkemmassa suunnittelussa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 6 (39) päristön varjelemisen osalta. Osayleiskaavan maisemaselvityksessä (maisemaarkkitehti Riikka Ger/ FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.8.2014) todetaan risteysalueen arvoista: "Tarkastelualueen maisemallinen solmukohta muodostuu liikenteellisesti merkittävään paikkaan - valtatie 12 ja kantatie 43 risteyksen paikkeille, jossa maisemallisesti tärkeä avotila rajautuu kirkonkylän arvokkaaseen rakennuskantaan sekä Eurajokeen." Euran kirkko todetaan alueen maamerkiksi ja toisaalta risteyksen kaakkoispuolella jo oleva päivittäistavarakaupan halli kulttuurimaisemien kokonaisuutta rikkovaksi tekijäksi. Esitetyn uuden valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen katsotaan muodostavan Euran kirkonkylälle "vaikuttavan sisäänkäynnin". Vuoden 1993 RKY mukainen alue osoitetaan kaavakartalle mk-rajauksella, jolle esitetään seuraava kuvaus: MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Merkinnällä on osoitettu vuoden 1993 valtioneuvoston päätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993). Maisemaselvitys antaa myös maankäytöllisiä suosituksia. Valtatien 12 pohjoispuolinen P-4 -alue luokitellaan siinä Rakennettavaksi välttävästi soveltuvaksi alueeksi luokat: Rakennettavaksi soveltuvat alueet, Rakennettavaksi tietyin ehdoin soveltuvat alueet, Rakennettavaksi välttävästi soveltuvat alueet). Uusien kaupallisten palveluiden alueen etsimisen sijasta maisemaselvityksen sivulla 10 kehotetaan: "Kunnan väljästi rakennettu keskusta mahdollistaa myös täydennysrakentamisen. Maisemallisesti on suositeltavaa harkita olevan rakennuskannan tiivistämistä kirkonkylässä valtatie 12 eteläpuolella olevilla tonteilla ja mahdollisuuksien mukaan välttää avoimille peltoalueille rakentamista." Myös risteyksen eteläpuolella, maakunnallisesti merkittävässä kulttuurimaisemassa osayleiskaavassa esitetyn rakentamisen (P-3) todetaan sijoittuvan maisemallisesti aralle alueelle ja pirstovan avointa ja yhtenäisenä hahmottuvaa maisematilaa. Silti eteläpuolisen peltoalueen maisemallista merkitystä pidetään maisemaselvityksessä hieman valtatien 12 pohjoispuolista avointa viljelysaluetta vähäisempänä. Satakunnan Museo pitäytyy jo luonnosvaiheen lausunnossa esittämiinsä kannanottoihin valtatien 12 ja kantatien 43 risteysalueen Palvelun ja hallinnon alueiden (P-1, P-3 ja P-4) soveltumattomuudesta arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja erityisesti valtatien pohjoispuolelle, kirkon ympäristöön. Osayleiskaavan P-3 ja P-1 -varaukset valtatien pohjoispuolella tulee poistaa osayleiskaavasta ja jättää alue vapaaksi rakentamiselta. Melko tuoreessa Sarkkisten asemakaavassa vuodelta 2009 kyseinen alue on osoitettu maatalouskäyttöön. Rakentaminen ja etenkin kaupan rakentaminen tulisi vääjäämättä heikentämään Euran valtakunnallisesti merkittävän
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 7 (39) kirkon ja nuorisonseurantalo Pirtin asemaa kulttuurimaiseman dominantteina ja kajoamaan kulttuurimaiseman olennaisiin arvoihin muutenkin. Rakentamista ohjaavat tiukatkaan määräykset eivät riitä turvaamaan ainutlaatuisen arvokkaan kulttuuriympäristön merkityksen säilymistä. Etenkin kaupan rakentamista ohjaavat kaupan sisäiset reunaehdot tilojen koosta, sijoittumisesta, rakennusten ulkonäöstä, mainoslaitteista sekä paikoitusalueiden sijoituksesta. Näihin kysymyksiin on kaavaohjauksella mahdollista vaikuttaa vain vähäisessä määrin. Valtatien eteläpuolista aluetta museo ei pidä maisemallisesti aivan yhtä arkana kuin kirkon ympäristöä tien pohjoispuolella. Rakentaminen alueelle voisi olla sovitettavissa maisemaselvityksen suositukset huomioiden. Luonnosvaiheen lausunnossaan Satakunnan Museo suhtautui kriittisesti uusiin asuinaluevarauksiin (AP) seuraavilla alueilla: Ratastien ympäristössä Vahenojalla, Käärmemäen eteläpuolella, Vohlosissa ja Lohiluoman itäpuolella Karjannousemantien asutuksen yhteyteen Tirkkelissä Uuden asutuksen soveltuvuutta/soveltumattomuutta museo toivoi tutkittavan maisemaselvityksen avulla. Näihin kysymykseen luonnosvaiheen jälkeen laadittu maisemaselvitys antaakin vastauksia. Mainituista alueista uudisrakentamisen katsottiin soveltuvan hyvin vain Tirkkelin alueelle. Rakennettavaksi tietyin ehdoin soveltuvana pidettiin Vahenojan APaluetta, Vohlosten aluetta ja Lohiluoman uutta aluetta. Rakentamiselle asetettiin kuitenkin monia reunaehtoja. Sen sijaan rakentamiseen vain välttävästi soveltuvaksi luokiteltiin Käärmemäen asuinalueen laajennus Kauttualla. Satakunnan Museo pitää pienten laajennusalueiden osoittamista Vaheenojalle, Vohlosiin ja Lohiluoman läheisyyteen mahdollisena, joskaan ei toivottavana maisemaselvityksen suositukset huomioiden. Sen sijaan Käärmemäen laajennusalue tulee museon näkemyksen mukaan kulttuurimaiseman arvoja heikentävänä poistaa. Satakunnan Museo on eri yhteyksissä tuonut esiin osayleiskaavan lievemmän suojelumääräyksen (Osayleiskaavan yhteydessä laaditun rakennusinventoinnin mukaiset paikallisesti arvokkaat B- luokan kohteet, joiden säilyttäminen on ympäristön ja taajamakuvan kannalta suositeltavaa) riittämättömyyden ja pyytänyt täydentämään sitä esim. Nakkilan keskustan osayleiskaavassa käytettyyn muotoon, johon liittyy myös korjausrakentamisen ohjausta. Täydennys on kuitenkin jäänyt tekemättä. Museo kehottaa täydentämään määräystä esim. Linnavuoren pohjoispuoleisen (Käärmemäen) AP-alueen rajausta tarkastellaan huomioiden maisemalliset arvot. Pellolle avoimeen maisematilaan osoitettu laajennusalue poistetaan. Lohiluomaan esitetty uusi asuinalue poistetaan ja esitetään virkistysalueena. Osayleiskaavassa osoitetuille rakennusinventoinnin mukaisille B-luokan kohteille annetaan seuraava museon ehdottama määräys: SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Arvokkaan rakennuskannan säilyminen on suotavaa. Aluetta tai kohdetta koskevan toimenpiteen tai suunnittelun tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia. Rakennuksissa suoritettavien muutos- tai korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja/tai taajamakuvan kannalta merkittävä luonne
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 8 (39) seuraavaan muotoon: SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Arvokkaan rakennuskannan säilyminen on suotavaa. Aluetta tai kohdetta koskevan toimenpiteen tai suunnittelun tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia. Rakennuksissa suoritettavien muutos- tai korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti ja/tai taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminen on sovitettava huolella kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin. Kohdetta tai aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Yksittäisten suojeltaviksi esitettyjen kohteiden osalta Satakunnan Museo huomauttaa: Kauttuan koulu on rakennusinventoinnissa arvotettu A-luokkaan. Tästä huolimatta koulu on kaavassa osoitettu lievemmällä suojelu merkinnällä, joka on tarkoitettu B-luokan kohteille. Koulu tulee osoittaa A-kohteena sitä koskevalla suojelumerkinnällä. Niin ikään rakennusinventoinnissa A-kohteiksi luokitellut Jukola ja Tarmola ovat edelleen kokonaan vailla suojelumerkintää. Perusteeksi kohteiden suojelematta jättämiselle on kaavaselostuksen sivulla 86 esitetty kunnan haluttomuus ottaa omistamiensa rakennusten kunnostuskustannukset vastuulleen. Museo pitää perustelua riittämättömänä kunnalta, jonka tulisi toimia esimerkkinä kuntalaisille. Museo on aiemminkin huomauttanut asiasta mm. viranomaistyöneuvottelussa 9.12.2014. Jukola ja Tarmola tulee osoittaa A-luokan suojelukohteina kaavassa. Kaikki kolme kohdetta ovat rakennusajankohtansa laadukkaita ja hyvin säilyneitä edustajia ja sijaitsevat taajamakuvan kannalta keskeisillä paikoilla. Näistä vuoden 1930 vaiheilla rakennettu entinen apteekki Tarmola on nimeltä mainittu osa lsovahen kylän muodostamaan maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja Kauttuan vuonna 1946 rakennettu koulu nimeltä mainittu osa Kauttuan omakotialueen maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, jossa myös vuonna 1947 valmistunut entinen lastenseimi Jukola sijaitsee. säilyy. Uudisrakentaminen on sovitettava huolella kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin. Kohdetta tai aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kauttuan koulu on kaavaselostuksen liitteenä olevan luettelon mukaan osoitettu A-luokkaan kuuluvaksi, mutta on merkitty virheellisesti keltaisella värillä B-luokan kohteeksi kaavakarttaan. Merkintä tarkistetaan siten, että koulu osoitetaan A-luokkaan kuuluvaksi kaavakartassa. Myös Tarmola osoitetaan kaavakartalle ja rakennuksia koskevaan liiteluetteloon suojeltavaksi A-luokkaan kuuluvana. Jukolassa järjestettiin viranomaiskatselmus, johon myös Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan museo osallistuivat. Katselmuksessa kunnan edustajat esittivät, että kunta aikoo tarkastella rakennukseen kohdistuvia tavoitteitaan varsinaisen osayleiskaavatyön ulkopuolella. Kunnan omistama Jukola on kuntotarkastuksen perusteella todettu huonokuntoiseksi ja sen korjauskustannusten hinta-arvio on noin 750 000. Euran kunnanhallitus on tehnyt aikaisemmin päätöksen, jonka mukaan rakennus puretaan. Purkulupaa ei kuitenkaan ole myönnetty. Kunnan tavoite on siirtää rakennuksen suojelupäätös asemakaavoituksen yhteyteen, eikä rakennusta täten osoiteta osayleiskaavatasolla suojeltavaksi. Sen sijaan Jukolan ympäristö osoitetaan APP-alueena, jolla sallitaan rakennuksen käyttö myös palveluihin. Lisäksi alueelle osoitetaan /S merkintä, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman MRL 127 mukaista lupaa. Arkeologinen kulttuuriperintö Euran keskustaajaman ja Kauttuan alueella sijaitsee lukuisia muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavatyön yhteydessä alueella tehtiin muinaisjäännösten täydennysinventointi, jossa erityistä huomiota kiinnitettiin historiallisen ajan kohteisiin. Kokonaisuudessaan arkeologinen kulttuuriperintö onkin huomioitu kaavaehdotuksessa poikkeuksellisen hyvin. Kaavakartalle muinaisjäännökset on merkitty joko
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 9 (39) SM-alueena, kohdemerkinnällä sm tai osaaluemerkinnällä (rasteri ja katkoviivarajaus) sm. Paikoin kaavakartta on varsin vaikealukuinen useiden päällekkäisten merkintöjen vuoksi. Osa-alueena merkitty Kirkonkylän kylätontti (kohde 23) näyttää kartalla rajautuvan virheellisesti. Muinaisjäännösrajaus ei ulotu Euran kirkon ja hautausmaan alueelle vaan kirkon kaakkoispuolelle Eurajoen rantatonteille rakentamattomille alueille. Kartan lukemista vaikeuttaa myös vesialueen ja suojelualueiden merkintöjen samankaltainen väritys: Pyhäjärven rantaalueen erottaminen vesialueesta on hankalaa. Kaavamääräykset ovat pääosin asianmukaiset. Muinaisjäännösalueen (SM) määräykseen tulee kuitenkin vielä lisätä teksti: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto. Kaavaselostuksessa on kartan numerointia vastaava luettelo muinaisjäännöksistä. Lisäksi sivulla 52 on kartta, jossa on merkittynä kaava-alueen muinaisjäännökset. Valitettavasti kartta esittää tilannetta ennen v. 2013 inventointia eikä tämän vuoksi ole enää ajantasainen. Kartta tulisikin korvata uudella otteella paikkatietoikkunasta, jonne muinaisjäännösrekisterin uudet, ajantasaiset tiedot ovat päivittyneet. Kirkonkylän kylätontin muinaismuistorajaus tarkistetaan kaavakartalle. Yleiskaavassa osoitettujen SL ja SMaluevarausten väritys on YM asetuksen mukainen. Muinaisjäännösalueen (SM) määräykseen lisätään teksti: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto. Kaavaselostuksen sivulla 52 on kartta, jossa on merkittynä kaava-alueen muinaisjäännökset. Kartta päivitetään uudella otteella paikkatietoikkunasta, jonne muinaisjäännösrekisterin uudet, ajantasaiset tiedot ovat päivittyneet. Lausunto 2. Satakuntaliitto 1.7.2015 Päivi Liuska-Kankaanpää, Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Maakunta-arkkitehti Vastine Euran kunnan tavoitteena on laatia aluevarausosayleiskaava, joka ohjaa alueen tulevaa asemakaavoitusta. Osayleiskaavan tavoitteena on vastata Euran kunnassa seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuvaan kehitykseen (tavoitevuosi 2035). Osayleiskaavan seudullisena tavoitteena on Euran ja sen lähialueiden yhdyskuntarakenteen kehittäminen erityisesti palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on työpaikka-alueiden tasapainoinen kehittäminen alueen paikalliskeskuksissa niiden asutusrakennetta eheyttämällä. Tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalvelujen kehittämiseen alueidenkäytön suunnittelussa. Osayleiskaavan seudul-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 10 (39) listen tavoitteiden mukaan suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Kuntatason tavoitteena on laajentaa osayleiskaavaa kattamaan lievealueita, joille kohdistuu maankäyttöpaineita. Teollisuusaluetta on tavoitteena laajentaa Fankkeen alueella, valtatien 12 varressa ja asutusalueita laajennetaan Kiperin suuntaan osayleiskaavan eteläosassa. Tavoitteena on käyttää osayleiskaavassa innovatiivista otetta Euran kunnan vetovoimatekijöiden ja erityispiirteiden esiin nostamiseksi ja näiden vahvistamiseksi maankäytön suunnittelun keinoin. Osayleiskaavan tavoitteena on huomioida kunnan rooli Pyhäjärviseudun keskuksena ja Rauman seutukunnan itäisenä palvelukeskuksena. Kunnan tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen mm. tarjoamalla erikokoisia teollisuustontteja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lisäksi tavoitteena on tarjota mahdollisuudet noin 30-50 uuden asunnon rakentamiseen vuosittain. Kannanotot n seudullisena tavoitteena on Euran Ja sen lähialueiden yhdyskuntarakenteen kehittäminen erityisesti palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi. Osayleiskaavan tavoitteiden mukaan suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Kunnan kehittämisen kannalta tavoitteena on työpaikka-alueiden tasapainoinen kehittäminen alueen paikalliskeskuksissa ja matkailuelinkeinojen ja virkistyspalvelujen kehittäminen alueidenkäytön suunnittelussa. n tavoitteet ovat Satakunnan maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia ja toimivat erittäin hyvinä lähtökohtina osayleiskaavan laatimiselle. Euran keskustan osayleiskaavan tavoitteena on ohjata maankäyttöä pitkällä aikajänteellä, tavoitevuotena on 2035. n ehdotus on huolella laadittu ja Satakuntaliitto pitää erityisen hyvänä selkeää selostusta, jossa on nostettu hyvin esiin osayleiskaavan ratkaisu suhteessa maakuntakaavaan. n ehdotuksessa on myös osittain huomioitu Satakuntaliiton luonnosvaiheen lausunnon kannanotot. Osayleiskaavan ehdotus poikkeaa kuitenkin edelleen Satakunnan maakuntakaavasta taajamatoimintojen osalta. Kunnan pitkäaikaisena tavoitteena on ollut osoittaa pysyvää asumista myös etelään Kiperin alueelle. Alueelle johtaa keskustasta valaistu kevyen liikenteen väylä. Myös kunnallistekniikka ulottuu alueen reunalle. Alue nähdään Euran vetovoimaisuutta lisäävänä houkuttelevana asuinpaikkana, jossa Pyhäjärven läheisyys yhdistyy hyviin liikenneyhteyksiin. Uusi alue nojaa olemassa olevaan uimarantaan ja maatilaan. Ympäristö on otollista pientalorakentamiselle, alueella on miellyttävät rinteiset metsämaisemat. Kiperin alue on ajateltu yhdistettäväksi osittain nykyistä metsätienpohjaa pitkin Patrakkaan, joka on jo rakentunut, joten kyse on osittain täydennysrakentamisesta. Kiperin aluetta on rajattu osittain etelästä kaavaehdotusvaiheessa huomioiden alueen reunalla kulkeva ekologinen yhteystarve.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 11 (39) Suunnittelualueen eteläosaan Kiperin ja Patrakan alueille on osoitettu kaksi uutta pientalovaltaista asuinaluetta. Vaikka osayleiskaavan ehdotusvaiheessa on vähennetty uusia asuntoalueita (alueita supistettu ainakin Tirkkelin, Patrakan, Kiperin, Kärmemäen, Lohiluoman ja Kauttuanmetsän alueilla) ja lisätty toteuttamisen vaiheistusta luonnosvaiheeseen verrattuna, ehdotuksessa on edelleen esitetty useita asuinrakentamisen täydennysrakentamisalueita sekä kokonaan uusia asuinalueita yhteensä 2,5-3-kertainen määrä valittuun väestötavoitteeseen verrattuna. Kiperin ja Patrakan alueita tulisi harkita poistettavaksi yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta huonoina ratkaisuina. Lisäksi erityisesti suunnittelualueen täydennysrakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä kattavan ja luontevan viher- ja virkistysverkon muodostuminen. Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa olisi hyvä nostaa esiin kaavakartalle maisemaselvityksessä esiin nousseita maisema-arvojen kannalta tärkeitä asioita (maiseman kannalta merkittävät metsän reunavyöhykkeet, tärkeät näkymät, maiseman solmukohdat jne). Virkistys- ja viherverkon osalta suunnittelutarpeita on edelleen keskustassa sekä Savikon, Tirkkelin ja Luistarin idänpuoleisilla alueilla. Osayleiskaavan ehdotuksessa on osoitettu Satakunnan maakuntakaavasta poiketen teollisuus- ja varastoalue ja teollisuuden ja varastoinnin reservialue valtatie 12:n eteläpuolelle ja ohikulkutien (st 204) itäpuolelle lentokentän ympäristöön. Alueet sijoittuvat kokonaisuudessaan maakuntakaavan valkoiselle alueelle ja lentokentän kohdemerkinnällä osoitetulle alueelle. Osayleiskaavan ehdotuksessa on osoitettu teollisuudelle useita kokonaan uusia alueita ja täydennysrakentamisen alueita yhteensä kaksinkertainen määrä suhteessa kunnan tavoitteisiin ja tarpeisiin vuoteen 2035 mennessä. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetut valtatien 12:n eteläpuoliset alueet sekä ohikulkutien (st 204) itäpuoliset alueet muodostavat laajoja uusia teollisuusaluevarauksia, joita tulee jatkosuunnittelussa tutkia, perustella ja suunnitella sekä liikenneyhteyksien, mitoituksen ja rakentamisajoituksen suhteen. Teollisuus- ja varastoalueiden aluevaraukset tulisi keskittää maakuntakaavan mukaisesti ohikulkutien (st 204) länsipuolelle ja osoittaa ohikulkutien itäpuoleiset alueet korkeintaan reservialueiksi. Lentokenttä tulisi osoittaa osayleiskaavassa joko lentoliikenteelle varatuksi alueeksi maakuntakaavan mukaisesti tai perustella maakuntakaavasta poikkeava kaavaratkaisu kaavaselostuksessa. Valtakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet on rajattu kaavakartalla mai osa-alueena. Valtatien 12 pohjoispuolen peltoaukeat ja niitä rajaavat arvokkaat metsänreunat kuuluvat mai-rajauksen sisään. Tätä koskee seuraava määräys: VALTAKUNNALLISESTI TAI SEUDULLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä maiseman arvojen säilymistä. Alueella tapahtuvat toimenpiteet on sopeutettava alueen maisemallisiin arvoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää peltoalueiden säilymiseen avoimina ja näitä rajaavien reunametsien säilyttämiseen. Arvokkaat metsänreunat tuodaan kaavakartalle maisemaselvityksen perusteella ja niille annetaan määräys: Sijoitettaessa rakennuksia metsän ja pellon vaihettumisvyöhykkeelle on pidettävä huoli siitä, että maisemallisesti arvokas metsänreuna säilyy ehyenä. Virkistys- ja viherverkon reitit tarkastetaan saadun palautteen perusteella. Viheryhteyksiä osayleiskaavan C-alueelta ulos laajemmille maa- ja metsätalousalueille osoitetaan lisää. Myös Savikon alueen virkistysyhteyksiä esitetään tarkemmin. Teollisuusalueiden sijaintia, mitoitusta ja liikenneyhteyksiä perustellaan tarkemmin kaavaselostukseen. Lentokentän poistaminen perustellaan kaavaselostukseen. Tehdyn tarkastelun perusteella lentokentällä näyttäisi olevan hyvin pieni merkitys maakunnan tasolla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 12 (39) Osayleiskaavan tavoitteena on käyttää suunnittelussa innovatiivista otetta Euran kunnan vetovoimatekijöiden ja erityispiirteiden esiin nostamiseksi. Ottaen huomioon suunnittelualueen historiallisen kerroksellisuuden ja luontoarvojen rikkauden suhteessa kaavan tavoitteisiin, osayleiskaava on laadittava erityisen huolellisesti ja suojelun ja säilyttämisen näkökulmaa korostaen. Osayleiskaavan ehdotuksen merkinnät eivät kaikilta osin ole Satakunnan maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia eivätkä tue historiallisten arvojen ja luontoarvojen säilymistä. Osayleiskaavan ehdotuksessa on osoitettu palvelujen ja hallinnon alue (P-3) valtatie 12 ja kantatie 43 risteykseen alueelle, joka on Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (khl, RKY 1993). Museoviraston laatimassa uudessa inventoinnissa (RKY 2009) maakuntakaavassa osoitettu Euran kirkonkylä ja viljelysaukeat - niminen kulttuurimaisema on supistettu koskemaan Euran kirkkoympäristön kohteita. Maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (khl) on edelleen statukseltaan maakunnallisesti merkittävä. Osayleiskaavassa tulisi osoittaa valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittävinä rakennettuina ympäristöinä (ma) Satakunnan maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävinä kulttuuriympäristöinä (khl, RKY1993) osoitetut alueet kokonaisuudessaan. Osayleiskaavan maisemaselvityksen mukaan risteykseen osoitettu palvelujen ja hallinnon alue (P-3) on osoitettu maisemallisesti tärkeää avotilaa, jonka reunoilla on maisemallisesti tärkeä metsän reunavyöhyke ja alueen keskellä metsäsaareke. Merkittävään kulttuuriympäristöön sijoittuvan palvelujen ja hallinnon alueen (P-3) rakentamista tulee tarkemmin ohjata kaavamerkinnöin ja määräyksin (mittakaava, katokset, mainokset, rakennusmateriaalit, arkkitehtuuri, ympäristörakentaminen). Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa ratkaisun tueksi tulee esittää mallinnuskuvia, joiden avulla voidaan varmistua rakentamisen sopimisesta maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa huomiota tulee kiinnittää myös alueen heikkoon yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin ja ratkaista alueen saavutettavuus eri kulkumuodoin. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Todellisuus on, että kaupan toimijoita kiinnostavimmat ja kaupan toimijoiden kannalta kannattavimmat maa-alueet sijaitsevat nimenomaan kaavaehdotuksessa osoitetuilla paikoilla Souppaan risteyksen P-3 -alueella. Tätä tukee myös Rauman kauppakamarin antama muistutus osayleiskaavasta. Osayleiskaavan P-3 ja P-4 alueita on tarkasteltu kaavan jatkotyössä mallinnuskuvin, pohtien rakentamisen sijoittamista ja sopimista valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, siten että myös kirkon asema näkyvällä paikalla säilyy. Myös alueen saavutettavuutta on tarkasteltu ja tulokset kirjataan kaavaselostukseen. Tarkastelun perusteella osa P-4 alueesta on rajattu maa- ja metsätalousalueeksi MT, jotta kirkon ja Euran pirtin näkyvyys pystytään jo osayleiskaavavaiheessa paremmin turvaamaan. Tätä täydentävät aikaisemmin esitetyt kaavamääräykset. P-4 alueelta on myös poistettu mahdollisuus kaupan toimitilojen rakentamiseen, mikä helpottaa alueen täydennysrakentamisen ohjeistusta tarkemmassa suunnittelussa. Vuoden 1993 RKY mukainen alue osoitetaan kaavakartalle mk-rajauksella, jolle esitetään seuraava kuvaus: MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Merkinnällä on osoitettu vuoden 1993 valtioneuvoston päätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993). Osayleiskaavan ehdotuksessa on lisäksi esitetty palvelujen ja hallinnon alueet (P-1 ja P-4) maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetulle maisemaalueelle valtatie 12:n ja kantatie 43. risteysalueen koilliskulmaan. Alueet sijoittuvat osayleiskaavan maisemaselvityksessä osoitettuun maisemallisesti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 13 (39) erittäin tärkeään avotilaan. Lisäksi kirkon näkyvyyttä maisemassa on selvityksessä pidetty tärkeänä. Osayleiskaavan ehdotuksessa kaavamerkintöihin ja -määräyksiin on lisätty rakentamista ohjaavia ja avoimen maisematilan säilyttämistä koskevia määräyksiä. Ottaen huomioon palvelujen ja hallinnon rakentamisen luonne suhteessa maiseman ja kulttuuriympäristön herkkyyteen, alueen rakentamista tulee tarkemmin ohjata kaavamerkinnöin ja määräyksin (mittakaava, katokset, mainokset, rakennusmateriaalit, arkkitehtuuri, ympäristörakentaminen). Osayleiskaavan suunnittelua tulee alueella tarkentaa siten, että jo osayleiskaavaratkaisussa osoitetaan avoimena säilytettävät näkymäakselit. Suunnittelun tueksi tulee laatia mallinnuskuvia, joiden avulla voidaan varmistua rakentamisen sijoittumisesta ja sopimisesta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, siten että myös kirkon asema näkyvällä paikalla säilyy. Maisemaselvityksen perusteella myös Kauttuan ruukinpuiston osalta tulee asuin-, liike ja toimistorakennusten aluetta (AL/s) supistaa Sepäntien eteläpuolelta siten, että virkistysalue ulottuisi Tammensillantien pysäköintialueelle asti. Lisäksi Linnavuoren pohjoispuoleinen maisemallisesti tärkeään avotilaan sijoittuva pientalovaltainen asuntoalue (AP-2) tulee poistaa. Rakennusinventoinnin perusteella kohdemerkinnöin suojeltavaksi osoitettujen rakennusten osalta Satakuntaliitto pyytää tekemään tarkistukset ja korjaukset seuraavien kohteiden osalta: 10. Jukola eli Ahlströmin lastenseimi, 19. Kauttuan koulu, 78. Suosaari, 84. Tarmola ja 96. Vanha-Katila. Muilta osin rakennetun kulttuuriympäristön osalta Satakuntaliitto pyytää huomioimaan Satakunnan Museon lausunnon. Pyhäjärven osalta tulee tarkistaa Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueen (SL) rajaus alueen itäosassa. Osayleiskaavan ehdotuksessa on osoitettu Euran ydinkeskustan alue keskustatoimintojen alueeksi (C). Keskustatoimintojen merkinnällä osoitettavalla alueella pääasiallisia toimintoja ovat yleensä palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat, niihin liittyvät liikenne ja virkistys sekä yhdyskuntatekninen huolto. Merkintä tekee mahdolliseksi myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Keskusta-alueen liepeille on osayleiskaavassa osoitettu myös useita palvelu- Kauttuan ruukinpuiston osalta osayleiskaavaan merkitään virkistysalueeksi asemakaavan mukainen virkistysalue siten, että virkistysalue ulottuu Tammensillantien pysäköintialueelle asti. Linnavuoren pohjoispuoleisen (Käärmemäen) AP-alueen rajausta supistetaan huomioiden tarkemmin maisemalliset arvot. Kauttuan koulu on kaavaselostuksen liitteenä olevan luettelon mukaan osoitettu A-luokkaan kuuluvaksi, mutta on merkitty virheellisesti keltaisella värillä B-luokan kohteeksi kaavakarttaan. Merkintä tarkistetaan siten, että koulu osoitetaan A-luokkaan kuuluvaksi kaavakartassa. Myös Tarmola osoitetaan kaavakartalle ja rakennuksia koskevaan liiteluetteloon suojeltavaksi A-luokkaan kuuluvana. Jukolassa järjestettiin viranomaiskatselmus, johon myös Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan museo osallistuivat. Katselmuksessa kunnan edustajat esittivät, että kunta aikoo tarkastella rakennukseen kohdistuvia tavoitteitaan varsinaisen osayleiskaavatyön ulkopuolella. Kunnan omistama Jukola on kuntotarkastuksen perusteella todettu huonokuntoiseksi ja sen korjauskustannusten hinta-arvio on noin 750 000. Euran kunnanhallitus on tehnyt aikaisemmin päätöksen, jonka mukaan rakennus puretaan. Purkulupaa ei kuitenkaan ole myönnetty. Kunnan tavoite on siirtää rakennuk-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 14 (39) jen ja hallinnon alueita (P-2), jotka on tarkoitettu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. MRL:n 15.4.2011 voimaan tulleen muutokseen (MRL 71 ) sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan 16.4.2017 alkaen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan käynnistyttyä Satakuntaliitto on parhaillaan päivittämässä kauppa mitoitusta erityisesti tilaa vaativan kaupan osalta. Osayleiskaavan selostusta tulisi täydentää maakuntakaavoitusta koskevan kohdan osalta. Kohtaan tulisi lisätä, että satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Lisäksi selostukseen voisi lisätä Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 1 ja vaihemaakuntakaavaa 2 koskevat tiedot. Kaavamerkinnät tulisi myös tarkistaa; ohjeellinen tieyhteys puuttuu merkinnöistä, melontareitin väri on punaisella merkinnöissä ja lisäksi kaavakartalla osalta luo -alueilta puuttuu viivoitus ja Naturaalueen viivamerkintä jatkuu rantaviivaa pitkin tarpeettoman pitkälle etelän suuntaan. Satakuntaliitolla ei ole Satakunnan maakuntakaavan perusteella lausunnolla olevasta Euran keskustan osayleiskaavan ehdotuksesta muuta lausuttavaa. Lausunto 3. ELY-keskus 15.6.2015 Esa Hoffrén, Ylitarkastaja Tuomo Knaapi, Ylitarkastaja sen suojelupäätös asemakaavoituksen yhteyteen, eikä rakennusta täten osoiteta osayleiskaavatasolla suojeltavaksi. Sen sijaan Jukolan ympäristö osoitetaan APP-alueena, jolla sallitaan rakennuksen käyttö myös palveluihin. Lisäksi alueelle osoitetaan /S merkintä, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman MRL 127 mukaista lupaa. A-luokan kohde suosaari nro 78 ei ole kaavaalueen sisällä, joten sen merkintää ei tule kaavaan. B-luokan kohde Vanha-Katila nro 96 ei ole kaava-alueen sisällä, joten sen merkintää ei tule kaavaan. Tarkistetaan Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueen (SL)-rajaus Pyhäjärven itäosassa. Osayleiskaavan selostusta täydennetään lausunnon perusteella seuraavasti: - Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. - lisätään vaihemaakuntakaavaa 1 ja vaihemaakuntakaavaa 2 koskevat tiedot. Tarkistetaan kaavamerkinnät. Vastine Kaavoitustyössä laaditaan Euran keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaava laaditaan aluevarausosayleiskaavana, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta ja asemakaavamuutoksia. Yleiskaavatyössä pohditaan suunnittelualueen maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla seuraavan noin 20 vuoden aikana tapahtuvalle kunnan kehitykselle tavoitevuotena 2035. Yleiskaavaa on käsitelty viranomaisneuvotteluissa ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY - keskus) on antanut lausunnon yleiskaavan luonnosvaiheessa 12.5.2014. Kaavahanke tarkoittaa ensimmäisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimista Euran keskustan alueelle. Kaavatyöllä on siten perustavanlaatuinen merkitys Euran keskustan alueidenkäytölle ja asemakaavoituksen ohjaamiselle. ELY -keskus pitää
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 15 (39) kaavahanketta tarpeellisena ja tärkeänä. Yleiskaavan yhteydessä voidaan tehdä alueiden käyttöön liittyvät perusselvitykset sekä niihin pohjautuvat alueen kokonaisratkaisut, jolloin asemakaavoitus helpottuu ja nopeutuu. ELY -keskus esittää lausunnolla olevasta kaavaehdotuksesta seuraavia näkökohtia: ALUEVARAUKSET: ELY -keskus katsoo, että kirkon tuntumaan osoitettu palvelujen ja hallinnon alue (P-4) sekä Lohiluomaan osoitettu uusi pientalovaltainen asuntoalue (AP) sekä asemakaavoitettuun puistoon, rantaan lisätyt AP ja RA -rakennuspaikat ovat selkeästi vastoin yleiskaavan sisältövaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella rakennetun ympäristön ja maiseman vaaliminen. Palvelujen ja hallinnon alue (P-4) sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle alueelle. Alue on osittain valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY, Euran kirkkoympäristö ). Lisäksi alue kuuluu osana laajaa Eura - Kiukainen kulttuurimaisemaa, jota on esitetty parhaillaan uusittavana olevaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luetteloon. Esityksessä alueen maiseman kannalta merkittävinä rakennuksina ja rakenteina on pidetty Euran kirkon ympäristöineen muodostamaa ehjää maisemakokonaisuutta. Valtioneuvoston päätös asiasta on odotettavissa tämän vuoden aikana. Myös osayleiskaavan maisemaselvitys korostaa Souppaan risteysalueen maisemallista solmukohtaa, Euran kirkon maamerkkiluonnetta sekä alueen vaikeutta rakentamisalueena maiseman kannalta. ELY -keskus katsoo, että tämä alue tulee maisemallisten arvojen vuoksi jättää avoimeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Lohiluomaan on osoitettu noin 2,7 hehtaarin pientalovaltainen asuntoalue (AP). Selostuksen mukaan asukasmääräksi alueelle on arvioitu noin 40. Aluevarauksella ei näin ollen ole merkitystä yleiskaavan kokonaisratkaisussa riittävien asuntoalueiden osoittamiseksi. Sen sijaan asuntoalue pirstoo ja vähentää yhtenäistä virkistysaluetta ja erityisesti sen rakentamatonta ranta-aluetta. Kysymyksessä on ainoa laajempi keskustaan Pyhäjärven rantaan osoitettu virkistysalue. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon muiden alueiden koko ja sijainti sekä esimerkiksi Osayleiskaavan P-3 ja P-4 alueita on tarkasteltu kaavan jatkotyössä mallinnuskuvin, pohtien rakentamisen sijoittamista ja sopimista valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, siten että myös kirkon asema näkyvällä paikalla säilyy. Myös alueen saavutettavuutta on tarkasteltu ja tulokset kirjataan kaavaselostukseen. Tarkastelun perusteella osa P-4 alueesta on rajattu maa- ja metsätalousalueeksi MT, jotta kirkon ja Euran pirtin näkyvyys pystytään jo osayleiskaavavaiheessa paremmin turvaamaan. Tätä täydentävät aikaisemmin esitetyt kaavamääräykset. P-4 alueelta on myös poistettu mahdollisuus kaupan toimitilojen rakentamiseen, mikä helpottaa alueen täydennysrakentamisen ohjeistusta tarkemmassa suunnittelussa. Vuoden 1993 RKY mukainen alue osoitetaan kaavakartalle mk-rajauksella, jolle esitetään seuraava kuvaus: MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS KULTTUURIYM- PÄRISTÖ Merkinnällä on osoitettu vuoden 1993 valtioneuvoston päätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993). Lohiluomaan esitetty uusi asuinalue poistetaan. Linnavuoren pohjoispuoleisen (Käärmemäen) AP-alueen rajausta tarkastellaan huomioiden maisemalliset arvot. Pellolle avoimeen maisematilaan osoitettu laajennusalue poistetaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 16 (39) luonnonsuojelusta aiheutuvat rajoitteet yleiselle virkistyskäytölle. Lohiluoman alueella on merkitystä koko Euran keskustaajaman kannalta Pyhäjärven rantaan sijoittuvana, kooltaan riittävänä virkistysalueena. Ranta-alueelle on yleiskaavassa lisätty myös AP ja RA rakennuspaikkoja vuodesta 1974 asemakaavassa puistona olleelle alueelle. Souppaan risteyksen lounaispuolelle osoitettuun palvelujen ja hallinnon alueeseen (P-3) liittyy liikenteellisiä ongelmia, joita on tarkemmin selostettu liikenneasioita koskevassa kappaleessa. Alueella on myös maisemallisia arvoja (maakunnallisesti merkittävä Euran kirkonkylän ja viljelysaukeiden kulttuuriympäristö), joten ELY-keskus ei pidä ehdotuksen mukaista ratkaisua riittävästi perusteltuna. Vahenojan keskustatoimintojen alue ( C-1 ) edellyttää vielä tarkistusta, ettei alue ulotu maisemallisesti liian lähelle Käräjämäkeä. Ranta-alueella on olemassa olevia rakennuksia, jotka osoitettiin kaavaehdotuksessa. Kyseiset AP ja RA alueet poistetaan ja alue esitetään V- alueeksi virkistykseen. P-3 alueen liikenneratkaisua tarkastellaan kaavaselostuksen liitteeseen 28. Vahenojan C-aluetta rajataan pohjoisesta ulottumaan kauemmaksi Käräjämäestä. Kiperin ja Patrakan uudet asuntoalueet vaikuttavat perusteettomilta, kun otetaan huomioon niiden sijainti taajama-alueiden ulkopuolella sekä mitoitustarkastelusta ilmenevä tarve uusille asuinalueille yleiskaavan tavoitevuoteen mennessä. Teollisuusalueet valtatien 12 varrella, sen eteläpuolella eivät ole maakuntakaavan mukaisia. Kaavaselostuksessa ei juurikaan ole perusteltu maakuntakaavasta poikkeavaa ratkaisua. LIIKENNE Kaavaselostukseen lisätään perusteet valtatien 12 varren teollisuudelle osoitetuista alueista ja näiden liikenneratkaisut. Kantatien 43 liittymiä tarkastellaan kaavaselostuksen liitteeseen 28. Kaavaehdotuksessa on Fankkeen alueesta itään esitetty runsaasti uusia teollisuusalueita Rauma - Tampere valtatien 12 molemmin puolin, mikä ratkaisu toteutuessaan yleensä lisää huomattavasti liikenneturvallisuusongelmia. Valtatien eteläpuoliset teollisuusalueet eivät ole maakuntakaavan mukaisia. Teollisuusaluekokonaisuuden liikennejärjestelyjä ja niiden vaiheistuksia olisi hyvä selvittää tarkemmin. Myös mm. joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt tulisi tällöin huomioida. Valtatielle ei haluta lisää tasoliittymiä. Satakunnan vahvistettu maakuntakaava sisältää koko maakuntakaava-aluetta koskevan tieliikenteen suunnittelumääräyksen: Niitä alueita, joiden käyttöönotto edellyttää liikenneturvallisuus- tai muista syistä päätien siirtämistä tai poikittaisyhteyksien parantamista, ei pääsääntöisesti tule ottaa käyttöön ennen kuin kyseiset liikenneverkon parantamistoimenpiteet on suoritettu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 17 (39) Kaavaa koskevassa, 10.10.2014 päivätyssä, meluselvityksessä kuvan 3 nopeusrajoitukset on esitetty virheellisesti osin väärin värein. Melutarkasteluissa olisi pitänyt huomioida kaavan mukaiset valtatien eritasoliittymät, jolloin mm. valtatien tasaus mm. kantatien ja Eurantien välillä nousisi arviolta kaksi metriä. Eritasoliittymät mahdollistaisivat valtatien nopeusrajoitukseksi taajaman kohdalla 80 km/h. Meluselvitys on päivitetty ja tarkastettu 18.3.2015. LUONNONSUOJELU Kaavaehdotusta tulee vielä tarkistaa Harolan alueella. Ehdotuksessa on kaksi muinaismuistomerkintää päällekkäin, mutta Natura-arvot eivät välttämättä ole turvatut kyseisellä kaavamerkinnällä. Muinaismuistoalueeksi (SM 2, Harola) osoitetusta alueesta tulee osoittaa Naturaan kuuluva osa luonnonsuojelualueeksi (SL). Alue on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin, joten se on alueen pääkäyttötarkoitus. SL-merkinnän kanssa päällekkäinen sm sekä vinoviivoitus turvaa myös alueen muinaisjäännöksiin liittyvät arvot. Muinaismuistoalueeksi SM 2, Harola osoitetusta alueesta osoitetaan Naturaan kuuluva osa luonnonsuojelualueeksi (SL). Muutoin kaavalla todennäköisesti ei merkittävästi heikennetä niitä suojeluarvoja, joiden perusteelta Harolanlahden sekä Pyhäjärven Natura-alueet on sisällytetty Natura-verkostoon, eikä hakkeelta edellytetä varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointimenettelyä. Myös kaavaa varten laadittua luontoselvitystä voi pitää riittävänä. RAKENNUSSUOJELU Yleiskaavaehdotuksessa on ilman riittäviä perusteita jätetty suojelematta Jukola ja Tarmota sekä osoitettu B-luokan kohteeksi Kauttuan koulu. Inventoinnissa nämä kohteet on arvotettu A-luokkaan. Jukolan osalta myös ehdotuksen mukainen alueen käyttötarkoitus AP on rakennussuojelun kannalta rajaavampi kuin myös palveluja salliva aluevaraus. Paikallisesti arvokkaita B-luokan kohteita koskevien yleiskaavan suojelumääräysten osalta ELY -keskus viittaa Satakunnan Museon lausunnossa esitettyyn. MUUTA Yleiskaavaehdotuksessa on esitetty kehittämistavoitemerkinnällä viheryhteystarpeita yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioitavaksi. Merkintöjä olisi perusteltua osoittaa enemmän, jotta asemakaavoituksessa yhteydet asuntoalueilla laajemmille virkistysalueille tulevat otetuksi huomioon. Palvelujen ja hallinnon alueille (P-2) ei kaavamää- Kauttuan koulu on kaavaselostuksen liitteenä olevan luettelon mukaan osoitettu A-luokkaan kuuluvaksi, mutta on merkitty virheellisesti keltaisella värillä B-luokan kohteeksi kaavakarttaan. Merkintä tarkistetaan siten, että koulu osoitetaan A-luokkaan kuuluvaksi kaavakartassa. Myös Tarmola osoitetaan kaavakartalle ja rakennuksia koskevaan liiteluetteloon suojeltavaksi A-luokkaan kuuluvana. Jukolassa järjestettiin viranomaiskatselmus, johon myös Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan museo osallistuivat. Katselmuksessa kunnan edustajat esittivät, että kunta aikoo tarkastella rakennukseen kohdistuvia tavoitteitaan varsinaisen osayleiskaavatyön ulkopuolella. Kunnan omistama Jukola on kuntotarkastuksen perusteella todettu huonokuntoiseksi ja sen korjauskustannusten hinta-arvio on noin 750 000. Euran kunnanhallitus on tehnyt aikaisemmin päätöksen, jonka mukaan rakennus puretaan. Purkulupaa ei kuitenkaan ole myönnetty. Kunnan tavoite on siirtää rakennuksen suojelupäätös asemakaavoituksen yhtey-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 18 (39) räyksen mukaan saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä edes paljon tilaa vaativalle kaupalle (tätä kauppaa koskevan siirtymäajan jälkeenkään). ELY - keskus ei pidä tätä rajoitusta ainakaan kaikilla P-2 alueilla tarpeellisena. Seudullisesti merkittävää kokoluokkaa olevaa kauppaa ei kuitenkaan maakuntakaavoituksen tässä vaiheessa voida osoittaa. Muilta osin ELY -keskuksella ei oman toimialansa osalta ole lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Kaavaratkaisu on monessa suhteessa merkittävä ja hyvä pohja kunnan maankäytölle, mutta edellä lausunnossa esitettyjen yksityiskohtien vuoksi edellyttää myös vielä jatkosuunnittelua. Jatkosuunnitteluun liittyen ELY -keskus pitää myös viranomaisneuvottelua perusteltuna. teen, eikä rakennusta täten osoiteta osayleiskaavatasolla suojeltavaksi. Sen sijaan Jukolan ympäristö osoitetaan APP-alueena, jolla sallitaan rakennuksen käyttö myös palveluihin. Lisäksi alueelle osoitetaan /S merkintä, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman MRL 127 mukaista lupaa. P-2 alueiden kaavamääräystä muutetaan siten, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikkö/suuryksikköjä on mahdollista sijoittaa alueelle. Lausunto 4. Harjavallan kaupunki 18.5.2015 Kaupunginhallitus 94 Kaavoitustyössä laaditaan Euran keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaava laaditaan aluevarausosayleiskaavana, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta ja asemakaavamuutoksia. Yleiskaavatyössä pohditaan suunnittelualueen maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla seuraavan noin 20 vuoden aikana tapahtuvalle kunnan kehitykselle. Kaavan tavoitevuotena on 2035. Vastine Ei aiheuta muutoksia kaavaan. Kaava-alue ei rajoitu Harjavallan kaupunkiin, vaan kaavaalue on lähimmillään n. 10 km kaupungin rajalta. Kaavassa on mm. kantatien 43 ja valtatien 12 risteykseen osoitettu varaus eritasoliittymälle nykyisen kiertoliittymän kohdalle. Euran kunnan keskustan osayleiskaavalla ei näytä olevan Harjavaltaa huomattavasti koskevia vaikutuksia. Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa lausuntonaan Euran kunnanhallitukselle, ettei Harjavallan kaupungilla ole huomautettavaa 24.3.2015 päivätystä Euran kunnan keskustan osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto 5. Eurajoen kunta 19.5.2015 Kunnanhallitus 131 Euran kaavatoimikunta on asettanut Euran keskustan osayleiskaavan ehdotuksena nähtäville 13.4.-14.5.2015 väliseksi ajaksi ja pyytää lausuntoa ehdotuksesta. Vastine Ei aiheuta muutoksia kaavaan. Kunnanhallitus esittää pyydettynä lausuntonaan, ettei Eurajoen kunnalla ole huomauttamista Euran kunnan osayleiskaavan ehdotukseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 19 (39) Lausunto 6. Rauman kauppakamari 1.6.2015 Vastine osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että kaavoitustyössä laaditaan ja siihen liittyvät tarvittavat selvitykset suunnittelualueen oloista, kuten liikenneverkkoselvitys, kunnallistekniikan selvitys sekä hulevesiselvitys. Yleiskaavan pohjaksi laaditaan väestökehitysarvio ja meluselvitys koskien valtatie 12 ja kantatie 43 melualueita. Kaavatyön kuluessa on tullut tarpeelliseksi laatia myös lisäselvityksinä kaupallinen selvitys, Naturatarvearvio, maisemaselvitys ja viherverkkotarkastelu. Katso viranomaisten lausunnoille annetut vastineet Souppaan risteyksen P-alueista. Rauman kauppakamarin Pyhäjärviseudun paikallisvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että kaavoituksessa tavoiteltuja uusia kaupallisia palveluita valtatien ja kantatien liittymään voidaan kaavoituksella tulevaisuudessa toteuttaa. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nykyisellään pääasiassa valtatien 12 eteläpuolelle Euran liikekeskustaan ja noin 2 km:n etelämmäksi Kauttuan keskustaan. Näillä alueilla kaupallisen toiminnan rakentaminen on pääosin tullut tiensä päähän. Lisärakentaminen on kaupan kehityksen kannalta suotuisinta keskittää edellä mainittuun valtatien ja kantatien liittymään, joka on logistisesti edullisin paikka ja jossa kaupan keskittyminen tehokkaasti voitaisiin toteuttaa. Uusi kauppakeskittymä keskustan kupeessa hyvien liikenneyhteyksien varrella parantaisi huomattavasti Euran elinvoimaa tuomalla paitsi työpaikkoja ja verotuloja, myös uusia palveluja, jotka houkuttelisivat uusia asukkaita ja matkailijoita.eura on keskeisen sijaintinsa vuoksi kohtuullisen houkutteleva paikka kaupalle, mutta sijainniltaan hyvän kaavoitetun tonttimaan puute on estänyt suurempien kauppojen investoinnit. Useat yritykset ovat ilmaisseet kiinnostusta Euraan sijoittumiseen, jos edellä mainittu ongelma saadaan ratkaistua. Valtatien ja kantatien risteyksen alueen kehittäminen on hyvällä suunnittelulla mahdollista tehdä ilman, että alueen kulttuurimaisemallinen arvo kärsisi. Päinvastoin, alueen arvo myös kulttuurikohteena nousisi uusien palvelujen tulon myötä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 20 (39) Lausunto 7. Köyliön kunta 1.6.2015 Kunnanhallitus 107 Kaavan suunnittelualue rajoittuu Köyliön kunnan alueeseen Rauma-Huittisten tien reuna-alueella. Lisäksi osayleiskaava ulottuu Eurassuon lähialueelle Köyliön kunnan rajan tuntumaan. Vastine Ei aiheuta muutoksia kaavaan. lla ei näytä olevan merkitystä Köyliön maankäytön suunnittelulle. Kunnanhallitus päättää ilmoittaa lausuntonaan Euran kunnanhallitukselle, ettei Köyliön kunnalla ole huomautettavaa 24.3.2015 päivätystä Euran kunnan keskustan osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto 8. Rauman kaupunki 1.6.2015 kaupunginhallitus 332 Osayleiskaavassa on osoitettu nykyisten toimintojen lisäksi monipuolisesti erilaisia paikkoja täydennysrakentamiselle. Keskustan luonnetta vahvistetaan asumisen, palveluiden ja kaupan sijaintipaikkana. Valtatien 12 ja kantatien 43 risteyksen ympäristöön tulee uusia vähittäiskaupan palveluita, jonne saa osoittaa myös rajoitetun määrän päivittäistavarakauppaa. Palvelutarjonnan parantamisen ja monipuolistumisen tarkoituksena on vahvistaa Euran asemaa osana Rauman seudun kaupallista palveluverkkoa. Pientalorakentamista on ohjattu paljolti nykyisten alueiden täydennykseksi. Uusina laajempina aluevarauksina on asumiselle otettu esille Kauttuanmetsän ja Kiperin alueet. Elinympäristön viihtyvyyttä ja toimivuutta parannetaan mm. uusilla kevyen liikenteen yhteyksillä. Kulttuuri- ja luonnonympäristön arvot ja viherverkosto on pyritty huomioimaan ja hyödyntämään kaavoituksessa. Vastine Ei aiheuta muutoksia kaavaan. sijoittuu Euran keskustan alueelle, eikä kaava-alue rajoitu Raumaan. Erityisesti valtatie 12 liikenteen välityskyky on kuitenkin merkittävä asia Raumalle. Osayleiskaavassa on osoitettu kaksi maakuntakaavassakin osoitettua eritasoliittymää. Uudet asuin- sekä teollisuusalueet lisäävät toteutuessaan liikennemääriä valtatiellä 12 sekä sen liittymissä, mutta osayleiskaavassa liittymät on osoitettu eritasoliittyminä, jolloin valtatien 12 liikenteelle ei aiheudu haittoja. Myös uudet katuyhteydet vähentävät toteutuessaan valtatielle suuntautuvaa liikennepainetta. ssa on otettu huomioon maakunnan ja seutukunnan tulevaisuuden näkymät. Kaupunginhallitus päättää antaa lausuntonaan, että Rauman kaupungilla ei ole huomautettavaa Euran keskustan osayleiskaavasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 27 Kaavanlaatijan vastine 21 (39) Lausunto 9. Säkylän kunta 1.6.2015 Kunnanhallitus 127 Säkylän kunnan näkökulmasta kaava-alueen kaakon puoleisen kuntarajan läheisyydessä olevat alueet on suunniteltu pääasiassa asuinrakentamiselle. Säkylän osayleiskaavan luonnoksessa on ko. rajakohdan Säkylän puoleinen alue Rantatien molemmilla puolilla maankäytöllisesti yhteensopivia. Juhantalontien vierusalueet on Säkylän osayleiskaavan ehdotuksessa suunniteltu AT-alueeksi: Kvläalue. Alue varataan tiiviiseen maaseutumaiseen asumiseen ja maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentamiseen sekä kvläasutukseen liittyville liike, palvelu- ja työtiloille, joista ei aiheudu ympäristöön melua. tärinää. ilman tai veden pilaantumista. raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Alueen rakentamisessa ja ympäristötoimenpiteiden yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen arvokkaan kvläkuvan säilymiseen. Rakennukset tulee materiaaleiltaan väreiltään, sijoitukseltaan ja mittasuhteiltaan sovittaa ympäristöön. Olisi yhteneväisyyden vuoksi hyvä, jos Euran keskustan osayleiskaavan ehdotuksessa Juhantalontien varren aluevaraus jatkuisi samalla leveydellä ja käyttötarkoituksella, kuin Säkylän osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty. Vastine Kaavaehdotusta tarkistettaessa huomioidaan Säkylän osayleiskaavan luonnoksessa esitetty maankäyttö kuntien rajalla lisäämällä hieman AP-1 aluetta. Säkylän puolella osayleiskaavaa laadittaessa on syytä huomioida mm. Euran puolelta selvitettyjen ekologisten yhteystarpeiden ja virkistysreittien jatkuminen Säkylän kunnan puolella ja kevyen liikenteen väylän mahdollinen sijoittaminen samalle puolelle tietä kuin Euran puolella. Säkylän ja Euran välinen yhdysvesijohto Lieto-Euratien vieressä on esitetty kaavakartalla. Säkylän jvpuhdistamolta Eurajokeen johtava purkuviemäri puuttuu kaavaehdotuksesta, mutta sitä ei ole esitetty Säkylän osayleiskaavaluonnoksessakaan. Kuntien rajan läheisyydessä Euran puolella on hyvin pohdittu Pyhäjärven rantaviivan läheisyyteen VL-alueet ja niiden kulkuyhteydet. Kunnanhallitus esittää n ehdotukseen huomioitavaksi Säkylän osayleiskaavan luonnoksessa esitetty Juhantalontien varren ATaluevarauksen jatkuminen yhtenäisenä Euran puolelle. Muilta osin ei lisättävää kaavaehdotukseen.