Kestävä ruokavalio. SRY:n Ilmasto ja terveys seminaari. Sirpa Sarlio nvm, dos STM

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä ruokavalio. SRY:n Ilmasto ja terveys seminaari. Sirpa Sarlio nvm, dos STM"

Teuvo Järvenpää
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kestävä ruokavalio SRY:n Ilmasto ja terveys seminaari Sirpa Sarlio nvm, dos STM

2 Mitä kestävällä ruokavaliolla tarkoitetaan? Kestävät valinnat lautasella, suositukset ja niiden toteutuminen Miten edistää kestävyyttä?

3 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Hiilijalanjälki, CO2 Luonnon monimuotoisuus Kemikaalikuorma, Rehevöityminen, Maaperän laatu Ravintosisältö, terveellisyys Kulttuurinen hyväksyttävyys Hävikki Eettiset kysymykset: eläinten hyvinvointi, työolot yms. Resurssien (mm. maa, vesi) käyttö

4 Sustainable Diets are those diets with low environmental impacts which contribute to food and nutrition security and to healthy life for present and future generations. Sustainable diets are protective and respectful of biodiversity and ecosystems, culturally acceptable, accessible, economically fair and affordable; nutritionally adequate, safe and healthy; while optimizing natural and human resources. (FAO 2010)

Kestävät ruokavalinnat lautasella, Terveyttä Ruoasta 2014 Pääviesti: terveyden ja ympäristönäkökulmien yhdistäminen on mahdollista: paljon synergiaa, joitain haasteita Monta lähestymistapaa

5 Kestävät ruokavalinnat lautasella, Terveyttä Ruoasta 2014 Pääviesti: terveyden ja ympäristönäkökulmien yhdistäminen on mahdollista: paljon synergiaa, joitain haasteita Monta lähestymistapaa kestävyyteen: resurssien käyttö, tuotantotavat, biodiversiteetti, ravinteiden kierto, jäljitettävyys ym. Tutkimusta rajoitetusti, yksittäisten tuotteiden vaikutus vaikea arvioida mutta yleisiä suosituksia antaa NNR asiantuntijatyö taustalla voi

6 Yleisiä suosituksia kestävistä ruokavalinnoista (1) Kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisääminen vähentää ilmastokuormitusta ja rehevöitymistä Suosi kotimaisia satokauden kasviksia (kasvihuonekasvisten hiilijalanjälki vaihtelee) Käytä perunaa ja täysjyväohraa riisin sijaan Kotimaiset palkokasvit, herneet ja pavut parantavat maaperän laatua (typen sidonta) ja ovat kestävämpi valintoja kuin soija Rypsiöljyn tuotanto sopii viljelykiertoon, kasviöljyn ja margariinin ilmastovaikutus on pienempi kuin voi ja maitorasvaa sisältävien levitteiden Juo hanavettä pullotetun sijaan

7 Yleisiä suosituksia kestävistä valinnoista (2) Vähennä punaisen lihan ja lihavalmisten kulutusta, vähentää hiilijalanjälkeä ja rehevöitymistä Kala kuuluu ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Luonnonkalojen kalastaminen poistaa vedestä ravinteita ja vähentää rehevöitymistä (avovesissä kasvatettujen kalojen rehevöittävät vaikutukset suurempia kuin kiertovesijärjestelmissä) Älä käytä uhanalaisia ulkomaisia kalalajeja Lähiruoka tukee paikallisia yhteisöjä ja voi parantaa suljettuja ravinnekiertoja toteuttavaa hiilineutraalia paikallistaloutta tms.. Ruoan kulutuksen merkitys ilmastovaikutuksen kannalta ei ole merkittävä Luomutuotanto voi vähentää kemikaalikuormaa ja saattaa parantaa biodiversiteettiä ja eläinten hyvinvointia mutta muuten sillä ei ole erityisiä kestävyyteen tai ravitsemukseen liittyviä etuja tavanomaisiin menetelmiin verrattuna Vähennä ruokahävikkiä

8 Eri elintarvikkeiden keskimääräisiä hiilijalanjälkiä Eläinperäiset tuotteet Kasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät Matala >=1 CO 2 eq/kg avomaakasvikset, useimmat tuoreet hedelmät (ml. omenat, sitrushedelmät, banaanit) marjat Keskimääräinen 1-4 CO 2 eq/kg Suuri osa kaloista, kananmuna, maito, jukurtti hunaja, hyönteiset palkokasvit, pähkinät, kuivatut hedelmät, viljellyt sienet, avokadot, parsa,kasvihuonekasvikset Viljatuotteet Viljat, leipä Riisi, kvinoa, pasta, aamiaismurot Sekalaista vesi, sokeri, tee, kahvi, kasvipohjat maidonkorvikkeet (soija ja mantelimaito) Hillot, suklaa, kasviöljyt, tofu, margariini, viini, yrtit, mausteet Korkea 4-15 CO 2 eq/kg Sianliha, broiler, makkarat, juusto, katkaravut, simpukat, voi,kerma, miekkakala,taimen, mustekala, mycoproteiinipohj aiset lihan korvikkeet Hyvin korkea >15 CO 2 eq/kg naudanliha, lammas, hummerit merianturae laboratoriossa kasvatettu liha Sarlio: towards healthy and sustainable diets 2018

13 EAT-LANCET SUOSITUS VS. KANSALLINEN SUOSITUS JA KULUTUS Elintarvikeryhmä EAT-Lancet VRN suositus Kulutus Suomessa (Täys)jyvävilja 262 g 6-9 annosta (noin g) 135 g Peruna ym 50 g 114 g Kasvikset 300 g Vähintään noin 250 g 121 g Hedelmät ja marjat 200 g Vähintään noin 250 g 229 g Maitotuotteet 250 g g nestemäistä, lisäksi 2-3viip juustoa 478 g Punainen liha 14 g Korkeintaan 71 g 119 g Broileri 29 g 29 Kala 28 g 2-3 annosta (29-64 g) Kananmuna 13 g (3-4 kpl/vk: 25-34g) 19 g Palkokasvit 125 g 17 g (Wood et al. 2019)

14 Millä keinoin edistää ihmisten & maapallon terveyttä kestävällä tavalla? Maatalouspolitiikka Fiskaaliset keinot Julkiset hankinnat Tutkimus, teknologia ja innovaatiot Acting within planetary boundaries Social & cultural acceptablity Plates Planet Sustainable & Healthy Diet People Nutritional quality and safety Global justice and food security Health and wellbeing Tuuppaus, valinta-arkkitehtuuri ym. Koulutus ja viestintä Sarlio: Towards healthy and sustainable diets (2018)

kansalliset ravitsemussuositukset, Ruokapoliittinen selonteko Resurssiohjaus: taloudelliset ohjauskeinot, tuet toimintaan ja

15 MITÄ VALTIONEUVOSTO TEKEE/ VOI TEHDÄ KESTÄVÄN JA TERVEELLISEN RUOKAVALION EDISTÄMISEKSI Informaatio-ohjaus: suositukset, ohjeet ja toimintasuunnitelmat (mm. kansalliset ravitsemussuositukset, Ruokapoliittinen selonteko Resurssiohjaus: taloudelliset ohjauskeinot, tuet toimintaan ja tutkimukseen (mm. TEAS ja STN hankkeet, virvoitusjuomavero,) Lainsäädäntö: (mm. Kuntalaki, CAP) Tulosohjaus: Ruokavirasto, THL, LUKE Kansallinen ja kansinvälinen yhteistyö: NMR, WHO, FAO, mm. ravitsemussuositusten päivitys, HiAP

16 Ruoka 2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle Visio Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja. Elintarvikkeiden kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kannattava ruokajärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä opetustyö. Alan markkinointi- ja vientiosaaminen on hyvällä tasolla. Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientimaa. - Politiikkatavoitteet ja prioriteetit, toimeenpanosuunnitelma ja seuranta 2020/ Ehdottaa toimia kuten vaikuttavuuden arviointi, parempi seuranta, taloudellisten ohjauskeinojen arviointi, ruokapalvelujen vahvistaminen, uusien teknologioiden hyödyntäminen, ruokakasvatuksen parantaminen etc.

17 Kuntalaki 410/ Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (entinen. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan 365/1995)

18 Päätöksiä liittyen kestävyyteen tehdään eri hallinnonaloilla MMM: elintarvikelainsäädäntö, ruokapolitiikka tuet (mm. maito, hedelmä, luomu) OKM: varhaiskasvatus ja opetus, tutkimuksen rahoitus (mm. kouluruokailu, kotitalousopetus, SA hankkeet) VM: valtion budjetti, verotus ja tuet, ml. valmisteverot (virvoitusjuomavero, työpaikkaruokailun tuki) YM: kestävä kehitys (ilmastolounas) UM: ravitsemus/kestävyys osana kehityspolitiikkaa MSAH: ravitsemus osana sosiaali- ja terveyspalveluja, ml. poikkihallinnollinen yhteistyö, HIAP

19 Valtioneuvoston tutkimus ja kehitysprojekteja liittyen terveelliseen ja kestävään ravitsemukseen Hyvinvoipa: politiikkakoherenssi terveyden edistämisessä (ml. ravitsemus) ja kestävä kehitys Kultu: ohjausinstrumenttien kehittäminen Scenoprot (STN): uudet proteiinilähteet (ml. hyönteiset, sienet, aquaculture) ja niiden käytettävyys, turvallisuus ja terveys Ruokaminimi (TEAS): ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion ilmasto- ja ympäristövaikutukset, ROK: Ruokaympäristön ohjaaminen, taloudellisten ja muiden ohjauskeinojen arviointi Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (STN)

YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA: RAVITSEMUSSITOUMUS OSANA KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUSTA 2017-2020 Tavoitteena

tukevat ruokaohjeet, sopivat annos- ja pakkauskoot ja parempi rasvan laatu Yhteensä 53 sitoumusta 22 eri toimijalta,

20 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA: RAVITSEMUSSITOUMUS OSANA KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUSTA Tavoitteena kasvisten käytön lisääminen, suolan ja sokerin vähentäminen, terveellisemmät lounaat ja tuotteet lapsille, terveyttä tukevat ruokaohjeet, sopivat annos- ja pakkauskoot ja parempi rasvan laatu Yhteensä 53 sitoumusta 22 eri toimijalta, mukana suuria elintarvikeyrityksiä, keskeiset kauppaketjut, ruokapalveluyrityksiä yms.

21 Terveellisen ja kestävän ruokavalion perusasiat tiedetty pitkään, kulutus menee osin vastakkaiseen suuntaa, toimia tarvitaan KIITOS!

Samankaltaiset tiedostot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko