Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Transkriptio

1 Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

2

3 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen myötä) Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen

4 Viljelykasvien typen saanti Väkilannoite: Nurmet 110 kg/ha, viljat 80 kg/ha - Kivennäismaat keskimäärin Karjanlanta: Alle 40 kg/ha (kasveihin päätyvä typpi) - Keskimäärin pelloilla, joille lantaa Biologinen typensidonta: Korkeintaan 5 kg/ha (arvio) - Keskimäärin kaikki pellot Tavoite Väkilannoitetypen korvaaminen biologisen typensidonnan avulla

5 Energian säästöön palkokasvien avulla Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Reitti Kasvukunto & maan hiili Typensidonta Tuotantokasvit Viherlannoitus Aluskasvit Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa = Tehokkain ammoniakin valmistus 32 MJ/kg -> 38,6 MJ/kg N Lannoitteiden rakeistus 0,2 MJ/kg N Lannoitteiden kuljetus, Eurooppa 0,2 MJ/kg N

6 Energian säästöön palkokasvien avulla Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmitilat Kasvinviljelytilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Reitti Kasvukunto & maan hiili Typensidonta Tuotantokasvit Viherlannoitus Aluskasvit Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Palkokasveja lisää Rehunurmet 4/5 Palkoviljat 10 x Aluskasvit 30 % Kesannot kiertoon Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa

7 K. Raiskio, MTT H. Känkänen, MTT Rehunurmet Aluskasvit Palkokasveja lisää Viljelyvuoden väkilannoitesäästö N kg/ha Palkoviljat Viherkesannot 0 80 RaHa -hanke H. Känkänen, MTT

8 30 25 K. Raiskio, MTT H. Känkänen, MTT Rehunurmet Aluskasvit Palkokasveja lisää Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö N kg/ha Palkoviljat Viherkesannot RaHa -hanke H. Känkänen, MTT

9 Energian säästöön palkokasvien avulla Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa Reitti Kasvukunto & maan hiili Typensidonta Tuotantokasvit Viherlannoitus Aluskasvit Palkokasveja lisää Rehunurmet 4/5 Palkoviljat 10 x Aluskasvit 30 % Kesannot kiertoon Väkityppeä säästyy kg/ha/v Määränpää Väkitypen säästö Nurmitilat 89 kg/ha Muut tilat 38 kg/ha Säästö kaikkiaan Nurmitilat tn Muut tilat tn tn = 60 %

10 Energian säästöön palkokasvien avulla Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa Reitti Kasvukunto & maan hiili Typensidonta Tuotantokasvit Viherlannoitus Aluskasvit Palkokasveja lisää Rehunurmet 4/5 Palkoviljat 10 x Aluskasvit 30 % Kesannot kiertoon Väkityppeä säästyy kg/ha/v Määränpää Väkitypen säästö Nurmitilat 89 N/ha Muut tilat 38 N/ha Säästö kaikkiaan Nurmitilat tn Muut tilat tn tn = 60 % Energian säästö Lannoite 3470 TJ Konetyöt 285 TJ 3755 terajoulea

11 Mitä 3700 TJ vastaa? = Maa- ja puutarhatalouden tuotantorakennusten lämmityksen ja viljankuivauksen öljy / vuosi Noin 0,25 % Suomen koko energiankulutuksesta Ei kuitenkaan näy energiatilastoissa Tilastoituun energiankulutukseen ei sisälly välillinen energiankulutus Ammoniakki valmistetaan ulkomailla -> ei tilastoissa juurikaan vähentäisi Suomen maatalouden energiankulutusta

12 Hillitsevätkö palkokasvit ilmastonmuutosta? Lannoitteeseen liittyvä hiilijalanjälki pienenee Lannoitevalmistuksessa säästyisi 0,32 Tg hiilidioksidiekvivalenttia Teollisuus on onnistunut vähentämään päästöjään huomattavasti Maan hiilivarasto todennäköisesti kasvaa Palkokasveilla huomattava merkitys (Jensen ym. 2012) Pellolta tapahtuva KHK-päästö? Palkokasvien juurten hengittämä CO 2 on suurempi kuin väkilannoitetypen valmistuksessa vapautuva, mutta CO 2 on peräisin fotosynteesistä. Suurempia N 2 O-päästöjä mitattu. Toisaalta on arvioitu, että palkokasvien viljelyn lisääminen yleensä vähentää viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä. Maan rakenteen paraneminen vähentää myös päästöjä Typpeä hallittava oikealla viljelytekniikalla Huuhtoutuva typpi lisää välillisiä KHK -päästöjä

13 Hillitsee, mutta tutkimusta tarvitaan yhä Palkokasvien suorien KHK-päästöjen mittaaminen Osatekijöiden kokoaminen yhteisvaikutuksiksi Viljelytekniikat mahdollisimman tehokkaiksi Viljelyn reunaehdot selville ja kuntoon mm. kasvintuhoojat ja kannattavuus

14 Vaan mikä meitä enää hillitsee? Kiitos!