Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Transkriptio

1 Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

2 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu ja pellon tuotteita käytetään myös energiaksi Viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien tuotannon pitää kasvaa kaksinkertaiseksi Viljely aiheuttaa yhä enemmän ympäristövaikutuksia Kaupan teon edellytyksinä sertifiointeja, joissa ympäristöasiat keskeisiä Ruoan puhtaus ja jäljitettävyys korostumassa Miten ja missä ruoka on tuotettu? Presentation name / Author

3 CLOSED CIRCUIT CULTIVATION CCC Closed Circuit Cultivation CCC eli viljelyn suljettu kierto -konseptin avulla mitataan, kuinka hyvin sadossa on saatu talteen viljelyyn käytetty energia ja ravinteet. CCC sisältää kolme eri mittaustapaa, joista ensimmäinen, EkoPlus, on tullut Raision viljelijöille aiemmin tunnetuksi nimellä Ympäristöindeksi. - EkoPlus kuvaa, kuinka paljon energiaa sato pitää sisällään suhteessa sen tuottamiseen tarvittavaan energiaan - HiiliPlus kuvaa viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä - VesiPlus kuvaa veden mukana hukkaantuvien ravinteiden määrää eli toisaalta sitä, kuinka hyvin kasvi on hyödyntänyt sille lannoituksessa annettua fosforia ja typpeä

4 EkoPlus

5 EkoPlus mittaa viljelyn ympäristövaikutuksia (1) Ilmastonmuutoskeskustelussa syntyy painetta maataloutta kohtaan Tarvitaan menetelmiä viljelyn ympäristövaikutusten mittaamiseen ja parantamiskohteiden hakemiseen Raision mallissa lasketaan sadon sisältämä energia, jota verrataan tuotannossa kuluneeseen energiaan Näin saadaan energiatehokkuutta kuvaava indeksiluku, mitä korkeampi se on sen parempi Indeksin avulla viljelijä voi verrata omaa energiatehokkuuttaan muihin viljelijöihin

6 EkoPlus mittaa viljelyn ympäristövaikutuksia (2) Aineistona esinäytekyselyn tulokset, esinäytteen laatuanalyysi sekä tunnetut vakiot Tärkeimpiä parametreja ovat: - Sato kg/ha - Valkuaispitoisuus - Lannoitus - Kalkitus - Kasvinsuojelu - Konetyö - Sadon käsittely Indeksilaskelmia tehdään kaurasta, ohrasta, vehnästä ja rukiista yhteensä noin 2000 kpl vuodessa

7 HiiliPlus

8 HiiliPlus viljelyn hiilijalanjälki HiiliPlus mittaa viljelypanoksista sekä viljelytoimenpiteistä syntyvien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävän vaikutuksen Viljelyn sato- ja panostiedot perustuvat Raision sopimusviljelijöiltä kerättyihin tietoihin Viljelijöiltä saadaan tieto mm. maalajeista, maanmuokkausmenetelmistä, lannoitteiden käytöstä, yms. Päästötiedot perustuvat pääosin kotimaiseen tutkimukseen, kansainvälisen ilmastopaneelin julkaisuihin sekä eurooppalaisiin tietokantatietoihin

9 Hiilijalanjälki eli Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 e) Kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta Kasvihuonekaasuja ovat mm. hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O) 1 x CO CH x x N 2 O = CO 2 e

10 VesiPlus

11 VesiPlus Viljelyn harmaa vesijalanjälki Vesijalanjälki mittaa tuotteen tai palvelun elinkaarenaikaista vedenkulutusta Kokonaisvesijalanjälki koostuu vihreästä, sinisestä ja harmaasta vesijalanjäljestä - Vihreä vesijalanjälki mittaa maaperään sitoutuneiden vesiresurssien kulutusta - Sininen vesijalanjälki mittaa puhtaan pinta- ja pohjaveden kulutusta - Harmaa vesijalanjälki mittaa puhtaan pinta- ja pohjaveden kuormittumista ihmistoiminnan seurauksena syntyvillä haitta- ja ravinneaineilla Kasvinviljelyn vesijalanjälkeä mallinnettaessa laskelmassa huomioidaan ravinnehuuhtoumamäärä sekä kyseisen ravinteen luontainen ja suurin pitoisuus vastaanottavassa vesistössä