MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty"

Tommi Salo
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MTT Maaninka Nurmitutkimus Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä MTT Agrifood Research Finland

2 Nurmenviljelyn merkitys yleisesti Maatalouden tuotto, Milj. sektoreittain Maito Sianliha Puutarhakasvit (kasvihuone) Naudanliha Puutarhakasvit (avomaa) Rehuvilja Siipikarjanliha Leipävilja Peruna Kananmunat Öljykasvit Sokerijuurikas Muu peltoviljely Lampaanliha Muu kotieläintalous Elintarviketeollisuuden työntekijät Teurastus ja lihanlajostus Leipä ja keksit Meijerituotteet ja jäätelö Oluet, virvoitusjuomat Kasvikset ja hedelmät makeiset Kalatuotteet Alkoholijuomat Makaroni j amuut elintarvikkeet Rehut Myllytuotteet ja tärkkelys Öljyt ja rasvat Mausteet Kahvi, tee Sokerin valmistus Mallastus Maito ja naudanliha vastaa 50 % ja Pohjois-Savossa 70% maataloustuotannon arvosta Myös: Ympäristö Yhteiskunta - Eläinten hyvinvointi

3 Nurmitutkimus MTT Maaningalla - Kansainvälisen tason tutkimusta toimivalla maatilalla Normaalit maatilan prosessit tutkimus realistista Kokonaisuuden hallinta: ei osa-optimointia Tulosten käytännön sovellettavuus hyvä Ongelmien ratkaisuun tähtäävää tutkimusta, jolla vankka tieteellinen perusta Kansallisesti merkitykselliset olosuhteet edustaa karjatalousaluetta 3

Nurmitutkimus MTT Maaningalla - 3 painopistettä Eläinravitsemus& maidontuotanto Nurmen tuotantoagronomia - Soveltava tutkimus Maatilojen

4 Nurmitutkimus MTT Maaningalla - 3 painopistettä Eläinravitsemus& maidontuotanto Nurmen tuotantoagronomia - Soveltava tutkimus Maatilojen tuotantoekonomia Ympäristöekonomia Agro-ekologiset mallit Nurmen satofysiologia - Perustutkimus Nurmet & Ympäristö - Soveltava tutkimus Maaperätieteet Limnologia 4

Nurmitutkimus - tutkimusaiheita Tuotantoagronomia Satofysiologia Ympäristö Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Säilörehun korjuuaikastrategiat Nurmien rikkakasvitorjunta ja täydennyskylvö

5 Nurmitutkimus - tutkimusaiheita Tuotantoagronomia Satofysiologia Ympäristö Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Säilörehun korjuuaikastrategiat Nurmien rikkakasvitorjunta ja täydennyskylvö Sadonmuodostus Rehuarvon kehitys Kasvumallit kansainvälisenä yhteistyönä Nurmenviljelyn vesistökuormitus Bioenergiaksi viljeltävän ruokohelven kasvihuonekaasu ja hiilitaseet Naudanlihantuotannon ilmastovaikutukset Muita rehukasveja (härkäpapu, maissi, ) 5

6 Esimerkki: vesistötutkimukset 6

7 Nurmien vesistötutkimus - 4 eri mittakaavaa Jos kaikki mittakaavat osoittavat samaa, on tulos luotettava! MTT Agrifood Research Finland 7

8 Pintavaluntasimulaattorin toimintaperiaate

9 Pintavaluntasimulaattorin kehitystyö (MTT & Savonia AMK) Kontrolloidut olosuhteet Soveltuu ilmastonmuutostutkimukseen Nopeampi Halvempi Turvallinen

10 Vesistökuormituksen seuranta-alueet MTT Maaninka toimittaa Maito- Suomen kannalta erittäin merkityksellistä tietoa kansallisten kuormitusmallien käyttöön ja säännöstön pohjaksi Hovi

11 Valuma-aluetason jatkuvatoiminen näytteenotto ja virtaamamittaus Valuma-alue 3 km 2 Näytteenotto Kirmanjärvi Virtaama ha ha 29 ha 54 ha Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi Näytteenotto: 1 l / 2 vrk sulamishuipun/syyssateiden aikana, muuna aikana 1 l / 5 vrk

12 Kuormitusarviot Kirmanjärven intensiiviseltä maataloustuotannon alueelta Seuranta-alue Koko, ha Pelto-% Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N kg ha -1 a -1 kg ha -1 a -1 1 Ruostepuro Peltovaltainen alue Pelto- ja metsävaltainen alue Metsävaltainen alue 90 < Kokonaisfosfori ei ole hälyttävän korkea vaan aika tavanomaisia (1,1 kg/ha/v)

13 Kokeellisen tutkimuksen merkitys luotettavan tiedon lähteenä jos asia on tärkeä, kustannukset on hyväksyttävä Tieteellisellä julkaisulla kansainvälisessä sarjassa on painoarvoa myös EU:n päätöksentekoprosessissa Myös käytännön sovellusten ratkaisun täytyy olla tieteellisesti luotettavalla pohjalla Huom! Maidon ja naudanlihantuotanto vastaa n 60% koko Suomen maataloustuotannon arvosta onko osuus tutkimusvaroista oikein jakautunut? 13

14 Vaikuttavuus käytännössä Maatalousyrittäjät Yritykset Yhteiskunta Agronomia Viljelysuositukset, tuotantokustannukset Tuotteiden kehitys ja testaus Kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn turvaaminen Maaseudun elinvoima Satofysiologia Rehun laadun kehityksen ennustaminen Ilmastonmuutoksen ennustaminen Kasvinjalostus Ilmastonmuutokseen varautuminen Ympäristötutkimus Ei turhia/toimimattomia rajoituksia tuotannolle Tehokkaat ja ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät Biokaasuprosessin tehokkuus, Orgaaniset lannoitteet Lannankäsittelyteknolo gian testaus ja kehitys Kustannustehokkaat ympäristönsuojelumenetelmät - Lainsäädäntö (esim Nitraattiasetus, ympäristötukijärjestelm ä)

15 Nurmitutkimus - tulevaisuus Tuotantoagronomia Satofysiologia Ympäristö Tavoite 2020 Kansallisesti johtava tiedontuottaja nurmiviljelyn osalta Tuotetun tiedon korkea panos/tuotos suhde Osa kansainvälistä mallinnusyhteisöä Ilmastonmuutostutkimuk-sen vahva osaaja Yliopistojen perustutkimuksen hyödyntäminen Kansainvälisesti tunnettu vesistökuormituksen tutkimusryhmä jolla käytössä korkeatasoinen tutkimusteknologia Keinot Ongelmanratkaisuihin keskittyvä koetoiminta Korkeatasoinen tutkimusteknologia Vahva alueellinen ja kansallinen verkosto ml stakeholders Moderni viestintä (SOME) Nurmimallien kehittäminen kv yhteistyönä kehitystyö tukeutuu alueellisiin korkeatasoisiin kenttätutkimuksiin Tutkimusmenetelmien kehitystyö Ajanmukaiset mittauslaitteet Kansainvälinen tutkijavaihto Resurssitehokas maatalous - puhdas ympäristö Kiitos! 15

Samankaltaiset tiedostot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon