Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen sisältö 1) Taselaskennan hyödyt ja erilaiset taselaskelmat 2) Taselaskentojen tuloksia eri aineisoissa 3) Taselaskelmien hyödyntäminen neuvonnassa ja keinoja taseiden parantamiseen Esityksessä käytetyt aineistot:, ProAgria, Greppa näringen, Hyötylanta Lähde mainittu dian alalaidassa KR 7.3.2013 2 1
Taselaskennan hyödyt ja erilaiset taselaskennat KR 7.3.2013i 3 Ravinnetaseet mittaavat ravinteiden hyödyntämisen tehokkuutta Lisätyt ravinteet Poistetut ravinteet Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan) KR 7.3.2013 4 2
Erilaisia taselaskelmia Peltotase pellolle lannoitteissa ja kylvösiemenissä levitettyjen ravinteiden ja pellolta sadon mukana poistuvien ravinteiden erotus Karjantase rehussa annettujen ravinteiden ja kotieläimistä saatujen tuotosten sisältämien ravinteiden erotus Lantatase Lantaan erittyvien ja lannassa peltoon levitettyjen ravinteiden erotus Porttitase Maatilalle tulevien ravinteiden määrä suhteessa maatilalta poistuviin ravinteisiin; porttitase mittaa koko tuotannon tehokkuutta KR 7.3.2013 5 Eri peltotaselaskentojen eroja Ympäristötuen laskenta (esim. TEHOPlus aineistot) + Lannan typestä vain liukoinen osuus + Lannan fosforista 85% + Syyslevitetyn lannan liukoisesta typestä vain 75% Peltotase kokonaisravintein (laitatase) (esim. ProAgrian lohkotietopankin aineistot) + Lannan ravinteet kokonaan + Siementen ravinteet (viljoilla 4-5 kg N/ha) Pellon pinta-tase (esim. Greppa Näringen aineistot) + Biologinen typensidonta + Typen ilmalaskeuma (n. 2-3 kg/ha) KR 7.3.2013 6 3
Miksi taseita kannattaa laskea? Tase antaa kuvan ravinteiden käytön tehokkuudesta ja siinä tapahtuvista muutoksista (ravinneyli/alijäämä kg/ha, hyväksikäyttöaste %, kg N/satotonni) Yksinkertainen tehdä ja esittää Tiloilla isot ravinnevirrat, isot vaikutukset taloudessa ja ravinnehuuhtoumariskissä (esim. N hyväksikäyttöaste 55%, tarve 100 kgn/ha, menetetään 80 kgn/ha = 8000 kg N/vuosi, jos tilalla 100 ha) Vertailu viitearvoihin ja benchmarkkaus muiden tilojen kanssa, miten tila sijoittuu vertailussa Laskelmia saatavilla eri toimijoilta ja hankkeista Laskelmia saatavilla tilatasolla, alueellisesti, koko maan tasolla, tuotantosuunnittain ym. KR 7.3.2013 7 Taselaskentojen tuloksia eri aineistoissa KR 7.3.2013i 8 4
Satotasot eri aineistoissa ProAgria lohkotietopankki 9 ProAgria lohkotietopankki 10 5
TEHOPlus-tilat 2007-2011 ProAgria lohkotietopankki 11 Kasvikohtaiset peltotaseet ProAgria Keskusten Liitto 2011 12 6
Typpi: Käyttö, tase, hyötysuhde ProAgria lohkotietopankki 13 Taselaskennan keskiarvojen kertomaa Viljelykasvien väliset erot taseluvuissa suuria - Suurimmat typen ylijäämät syysvehnällä, rukiilla, öljykasveilla ja juurikkaalla - Pienimmät typen ylijäämät kauralla, mallasohralla ja ohralla - Fosforin ylijäämää perunalla, kaikilla muilla kasveilla fosforitase alijäämäinen TEHOPlussan aineistossa - Fosforin ylijäämää kauralla, ohralla ja kevätrukiilla ProAgrian aineistossa Vuosien väliset erot taseluvuissa suhteessa pienempiä kuin eri viljelykasvien väliset erot KR 7.3.2013 14 7
Lannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä 15 Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä 16 8
Lannoituksen ja satotason suhde syysvehnällä 17 Lannoituksen ja typpitaseen suhde syysvehnällä 18 9
Lannoituksen ja satotason suhde ohralla 19 Lannoituksen ja typpitaseen suhde ohralla 20 10
Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa 21 Syysvehnän satotaso eri P-luokissa 22 11
Ohran satotaso eri P-luokissa 23 Syysvehnän sato eri ph-tasoilla 24 12
Ohran sato eri ph-tasoilla 25 Taselaskelmien hyödyntäminen neuvonnassa ja keinoja taseiden parantamiseen KR 7.3.2013i 26 13
Pilot farms, Sweden 2011 200 Surplus N, kg/ha 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Greppa Näringen 27 Peltotase (Etelä-Savon maitotilat, Hyötylanta-hanke) N 10 kg/ha, P -1 kg/ha, K - 47 kg/ha (=ravinteiden yli/alijäämä pelloilla) 14
Erityisesti typpitaseiden tulkinnassa on aina otettava maalaji huomioon Typpi- ja fosforitaseet; viljat, tavanomainen viljely, maalajiryhmittäin ProAgria lohkotietopankki 29 Satotaso, valkuaispitoisuus, typpitase - esimerkkikasvina syysvehnä Sadon valkuaispitoisuus TEHOPlus aineistossa ravinnetaseet-lisätoimenpiteen taulukkoarvojen mukaan syysvehnä 12,5 % kevätvehnä 13,4 % sato kg/ha, syysvehnä 4000 4000 5000 5000 5000 6000 6000 typpilannoitus kg/ha 120 120 150 150 150 180 180 valkuaispitoisuus % 12 14 10 12 14 10 12 typpisato kg/ha 77 90 80 96 112 96 115 typpitase kg/ha 43 30 70 54 38 84 65 hyväksikäyttö-% 64 75 53 64 75 53 64 KR 7.3.2013 30 15
Typpitaseiden parantaminen 1) Lannoituksen mitoittaminen pellon tuottokyvyn, maalajin ja ravinteiden kotiuttamiskyvyn mukaan 2) Pellon kasvukunnon parantaminen 3) Lajikkeen ominaisuudet ja käyttötarkoitus tarkasteluun (leipä vs. rehuvehnä) 4) Typpilannoituksen jakaminen: esim. syysvehnälle typen ensimmäinen annos keväällä alennettu, lisätyppi kasvuston ja vuotuisten olosuhteiden mukaan 5) Syysviljojen syystyppilannoituksen vähentäminen 6) Esikasvivaikutuksen ja biologisen typensidonnan huomiointi 7) Lantatypen hyväksikäytön parantaminen - Levitysajankohta - Levitystekniikka 8) Lannan jälkivaikutuksen huomiointi KR 7.3.2013 31 Lannan ravinteet (Viljavuuspalvelu 2000) Viljavuuspalvelu 32 16
Typpilannoituksen tarkentaminen (Viljavuustutkimuksen tulkinta 2000) Viljavuuspalvelu 33 Lannan levitysajankohta (Viljavuuspalvelu 2000) Viljavuuspalvelu 34 17
Kolme keskeistä asiaa 1) Taseet ovat tarpeellinen työkalu viljelijälle ja neuvojalle tilan ravinnetehokkuuden seurannassa 2) Vuosien välinen vaihtelu on pienempää kuin viljelykasvien, tilojen ja lohkojen välinen vaihtelu => neuvonnalla on paljon annettavaa 3) Paras tase ja ravinteiden hyväksikäyttö saadaan kun annetut ravinteet ovat oikeassa suhteessa saavutettuun satoon KR 7.3.2013 35 KIITOS! Linkkejä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=24301&lan=fi http://www.greppa.nu/vaxtnaringsbalans/loggain.4.1c0ae76117773 233f780001290.html http://webbutiken.jordbruksverket.se/sv/artiklar/riktlinjer-forgodsling-och-kalkning-2013-2.html KR 7.3.2013 36 18