Hiilijalanjälkilaskelmat Hanna Hartikainen, Luonnonvarakeskus hanna.hartikainen@luke.fi
Ympäristö Paikallisuus Taloudellinen vastuu Eläinten hyvinvointi ELINTARVIKEKETJUN VASTUULLISUUS Tuoteturvallisuus Ravitsemus Työhyvinvointi
Ympäristövastuullisuuden eri ulottuvuudet Ympäristö myrkyt Ilmasto vaikutus Maankäyttö (ruokaturva) Happamoitu minen Veden käyttö Rehevöitymi nen Monimuotoi suus MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus / Hartikainen
Planeettamme rajat (ympäristönäkökulmasta) Ilmastoon keskittyminen perusteltua koska vaikuttaa epäsuorasti useisiin kestävyyden ulottuvuuksiin ja mittari on olemassa Lähde: http://labs.blogs.com/its_alive_in_the_lab/2012/06/autodesk-pov-the-nine-planetary-boundaries-autodesks-next-grandchallenge-.html (Perustuu: Rockström et al Nature 2009)
Hiilijalanjälki kertoo ilmastovaikutuksesta Kuva: https://www.youtube.com/watch?v=z492nka1tqo
Tuotteen ilmastovaikutus Kasvihuonekaasupäästöt Ympäristövaikutusluokka Hiilidioksidi CO 2 Ilmastovaikutus / Hiilijalanjälki Metaani CH 4 Typpioksiduuli N 2 O = tuotteen koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutosvaikutus
Kulutuksen ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Muut ympäristövaikutukset KHK-päästöt Vapaa-aika Ruoka Asuminen 0 10 20 30 40 50
MTT Agrifood Research Finland Lähde: mtt.fi/foodprint Liite 3: Kalvosarja
Maatalouden osuus merkittävä: Marinoidun broiler-tuotteen ilmastovaikutus 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 N2O CH4 CO2 Lähde: Päivitetyt tulokset, pohjautuen Katajajuuri 2008/Foodchain-hanke
Merkittävimmät elintarvikkeiden ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät lannoituksen aiheuttamat viljelymaiden typpioksiduulipäästöt peltojen kalkituksen aiheuttama maaperän hiilidioksidipäästöt lannoitteiden valmistuksen päästöt hiilen vapautuminen maaperästä viljelyyn liittyvät maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt rehunkulutus eläintuotannossa lannankäsittelyn metaani- ja typpioksiduulipäästöt märehtijöiden ruoansulatuksen metaanipäästöt maatalouden ja elintarvikkeiden jalostuksen energiankulutus elintarvikkeiden jalostuksen raaka-aineen käytön hyötysuhde kaupan kylmäketjut raaka-aine- ja ruokahävikki ruokaketjun kaikissa vaiheissa ruoan valmistus ja kylmäsäilytys Lähde: mtt.fi/climatecommunication Mikä on hiilijalanjälki?
Eri ruoka-aineiden hiilijalanjälkiä Sekä tuoteryhmien välillä että sisällä hyvin suuria eroja Syynä tuotantotapa- ja olosuhde- sekä ilmastovaikutuksen laskennan menetelmälliset erot!
Raaka-aineiden ilmastovaikutukset Villi kala Rypsiöljy (pienet ja keskisuuret) Avomaavihannekset Viljellyt marjat Juurekset Sipsit Sianliha Viljelty kala Hedelmäkarkit Maito Riisi Viljat Peruna Virvoitusjuomat Broilerinliha Palkokasvit Kasvihuonevihannekset Juusto Naudanliha Lähteet: ConsEnv projekti, MTT; Ecoinvent; Nilsson et al. 2011, Pulkkinen 2014
MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus / Hartikainen
14 31.10.2016
Mistä lihamakaronilaatikkolounaan ilmastovaikutus johtuu? Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto CO2 CH4 N2O 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Energiankulutuksen hiilidioksidipäästöt Nautojen ruoansulatuksen metaanipäästöt Pellon typpioksiduulipäästöt Graafi: Merja Saarinen,Luke
Mistä lihamakaronilaatikkolounaan ilmastovaikutus johtuu? Lihamakaronilaatikko, koti - raaka- aineet Maitotuotteet/muna Liha/kala Juurekset/peruna Vihannekset CO2 CH4 N2O Viljat ja öljykasvit 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 kg CO2 ekv. Energiankulutuksen hiilidioksidipäästöt Nautojen ruoansulatuksen metaanipäästöt Pellon typpioksiduulipäästöt Graafi: Merja Saarinen,Luke
Parempi Ilmastovalinta: Vähintään 30 % keskimääräistä pienempi ilmastovaikutus. Bataattisosekeitto Seiti purjosipuli Kasvispasta Porsaan palapaisti Purjo-perunasosekeitto Kotijuustosalaatti Uunilohi Broilerin rintaleike Porsaanleike Lihakeitto kgco2-ekv./annos Parempi ilmastovalinta Ilmastovalinta Pääruoka Salaatti Maito Leipä 0 0,5 1 1,5 2 KA
Lounaiden välinen vertailu Sekaruokalounaiden ilmastovaikutus on keskimäärin suurempi kuin kasvisruokalounaiden Ilmastovaikutuksessa x 2-3 Liharuuat kuormittavat enemmän kuin kasviruuat Kasvihuonesalaatin ilmastovaikutus on suurempi kuin avomaalla kasvatettujen vihannesten Riisin korkea yksikkökuormitus (verrattuna pastaan/perunaan) tasaantuu pienehkön annoskoon takia Ruokajuomana olevan maidon osuus kuormituksesta suuri Puurolounaan kuormitus nousee ravitsemusta täydentävien lisäkkeiden takia Yksityiskohtainen eri tuotteiden arviointi vaatii todellisten ketjujen tarkastelua Maatalouden tuotantotavat, tuotantomaat, jalostusmenetelmät, energiaprofiilit, resurssitehokkuus 18
Vähentämiskeinoja Lihan määrän kohtuullistaminen Jos halutaan käyttää lihaa, niin sian- ja broilerinlihan suosiminen Seuraavien kalojen tarjoamista tulisi lisätä: seiti, silakka, silli, siika, makrilli, ahven ja hauki Seuraavien kasvisproteiinilähteiden tarjoamista tulisi lisätä: pavut, herneet, linssit, soija, pähkinät ja siemenet Kauden kasvisten suosiminen Juuresten ja muiden avomaavihannesten, kuten kaalin, suosiminen Kermaa ja juustoja kohtuudella Voin ja kerman korvaaminen kasvisrasvavalmisteilla Hävikin vähentäminen Oman energiantarpeen mukaan syöminen MTT Agrifood Research Finland 26.5.2014 19
20 31.10.2016
21 31.10.2016
Materiaalia www.luke.fi/otaiisisti (aukeaa 24.10. mennessä) http://foodweb.ut.ee/julkaisut_150.htm http://www.ruokatieto.fi//ruokakasvatus/opettajienmateriaali/korkeakoulut 22 MTT Agrifood Research Finland 31.10.2016
Kiitos! 23 31.10.2016